Carglass-ketju teetti kesällä yhdessä Taloustutkimuksen kanssa kyselytutkimuksen*, jossa selvitettiin muun muassa kuinka usein suomalaiset vaihtavat autonsa tuulilaseja. Tuloksista selvisi, että noin joka kolmas (32 %) suomalainen ei ole koskaan vaihtanut autonsa tuulilasia. Toiseksi eniten, eli 27 prosenttia vastaajista kertoi, että lasin vaihdosta oli 5 vuotta tai kauemmin.

– Moni tajuaa varmasti, että kun tuulilasiin lävähtää kunnon kivi tai kaksi, silloin pitää kiireesti vaihdattaa lasi. Mutta kuinka moni oikeasti seuraa pitkän ajan kulutusta ja sen aiheuttamia hienovaraisempia vaurioita? Tuulilasin ei aina tarvitse olla halki tai kiveniskemien kuorruttama, jotta se tulee vaihtaa. Se voi myös mekaanisesti kulua vaihtokuntoon. Ilmassa lentävä pöly, kiveniskemät, rapa, jää, teiden suolaus ja kaikki muut lasille kertyvät epäpuhtaudet kuluttavat tuulilasin ulkopintaa. Talvella tuulilasi saa osansa jään skrapauksen aiheuttamasta kulumasta ja ympärivuotisesti tuulilasin pyyhkijöiden käytöstä, toteaa Carglassin kaupallinen johtaja Jussi Kovasiipi muistuttaa.

Lasiturvallisuuden kanssa työskentelevä Kovasiipi kehottaa erityisesti seuraamaan tuulilasin ”harmaantumista.”

– Tuulilasin ulkopinnan rasitukset kuluttavat lasin ulommaista kerrosta, minkä voikin havaita niin sanotusti ”harmaantumisena”. Tuulilasi naarmuuntuu eri kokoisille ja syvyisille naarmuille, jotka nyt etenkin pimeämpiin vuodenaikoihin siirryttäessä aiheuttavat ongelmia. Valo vääristyy naarmuuntuneesta lasin pinnasta ja tällöin esimerkiksi muiden autojen valot ja katuvalojen loiste voivat aiheuttaa kuljettajan näkyvyyden merkittävää heikkenemistä. Se taas heikentää muiden tiellä liikkujien ja erityisesti jalankulkijoiden havaitsemista syyspimeässä.

Katsastussääntöjen muutos vaikutti myös tuulilaseihin

Viime tammikuussa astuivat voimaan määräaikaiskatsastuksen uudet arvosteluperusteet. Uusissa arvosteluperusteissa on esimerkiksi tarkennettu tuulilasivaurioiden tulkintaa ja muun muassa lasin halkeamat ja säröt on kirjoitettu määräyksessä yksikkömuotoon, minkä myötä korjauskehotukseen riittää jatkossa yksiselitteisesti yksikin halkeama tai särö.

Tämä viestii laajemmin myös siitä, että tuulilasi on liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä elementti, jonka kunto jokaisen autoilijan tulee oikeasti huomioida.

Kovasiipi muistuttaa, että kaikki lasien korjaus- ja vaihtotilanteet ovat yksilöllisiä. Kuljettaja voi kuitenkin itse tehdä paljon lasin kunnossapitämiseksi.

– Omalla ajotavalla voi yleisen liikenneturvallisuuden lisäksi vaikuttaa merkittävästi myös tuulilasin kuntoon. Autoiltaessa riittävän turvavälin säilyttäminen edellä ajavaan tunnetusti lisää aktiivista liikenneturvallisuutta ja kuljettajan reagointiaikaa, mutta myös osaltaan auttaa vähentämään kiveniskemien riskiä. Tuulilasinpyyhkijöitä käytettäessä tulee myös käyttää riittävästi laadukasta lasinpesunestettä, joka tehostaa tuulilasin puhdistumista ja vähentää pyyhkijöiden aiheuttamaa tuulilasin kulumaa, Kovasiipi toteaa.

– Myös lasinpyyhkijöiden kunto on tärkeää tarkastaa säännöllisesti ja vaihtaa ne uusiin riittävän usein. Näin tulee toimia aina myös jokaisen tuulilasinvaihdon yhteydessä, sillä kuka haluaisi ensitöikseen naarmuttaa uuden tuulilasinsa vanhoilla ja kuluneilla pyyhkijänsulilla. Eli liian pienellä turvavälillä, huonokuntoisilla pyyhkijänsulilla ja lasinpesunestettä säästellen kuljettaja lisää onnettomuusriskiä, mutta myös ihan itse kuluttaa oman autonsa tuulilasin vaaralliseen kuntoon yllättävänkin nopeasti. Lisäksi tietenkin lasin säännöllinen puhdistus – myös sisäpuolelta, on tärkeä osa kunnossapitoa. Monesti autoista ja näyttöruuduista puhuttaessa viitataan kännykän käyttöön ajaessa, mutta itse näen niin, että tuulilasi on aidosti se autoilijan tärkein näyttöruutu, Kovasiipi toteaa.

*Taloustutkimus toteutti tukimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa 30.5 – 2.6.2023. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18-79 –vuotiaat suomalaiset, joiden taloudessa on auto. Kyselyyn vastasi 1013 vastaajaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //