Poliisin partio havaitsi sunnuntain vastaisena aamuyönä huomattavaa ylinopeutta ajaneen henkilöauton Rovaniemellä Kemintiellä.
Auton kuljettaja ei noudattanut poliisin pysäytysmerkkiä, vaan lähti ajamaan poliisia pakoon kovaa vauhtia. Partio tavoitti auton ja kuljettajan hetken kuluttua talon pihasta.
Puhallutuksen perusteella kuljettajaa on syytä epäillä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi myös törkeästä rattijuopumuksesta. Lisäksi pysähtymismerkkiä noudattamatta jättänyttä kuljettajaa epäillään niskoittelusta poliisia vastaan.
Kello 18.15 aikaan sai partio tehtäväksi mennä Renkomäen ABC-asemalle, jossa ilmoituksen mukaan päihtynyt mies on lähdössä ajamaan autolla.
Ennen partion paikalle saapumista, oli mies lähtenyt autolla liikkeelle ja ilmoittaja seurasi häntä, sekä kertoi samalla poliisille puhelimen välityksellä auton sijainnin.
Auto tavoitettiin ja autoa kuljettanut selvästi päihtynyt 44-vuotias mies ei suostunut puhaltamaan poliisin seulonta-alkometriin, jonka vuoksi hänet kiinniotettiin ja lähdettiin kuljettamaan poliisiautoa kohti.
Mies harasi jaloillaan vastaan koko kuljetuksen ajan, eikä suostunut menemään vapaaehtoisesti poliisiauton kuljetustilaan.
Partion saatua miehen kuljetustilaan, mies päätti vielä virtsata sinne.
Mies kuljetettiin verikokeisiin ja kiinniotettiin epäiltynä törkeään rattijuopumukseen ja haitantekoon virkamiehelle.
Rallye du Var päättyi laukaalaisen Roope Korhosen ja kartanlukijansa Anssi Viinikan osalta lauantaina ulosajoon. Rautio Motorsportia edustava Korhonen ajoi nousujohteista kilpailua aina kymmenennelle erikoiskokeelle saakka, kunnes sortui ajovirheeseen. Keskeytyshetkellä Korhonen oli luokassaan seitsemäntenä.
Heti perjantain avauserikoiskokeella Korhonen kärsi rengasrikon ja jäi kärjestä 45 sekuntia. Päivän päätteeksi nuorukainen nousi luokassaan sijalle yhdeksän ollen reilut pari minuuttia johtavaa Yoann Bonatoa perässä. Päivän päätteeksi Korhonen tunnusti rehdisti olevansa oppimatkalla.
-Todennäköisesti jossain asvaltin leikkauksessa meni rengas ja sen jälkeen alettiin varoa liikaa. Onhan tämä muutenkin oppireissu meille. Ei tätä pysty vertaamaan edellisiin asvalttiralleihin, koska tiet ovat täysin erityyppisiä, kertoi Korhonen.
Lauantaina Korhonen paransi selvästi vauhtiaan, mutta kärjessä ajaneet isäntämaan Bonato, Rossel ja Camilli olivat täysin omaa luokkaansa. Yhdeksän erikoiskokeen jälkeen Keski-Suomen kaksikko oli noussut sijalle seitsemän, kunnes oikealle kääntyvä mutka koitui kohtaloksi.
-Meillä oli liikaa kyytiä ja auto lähti vaan luistamaan ulos tieltä. Tiputiin varmaan joku kymmenen metriä tähän alemmalle tielle. Harmittaahan tämä, kun meillä oli nousujohteinen ralli tähän asti. Täällä oli todella vaikeat tiet ja tämä on kuitenkin Rally2:lla aika raakaa touhua. Pakko on pitää vauhtia yllä, jos haluaa kehittyä kuljettajana, päätti pettynyt Korhonen.
Seuraavaksi Korhonen kilpailee Rally Monzassa vajaan viikon kuluttua.
Kello 21.00 havaitsi poliisin partio Lahdessa VT12 tiellä kohti Nastolaa menevän henkilöauton, joka kiihdytti voimakkaasti nopeutta, huomattuaan poliisit.
Partio menetti hetkeksi näköyhteyden autoon, mutta hetken kuluttua auton havaittiin kääntyvän oikeaan tienreunaan ja kuskin kömpivän penkkien yli takapenkille.
Partion päästyä auton viereen, ei autossa ollut kuin yksi mies takapenkillä ja yksi apukuljettajan paikalla.
Takapenkillä oleva mies ei pystynyt kiistämään ajoa, koska hänen toisen jalan kenkänsä oli kiireessä jäänyt kuljettajan jalkatilaan ja toinen kenkä oli jalassa.
25-vuotias mies puhalsi nollat, mutta hänelle suoritettu huumausainepikatesti osoitti miehen käyttäneen huumeita. Mies kuljetettiin verikokeisiin ja määrättiin ajokieltoon.
Max Verstappen. Kuva: Red Bull Content Pool, Peter Fox, Getty Images.
Red Bullin Max Verstappen oli nopein kauden viimeisessä F1-sarjan aika-ajossa. Toiseksi ajoi Ferrarin Charles Leclerc. Hän hävisi 0,139 sekuntia.
Kolmanneksi nopein oli McLarenin Oscar Piastri ja neljänneksi nopein Mercedeksen George Russell.
Alfa Romeon Valtteri Bottas epäonnistui ja jäi ruutuun 18.
Kauden viimeinen kisa ajetaan sunnuntaina kello 15 Suomen aikaa.
Abu Dhabin GP 2023
1 Max Verstappen Red Bull Racing 1:23.445
2 Charles Leclerc Ferrari +0.139
3 Oscar Piastri McLaren +0.337
4 George Russell Mercedes +0.343
5 Lando Norris McLaren +0.371
6 Yuki Tsunoda AlphaTauri +0.523
7 Fernando Alonso Aston Martin +0.639
8 Nico Hulkenberg Haas F1 Team +0.663
9 Sergio Perez Red Bull Racing +0.726
10 Pierre Gasly Alpine +1.103
11 Lewis Hamilton Mercedes
12 Esteban Ocon Alpine
13 Lance Stroll Aston Martin
14 Alexander Albon Williams
15 Daniel Ricciardo AlphaTauri
16 Carlos Sainz Ferrari
17 Kevin Magnussen Haas F1 Team
18 Valtteri Bottas Alfa Romeo
19 Guanyu Zhou Alfa Romeo
20 Logan Sargeant Williams
Tekniikan Maailma julkaisi tuoreimmassa lehdessään mielenkiintoisen vertailun, jossa verrattiin kolme edullista sähköautoa. Yksi auto on Yhdysvalloista, yksi Saksasta ja yksi Kiinasta.
Kärkeen nousi saksalainen Volkswagen pistemäärällä 8,4. Kakkoseksi jäi yhdysvaltalainen Jeep pistemäärällä 8,2. Huonoimmaksi arvioitiin kiinalainen MG pistemäärällä 8,1.
Testaajien mukaan ID.3 edustaa pitkää saksalaista autosuunnitteluperinnettä kunnialla. Se kärsii hintansa ohella vain käyttöliittymänsä sekavuudesta. Hyvää VW:ssä on ajettavuus ja tilat. Huonoa on pikalataus varauksin ja hinta.
Testaajien mukaan Avenger on suoraviivaisen toimiva auto, joka onnistuu kansainvälisistä juuristaan huolimatta olemaan melkein oikea Jeep. Jeepissä hyvää on jousitusmukavuus ja joka paikan ajettavuus. Huonoa on niukka tavaratila ja hinta.
Testaajien mukaan MG4:ään kohdistunut uteliaisuus on johtunut edullisesta hinnasta. Nyt tiedämme, ettei se suinkaan ole perusterveen auton ainoa valtti. MG:ssä hyvää on toimintamatka, pikalataus ja hinta. Huono on tieto-viihdejärjestelmä ja laatuvaikutelma paikoin.
Edulliset sähköautot
Volkswagen ID.3 8,4 pist.
Jeep Avenger 8,2
MG4 8,1
Laaja vertailu on Tekniikan Maailman numerossa 21/2023. Juttu on luettavissa verkosta tilaamalla TM Digi hintaan 5 euroa/kuukausi.
Oulun poliisi pyytää vihjeitä Haapajärveltä varastetusta dieseltankkausasemasta.
Ulosottolaitoksen ulosmittaama Cemo Cube- merkkinen 5000:n litran dieseltankkausasema (koko 240x230x180cm) anastettiin Haapajärveltä ilmeisesti 23-24.11.2023 välisenä yönä.
Löytämiseen johtavasta vihjeestä on luvattu 250 € palkkio.
Asiasta jotain tietäviä pyydetään ilmoittamaan tietonsa Haapajärven poliisipäivystyksen numeroon tiistaisin tai perjantaisin, p. 029 546 4265. Vihjeet voi ilmoittaa myös vihjepuhelimeen p. 029 541 6194 tai sähköpostiosoitteeseen: vihjeet.oulu@poliisi.fi
Sisä-Suomen poliisilaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Verohallinnon yhteisessä taksiliikenteen valvontaiskussa havaittiin joitakin puutteita, mutta pääosin asiat olivat kunnossa.
Perjantaina 24.11.2023 Tampereen seudulla toteutetussa valvontaiskussa tarkastettiin 36 taksia, joista 12:ssa oli huomautettavaa.
Poliisi määräsi liikennevirhemaksuja 8:lle.
Oheisrikkomuksina valvontaiskun yhteydessä havaittiin kaksi taksia, jotka eivät noudattaneet punaista liikennevaloa. Lisäksi tavattiin yksi etsintäkuulutettu henkilö.
Havaitut rikkeet tai puutteet
Kuljettajan nimi ei ollut matkustajan nähtävillä 7
Luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot eivät olleet matkustajan nähtävillä 6
Hintatietojen esittämisessä puutteita 3
Poliisilla on päävastuu taksiliikenteen valvonnasta
Monen viranomaisen yhteisvalvonta on tehokas tapa valvoa taksiliikennettä. Yhdellä pysäytyksellä jokainen mukana oleva viranomainen tarkastaa samanaikaisesti omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita.
– Liikennevirhemaksuja annettiin siitä, että kuljettajan tai liikenneluvan haltijan nimi ei ollut nähtävillä matkustamossa tai liikennelupa ei ollut ajossa mukana kommentoi ylikonstaapeli Vesa Viskari valvonnan tuloksia.
– Positiivisena huomiona voidaan sanoa, että kokonaisuutena ajoneuvokalusto oli hyväkuntoista ja taksinkuljettajien ajolupa löytyi kaikilta tarkastetuilta kuljettajilta. Pieniä puutteita havaittiin silti. Kyse on luvanvaraisesta ammattiliikenteestä ja sen myötä osaaminen pitäisi olla hyvällä tasolla, Viskari toteaa.
Yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa toimi hyvin ja tulevaisuudessa varmasti tullaan järjestämään vastaavia valvontaiskuja.
Pienetkin puutteet vaikuttavat
– Toistuvasta valvonnasta huolimatta esiin nousevat yhä aiemmissakin valvonnoissa yleiseksi todetut puutteet tietojen esittämisessä sekä puutteet hintojen esittämisessä. Kyseiset puutteet eivät varsinaisesti vaaranna liikenneturvallisuutta, mutta ne vaikuttavat matkustajan ja kuluttajan oikeuksien toteutumiseen, kertoo Traficomin asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen.
– Taksiliikenneluvan haltijan on vastattava ja huolehdittava muun muassa siitä, että taksiliikenteessä matkustajan nähtävillä on asianmukaiset hintatiedot, luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi, toteaa Ruotsalainen.
Verohallinto on valvonut taksialaa viime vuosina tiivisti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Valvonta kehittyy jatkuvasti, joskaan harmaan talouden toiminnan ei ole valitettavasti todettu kadonneen alalta. Valvonnan avulla, tehokkaan riskienhallinnan lisäksi, nostetaan sekä taksialan yrityksiä että kuljettajia tarkempaan selvittelyyn, myös verotarkastusten kohteiksi. Siten Verohallinto lähestyy laiminlyöntien vuoksi jälkikäteenkin. Niin tässäkin valvontatapahtumassa.
– Harmaan talouden torjunnassa pyrimme luonnollisesti löytämään verovelvoitteitaan välttelevät, tapahtuu välttely sitten tarkoituksellisesti tai muusta syystä, sanoo apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.
Alalle on tullut paljon pieniä toimijoita. On havaittu osaamattomuutta, mutta myös piittaamattomuutta, velvoitteista ja niiden hoitamisesta. Puuttuva myynti ja pimeä työ ovat alan yleisimmät harmaan talouden ilmenemismuodot. Asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota kuittiin sekä sen tietosisältöön. Jos ei saa kuittia pyynnöstä huolimatta, kyse voi hyvinkin olla harmaasta taloudesta.
– Tavoite on turvata kilpailuneutraliteetti puuttumalla petolliseen toimintaan alalla. Verovelvoitteiden laiminlyönti käy usein käsi kädessä muiden laiminlyöntien kanssa. Väärintoimijoilla on kuitenkin hyvä todennäköisyys jäädä kiinni, sanoo Valsi.
Kemissä Sauvonväylällä poliisipartio havaitsi henkilöauton kiihdyttävän voimakkaasti. Poliisipartio lähti tavoittamaan kyseistä henkilöautoa.
Henkilöauto ajoi Sauvonväylältä Perämerentielle ja jatkoi matkaansa kohti Torniota. Henkilöauton vauhti oli suurimmillaan yli 200 km/h. Henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymiskäskyä.
Henkilöauto ajoi poliisin asettamaan piikkimattoon Perämerentien ja Raumontien liikenneympyrässä Torniossa. Henkilöauto pysähtyi piikkimattoon ajamisen jälkeen.
Asiaa tutkitaan mm. törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Vasta 18-vuotias Simo Lampinen ajoi Saabillaan yhdessä Jyrki Ahavan kanssa ensimmäisen SM Riihimäki-rallin neljänneksi vuonna 1962. Lampinen voitti Riihimäki-rallin neljä kertaa. Kuva: Matti Mäkinen.
Kotimaisen ralli SM-kauden 2024 tammikuun 12.–13. avaava SM Auto Sorsa Riihimäki-ralli ajetaan jo 45. kerran. Ensimmäisen SM-arvoisen Riihimäki-rallin voittoon vuonna 1962 ajoi rallin tuleva Euroopan mestari ja Monte Carlo-rallin voittaja Pauli Toivonen.
Kun autourheilu teki tosissaan tuloaan 1960-luvun alun Suomeen, eri puolella maata synnytettiin samalla innolla uuden ja mielenkiintoisen lajin erikoiskerhoja.
Jo 1950-luvulla Riihimäen alueen autourheilusta innostuneet ihmiset olivat löytäneet toisensa ja he toimivat lajin useissa eri seuroissa, kuten muun muassa moottorikerhoissa ja AK:n (Autoklubin) piirissä.
Pohjatyön Riihimäen Urheiluautoilijoille loi Yrittäjänuorten Autokerho, joka toimi 50-luvulta alkaen alueella aktiivisesti. Seura järjesti ensin ST (Suunnistus ja tarkkuus) –kilpailuja, jonka jälkeen vuonna 1960 oli vuorossa Riihimäen merkittävimmän autourheilutapahtuman Riihimäki-rallin vuoro.
Autokerhon toiminta paisui nopeasti, jolloin erikoisseuran tarve oli ilmeinen. Neuvotteluja käytiin vuoroin AK:n ja UA:n vaihtoehtojen tiimoilta.
Ratkaisuksi tuli se, että toukokuussa 1962 Riihimäellä perustettiin Urheiluautoilijat ry:n Riihimäen osasto, joka aluksi oli Helsingin Urheiluautoilijoiden alaosasto. Riihimäen UA irtaantui nopeasti itsenäiseksi seuraksi, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Yrittäjänuorten Autokerhossa samaa tointa hoitanut Martti Mannonen.
Riihimäen UA oli yksi kolmestatoista vuonna 1963 perustetun Suomen Autourheiluliiton perustajayhdistyksestä.
Legendoja ja ruotsalaisvoittajia
Riihimäen UA:n merkittävin ja maineikkain kilpailu on Riihimäki-ralli, joka on yksi maamme vanhimpia rallikilpailuja Hanki- ja Tunturirallien sekä Jyväskylän Suurajojen – Suomen MM-rallin jälkeen. Ralli järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1960 ja se ajettiin poikkeuksellisesti sunnuntaina.
Rallin voittajaksi nousi lajin tuleva Euroopan mestari, Suurajot- ja Monte Carlon rallin voittaja Pauli Toivonen Citroën ID:llä ennen Morris Minorilla kilpaillutta Timo Mäkistä. Ensimmäisessä rallissa maaliin pääsi 21 autokuntaa.
Kahta vuotta myöhemmin vuonna 1962 Riihimäki-ralli nousi rallin SM-sarjan osakilpailuksi. Voittajana jälleen Citroënia ajanut Pauli Toivonen ennen Morris Cooperia ajanutta Rauno Aaltosta. Vuotta myöhemmin Riihimäki-ralli kansainvälistyi.
Mukana oli ruotsalaisia ja norjalaisia autokuntia. Kilpailun ykkönen oli Saabin Simo Lampinen, joka ajoi Riihimäki-rallissa kaikkiaan neljä voittoa.
1960-luvulla Riihimäellä nähtiin useampikin kansainvälinen rallivoittaja. Vuoden 1965 ykkönen oli Ruotsin Olle Bromark Saabilla ja vuonna 1967 Ruotsin Åke Andersson myös Saabilla. Voittajaluetteloon lisättiin kolmannen kerran myös Pauli Toivosen nimi. Myös Leo Kinnunen voitti 60-luvulla Riihimäellä kahdesti.
Fiatin Markku Alén (oikealla) onnittelee vuoden 1978 SM Riihimäki-rallin voittoon ajanutta tallikaveriaan Timo Salosta. Vasemmalla Salosen kakkosohjaaja Jaakko Markkula. Molemmat RiiUA:n jäseniä. Kuva: Marko Mäkinen.
Salonen ja Alén
1970-luvulla Riihimäki-rallissa koettiin osanottajaennätys, kun vuoden 1975 kilpailuun pystyttiin karsinnan jälkeen ottamaan mukaan 200 autokuntaa. Simo Lampinen, Markku Alén, Timo Salonen, Tapio Rainio, Ulf Grönholm sekä Antero Laine olivat rallin menestyjiä.
Vuoden 1978 Riihimäki-rallissa nähtiin Fiatin tehdaskuljettajien kesken kova taistelu rallin voitosta. Tuolloin kotirallinsa voittoon ensimmäistä kertaa nousi rallin tuleva maailmanmestari Timo Salonen yhdessä Jaakko Markkulan kanssa. Tallikaveri Markku Alén sai taipua kakkoseksi.
Riihimäki-rallin menestynein kuljettaja Antero Laine voitti rallin kaikkiaan kuusi eri kertaa vuosina 1979–1980, 1984, 1986–1987 ja 1990.
Mestareita ja tehdaskuljettajia
1990-luvulle tultaessa rallin voittoon 1992 ajoi rallin tulevan maailmanmestari Marcus Grönholm, joka on aiemmin kahdesti Riihimäellä voittoon ajaneen isänsä Ulfin kanssa ainoa Riihimäellä voittoon pystynyt isä-poika-kaksikko.
1990- ja 2000-luvuilla Riihimäki-rallia ajettiin kansallisena rallina, F-Cupin, Nuorten SM-rallisarjan tai Historic-sarjan osakilpailuina. Vuonna 2012 ralli palasi SM-sarjaan, ja se oli samalla Riihimäen UA:n 50-juhlavuotiskilpailu.
Riihimäki-rallin voittajaluettelosta löytyy myös kaksi nykyisellä Rally1-tehdasautolla lajin MM-sarjaa kiertävää kuljettajaa. Edellisen kerran, kun Riihimäki-ralli avasi SM-rallikauden 2012, voittajaksi ajoi Hyundain tehdaskuljettajana toimiva Esapekka Lappi.
Vuoden 2019 Riihimäki-rallin ykkönen oli Toyotan tehdaskuljettaja Takamoto Katsuta. Rallin voittoa viime talvelta puolustaa SM1-luokan hallitseva Suomen mestari Škodan Teemu Asunmaa.
SM Auto Sorsa Riihimäki-ralli (12.–13.1.) on ralli SM-kauden 2024 avausosakilpailu. Ensi vuoden SM-sarjassa ajetaan kaikkiaan seitsemän SM-osakilpailua.
