Suomen tiestön kunto on rapistunut koko 2000-luvun. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n hallitus korostaa, että väyliin on varattava riittävä rahoitus. Väyläverkostosta on pidettävä huolta eikä sen kehittämistä voi lopettaa. Lisäksi TEN-T-ydinverkkoverkko tulee saattaa EU-asetuksen edellyttämälle laatutasolle.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata väylärahoitusta 30 miljoonalla eurolla aikaistamalla suunniteltuja säästöjä vuodella. Sen lisäksi nimeämättömistä väylärahoista leikataan noin 50 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2026–2028 aikana. Rahoitusleikkaus kehyskaudella on yhteensä 190 miljoonaa euroa.
Kehyskaudella 2025–2028 siirretään rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon. On tärkeää, että perusväylänpitoon panostetaan ja olemassa olevasta väyläverkosta pidetään huolta. Tiestön kehittämistä ei kuitenkaan voi lopettaa. Leikkaukset huomioiden SKAL on erittäin huolissaan kehittämisrahoituksen tasosta tulevaisuudessa.
Päätös leikata väylärahoitusta oli pettymys SKALille. Vaikka hallituksen investointiohjelman myötä toteutetaan muun muassa SKALin ajama korjausvelkapaketti, kuljetusyrittäjät ovat huolissaan tiestön määrärahoista pitkällä aikavälillä. SKALin hallitus korostaa, että tiestön kehittämisellä luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen.
– Leikkaukset surkastuttavat kehittämisinvestoinnit. Meidän pitää kansakuntana päästä eroon näivettymisen kierteestä. Tiestöön panostaminen on kaikkien etu. Tarvitsemme vision, jossa 20 vuoden päästä ihmiset ja tavarat liikkuvat modernilla, turvallisella, nopealla ja energiaa säästävällä tieverkolla, sanoo järjestön vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.
Liikenne 12-suunnitelman päivityksessä lisää rahoitusta tiestölle
Suomalaisille kuljetusyrityksille on tärkeää, että päivityksessä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) tunnistaa tiestön tarvitseman rahoituksen.
Linjauksia seuraavasta Liikenne 12-suunnitelmasta tehdään vuoden 2024 lopussa. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.
– Tiestön kehittämisen kunnianhimon tasoa on nostettava. Valtion ydintehtäviä on toimivasta infrasta huolehtiminen. Se koskettaa jokaista suomalaista, Välikangas sanoo.
Mikäli Suomen teiden rapistuminen halutaan estää ja kehittää tiestön kuntoa, rahoitusta on korotettava seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
- 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Raisio-Naantali-väli TEN-T-ydinverkkovaatimusten mukaiseksi
SKALin hallitus pitää tärkeänä, että EU:n TEN-T ydinverkkoon kuuluvan Turun kehätien (E-18) parantamisen rahoitus varmistetaan. Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että yhteydet tehtaisiin, terminaaleihin ja satamiin ovat luotettavia.
– E-18 kuuluu tuhansien kilometrien mittaiseen TEN-T-ydinverkkoon eli Scandinavian–Välimeren ydinverkkokäytävään. EU-asetuksen mukaan verkon tulee olla vaatimusten mukaisessa kunnossa vuonna 2030, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
E-18-väylän puutteet Raisio–Naantali-osuudella saavat aikaan sen, että tämä noin 10 kilometrin mittainen kokonaisuus ei ole ydinverkkoa säätelevän asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Nyt on viimeinen hetki tehdä konkreettiset rahoituspäätökset Suomen velvoitteisiin pääsemiseksi.
– Tieosuus palvelee kahden ydinverkkokäytävään kuuluvan sataman, Naantalin ja Turun, sekä yhden lentokentän, Turun, läheisyydessä olevia merkittäviä vientiin ja tuontiin liittyviä logistisia toimintoja, sanoo Kujala.
SKALin hallitus korostaa, että päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä. Suomen on sitouduttava verkostolle asetettuihin laatutavoitteisiin kokonaisuudessaan.
Suomen tiet kuntoon – SKALin esitykset Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamiseksi.
Lue myös
Euroopan laajuinen liikenneverkko näkyy Suomen kartalla
EU myönsi suomalaisyrityksille yli 6 miljoonaa euroa sähkön ja vedyn jakeluasemien rakentamiseen
