Koti Blogi Sivu 468

Maailmanmestari Jarno Saarisen tarina katsottavissa Yle Areenassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Ilkka Saastamoinen, YLE.

Tositapahtumiin perustuva draamasarja ”Jarno ja minä” kuvaa Jarno Saarisen nousua lajinsa nuoreksi maailmantähdeksi 70-luvulla. Samalla se on rakkaustarina, jossa nuorta paria kuljettaa eteenpäin yhteinen unelma.

Vuonna 1973 ratamoottoripyöräilyn nuori maailmanmestari ajaa Monzan radalla viimeiseen kaarteeseensa. Sitä ennen hän ehtii jättää pysyvän jäljen historiaan.

Ylen kuusiosainen draamasarja Jarno ja minä (ent. Ride out) perustuu ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen elämäntarinaan. Jarno (Tom Rejström) päätyy amatöörinä haastamaan ammattilaiset lajissa, joka elää 70-luvun alussa kultakauttaan. Nuoren turkulaisen lahjakkuus avaa ovet maailmalle, jossa vastassa ovat kansainvälisen tason huippukuskit. Euroopan kilparadoille mukaan lähtee tyttöystävä Soili (Saana Koivisto), joka muodostaa Jarnon kanssa saumattoman tiimin ja yleisön rakastaman tähtiparin.

Vuosien varrella laji kaupallistuu ja vauhti kasvaa. Jarno saavuttaa unelmansa kilparadalla, mutta elämä jää kesken, vaikka se on vasta alkamassa.

Tarina, joka kantaa läpi vuosikymmenien

Sarjassa keskeistä on 60- ja 70-lukujen ajankuva, mikä asetti omat haasteensa tuotannolle. Kuvauksissa mukana olleet stunttikuljettajat pääsivät harjoittelemaan ajoa 50 vuotta vanhoilla moottoripyörillä, joiden toiminnan luotettavuus riippui tuurista ja tähtien asennosta.

Suomalainen sankarikertomus on itsessään ainutlaatuinen, mutta toteutustapa vaati pohdintaa.

“Voisi ajatella, että tositapahtumien sovittaminen draamaksi on helppoa, koska aineisto on jo olemassa. Meillä haasteena oli materiaalin runsaus. Mihin keskitymme? Kerrommeko Jarnon tarinan lapsuudesta kuolemaan? Oli tehtävä valintoja siitä, mitkä tapahtumat ja henkilöt ovat dramaturgian kannalta oleellisia”, kertoo vastaava tuottaja Timo Vierimaa.

Yhden henkilön merkittävyydestä Jarnon tarinassa ei ollut epäselvyyttä: Soili Karme (ent. Saarinen) oli Jarno Saarisen suuri rakkaus. Fanit muistavat Soilin kilparatojen kaunottarena, mutta ennen kaikkea hän oli Jarnon työpari, joka muun muassa huolsi pyörää, neuvotteli sopimuksia ja ajoi öisin pariskunnan autoa.

Karme on ollut itse vahvasti mukana sarjan tekemisessä käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälän apuna. Lisäksi hän tapasi useampaan otteeseen sarjassa häntä itseään näyttelevää Saana Koivistoa.

”On ollut liikuttavaa katsoa omasta elämästä tehtyä sarjaa, ja nähdä itsensä nuorena. Vaikka osa sarjassa onkin fiktiota, mielestäni se kunnioittaa tarinaamme”, Karme sanoo.

Kansainvälinen suurtuotanto

Jarnoa ja Soilia näyttelevät Rejström ja Koivisto ystävystyivät kuvauksissa. Jarnon ja Soilin välisen dynamiikan löytäminen tuntui molemmista luontevalta.

”Sarjassa keskeisintä on unelmointi. Tänä päivänä maailma on auki, mutta tuohon aikaan Jarnon ja Soilin vapaus oli poikkeuksellista. He tulivat yrittäjäperheistä ilman suurempaa varallisuutta, mutta se ei jarruttanut heitä yhteisen unelman tavoittelussa”, Rejström sanoo.

Saana Koivisto sanoo sarjan edustavan hänelle aitoa rakkautta ja vapautta. Sitä, että on valmis tekemään pyyteettömästi asioita toisen eteen.

”Rakkauteen liittyy lopulta myös sen hyväksyminen, että ei ole koskaan täysin toisen oma.”

Moottoripyörämaailmaan sukeltavaa sarjaa kuvattiin kansainvälisenä suurtuotantona Suomen lisäksi Italiassa, Kroatiassa ja Sloveniassa. Monikansallisessa castissa on mukana näyttelijöitä, joita on nähty muun muassa Netflixin ja HBO:n sarjoissa. Ohjaajaksi valikoitui ruotsalainen Simon Kaijser.

Sarjan on käsikirjoittanut Sami Keski-Vähälä ja tuottanut Ylelle Funfar Oy. Pääosissa ovat Tom Rejström ja Saana Koivisto. Muissa rooleissa nähdään mm. Aron Syrjä, Wilhelm Enckell, Alessandro Fella, Chris Fulton ja Ville Myllyrinne.

Jarno ja minä Yle Areenassa 16.5. ja Yle TV1 tänään osa 2 kello 21.05.

Lue myös

Imatranajon katuradalle uusi nimi — nimellä kunnioitetaan maailmanmestaria Jarno Saarista

Ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisesta suunnitteilla kansainvälinen draamasarja

Moottoripyöräilylegenda Jarno Saarinen saa näköispatsaan Turkuun

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Sateenkaariratikka muistuttaa koko kesän yhdenvertaisuudesta

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Nea Holopainen, Kaupunkiliikenne Oy.

Kaupunkiliikenne Oy osallistuu ensimmäistä kertaa Helsinki Prideen virallisena Working with Pride -kumppanina. Työ tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämisen puolesta tulee näkymään työssämme niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Yksi kaupunkilaisille näkyvimmistä Kaupunkiliikenteen teoista tulee olemaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsinki Pride -organisaation kanssa toteutettu sateenkaaren värein teipattu raitiovaunu, joka tulee kulkemaan kesän ajan ympäri Helsinkiä.

Vaunu liikennöi vaihtelevasti eri raitiolinjoilla syksyyn asti.

Yhdenvertaisuutta myös työelämässä

”Yksi merkittävistä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista on se, että saa olla oma itsensä, myös töissä. Työnantajan vastuulla onkin tarjota turvallinen työympäristö, jossa ketään ei syrjitä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisen työympäristön turvaaminen on myös Kaupunkiliikenteen tavoitteena”, kertoo henkilöstöjohtaja Sanni Alajääski.

Kesäkuussa järjestettävä Helsinki Pride on Suomen näkyvin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma ja yksi Helsingin suurimmista kesätapahtumista. Virallinen Pride-viikko tuo sateenkaaren värit kaupunkiin juhannuksen jälkeisellä viikolla 24.-30. kesäkuuta.

”Olemme iloisia siitä, että Kaupunkiliikenne Oy on lähtenyt näyttävästi mukaan kumppanuuteen. Sateenkaaren väreissä loistava ratikka on ilahduttavan näkyvä ja symbolinen teko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen”, kertoo Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.

Perinteinen Pride-kulkue ja puistojuhla järjestetään Pride-viikon lauantaina, jossa myös Kaupunkiliikenteellä on työntekijöilleen ja heidän läheisilleen avoin kulkuepaikka. Vuoden 2024 Priden teemana toimii rauha ja toivo.

Lue myös

Kaikkea hullua sitä keksitäänkin — ratikoiden ja metron äänet kuunneltavissa tallenteina!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mansaaren voittajalegenda Imatranajoon

Tekijä
Clas von Bell
-
Michael Dunlop. Kuva: Stephen Henderson Imatranajo

Mansaaren ajojen 25-kertainen voittaja Michael Dunlop saapuu Imatranajoon heinäkuussa. Voitonnälkäinen pohjoisirlantilainen ajoi Imatralla kesällä 2022, mutta tekniset murheet veivät parhaan tuloskunnon.

Nyt Dunlop ei jätä mitään sattuman varaan, vaan hän saapuu Vuoksen rannalle omalla kalustollaan ja omilla mekaanikoillaan.

Kymmenille tuhansille katsojille on tarjolla erityistä herkkua, kun moottoripyöräilyn kansainvälinen IRRC-katuratasarja (International Road Racing Championship) vierailee jälleen Imatralla 4.-7. heinäkuuta.

Historian toiseksi eniten luokkavoittoja pitkälti yli satavuotisen historian omaavassa, Ison-Britannian ja Irlannin välisellä merialueella sijaitsevalla Mansaarella järjestettävässä Isle of Man TT -kilpailussa napsinut Dunlop haluaa korjata Imatranajon parin vuoden takaisen epäonnensa. Kokenut, voitontahtoinen sekä aggressiivisesta ajotyylistä tuttu kuljettaja janoaa vain ykköstilaa Imatralla.

Dunlop saa 58:tta kertaa järjestettävässä Imatranajossa vastaansa niin kovat kotimaiset ajajat Erno Kostamon johdolla kuin muitakin maailman parhaita kansainvälisiä katuratakuljettajia. Ja Dunlopin edellisellä Suomenvierailulla nimenomaan Kostamo oli se kuljettaja, joka kulki voitosta voittoon IRRC Superbike -luokassa. Kostamo hallitsi Imatranajoa myös viime suvena.

Imatra on IRRC-kauden 2024 kolmas osakilpailupaikkakunta. Takana on 11.-12. toukokuuta ajettu Hollannin viikonloppu ja ennen Imatraa kilpaillaan Saksassa 14.-16. kesäkuuta. Imatran jälkeen ajetaan vielä Belgiassa, Tsekissä ja Saksassa.

Imatranajo käynnistyy Imatran keskustassa järjestettävällä avajaisjuhlalla torstaina 4. heinäkuuta. Yleisöllä on tuolloin mahdollisuus tavata ja jututtaa kuljettajia sekä hakea heiltä nimmareita ja ottaa kuvia heidän kanssaan.

Varsinainen kilpailu Jarno Saarinen Circuit Imatra -radalla starttaa perjantaina vapailla harjoituksilla ja aika-ajoilla. Kilpailulähdöt ovat vuorossa lauantaina sekä sunnuntaina, joka huipentuu viikonlopun nopeimpien kuljettajien King of Imatra -lähtöön.

Imatran Moottorikerhon isännöimässä kilpailussa kamppaillaan luokissa IRRC Superbike, Open Superbike, IRRC Supersport, Open Supersport, sivuvaunut, Classic Superbike, Retro Superbike ja GP250.

www.imatranajo.fi

Lue myös

Imatranajo mukaan merkittävään katuratasarjaan ja saa kymmeniä miljoonia uusia katsojia

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä! Katso tästä onnettomuustutkijoiden keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell

Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet jo vuosien ajan keinoja, joilla päihdeonnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Monet keinot vaativat puuttumista ilmiön juurisyyhyn, eli kuljettajien päihdeongelmaisuuteen. Juuri julkaistussa OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (66 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2018–2022 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta.

Päihteet ovat laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka ei kosketa vain liikennettä. Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä. Alla olevaan listaukseen on raportista poimittu keskeisiä teemoja yhteiskunnallisista parannusehdotuksista.

Päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä:

  • Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
  • Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
  • Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
  • Päihderiippuvaisten kuntoutus

Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä:

  • Alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille
  • Liikennevalvonnan tehostaminen päihtyneiden kuljettajien ajon keskeyttämiseksi sekä päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisemiseksi
  • Ajoneuvokannan uudistaminen, joka johtaa parempaan turvatekniikkaan ajoneuvoissa

− Vaikka rattijuopumusten kitkemiselle on vankka tuki ja päihtyneenä ajamista paheksutaan Suomessa voimakkaasti, se ei näy riittävän vahvasti käytännön toimissa. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lujittaa ja voimakkaampi puuttuminen ajo-oikeuksiin sallia, esimerkiksi ajokieltoja pidentää. Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty painottaa.

Suomi on sitoutunut nollavisioon ja ajokorttidirektiivi velvoittaa puuttumaan päihtyneiden ajo-oikeuteen

Suomen liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, eli visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Lisäksi EU:n ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvaisilla ei tule olla ajo-oikeutta. Direktiivin mukaan ajokorttia ei saa myöntää tai ajolupaa uudistaa henkilöille, jotka ovat päihderiippuvaisia tai toistuvasti jääneet kiinni päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.

Ajo-oikeus voidaan myöntää vasta asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

− Onnettomuustutkinta osoittaa, että päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin. Tähän velvoittavat sekä liikenteen nollavisio että EU:n ajokorttidirektiivi, mutta nykyisellään päihdeongelmaisten ajo-oikeutta ei kyetä Suomessa rajoittamaan riittävän tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

OTI-päihderaportti: Päihdeonnettomuudet 2018–2022 – Menehtyneitä 308, kuljettajista kolmannes sekakäyttäjiä

Onnettomuustietoinstituutin julkaisema OTI-päihderaportti 2024 käsittelee vuosina 2018–2022 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena.

Tässä tiedotteessa näistä onnettomuuksista käytetään termiä päihdeonnettomuus. Päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet. Tiedot onnettomuuksista ja niiden taustatekijöistä perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Kaikista vuosina 2018–2022 tapahtuneista 742:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 271 eli yli kolmanneksen (38 %). Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Päihtyneiden moottoriajoneuvon kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien itsensä lisäksi menehtyneiden joukossa oli 24 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, viisi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 45 päihtyneen kyydissä matkustanutta.

Vuosina 2018–2022 tutkittiin 18 päihtyneen polkupyöräilijän ja 20 päihtyneen jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä. Päihtyneistä pyöräilijöistä 11 menehtyi yksittäisonnettomuuksissa, eli mukana ei ollut muita osapuolia. Yksittäisonnettomuudet olivat pyöräilijän kaatumisia, suistumisia ja törmäyksiä esteeseen. Seitsemän päihtynyttä pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa, joista neljässä tapauksessa pyöräilijä oli onnettomuuden pääasiallinen aiheuttaja. Tutkijalautakunnat esittävät, että päihtyneenä pyöräilyn vaaroista tulisi valistaa nykyistä enemmän.
Lisätietoja:

Avaa OTI-päihderaportti 2024

Katso tästä rattijuoppojen kolareita.

Katso tästä tieliikennekuolemia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

FRC-ratasarjan kausi avattiin Kemorassa

Tekijä
Clas von Bell
-
V8 Thundereissa Emil Westman aloitti uuden kauden voittamalla kaikki kolme kilpailuviikonlopun lähtöä. Kuva: Joona Gråsten / AKK.

Finnish Racing Championship -rata-autoilusarja käynnisty Vetelissä Kemoran radalla. 40-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva moottorirata isännöin FRC:n Suomenmestaruus -arvoisia luokkia sekä kovaa kattausta kansallisia luokkia.
Ennakkosuosikit pysyivät kovina, mutta myös yllätyksiä nähtiin.

Westman jatkoi siitä, mihin viime kaudella jäi

Tällä kaudella kolme lähtöä kilpailuviikonloppua kohden ajavat V8 Thunderit olivat hallitsevan mestarin Emil Westmanin hallintaa.

Kokkolalainen voitti päivän kaikki kolme lähtöä napaten maksimimäärän SM-pisteitä. Toiseksi eniten pisteitä kerrytti Joensuun Miko Kiminki napaten kaksi kakkossijaa. Toisessa lähdössä hopeisen pystin kotiutti Petri Ortju ollen avauslähdön toinen ja kolmannen lähdön viides. Podiumille nousi myös kolmannessa lähdössä Rantsilan Milla Mäkelä.

Haavistot BMW Xtremen viikonlopun nopeimmat

BMW Xtreme Race -luokassa nähtiin niin ikään vain yksi voittaja, kun viime vuoden hopeamitalisti, Siipyyn Kari Haavisto hallitsi luokkaa napaten maksimipisteet.

Läheltä kuitenkin liippasi, ettei Petri Haavisto juhlinut voittoa, sillä 40 minuutin mittaisen pitkän lähdön maaliviivalla eroa oli vaivaiset yhdeksän sadasosaa. Haavistot varmistivat kaksi ensimmäistä sijaa, ja kolmas sija jaettiin lyhyissä lähdöissä Joakim Vallin ja Markus Grönthalin, sekä pitkässä lähdössä Jesse ja Riku Salmenaution kesken.

BMW 9X -luokassa lyhyiden lähtöjen ykkössijat menivät Jesse Paavolalle, ja pitkässä lähdössä voittoa juhlivat Jukka Soimetsä ja Janne Järvelä.

Backfält voitokas kotikilpailussaan

V1600-luokassa nähtiin kovaa vääntöä koko lauantain ajan. Aika-ajojen jälkeen Toyota Aurikset näyttivät olevan kovimmassa iskussa Valkeakosken Aapo Skaffarin napatessa paalupaikan.

Viereisestä ruudusta lähtenyt Klaukkalan Matias Nuoramo ajoi avauslähdön voittoon, mutta toisessa lähdössä kotiradallaan kilpaillut Martina Backfält nousi voittoon. Myös avauslähdössä alaveteliläinen loisti nousten kymmenennestä lähtöruudusta kolmanneksi.

Avauslähdössä Skaffari ajoi toiseksi, ja toisen lähdön palkintokorokkeelle Backfältin lisäksi astuivat Nuoramo sekä Roope Mäkelä. V1600 Cup -luokassa tahtipuikkoa molemmissa lähdöissä heilutti Leevi Rajavuori kuitaten nimiinsä korkeimmat Cup-pisteet.

Legendseissä kolme lähtöä ja kolme voittajaa

Legendseissä ajettiin kolme lähtöä ja kuten luokassa yleensäkin, oli vääntö sijoituksista tiukkaa. Avauslähdössä paalulta startannut teerijärveläinen Casper Kaitajärvi joutui taipumaan Arto Ojarannan tultua ohi ja nousten korkeimmalle korokkeelle 0,18 sekunnin erolla Akaan Moottorimiesten Toni Lähteenmäen täydentäessä podiumin lähdettyään ruudusta 11.

Toisessa lähdössä hallitseva Suomen mestari, Hyvinkään Henri Tuomaala näytti muille mallia voitettuaan lähdön viikonlopun suurimmalla marginaalilla, jopa 1,4 sekunnilla ennen Kalle Merisaloa ja Kaitajärveä. Kolmannessa lähdössä Kaitajärven kilpailussa osuivat kaikki tähdet kohdalleen, ja voitto irtosi vielä pienemmällä marginaalilla, vain 0,06 sekunnilla. Merisalo ajoi toiseksi ja Sakari Mäkilä kolmanneksi.

Tuomaala historian ensimmäisen GT Open -lähdön voittoon – Westman voitokas lähdössä 2

FRC GT Open -luokan debyyttikilpailussa ajettiin kaksi lähtöä. Taisto koko lähdön voitosta odotettiin käytävän Porschejen välillä, ja Henri Tuomaala aloitti viikonlopun vahvasti ajamalla paalulta voittoon ennen Tommi Harua sekä Emil Westmania. Tuomaala voitti myös luokan 1 Westmanin kuitatessa luokan 2. Luokassa 3 nopein oli turboahdetulla Toyota Starletilla Gustaf Kortell, ja luokan 4 ykköstila meni Huittisten Ua:n Timo Dahlille ja Citroen DS3 Cupille.

Toisessa lähdössä Tuomaala luovutti autonsa Pekka Seppäselle, joka lähti uusimman sukupolven Porsche 911 GT3 Cup -autolla neljännestä lähtöruudusta. Tommi Haru ja Emil Westman lähtivät eturivistä, ja kolmen kärki ajoi nopeasti karkuun muilta.

Vanhemman sukupolven GT3 Cup -Porschella kilpaillut Westman piti uudemman kaluston takanaan napaten viikonlopun neljännen voittonsa ennen Harua ja Seppästä. Samalla luokka 2 kirjattiin Westmanin nimiin ja luokka 1 Harulle. Luokassa 3 Gustav Kortell korjasi jälleen potin, ja luokassa 4 Timo Dahl nappasi pystin kotiinviemisiksi.

Finnish Racing Championship -sarja jatkuu Hämeenlinnan Ahvenistolla 7.-8.6.

Katso tästä tulokset.

SM-pisteet julkaistaan lähiaikoina Finnish Racing Championshipin verkkosivuilla.

Lue myös

Rata SM -sarjan kausi päätökseen Alastarolla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ralli SM: Teemu Asunmaa suvereeniin voittoon Turussa

Tekijä
Clas von Bell
-
Teemu Asunmaa (oik.) otti jo toisen peräkkäisen SM Länsirannikon Rallin voittonsa kesäisessä Turussa. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK.

Rallin SM-sarjan kesäkausi korkattiin käyntiin vauhdikkaasti Turun seudulla ajetulla SM Mad-Croc Länsirannikon Rallilla. Seitsemän osakilpailua tällä kaudella käsittävän sarjan neljäs kohtaaminen tarjosi kahden päivän aikana rutkasti tapahtumia niin hyvässä kuin pahassa. SM-pisteiden lisäksi Turussa jaettiin ensimmäistä kertaa myös Viron rallimestaruussarjan pisteitä.

Rallissa koettiin melkoinen olosuhteiden kirjo. Perjantai ja lauantai-aamupäivä ajettiin rutikuivassa ja pölyisessä olosuhteessa, iltapäivällä erikoiskokeille iski vuorostaan paikallisia rankkojakin sadekuuroja. Rallin seitsemäs erikoiskoe jouduttiin puolestaan perumaan salaman iskun takia aiheutuneen metsäpalon vuoksi. Loppujen lopuksi rallin tapahtumista saisi aikaiseksi jopa pienen kirjan.

Perjantai päästiin SM1-luokassa ilman isompia klikkiotsikoita läpi, mutta heti lauantain avauspätkällä pelti alkoi rytisemään, ja ihan huolella alkoikin. Ensimmäisenä reitille startannut sarjakärki Roope Korhonen rysäytti heti Sunin 18-kilometrisellä avauspätkällä rajusti kerien ulos.

Heti seuraavana startannut Benjamin Korhola rullasi Hyundainsa samalla erikoiskokeella peräti kaksi kertaa, mutta pystyi jatkamaan aina seuraavan erikoiskokeen jälkeiseen huoltoon ja lopulta maaliin. Eroa kärkeen kertyi kuitenkin reilusti yli kaksi minuuttia. Myös Mikko Eskelisen lauantai käynnistyi mollivoittoisesti, tuloksena ulosajo samaisella avauserikoiskokeella.

Niclas Grönholmin hyvin käynnistynyt ralli sai harmillisen käänteen aamun toisella pikataipaleella, kun Skoda-kuski kärsi rengasrikon. Aikatappiota avauspätkällä tuli 20 sekuntia, joka vesitti taistelun kilpailun voitosta. Grönholm kesti kuitenkin rengasrikostakin huolimatta toiseksi ja keräsi hyvät pisteet.

Luokan ykkösenä avauspäivän jälkeen ajanut Teemu Asunmaa sai edellä mainittujen sattumusten jälkeen rauhoittaa tilanteen, kun repimiselle ei ollut enää tarvetta. Toisen peräkkäisen Länsirannikon Rallin yleiskilpailun voiton kirjauttanut alavutelainen oli maalissa lopulta kokonaisajalla 56.32,6, joka oli 20 sekuntia nopeampi kuin toiseksi kestäneellä Grönholmilla.

Luokan kolmanneksi ajoi konkarikuski Anssi Rytkönen, joka kärsi myöskin rengasrikon ja aamun avauksella kaataneen Korholan perässä ajamisesta. Eroa kärkeen kertyi reilut kaksi minuuttia.

Pisteissä Korhonen jatkaa keskeytyksestä huolimatta sarjakärjessä ennen Korholaa ja Rytköstä.

Hokkala iski aamulla ja tyylitteli SM2-luokan voittoon

Henri Hokkalan aloitus perjantaina Länsirannikon Rallissa ei vakuuttanut ja edessä oli kirittävää. Lauantaihin Jyväskylän raketti löi kuitenkin uuden vaihteen silmään ja tykitti aamun avaukselle peräti 14 sekunnin pohjat ja riisti kärkipaikan Jesse Kalliolta, eikä siitä enää luopunut. Maalissa kaksikon ero oli 27 sekuntia.

Vaikka Kallio taipuikin nyt Hokkalalle, oli vauhti kuitenkin hyvää, kun talvikaudella vaivanneet viat oltiin saatu paikallistettua.

Kallio varmisti suorituksellaan samalla paikkansa Flying Finn Future Star -valintatilaisuuteen, joka järjestetään kauden seuraavan osakilpailun, SM Pohjanmaa Rallin jälkeen. Palkintona lopulliselle voittajalle on täysi kilpailupaketti Ford Fiesta Rally3:lla Pirellin renkailla varustettuna Suomen MM-ralliin.

Viimeisen palkintosijan kuittasi kazakstanilaisvieras Petr Borodin.

Hokkala vankisti voitollaan mestaruustoiveitaan. Kalliolla on kirittävää Hokkalaan nähden jo 39 pistettä. SM1-luokkaan täksi ralliksi vaihtanut Jooa Iivari on edelleen kolmas.

Joni Korhonen vastasi rallin suurimmasta yllätyksestä

SM3-luokassa ralli käynnistyi Tuukka Kauppisen johdolla, joka joutui taipumaan heti lauantain avauksella hurjan pohja-ajan takoneelle Joni Korhoselle. Korhonen painoi kaikkien yllätykseksi pätkälle liki 20 sekunnin pohjat.

Korhoselle ei vastusta löytynyt lopuillakaan erikoiskokeilla ja Peugeot-kuski pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä SM-luokkavoittoa peräti 44 sekunnin erolla Kauppiseen.

Leevi Lassila peri kolmannen sijan Niko Kalmilta, jolle lätkäistiin kahden minuutin aikarangaistus rengaskoodilomakkeeseen merkitsemättömän renkaan takia.

Flying Finn Future Star -kilpailussa ovat SM2-luokan lisäksi myös SM3-luokan kilpailijat. Leevi Lassila sinetöi kolmannella sijallaan paikan valintatilaisuuteen. Paikkaa tavoittelevat vielä Raoul Dahlqvist, Ossi Pohjanharju ja NikoKalmi. Yltääkseen valintatilaisuuteen on kilpailijan sijoituttava luokassaan vähintään kolmen parhaan joukkoon SM Pohjanmaa Rallin jälkeen.

Lassila jatkaa Turunkin jälkeen tukevassa 48 pisteen sarjajohdossa ennen Kauppista. Korhonen nousi voitolla kolmanneksi.

Vataselle kauden neljäs voitto pienimmällä mahdollisimmalla erolla

SM4-luokan voittaja ratkesi vasta aivan kalkkiviivoilla. Henri Sääskilahti ja Ville Vatanen taistelivat tasapäin koko rallin ajan ja viimeiselle erikoiskokeelle lähdettäessä ero oli 0,9 sekuntia Vatasen hyväksi. Sääskilahti teki minkä pystyi ja ajoi pätkälle pohjat 0,8 sekunnin erolla Vataseen. Tämä tarkoitti sitä, että maalissa kaksikon välinen marginaali oli pienin mahdollinen, eli 0,1 sekuntia.

Hurjaa taistelua käytiin myös kolmannesta sijasta, jonka nappasi lopulta viime vuoden Nuorten Suomen mestari Esko Kytömäki. Palkintosija on nuorukaisen uran ensimmäinen yleisellä puolella.

Vatasen pistejohto vankistui entisestään voiton myötä. Ero toisena Tomi Tikkiseen on jo 45 pistettä. Sääskilahden toinen peräkkäinen kakkossija nosti tämän sarjakolmoseksi.

Keski-Korsu joutui taipumaan Lähdeniemen iskuun

SM5-luokan sarjakärki Pekka Keski-Korsu starttasi kesäkauden avaukseen ykkössuosikkina. Raahelainen aloittikin vahvasti perjantain asfalttierikoiskokeet, mutta lauantain huippunopeille sorapätkille siirryttäessä Fiesta S2000:n potku ei riittänyt pitämään Arttu Lähdeniemeä takana.

Lähdeniemi ajoi vahvan kisan ja antoi näytön siitä, että vauhti ei ole viime vuodesta kadonnut mihinkään. Voittomarginaaliksi Lähdeniemelle kirjattiin 12,5 sekuntia. Keski-Korsun perässä kolmanneksi ajoi Rasmus Tuominen.

Keski-Korsun pistejohto supistui nyt 11 pisteeseen Lähdeniemeen nähden. Miikka Vuokila jatkaa kolmantena.

Ralli SM -sarja jatkuu kolmen viikon päästä Seinäjoella ajettavalla SM Pohjanmaa Rallilla.

Urmo Aava uskomattomassa kyydissä Viron mestaruussarjan puolella

Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Viron mestaruussarja edusti hienosti myös aivan yleiskilpailun kärkisijoilla, sekä vastaavilla autoilla SM-luokkien kanssa kilpailleiden kohdalla.

Kovimmasta virolaissuorituksesta vastasi nykyisin Rally Estonian johtotehtävissä toimiva Urmo Aava, joka oli kaikki autot mukaan luettuna peräti koko rallin kolmanneksi nopein. Huomionarvoista on myös se, että MM-rallipoluillakin tehdastiimissä 2000-luvulla esiintynyt Aava kilpaili Turussa vanhemmalla Subaru Imprezalla tuoreempia Rally2- ja R5-autoja vastaan.

Ralli SM -osakilpailujen koostelähetykset esitetään tällä kaudella kisaviikonlopun sunnuntaina Yle TV2:lla ja Yle Areenassa. SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin parhaat palat ovat vuorossa sunnuntaina 26.5. klo 20.35.

Alustavat tulokset: SM Mad-Croc Länsirannikon Ralli

SM1
1. Teemu Asunmaa 43:03,5
2. Niclas Grönholm +51,7
3. Anssi Rytkönen +2:12,4
4. Tommi Jylhä +2:34,6
5. Benjamin Korhola +2:46,1

SM2
1. Henri Hokkala 45:15,2
2. Jesse Kallio +27,0
3. Petr Borodin +1:26,3
4. Tom Williams +2:13,5

SM3
1. Joni Korhonen 46:39,1
2. Tuukka Kauppinen +44,3
3. Leevi Lassila +1:10,0
4. Ossi Pohjanharju +1:48,2
5. Raoul Dahlqvist +1:50,1

SM4
1. Ville Vatanen 42:25,2
2. Henri Sääskilahti +0,1
3. Esko Kytömäki +41,4
4. Tomi Tikkinen +42,2
5. Verneri Aallontie +45,7

SM5
1. Arttu Lähdeniemi 45:45,5
2. Pekka Keski-Korsu +12,5
3. Rasmus Tuomiinen +36,8
4. Miikka Vuokila +1:06,7

Alustava pistetilanne: 4/7 osakilpailua

SM1
1. Roope Korhonen 70p
2. Benjamin Korhola 59p
3. Anssi Rytkönen 53p
4. Teemu Asunmaa 50p
5. Niclas Grönholm 49p

SM2
1. Henri Hokkala 109p
2. Jesse Kallio 70p
3. Jooa Iivari 40p
4. Ville Ruokanen 23p
5. Toni Herranen 20p

SM3
1. Leevi Lassila 90p
2. Tuukka Kauppinen 52p
3. Joni Korhonen 43p
4. Raoul Dahlqvist 43p
5. Giovanni Trentin 41p

SM4
1. Ville Vatanen 109p
2. Tomi Tikkinen 64p
3. Henri Sääskilahti 36p
4. Lauri Halonen 34p
5. Aaron Holopainen 33p

SM5
1. Pekka Keski-Korsu 88p
2. Arttu lähdeniemi 77p
3. Miikka Vuokila 55p
4. Rasmus Tuominen 48p
5. Arto Juolahti 23p

Tiimit
1. Rautio Motorsport 165p
2. RTE-Motorsport 159p
3. Printsport 117p
4. Ouneva Oy 113p
5. TGS Motorsport 67p

Lue myös

Teemu Asunmaa kärjessä yötauolle Länsirannikon SM-rallissa

Ralli SM: Ensimmäistä kertaa yhdessä — Turussa kilpaillaan Suomen ja Viron rallimestaruuspisteistä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1: Verstappen kauas kärjestä Monacon aika-ajoissa

Tekijä
Clas von Bell
-
Max Verstappen. Kuva: Peter Fox, Getty Images.

Red Bullin Max Verstappen jäi Monacon aika-ajoissa kuudenneksi, 0,297 sekuntia kärjestä.

Paalupaikalle ajoi Ferrarin Charles Leclerc ja kakkosruutuun McLarenin Oscar Piastri. Kolmanneksi nopein oli Ferrarin Carlos Sainz.

Neljänteen ruutuun ajoi McLarenin Lando Norris ja viidenteen Mercedeksen George Russell.

Kick Sauberin Valtteri Bottas jäi toiseksi viimeiseksi. Hänen peräänsä jäi vain tallikaveri.

Kisa ajetaan sunnuntaina kello 16 alkaen.

Monacon GP:n aika-ajot 2024

1 Charles Leclerc Ferrari 1:10.270
2 Oscar Piastri McLaren +0.154
3 Carlos Sainz Ferrari +0.248
4 Lando Norris McLaren +0.272
5 George Russell Mercedes +0.273
6 Max Verstappen Red Bull Racing +0.297
7 Lewis Hamilton Mercedes +0.351
8 Yuki Tsunoda RB +0.588
9 Alexander Albon Williams +0.678
10 Pierre Gasly Alpine +1.041
11 Esteban Ocon Alpine
12 Nico Hülkenberg Haas F1 Team
13 Daniel Ricciardo RB
14 Lance Stroll Aston Martin
15 Kevin Magnussen Haas F1 Team
16 Fernando Alonso Aston Martin
17 Logan Sargeant Williams
18 Sergio Perez Red Bull Racing
19 Valtteri Bottas Kick Sauber
20 Guanyu Zhou Kick Sauber

Lue myös

F1: Imolan kisan voitosta käytiin tiukka taisto

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikennevakuutus jatkossa myös senioriskoottereille — vammaisten pyörätuolit rajattu vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: CvB.

Uusi liikennevakuutuslaki tulee voimaan 1.6.2024, ja sen myötä uusia sähköisiä liikkumisvälineitä tulee liikennevakuutettaviksi. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös senioriskoottereita, joita esimerkiksi liikuntarajoitteiset käyttävät arjessa liikkumisen apuna.

Uuden lain myötä liikennevakuutettavia ovat kaikki liikkumisvälineet, jotka kulkevat moottorin avulla nopeammin kuin 25 km/h tai joiden paino ylittää 25 kg.

Jos sähköpyörätuoli tai muu vastaavanlainen kevytrakenteinen liikkumisväline on hankittu lääketieteellisin perustein yksinomaan vammaisten käyttöön tarkoitetuksi liikkumisen apuvälineeksi terveydenhuollon toimesta tai suosituksesta, sille ei kuitenkaan tarvitse ottaa liikennevakuutusta.

Jos vammaisella henkilöllä on liikkumista avustava maastomönkijä tai vastaava, tulee sille hankkia vakuutus. Kun henkilön liikkumisrajoite johtuu esimerkiksi ikääntymisestä, on apuvälineenä käytettävälle liikkumisvälineelle niin ikään otettava vakuutus.

– Suosittelemme, että kaikki sähköpyörätuolin tai senioriskootterin omistajat selvittävät omien liikkumisvälineidensä vakuutustarpeet, ja ottavat tarvittaessa yhteyttä vakuutusyhtiöön saadakseen lisätietoja. Vakuuttamisvelvollisuudesta on vapautettu vain vammaisille tarkoitetut liikkumisen apuvälineet, Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna neuvoo.

Vakuuttamisvelvollisuuden alaisille rekisteröimättömille laitteille vakuutus tarvitaan viimeistään silloin, kun laitteella lähdetään liikkeelle. Ilman vakuutusta laite on käyttökiellossa, eikä sillä saa ajaa edes omalla pihalla. Kaatuminen, törmäys tai muu vahinko voi tapahtua missä vain.

Jos vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettu liikkumisväline, kuten sähköpyörätuoli, aiheuttaa vahingon, korvauksista huolehtii Liikennevakuutuskeskus. Kolmansille osapuolille korvataan sekä henkilö- että omaisuusvahingot, ja lisäksi vahingon aiheuttaneelle korvataan tämän omat henkilövahingot.

– Vaikka sähköpyörätuolit liikkuvat hitaasti, ne voivat suuren painonsa vuoksi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Lakimuutos parantaa kaikkien tienkäyttäjien asemaa, sillä se varmistaa, että sekä sivullisille että laitteen käyttäjälle itselleen aiheutuvat vahingot korvataan vahinkotilanteessa, Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu muistuttaa.

Liikennevakuutuksen voi ostaa mistä tahansa niitä myyvästä vakuutusyhtiöstä. Koska liikennevakuutuksen sisältö on määritelty laissa, on vakuutusturva samanlainen riippumatta vakuutusyhtiöstä. Vahingonkärsinyt voi hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä.

Uudistettu liikennevakuutuslaki tulee voimaan 1.6.2024. Lakiuudistus pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Lain mukaan vakuutettavia ovat moottoriajoneuvot, joiden paino on enemmän kuin 25 kg tai rakenteellinen nopeus ylittää 25 km/h. Rakenteellinen nopeus tarkoittaa laitteen valmistajan tai maahantuojan laitteelle asettamaa nopeutta. Lisäksi vakuutettavia ovat kaikki vuokrattavat sähköpotkulaudat.

Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu mm. vammaisten käytössä olevat sähköpyörätuolit sekä sellaiset sähköavusteiset pyörät, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista, ja joissa moottorin avustus kytkeytyy pois, kun ajonopeus saavuttaa 25 km/h, ja moottorin suurin sallittu teho on 250 W.

Vahingonkärsinyt voi hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä. Liikennevakuutuksen voi ostaa mistä tahansa niitä myyvästä vakuutusyhtiöstä. Koska liikennevakuutuksen sisältö on määritelty laissa, on vakuutusturva samanlainen riippumatta vakuutusyhtiöstä.

Lue lisää sähköisten liikkumisvälineiden vakuuttamisesta

Lue myös

Luku 25 ratkaisee, pitääkö sähköisellä liikkumisvälineellä olla liikennevakuutus vai ei!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Onnibus lanseeraa kansainvälisiä yhteyksiä kesäksi 2024

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Onnibus.

Onnibus tarjoaa kesällä 2024 uusia kansainvälisiä yhteyksiä lomailijoiden iloksi kumppaneidensa Tallink Silja ja Lux Express kanssa. Uudet reitit yhdistävät Tallinnan, Riikan, Vilnan, Kaunasin ja Varsovan Onnibusin maanlaajuiseen Suomen verkostoon.

Kyseessä on uudenlainen matkaketjupalvelu, joka yhdistää Onnibusin bussimatkat Suomessa, Tallink Siljan laivamatkan välillä Helsinki-Tallinna sekä virolaisen laadustaan tunnetun Lux Expressin bussimatkat Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Asiakas voi ostaa liput koko matkaketjulle yhdestä paikasta Onnibusin bussilippukaupasta tai mobiilisovelluksesta.

Uusia reittejä myös kotimaan verkostoon

Onnibus tulee uudistamaan liikennetarjontaansa merkittävästi vuoden 2024 aikana käynnissä olevan kehityshankkeen myötä. Ensimmäiset muutokset on jo toteutettu ja seuraavaksi liikenne muuttuu 3.6.2024 kesäliikennekauden alkaessa.

Uusi reitti F3 tarjoaa viimein suoran yhteyden kahden suuren kaupungin Tampereen ja Espoon välille. Espoossa reitti pysähtyy Keilaniemessä, Otaniemessä ja Leppävaarassa. Reitti jatkaa Espoosta Länsisatamaan asti tarjoten suoria yhteyksiä satamaan esimerkiksi Tampereelta, Hämeenlinnasta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.

Toinen uutukainen, M100, tarjoaa suoran yhteyden Suomen kahden johtavan kesä- ja kulttuurikaupungin Turun ja Porvoon välille. Uusi reitti kulkee Helsingissä Pasilan kautta, jossa pysäkkinä toimii uusi kohteemme kauppakeskus Tripla.

Reitti tarjoaa siis samalla uuden vaihtoehdon Turkuun ja Porvooseen matkaaville asiakkaille, joiden matka pääkaupunkiseudulla on sujuvampi Pasilan Triplan erinomaisten paikallisjoukkoliikenneyhteyksien kautta kuin ydinkeskustasta Kampista.

Kesäliikenne sisältää monia muitakin uudistuksia. Lisäämme esimerkiksi suuren suosion saavuttaneita nopeita vuoroja Helsingin ja Turun välille siten, että läpi kesän tarjolla on joka päivä tunnin välein vuoroja, joilla asiakas pääsee Helsingin keskustasta Turun keskustaan alle kahdessa tunnissa.

Uusi kanta-asiakasohjelma ja muita edukkaita uudistuksia

Onnibus lanseeraa kesän aikana uudistetun kanta-asiakasohjelman nimeltään Onnietu. Uusi kanta-asiakasohjelma on klassisen yksinkertainen: Osta 10 matkaa, saat seuraavan ilmaiseksi (ostoskoriin lisätään 1 euron varausmaksu). Onnibus kertoo tarkemmin uudesta kanta-asiakasohjelmasta lähiaikoina.

Onnibus laajentaa legendaariset 1 euron liput (1 euron matka + 1 euron varausmaksu) myös Onnibus Flex -verkostoon, kun aiemmin lippuja on ollut tarjolla vain Mega-verkoston vuoroille. Euron lippuja tulee jatkossa tarjolle myös aiempaa useammin, kun luovutaa toimintamallista, jossa kaikki 1 euron liput ovat tulleet kerralla myyntiin aina uuden liikennekauden julkaisun yhteydessä. Uuden mallin myötä yhä useampi Onnibusin asiakas voi hyödyntää 1 euron lippuja.

Onnibus saa kesän aikana käyttöönsä kahdeksan uutta kaksikerroksista bussia, minkä myötä uusien Volvojen kokonaismäärä liikenteessä nousee kymmeneen kesän loppuun mennessä.

Lue myös

OnniBus kasvaa liiketoimintakaupan avulla

Vaasa–Varsova-reitin kysyntä ylitti Flixbusin odotukset

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Poliisin pysäyttämässä autossa ”ei ollut kuljettajaa”!

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Lauantaina hieman puolen yön jälkeen Janakkalassa Valtatie 3:lla partio havaitsi kohti pohjoista menevän henkilöauton. Henkilöauton nopeus oli 70 km/h 120 km/h rajoitusalueella ja auto seilasi molemmilla kaistoilla käyden välillä pientareen puolella.

Auto pysäytettiin Turengin liittymään. Auton pysähtyessä kuljettaja hyppäsi apukuskin paikalle ja kiisti ajaneensa autoa, eikä myöskään suostunut puhaltamaan alkometriin.

Kuljettajana toimineen noin 25-vuotiaan miehen selitys hieman ontui, koska autossa ei ollut edes muita henkilöitä.

Miehelle suoritettu huumausainepikatesti oli positiivinen amfetamiinille ja myöhemmin hän suostui puhaltamaan alkometriinkin ja sen tulos oli 1,96 promillea.

Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Mies tuotiin Hämeenlinnan poliisivankilaan.

Lue myös

Yksi henkilö kuoli ulosajossa Kangasalla

Karkuun ajanut kuljettaja heitteli tavaroita ajoneuvosta poliisiauton eteen!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

1...467468469...2 683Sivu 468 / 2 683