3.5.2018   22.36

Auton omistaminen on Suomessa yleistä, mutta nyt lähes neljännes suomalaisista on valmis hankkimaan auton käyttöönsä yksityisleasingilla, kertoo Danske Bankin rahoitusyhtiö Danske Financen tuore vuosittainen autobarometri.

Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat seuraamassa ruotsalaisten ja erityisesti tanskalaisten esimerkkiä. Tanskassa ja Ruotsissa vajaa kolmannes autoista rahoitetaan yksityisleasingilla.

Erityisen paljon yksityisleasing kiinnostaa autottomia, jotka nyt suunnittelevat auton ostoa.

– Suomessa auto halutaan omistaa. Tähän vaikuttavat hintamielikuva, osittain puutteellinen käsitys autoilun kokonaiskustannuksista ja kulttuuriset tekijät, jossa ajatellaan, että laina-auto on noloa. Kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset alkavat olla valmiita yksityisleasingin yleistymiseen. Auton liisaaminen ei ole enää häpeä, Danske Financen johtaja Altti Kuuri sanoo.

Yksi este yksityisleasingin yleistymiselle on kuluttajien käsitys leasingin hinnasta. Suomalaisista 60 prosenttia pitää yksityisleasingia kalliina vaihtoehtona.

– Leasing saattaa tuntua kalliilta, kun sitä vertaa vain autolainan kuukausierään tai jo maksettuun autoon. Silloin unohtuvat kuitenkin autoilun monet kustannukset. Vakuutukset, huollot ja esimerkiksi renkaiden säilyttäminen aiheuttavat kustannuksia, joita autoilija ei välttämättä ota huomioon. Yksityisleasingissa kuukausimaksu kertoo autoilun kustannukset selkeästi, Kuuri sanoo.

Autokauppoihin luvassa vilskettä

Danske Finance selvitti osana tutkimusta myös suomalaisten unelmia. Auton hankinnasta unelmoi tämän tutkimuksen mukaan reilu viidennes suomalaisista. 

40 prosenttia autosta unelmoivista aikoo toteuttaa tämän unelmansa seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa, että jopa puoli miljoonaa suomalaista voi asioida autokaupassa vuoden aikana.

– Auto on iso hankinta, johon on luontevaa ryhtyä, kun taloudessa menee hyvin ja työmarkkinatilanne on vakaa. Suomeen pari vuotta sitten rantautunut positiivinen suhdannekäänne heijastuukin selvänä nousuna autonostoaikeissa, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Tutkimuksesta selviää myös se, millaisia autoja suomalaiset suunnittelevat hankkivansa. Kolmannes auton ostoa suunnittelevista arvioi tulevan autonsa maksavan 10 000 – 20 000 euroa. 

Neljännes arvioi auton hinnan jäävän alle 10 000 euroon. Puolet auton ostoa suunnittelevista aikoo hankkia korkeintaan kolme vuotta vanhan auton.

Tietoa tutkimuksesta

• Kyselyyn vastasi 1465 henkilöä. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa maaliskuussa 2018.
• Suomalaisten unelmointi näyttäisi yleisesti hieman lisääntyneen, sillä lähes kaikesta unelmoidaan hieman viime vuotta enemmän. Eniten lisääntyi unelmointi oman asunnon hankinnasta.
• Auton hankinnasta unelmoi tämän tutkimuksen mukaan reilu viidennes (22 %) suomalaisista ja 26 % auton jo omistavista. Molemmissa pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna
• Käyttötarpeen muuttumisella on kuudenneksi eniten vaikutusta hankintaprosessin käynnistymiseen. Vajaalle puolelle (48 %) käyttötarvetta vastaamattomuudella oli vähintään jossain määrin vaikutusta prosessin aloittamiselle

Leila Suutarista ja Anita Mäkelää yhdistää perhekeskeisyys sekä rakkaus autoihin.

3.5.2018   21.34

Vehoniemen Automuseo aloittaa vastikkeellisen joukkorahoituskampanjan. 

Kampanjan tavoitteena on toteuttaa Vehoniemen Ystäville yhteinen olohuone eli katettu terassi.

Samalla on tarkoitus uusia saniteettitiloja, keittiötä ja lämmitysjärjestelmää. Kampanja päättyy 16.12.2018 ja tavoitteena on kerätä yhteensä 100 000 euroa laajennusta varten.

– Muutaman sateisen kesän jälkeen myös meidän uskomme aurinkoisiin ja lämpöisiin kesiin on horjunut. Katettu terassimme tulee olemaan lämpöeristetty ja lasitettu, mutta hyvällä säällä saamme ikkunat auki. Terassi tuo yhteensä yli sata lisäpaikkaa, joista 70 katetulle osuudelle. Unelmamme on, että terassista tulee kaikkien kävijöidemme yhteinen olohuone, jossa nauttia kauniista Vehoniemen maisemista myös silloin, kun säät eivät ehkä suosi, kertoo museonjohtaja Leila Suutarinen.

Vehoniemen joukkorahoituskampanjan suojelija Anita Mäkelä lähti ilolla mukaan toteuttamaan unelmaa Vehoniemen yhteisestä olohuoneesta

Kiihdytysajaja Mäkelää on tituleerattu Euroopan nopeimmaksi naiseksi, eikä suotta.

Mäkelä ajaa lajinsa nopeimmassa ryhmässä, Top Fuel Dragsterissa. Hänen taskustaan löytyy jo neljä Euroopan Mestaruutta ja tällä kaudella tavoitteena on taas uusia kyseinen titteli. Vehoniemen joukkorahoituskampanjaan Anita Mäkelä lähti mukaan ilolla.

– Leilan ja koko museon tausta istuu omaan arvomaailmaani. Vehoniemen Automuseo on siirtynyt isältä tyttärelle ja nyt toimintaa on jatkamassa Leilan tytär. Meilläkin koko perhe on kulkenut mukana kilpailuissa. On hienoa, kun asiat siirtyvät perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Perhekeskeisyys on minulle äärimmäisen tärkeää. Ja autot tietysti yhdistävät. Näkee, että niin minulle kuin Leilallekin autot eivät ole vain elämäntapa vaan ne ovat koko elämän suola, Mäkelä sanoo.

Kampanja starttaa 5. toukokuuta Lahdessa Classic Motor Show’ssa, jonka jälkeen kampanjapaketteja myydään Vehoniemen Automuseolla sekä alan tapahtumissa.

3.5.2018   18.45

Lahden Messukeskuksessa keväisin järjestettävä Classic Motorshow kokoaa klassikkoajoneuvot ja ajoneuvonostalgiasta kiinnostuneet näyttelyvierailijat saman katon alle. 

Näyttelyssä on esillä yli 400 ajoneuvoa: autoja, moottoripyöriä, mopoja, työkoneita, moottorikelkkoja, raskasta kalustoa… kaikenlaista moottorilla kulkevaa.

Ikähaarukka on moottorivoimalla liikkumisen alkuajoista 90-luvun alkuun. Mukana on myös runsaasti alan kerhoja, asiantuntijatahoja, kauppiaita ja erikoisosaajia. Kaikki Lahden Messukeskuksen noin 18 000 neliötä tarjoaa kahden päivän aikana paljon mielenkiintoista katsottavaa.

Teemana Britit

Brittiajoneuvojen asema on ollut merkittävä suomalaisessa liikenteessä aina autoistumisen alkuajoista lähtien. Tätä tarinaa esitellään näyttelyn teemahallissa laajalti, käsitellen autojen ja kaksipyöräisten lisäksi myös raskaampaa kalustoa ja traktoreita.

Autoista Ford Cortina, Triumph Herald ja Vauxhall Viva olivat aikoinaan monen suomalaisperheen ylpeyksiä. Brittiautot nauttivat maassamme suurta suosiota ja merkkivalikoima oli runsas.

Brittimerkit kuuluivat Suomessa pitkään myös kaikkein halutuimpiin moottoripyöriin. Nimet kuten Ariel, BSA, Matchless, Norton ja Triumph herättävät yhä intohimoja.

Mielikuvat Britannian autotuotannosta ovat vahvoja. Ikoneiksi ovat nousseet varsinkin Mini, Rolls–Royce ja Jaguarin E-type. Ne johtavat ajatukset helposti 60-luvulle, joka kuitenkin muodostaa vain yhden osan tarinasta.

Brittimerkit olivat maassamme merkittävässä roolissa jo ennen sotia ja niiden kirjo rikastui huomattavasti 50-luvulla, kun uusia autoja alkoi taas pikkuhiljaa saapua maahan. Etenkin kevyestä kuljetuskalustosta suuri osa tuli Britanniasta.

70-luvulla työtaistelut syöksivät Britannian autoteollisuuden alamäkeen, mutta edelleen sieltä tuotiin Suomeen paljon ajoneuvoja. Brittiautoille alkoikin muotoutua maine ”tyypillisesti englantilaisina” – niin hyvässä kuin pahassa. Iso-Britannian teollisuus tuottaa autoja edelleen ja myös myöhempien vuosien tuotanto huomioidaan Classic Motorshown teemakokonaisuudessa.

Uutuutena Omistajien helmet

Tänä keväänä Classic Motorshowssa on uusi ajoneuvokokonaisuus nimeltään Omistajien helmet, joka esittelee yksityishenkilöiden silmäteriä. 

Omistajien helmet -osastolla esitellään ajoneuvoja, jotka ovat omistajilleen erityisiä.

Presidentti Kekkosen Morris Mini

Kun presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa Sylvi Kekkonen 1961 tekivät valtiovierailun Iso-Britanniaan, heille haluttiin näyttää paikallista teollisuutta ja niinpä heille lahjoitettiin Morris Mini. 

Autossa tehoja on 34 hv ja sen huippunopeus on 112 km/h. Kyseistä autoa pääsee viikonloppuna katsomaan Classic Motorshown teemahallissa.

Presidentti Kekkosella ei koskaan ollut ajokorttia, mutta Sylvi-rouva hankki sellaisen voidakseen itsenäisesti asioida kaupungilla sekä ajaa esimerkiksi Helsingistä kesäasunnolle Kultarantaan. Muutaman vuoden kuluttua hän luopui ajamisesta kolaroituaan sinänsä melko viattomasti raitiovaunun kanssa.

Nykyään auton omistaa Reijo Heurlin, jolle auto päätyi tutun kautta. Reijon tuttava piti autopajaa, jossa huollettiin eduskunnan kanslian autoja ja myös Kekkosen Mini päätyi tälle pajalle.

Kaksipyöräisistä kiinnostuneille tulossa paljon nähtävää

Classic Motorshown sisältöön on alusta lähtien kuulunut myös kaksipyöräiset ajoneuvot, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Esillä on jälleen kymmeniä moottoripyöriä ja mopoja.

BMW Moottoripyöräkerhon osastolla on esillä mm. BMW R12 vuodelta 1939.

Hyötyajoneuvoja traktoreista kuorma-autoihin

Tuttuun tapaan Classic Motorshowssa on paljon mielenkiintoista nähtävää menneisyyden työkoneista kiinnostuneille. 

Muun muassa Veteraanikuorma-autoseura Vetku ry:n osastolla nähdään sahalla, katujen puhdistuksessa sekä hiilen ja klapien kuljettamisessa käytettyjä kuorma-autoja. Vetkun osasto löytyy B-hallista.

Myös traktoreita on tulossa tämän vuoden näyttelyyn. Innostus traktoreita kohtaan on näyttelyn 10 vuoden aikana kasvanut. 

– Vanhojen traktoreiden kuulee olevan niin sanottuja terapialaitteita, joita muun muassa hankitaan ja kunnostetaan esimerkiksi omakotitalojen lumitöitä varten, näyttelyn tuottaja Petri Niemenmaa kertoo. Näitä terapialaitteita pääsee katsomaan C-hallissa, jossa traktoreihin erikoistuneet kerhot pitävät osastoaan.

E-hallissa Jokivarren VPK:n osastolla voi nähdä noin 30-vuotiaat paloautot Junnun ja Jannun. Tänä vuonna Jokivarren VPK osallistuu ensimmäistä kertaa Classic Motorshowhun.

– Lapset ja nuoret näyttävät tapahtumissa huomattavan paljon helpommin lähestyvän meidän paloautojamme. Ehkä niiden koon vuoksi, mutta myös koska ne ovat sympaattisen näköisiä, kertoo Saku Rouvali Jokivarren VPK:lta.

Linjurin kyytiä Classic Motorshowssa

Mobilian Autokylä, Linja-autohistoriallinen Seura ja Lavian Linja-automuseo ovat näkyvästi mukana tulevassa Classic Motorshowssa.

Yhdessä he toteuttavat osaston, jossa tuodaan esille Mobilian vuoden 2018 teemanäyttelyä ”Linjakasta menoa”, sekä Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran 40v-juhlavuotta.

Myyntiruuduissa 10 myytävää klassikkoajoneuvoa

Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa ollut mahdollista varata myyntipaikka omalle klassikkoajoneuvolle Classic Motorshown piha-alueelta. 

Tähän mahdollisuuteen on tarttunut kymmenen ajoneuvon omistajaa. Kaksi varaajaa miettii vielä, minkä ajoneuvon he tuovat paikalle.

Classic Motorshow 2018

Classic Motorshow on järjestetty jo vuodesta 2008.

Paikka:
Lahden Urheilu- ja messukeskus
Salpausselänkatu 7
15110 Lahti

Aukioloajat:
Lauantai 5.5.2018 klo 9–17
Sunnuntai 6.5.2018 klo 10–17

Liput ovelta:
19 € / päivä
Alle 12-vuotiaat veloituksetta aikuisen seurassa.

Lipun hinta sisältää narikan ja pysäköinnin järjestäjän osoittamilla alueilla.
Lippuja on ostettavissa sekä käteisellä että pankki- ja luottokorteilla (Visa/Mastercard) lipunmyyntipisteestä messukeskukseen saavuttaessa.

3.5.2018   18.12

Klassikoksi muodostuneen Opel GT:n merkkivuoden juhlinta alkaa tänään Bodensee Klassik -klassikkoautotapahtumassa Saksassa. 

Ensimmäinen Opel GT rullasi tuotantolinjalta vuonna 1968 ja ylitti välittömästi kaikki odotukset, todetaan Opelin tiedotteessa.

”Nur Fliegen ist schöner …” – vain lentäminen on mukavampaa. Opel GT:n historiallisessa mainoslauseen neljä sanaa kiteyttävät kaiken. Nyt 50-vuotista taivaltaan juhlistava Opel GT on urheiluauto, josta muodostui jopa hieman yllättäen todellinen unelma-auto ja autoharrastajien keräilykappale.

Opel GT:n merkkivuoden juhlinta käynnistyy tänään 3. toukokuuta Bodensee Klassik -klassikkoautotapahtumassa Saksassa. Kisaan osallistuu kaikkiaan viisi Opel GT:tä, joista yhtä kuljettaa autourheilulegenda, DTM-kilpailuista tuttu Joachim Winkelhock.

Kaikkiaan 600 kilometrin mittaiseen, kolme päivää kestävään kilpailuun osallistuu yhteensä 180 klassikkoautoa. Reitti suuntautuu tänä vuonna muun muassa Tirolin alppimaisemiin.

Kokeellisesta konseptista tuotantoon

Opel GT:n tarina sai alkunsa jo vuonna 1965. Tuolloin Opelin rohkeat suunnittelijat esittelivät visionsa kaksipaikkaisesta urheiluautosta Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä.

Konseptiauton tyylikäs kori, matala keula, taittuvat ajovalaisimet, CocaCola-pullon tyyliin kaareilevat kyljet ja terävä perä muodostivat näyttävän kokonaisuuden, jollaista ei aiemmin yksikään eurooppalainen autonvalmistaja ollut esitellyt.

Experimental GT:ksi kutsuttu konseptimalli oli alun perin tutkielma. Erhard Schnell ja hänen tiiminsä suunnittelivat sen upouudella ”Styling Studiolla” Rüsselsheimissa – kyseessä oli ensimmäinen eurooppalaisen autonvalmistajan suunnittelukeskus.

Katso tästä Erhard Schnellin videohaastattelu.

Schnell muistelee, että GT oli aluksi suuri salaisuus, jopa yrityksen sisällä.

– Aluksi kyseessä oli vain muotoiluprojekti. Esimieheni ei kertonut projektista yrityksen johdolle. Mutta kun auto oli melkein valmis, hän ei voinut enää välttää kertomista. Olimme todella huolissamme, kun Experimental GT esiteltiin johdolle ensimmäistä kertaa. Ja seuraavassa hetkessä olimme niin helpottuneita, kun johtoryhmä oli aivan innoissaan autosta, Schnell muistelee.

Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä tiedotusvälineet ja yleisö ottivat Opel GT:n vastaan todella innostuneesti. Kukaan ei ollut odottanut Opelilta näin radikaalia urheiluautoa. Tämän takia kuusi vuotta ensimmäisen suunnitteluluonnoksen jälkeen ja vain kolme vuotta konseptimallin esittelyn jälkeen GT-prototyypistä tuli tuotantoauto.

Rajat ylittävä yhteistyö, rajaton hauskuus

Ensimmäinen Opel GT valmistui kokoonpanolinjalta vuonna 1968. Valittavana oli kaksi nelisylinteristä moottoria, joista ensimmäinen oli 1,1-litrainen (60 hv) Kadettista tuttu moottori ja toinen 1,9-litrainen (90 hv) Opel Rekordista tuttu moottori.

Opel GT 1900 oli erityisen suosittu heti alusta lähtien. Sen huippunopeus 185 km/h ja kiihtyvyys nollasta sadan kilometrin tuntinopeuteen 11,5 sekunnissa olivat juuri sitä, mitä ostajat halusivat.

Voima välittyi takapyörille nelivaihteisen käsivaihteiston kautta. Vain harvat eurooppalaiset asiakkaat tilasivat valinnaista kolmivaiheista automaattivaihteistoa, mutta Atlantin toisella puolella automaattivaihteinen versio oli äärimmäisen suosittu.

Menestystä autourheilusaralla ja ennätysajoauto

Opel GT:n matala painopiste, vakaa runko ja dynaaminen alusta loivat erinomaiset lähtökohdat myös autourheiluun.

Esimerkiksi Conrero GT -mallit saavuttivat 1970-luvun alussa valtavasti menestystä kestävyyskilpailuissa. 

Vuonna 1971 Opelin perustajan pojanpoika tohtori Georg von Opel muunsi Opel GT:n sähköautoksi, joka saavutti huippunopeuden 189 km/h ja rikkoi useita maailmanennätyksiä.

Kesäkuussa 1972 Opel rakensi dieselmoottorisen GT:n, joka rikkoi Dudenhofenin testiradalla kaksi maailmanennätystä ja peräti 18 kansainvälistä ennätystä.

Tuohon aikaan 197 km/h:n huippunopeus 1000 metrin matkalla oli dieselmoottorille suorastaan sensaatiomaista.

GT:n suunnittelija Schnell muistelee, miten GT:n dieselversiosta saatiin entistäkin matalampi.

– Meillä ei ollut suurta budjettia. Joten otimme auton, josta oli tarkoitus tehdä avoauto ja yksinkertaisesti leikkasimme tuulilasin pois!

Vuonna 1969 näytti siltä, että avoautosta haaveilevien unelmat voisivat käydä toteen, kun Opel esitteli Aero GT -avomallin Frankfurtin autonäyttelyssä. Mallissa oli sähköisesti taittuva takalasi ja irrotettava katto. Valitettavasti auto jäi vain suunnittelututkielmaksi.

Opel GT:n tuotantomalli ihastutti asiakkaita vuoteen 1973, jolloin mallin tuotanto loppui.

Suorituskyvyn, ainutlaatuisen muotoilun ja houkuttelevan hinnoittelun ansiosta GT:n suosio ylitti kaikki odotukset.

Mallin kokonaistuotanto oli viiden vuoden aikana 103 473 autoa.

Autolla oli paljon faneja Atlantin molemmilla puolin – eurooppalaisten lisäksi Opel GT:tä rakastivat myös Pohjois-Amerikan asiakkaat. Opel GT on myös osoitus siitä, että Opelin suunnittelijat ja insinöörit noudattivat jo tuolloin teemaa ”saksalainen tarkkuus kohtaa veistoksellisuuden”.

Tai kuten näyttelijä ja GT-kuljettaja Ken Duken sen tiivistää: ”Mainos oli väärässä – lentäminen ei ole mukavampaa!”