Autotoday 10 vuotta sitten: Aamulehti ja Liikenneturva vastakkain

Kymmenen vuotta sitten Aamulehti otti pääkirjoituksessaan kantaa Suomen liikenneturvallisuuteen. Aamulehden mukaan liikenneturvallisuutemme oli itäeurooppalaista tasoa. Liikenneturvan toimitusjohtaha Matti Järvinen oli kuitenkin eri mieltä.

Aamulehti ja Liikenneturva vastakkain

Aamulehden pääkirjoituksen mukaan suomalaisilla ei ole vähäisintäkään syytä ylpeyteen, sillä olemme itäeurooppalaista tasoa liikenneturvallisuudessa. Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen on eri mieltä. Hänen mukaansa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna liikenneturvallisuus on Suomessa parantunut merkittävästi.

Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Hidasta salamasotaan liikenteessä” liikenneturvallisuudesta pääkirjoituksessaan (23.4.).

Liikenteen synkkään puoleen aletaan kirjoituksen mukaan suhtautua jälleen virkamiesmäisesti. Merkkinä siitä ovat toiminnan hallinnointi ohjelmien ja julistusten avulla ilman sanottavia tuloksia.

Kirjoituksessa pohditaan myös teknisten keinojen käyttöä turmien torjunnassa. Lopputoteamuksena on se, että suomalaisilla ei ole vähäisintäkään syytä ylpeyteen, sillä olemme tuollaista itä-eurooppalaista tasoa liikenneturvallisuudessa. Kannanotot ansaitsevat Järvisen mukaan muutaman sivuhuomautuksen.

Järvisen mukaan pitkällä aikavälillä liikenneturvallisuus on Suomessa parantunut siten, että liikenteen kasvusta huolimatta meillä menehtyy liikenteessä nykyään jotakuinkin saman verran ihmisiä kuin 1950 -luvulla.

Saavutus on perustunut siihen, että työlle on aina asetettu haasteelliset tavoitteet, yksittäisten toimenpiteiden sijasta eri keinot on koottu monipuoliseksi ohjelmaksi, jolle on aina saatu poliittisten päättäjien tuki. 


Siinä missä Kekkonen jyrähti tieturvallisuudesta vuonna 1973, niin Chirac teki sen Ranskassa vasta 2000 -luvulla. Ohjelmia toteutetaan käytettävissä olevien varojen ja poliittisen tahdon tahdissa, Järvinen toteaa.

Tekniset uudistukset

Ajoneuvoihin ja liikenneympäristöön tulee jatkuvasti teknisiä uutuuksia, jotka pitkällä tähtäyksellä parantavat turvallisuutta. Niihin on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta samalla on syytä varmistaa niiden todelliset turvallisuusvaikutukset.

Tosin valistajaa välillä oudoksuttaa se, että ihmiset hyväksyvät laitteita valvomaan ja ohjaamaan itseään helpommin kuin että he käyttäytyisivät liikenteessä säntillisesti omasta tahdostaan.

Liikenneturvallisuus ei ole Järvisen mukaan maaottelulaji, mutta kansainvälinen vertailu herättää mielenkiintoa. Vertailutapoja on moneen lähtöön. Suomessa kuolee liikenteessä noin 7 ihmistä sataatuhatta asukasta kohti. Sijoitumme vertailussa yhdeksänneksi Euroopassa. EU:n keskiarvo on 9. Itä-Euroopan maista useimpien tunnusluku on yli 10.

On myös verrattu sitä, kuinka hyvin eri maat ovat parantaneet turvallisuuttaan viimeisen viiden vuoden aikana suhteessa EU:n liikennekuolemien puolittamistavoitteeseen. Tässä parhaiten ovat menestyneet Luxemburg, Ranska ja Portugali. Niissä tieliikenteen turvallisuus on parantunut yli 40 prosenttia. Toki parantamisen varaakin on ollut.

Suomi on vertailussa 13. mutta vielä tuntuvasti edellä useimpia Itä-Euroopan maita. Erilaisiin vertailuihin voi tutustua Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston internetsivuilla http://www.etsc.eu.

Juttu julkaistiin Autotodayssa 3.5.2008.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here