Koti Blogi Sivu 2139

Tällä kuorma-autoilijalla oli aika paljon pielessä

Arkistokuva: Kuva Matti Sulanto.

Jyväskylän liikennepoliisiyksikön partio suoritti tänään iltapäivällä raskaan liikenteen valvontaa tiellä numero 4.

Partio kiinnitti huomiota kuorma-autoon, jonka takaosa oli täysin pimeä ja siten valaisemattomalla tieosuudella pimeän aikaan vaikea havaita.

Auton etuosassa oli vaarallisten aineiden kuljettamisesta varoittava oranssi kilpi.

Poliisi pysäytti auton Mämmensalmen P-alueelle.

Poliisin tiedotteen mukaan autossa oli kuormana vaaralliseksi aineeksi luokiteltavia ilotulitteita ja ne oli kuormattu muun irtotavaran kanssa samalle lavalle.

Ajoneuvon merkinnät olivat vaarallisten aineiden kuljettamiseen puutteelliset, eikä mukana ollut hyväksymistodistusta, jolla se hyväksytään räjähdysaineiden kuljettamiseen.

Poliisille selvisi lisäksi, että autosta puuttui pakollisia varusteita ja dokumentteja.

Rikosilmoitukseen tulivat nimikkeiksi vaarallisten aineiden kuljetusrikkomus kuusi kertaa ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Taksi Helsingin kuljettajat tarkastavat näkönsä

Kuva: Matti Sulanto.

Taksialan uudistumisen myötä kuljettajien luotettavuus ja kyytien turvallisuus puhuttavat.

Tärkeä turvallisuustekijä taksin kyytiin hypätessä on kuitenkin myös kuljettajan ajonäkö: tutkimuksen mukaan jopa 74 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että taksinkuljettajien silmäterveyteen ja näkökykyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Nyt Specsavers ja Taksi Helsinki ovat käynnistäneet aiheen tiimoilta yhteistyön. Kaikki Taksi Helsingin kuljettajat pääsevät huhtikuun loppuun saakka ilmaiseen näöntutkimukseen Specsaversille.

Kuljettajan taksikorttiin kiinnitetystä Näkö katsastettu -tarrasta tunnistaa, että kyseinen kuljettaja on käynyt vastikään tutkituttamassa näkönsä.

Tarkastettu näkö tekee taksinkuljettajasta suomalaisten silmissä luotettavamman

Specsaversin teettämän tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista kokee kuljettajan huonon näkökyvyn olevan turvallisuusriski taksilla matkustettaessa. Jopa 95 prosenttia suomalaisista kokeekin, että taksinkuljettajien näkö tulisi tarkastuttaa säännöllisesti.

Silmäterveydestä huolehtiminen voikin tutkimuksen mukaan rakentaa luottamusta asiakkaan ja taksiyhtiön välille.

64 prosenttia suomalaisista valitsee mieluiten taksiyhtiön, joka kertoo huolehtivansa taksinkuljettajiensa näkökyvystä. Yhtä moni myös pitäisi taksikyytiä turvallisempana, jos tietäisi kuljettajan käyneen hiljattain näöntutkimuksessa.

Tutkimuksen tuloksia:

Mitkä kuljettajan fyysisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät koet turvallisuusriskiksi taksikyydin yhteydessä? Valitse 1-3 sinua eniten huolestuttavaa tekijää.

  • Kuljettajan väsymys 79 %
  • Kuljettajan päihteiden käyttö 58 %
  • Kuljettajan näkökyky 48 %
  • Mahdolliset sairaskohtaukset 34 %
  • Kuljettajan reaktionopeus 24 %
  • Kuljettajan mahdolliset pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes tai sydänsairaudet 15 %
  • Kuljettajan kuulo 2 %
  • Muu 4 %

Kuljettajien silmäterveyteen ja näkökykyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

  • Erittäin samaa mieltä 21 %
  • Samaa mieltä 53 %
  • En samaa enkä eri mieltä 18 %
  • Eri mieltä 2 %
  • Täysin eri mieltä 0 %
  • En osaa sanoa 5 %

Pitäisikö taksikuskin näkökyky mielestäsi tarkistaa säännöllisesti?

  • Kyllä 95 %
  • Ei 5 %

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?

Valitsen mieluiten sellaisen taksiyhtiön, joka kertoo huolehtivansa kuskiensa näkökyvystä.

  • Erittäin samaa mieltä 17 %
  • Samaa mieltä 47 %
  • En samaa enkä eri mieltä 25 %
  • Eri mieltä 3 %
  • Täysin eri mieltä 1 %
  • En osaa sanoa 7 %

Pitäisin taksikyytiä turvallisempana, jos tietäisin, että kuljettajalle on tehty hiljattain näöntarkastus.

  • Erittäin samaa mieltä 15 %
  • Samaa mieltä 49 %
  • En samaa enkä eri mieltä 26 %
  • Eri mieltä 4 %
  • Täysin eri mieltä 1 %
  • En osaa sanoa 5 %

Tutkimuksesta

Specsaversin tutkimuksen toteutti Bilendi Oy heinäkuussa 2018. Tutkimuksen vastaajat olivat Suomesta ja iältään yli 18-vuotiaita. Yhteensä vastaajia oli 1 000. Otos on kansallisesti edustava.

Anonyymi Autonomisti: Jotain vikaa Norjanmaalla?

Kuva: CvB.

Mitäs tulee Norjasta? Noh, turskaa ja erikoisen väristä pussilohta, keuhkotautisia ja rohtuvahuulisia kestävyysurheilijoita, Heja-Heja-Heja -villapaitoja ja tietysti raakaöljyä, merenpohjasta pumpattuna.

Ja mitäs sinne Norjaan viedään? Noh, ainakin suomalaisia sairaanhoitajia, sekä järjetön määrä kaikennäköisiä ja -kokoisia sähköautoja, pelkillä pattereilla varustettuna, tai vähän polttomoottorilla avitettuina.

Norja, tuo Pohjanmeren kalanmaksaöljyn tuoksuinen vuono-jono ja viikinkitarinoiden pohjaton lähde, on erinomaisen hyvä (tai huono-) esimerkki (näkökannasta riippuen) mitä tapahtuu, kun valtiovalta ottaa roolia vapaan markkinatalouden oikeanlaisessa ohjaamisessa.

Norja tuppasi olemaan ihan tavallinen Pohjoismaa mitä autoiluun tulee: pienipäästöiset diesel-katumaasturit jylläsivät, EURO6-päästöjen lippulaiva Mazda CX-5 siinä etunenässä, ja kaikilla oli niin muukaavaa!

Mutta kuinka ollakaan, paradoksaalista kyllä, raakaöljy-viennistään tunnetun maan johto päätti laittaa pelin uusiksi, laittamalla autoilun pelisäännöt uusiksi.

Sähköautoilun mallimaa

Norjan hallitus päätti, että Norjasta tulee sähköautoilun mallimaa ns. kertalaakista ja Norjassa pudotetaan liikenteen päästöjä maailmanennätysvauhtia.

Tämän päämäärän saavuttaakseen Norjassa päätettiin mennä sitä fiksua reittiä ja vedota yhteen globaalin markkinatalouden perusperiaatteista, ”ihmiset reagoivat kannustimiin”.

Muutosta alettiin ohjata sillä, että sähköautoa ostettaessa ei tarvinnut maksaa mitään veroja (ei rekisteröinti- tai edes arvonlisäveroa), auton saattoi pysäköidä parkkimaksuja maksamatta mihin tahansa pysäköintiruutuun, latausasemia oli joka niemennotkossa ja saarelmassa, ja ruuhkaisissa kaupunkien keskustoissa oli patteriautojen käytössä myös muilta kuin julkiselta liikenteeltä kielletyt bussikaistat.

Sähköautoista tehtiin siis valtiovallan ohjauksessa suhteessa selkeästi halvempia kuin polttomoottoriautoista ja niitä sai käyttää muiden joukossa sillä mallilla kuin keskimääräinen suomalaisautoilija ruuhka-aamuna rattiraivon vallassa haluaisi: virtuaalinen keskisormi pystyssä sitä oikeanpuoleista tyhjää kaistaa kurvaillen.

Euroopan toiseksi korkeimman autoveron (kiitos Tanska, ei sitten voitettu tätäkään) rasittaman automarkkinan kostuvin silmin ja rohtunein huulin on kohtuullisen huikeata katsoa mitä tällaisella lähestymisellä saavutettiin; muutamassa vuodessa pistokkeesta ladattavaa sähköä liikkumiseen tankkaavat, aiemmin todella harvojen herkkua olleet automallit (sähköautot ja ladattavat hybridit) ovat napanneet markkinoista jo puolet!

Sähköisestä autoilusta on näinä vuosina tullut Norjassa tavattoman arkipäiväistä ja maailman kaikista Tesla-autoista kai jo neljännes pyörii vuonojen maassa, ja eniten myytynä automallina patsastelee VW eGolf!

Toki isolla osalla meille ah niin rakkaista ja rikkaista turskanpurijoista on edelleen se dieselmoottorilla varustettu toinen auto, jolla painetaan pakoputki punaisena kaupungista fjordille viikonlopun viettoon ja esim.

Teslalla on kuukausien jono kolarivaurioiden korjaukseen. Hra Muskin fokus kun taitaa mennä enempi tai vähempi raketteihin ja pörssikursseihin, kolarikorjausosien tuottamisen sijaan.

Mutta kuitenkin, onhan tuo nyt aivan valtava muutos, jota meidän jokaisen pitäisi ainakin hippusen verran kadehtien katsoa.

Mitäs tämä pauhaaminen nyt sitten kuuluu tänne Härmään?

Suomen valtio muka-pyrkii alentamaan liikenteen päästöjä kaikenlaisilla muka-kannustimilla ja yhden sortin ”irtonenillä”, mutta todellisuudessa valtion rankasti alijäämäinen budjetti ei tällä tietoa kestä luopumista ainoastakaan veroeurosta, joita autot ja liikenne sinne ”Molokin kitaan” vuosi toisensa jälkeen suoltavat, hankintaa, käyttöä, huoltamista ja tankkaamista monin eri tavoin verottaen, keppiä tarjoten, porkkanan puutteessa!

Kiitos tämän muka-hauskuuttelun ja yliverottamisen Suomessa on nyt Länsi-Euroopan vanhin autokanta (kiitos Latvia, ei voitettu EU-tasolla sitten tätäkään) eikä nuorennusleikkausta ja oikeasti radikaaleja toimenpiteitä näillä näkymin ole näköpiirissä, vaikka kuinka kapteeni katsoisi horisonttihin.

Sitten kun, tai oikeammin JOS, löytyy se Homo Sapiens, a.k.a. ”viisas ihminen”, sinne Arkadianmäelle niin ihan vaan vinkkinä; jos haluat nähdä, millä ihmeen ilveellä voitaisiin saada ihmiset uusimaan varpusia jouluaamuna oksilta pakokaasuilla pudottavia, enenevässä määrin Keski-Euroopasta tänne Pohjolan perukoille käytettyinä rahdattavia, loppuun ajettuja vanhoja autojaan uusiin, vähäpäästöisiin ja turvallisiin, moderneihin kulkupeleihin, niin älä hyvänen aika vaan kysy asiasta teoreetikoilta, visionääreiltä, tai punavuorelaisilta jopoilijoilta!

Kysy Autonomistilta, tai siltä kummallista kouluruåtsia mokeltavalta, lauseen loppuun intonaatiota käyttävältä villapaitaiselta mieheltä, joka tuli vuonolta, näyttäen huonolta… Tai esimerkkiä, meille kaikille!

Terveisin,
Autonomisti

“Anonyymi Autonomisti” on keski-ikäinen, autojen sisällä, alla ja ympärillä ikänsä viettänyt autoalan ammattilainen, aina autoista lapsellisen kiinnostunut, hiukan sarkastinen, ja aina oikeassa.

Nokiallakin autoilija törmäsi jalankulkijaan ja poistui paikalta

Kuva: CvB.

Kerroimme tänään aikaisemmin Järvenpäässä sattuneesta yliajosta. Myös Nokialla auto törmäsi jalankulkijaan ja poistui paikalta.

Perjantaina 9.11.2018 klo 16.15 aikaan toistaiseksi tuntemattoman naisen kuljettama punainen Volvo-merkkinen henkilöauto tönäisi lenkkeilijää Nokialla Siuron valtatien ja Rounionkadun risteyksessä.

Poliisin tiedotteen mukaan lenkkeilijä oli tulossa Siuron suunnasta kevyen liikenteen väylää ja henkilöauto tuli vasemmalta Rounionkadulta.

Auto hidasti vauhtia mutta lenkkeilijän ollessa auton kohdalla se kiihdytti vauhtia osuen lenkkeilijän kylkeen, jolloin tämä kaatui.

Autoililija pysähtyi mutta poistui tämän jälkeen jäämättä tarkemmin selvittämään tapahtumaa.

Poliisi toivoo autoilijan ottavan yhteyttä Nokian poliisiasemalle virka-aikana puh. 029 544 5888.

Poliisi kaipaa myös tapahtuman mahdollisesti nähneiltä havaintoja tapahtumasta samaan numeroon.

Päivitys 16.11.: Poliisin mukaan autoilja on itse ilmoittautunut poliisille.

Tällainen ladattava BMW 330e Plug-in Hybrid Sedan tulee ensi kesänä

Kuva: BMW.

BMW 330e Sedanin toinen sukupolvi ensiesitellään kesällä 2019. Mallin sähköinen eDrive-voimansiirto on yhdistetty nelisylinteriseen polttomoottoriin. Uutuusmallissa sähkömoottorin ja polttomoottorin yhteispeli on BMW:n mukaan kehitetty uudelle tasolle.

Autossa on ensimmäistä kertaa vakiona täysin uusi XtraBoost-tehostustoiminto, joka lisää hetkellisesti auton vakioteholukemaa (185 kW ja 252 hv) 30 kw:n/41 hv:n verran.

Tämän ansiosta BMW 330e Sedan kiihtyy nollasta sataan 6,0 sekunnissa ja huippunopeus kirjataan lukemin 230 km/h.

60 kilometriä sähköllä

Hybrid-tilassa auton huippunopeus on 110 km/h pelkällä sähköllä ajettaessa eli 30 km/h enemmän kuin edellismallissa. Electric-tilassa täysin paikallispäästötöntä ajoa voi jatkaa 140 km/h asti, kun aikaisempi sähköisen ajon huippunopeus oli 120 km/h.

Tämän lisäksi myös uutuusmallin toimintamatka on kasvanut 50 prosentilla edeltäjästä. Nyt autolla voi ajaa jopa 60 kilometriä pelkällä sähkömoottorilla päästöttömästi. Polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet yli 10 prosenttia 1,7 litraan ja 39 grammaan kilometrille.

Pistokehybridijärjestelmän 2-litrainen polttomoottori ja siinä käytetty BMW:n TwinPower Turbo -teknologia tuottavat 135 kw/184 hv tehoa. Sähkömoottorin jatkuva teho on 50 kW/68 hv ja väliaikainen huipputeho 83 kW/113 hv. Yhdistetty jatkuva teholukema on 185 kw/252 hv ja maksimivääntö 420 Nm.

Sähkömoottorille lisätehoa antavaa XtraBoost-ominaisuutta on helppo hyödyntää valitsemalla Sport-ajotila. 30 kW:n lisäteho parantaa auton ajotuntumaa ja kiihtyvyyttä.

Ajotuntumaa on kohennettu myös tuomalla ensimmäistä kertaa BMW:n hybridimalliin urheilullista ja tarkkaa ajamista tukeva kaasupolkimen liikerata sekä erityinen vaihteisto-ohjelmointi Steptronic-automaattivaihteistoon.

Akku takapenkin alla

XtraBoost-ominaisuutta voi käyttää korkeajänniteakun matalimpaan varaustasoon saakka, kickdown-kiihdytyksissä sekä vaihteiston ollessa Sport-asennossa. Urheilulliseen ajokokemukseen kuuluu olennaisena osansa myös mallikohtainen aktiivinen äänisuunnittelu.

BMW 330e Sedanin litiumakun energiasisältö on 12,0 kWh. Akku on sijoitettu takapenkin alle ja bensiinitankki lähelle taka-akselia.

Näin auton tavaratilan koko on vain hieman pienempi kuin vastaavan polttomoottoriversion. 375 litran tavaratilaa voi laajentaa avaamalla 40:20:40-suhteessa kääntyvät takaistuimet.

Lähes koko 3-sarjan lisävarustevalikoima on tarjolla myös hybridimalliin. Business-mallin lisäksi tarjolla ovat Business Sport-, Business Luxury- ja Business M Sport -mallit.

Lisävarusteena on saatavilla esimerkiksi adaptiivinen M Sport -alusta sekä M Sport -jarrut. Kuljettajaa avustamaan on tarjolla esimerkiksi ohjauksen ja kaistalla pysymisen avustin, pysäköintiavustin ja peruutusavustin.

Autossa on myös vakiovarusteena sisätilojen esilämmitys tai ilmastointi ohjataan BMW Connected -matkapuhelinsovelluksen avulla.

Päivän levynkansi: Erikoinen tilanne – kaksi erilaista LP-levyä samalla nimellä!

Kuva: CvB.

Olemme jo jonkin aikaa julkaisseet auto- ja liikenneaiheisia levynkansia. Nyt tuli vastaan erikoinen levynkansi.

Julkaisimme maaliskuussa 2017 kuvan Chris Rean albumista Auberge. Nyt vastaan tuli saman tekijän samanniminen levy, mutta erinäköinen.

Selvittelimme jonkin aikaa asiaa, ja loppujen lopuksi selvisi syy.

Toinen levy on Auberge-niminen albumi ja toinen on Auberge-niminen LP:n kokoinen single.

Single, Kuva: CvB.

Single-versiossa on vain yksi kappale per sivu ja levy on soitettava 45 kierrosta minuutissa.

Single on varmaan tehty markkinoimaan tulevaa albumia.

Molemmissa levyissä on kuitenkin kannessa Lotus 7 -auto, mutta hieman eri versiona. Singlessä piirros on mustavalkoinen ja albumiversiossa värillisenä.

Katso myös tämä: Päivän levynkansi: Sakari Kuosmasen ensimmäinen LP

Chris Rea on ollut kiinnostunut nopeista ja hienoista autoista ja harrastanut kilpa-ajoa. Rea on ajanut tai omistanut ainakin useampia Ferrareja ja Lotuksia.

Albumi. Kuva: CvB

 

Erikoinen yliajo – ajoiko auto tahallaan jalankulkijan päälle?

Kuva: CvB

Järvenpäässä Tupalantiellä tapahtui eilen 14.11. aamulla noin klo 7.56 yliajo, jossa jalankulkijan päälle ajettiin kevyen liikenteen väylällä.

Uhri, vuonna 1978 syntynyt mies sai yliajon seurauksena sairaalahoitoa vaativia vammoja.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta törkeänä pahoinpitelynä ja myös tahallisena tekona.

Paikan päällä tapahtumahetkellä olleen todistajan mukaan epäilty yliajaja oli ajanut Tupalantietä pitkin ja koukannut yhtäkkiä oikealle kevyenliikenteenväylää pitkin ajaneen jalankulkijan päälle.

Poliisin tiedotteen mukaan yliajon jälkeen kuljettaja oli poistunut paikalta pysähtymättä kohti Louttia. Todistajan mukaan kyseessä oli ollut uudehko punertava henkilöauto ja kuljettajalla oli ollut yllään vaalea takki.

Itä-Uudenmaan poliisi pyytää tapahtumahetken kuljettajaa ilmoittautumaan poliisille tapauksen selvittämistä varten numeroon 050 456 3332. Samaan numeroon voi myös ilmoittaa silminnäkijähavainnot tai muut tapaukseen liittyvät tiedot.

Onko Praga sinulle tuttu automerkki?

Kuva: CvB.

Televisiossa pyörii eri kanavilla kaikenlaisia visailuja ja kilpailuja. Yksi arkipäivisin tuleva arvauskisa on Nelosella Tiedä ja voita, jossa pitää muun muassa arvata mikä sana on piilotettu kirjekuoreen.

Syksyn aikana tuli seurattua yhtä visailua pitempään, kun piti arvata kirjekuoressa olevaa automerkkiä.

Katselijoilta tuli runsaasti ehdotuksia tunnetuista automerkeistä ja myös vähemmän tunnetuista.

Lopuksi katselijoille annettiin vinkki, että automerkissä on kaksi A-kirjainta. Se ei paljon helpottanut, eikä oikeaa vastausta tullut katselijoilta.

Automerkki oli kyllä vaikeammasta päästä, koska Praga ei ole mikään yleinen automerkki.

Praga-merkkisiä autoja tuotettiin Tšekkoslovakiassa vuodesta 1911 vuoteen 1947.

Vuonna 2011 Praga-merkkisiä autoja alkoi taas tulla markkinoille, mutta nyt ne ovat joko kilpa-autoja tai superautoja. Viimeisin malli on Praga R1R.

Oikein arvaaminen tällaisessa kisassa on kyllä erittäin vaikeata. Erityisesti, kun arvattava merkki on näin harvinainen. Entisiä ja nykyisiä automerkkejä on kuitenkin satoja.

Teslan lataus onnistuu hinaamallakin — tehokkuus yllätti myös testaajan

Yhdysvaltalainen kaveri kokeili Tesla Model 3 -auton latausta hinaamalla.

Lopputulos yllätti testaajankin. Kun latausmatka oli 1,6 kilometriä hän sai ajomatkaa yli 16 kilometriä.

Hinaus tehtiin runsaan 30 kilometrin tuntinopeudella ja latauksen jälkeinen ajomatka ajettiin suurin piirtein samalla nopeudella.

Jos ajaa paljon nopeammin sähköä kuluu tietysti paljon enemmän.

Testin opetus on kuitenkin se, että hinauslatauksella voidaan hätätilassa saada melko paljon sähköä ladattua akkuihin.

Videolla testi alkaa runsaan kolmen minuutin jälkeen.

Logistiikan toimihenkilöt huolissaan Vantaan Aviapoliksen kasvaneista ruuhkista

Kuva: Logistiikan toimihenkilöt.

Vantaalla Tikkurilantien ympäristöön, Kivistön ja Aviapoliksen asemien läheisyyteen on keskittynyt tällä hetkellä merkittävä osa suomalaisista logistiikkayrityksistä.

Alueen raskas liikenne on lisääntynyt, kun pääkaupunkiseudun kuljetus-, huolinta ja varastotoiminnat hoidetaan käytännössä kokonaan tältä alueelta.

Raskaan liikenteen lisääntyminen aiheuttaa harmaita hiuksia erityisesti alueen työmatkalaisille, todetaan Logistiikan toimihenkilöt ry:n tiedotteessa.

Logistiikan toimihenkilöt ry selvitti elokuun puolessa välissä tehdyssä kyselyssään alueella liikkuvien kokemuksia. 423 vastaajasta noin 60 prosenttia kokee, että työmatka kestää tällä hetkellä joko kohtuuttoman kauan tai ainakin jonkun verran liikaa matkan pituus huomioiden.

– Rekkaliikenne on kasvanut huomattavasti Schenkerin muutettua tänne. Parkkipaikalta poistuminen on välillä haasteellista ja liittyminen kehä kolmoselle on todella ruuhkainen Pakkalantieltä. Samoin Pakkalantie on aika ajoin todella ruuhkainen länteen päin, kertoo eräs Tikkurilantiellä työskentelevä vastaaja.

Moni vastaajista toivoo liikenneympyrää Nuolitien ja Tikkurilantien risteykseen. Myös Osumakujan ja Tikkurilantien risteyksessä liikenneympyrä olisi erittäin tarpeellinen.

– Nuolitien ja Tikkurilantien risteys on painajainen. On vain ajan kysymys, koska sattuu vakava onnettomuus. Risteys on tukossa usein päivän mittaan raskaan liikenteen vuoksi. Liikenneympyrä voisi olla parannus siihen, sanoo toinen vastaajista.

Julkaista liikennettä alueella on kehitettävä

Kyselyyn vastaajista 70 prosenttia kulkee työmatkan omalla autolla. Heistä lähes kolme neljästä kertoo syyksi sen, että julkisilla liikennevälineillä työmatka alueelle kestää liian kauan.

Julkisen liikenteen eri kulkuneuvot ja niiden vuorovälit tulisi synkronoida paremmin.

-Pääkaupunkiseudun sisällä 20 kilometrin matkaan menee pahimmillaan lähes 2 tuntia, se on ihan liikaa.Toivoisin lisää suoria yhteyksiä Helsingin keskustasta ja Itä-Helsingistä Aviapolikseen, lyhyemmät välit bussivuoroille ja enemmän jaksotusta niin, etteivät kaikki bussit kulje peräkkäin ja sitten on 15-20 minuuttia taukoa, eräs vastaajista sanoo.

Kyselyyn vastanneista julkisilla kulkuneuvoilla liikkuvista noin 60 prosenttia toivoo lisää bussilinjoja työpäivän alkuun ja loppuun.

Omalla autolla kulkijoista 17 prosenttia sanoo harkitsevansa julkiseen liikenteeseen siirtymistä, jos Viinikkalan asema avattaisiin. Julkisilla liikkuvista vastaajista 31 prosenttia sanoo, että Viinikkalan aseman avaaminen helpottaisi heidän matkantekoaan.

Turvallisuus kärsii

Kun tuhannet kuorma-autot hoitavat päivittäisiä nouto- ja jakelutehtäviään, jää yksittäinen työmatkaliikkuja helposti jalkoihin ja läheltä piti -tilanteet yleistyvät. Kyselyyn vastanneista 16 prosenttia tuntee työmatkansa turvattomaksi usein tai aina, todetaan tiedotteessa.

– Tie on ruuhkainen, kapea ja huonossa kunnossa ja sen vuoksi vaaratilanteita on melkein päivittäin. Postin uusi terminaali tuo lisää rekkoja, mikä on hyvin huolestuttavaa. Talvella ja pimeällä suorastaan pelottaa kulkea työmatkoja, mutta pakko on kulkea omalla autolla, koska julkinen ei toimi. Bussi Tikkurilaan menee kerran tunnissa, kertoo eräs vastaajista.

Logistiikan toimihenkilöt ry toteutti kyselyn 20.8.-3.9.2018 välisenä aikana verkkokyselynä, jossa kysyttiin alueella liikkuvien kokemuksia liikenteestä ja sen turvallisuudesta. Kyselyyn vastasi 423 henkilöä, joista 80 prosenttia on töissä alueella.