”Tekoäly – matkaopas johtajalle” -kirjan kirjoittanut, uransa digitaalisen liiketoiminnan saralla tehnyt Antti Merilehto puhui Auto 2018 -tapahtumassa tekoälyn hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista autonvalmistuksessa.
Harva suomalainen harkitsee luopuvansa autostaan
Suomalaisista auton omistajista 80 prosenttia ei edes harkitse luopuvansa omasta autostaan.
Tämä käy ilmi Otavamedia Oy:n ja NettiX Oy:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten kiinnostusta liikkumisen uusista palveluista.
Uusia liikkumisen palveluja, kuten autojen yhteiskäyttöpalveluja, vuokrauspalveluja tai eri kulkuvälineitä yhteen kokoavia palveluja, on käyttänyt vasta 6 prosenttia suomalaisista.
Palvelujen käytön esteenä on autoiluun ja yleensäkin liikkumiseen liittyvät rutiinit. Lisäksi omien henkilö- ja maksutietojen luovuttaminen digipalveluihin epäilyttää vielä 52 prosenttia suomalaisista.
Liikkumisen muutos tulee hiljalleen
Vaikka vain harva suomalainen on kokeillut uusia liikkumisen palveluja, uusista mahdollisuuksista on tutkimuksen mukaan kiinnostunut peräti 44 prosenttia suomalaisista. Yksityisleasing kiinnostaa 11 % suomalaisista.
Ympäristöön liittyvät asiat ovat auton pitämisen kalleuden ja vaivannäön jälkeen suurin syy, kun harkitaan autosta luopumista. Lähes kolmannes väestöstä harkitsee sähkö- tai hybridiauton hankkimista.
Suomalaiset uskovat, että yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa entistä vahvemmin ympäristöystävällisten autojen hankintaa.
Otavamedia Oy ja NettiX Oy teettivät Frankly Partnersilla Tulevaisuuden liikkuja -tutkimuksen selvittääkseen, miten suomalaiset haluavat liikkua tulevaisuudessa. Ketkä käyttävät liikkumisen uusia palveluja ja ketkä eivät. Miten liikkumisen ja autoilun muutoksiin suhtaudutaan ja minkälaisia liikkujia suomalaiset ylipäätänsä ovat.
Tutkimuksen kvalitatiivisessa osiossa haastateltiin OP:n DriveNow- ja Kausiauto-palveluiden käyttäjiä. Tästä saadut hypoteesit todennettiin väestöä edustavalla online-kyselyllä Norstat Oy:n paneelissa (N=1032) sekä DriveNow ja OP Kausiauto -palveluiden käyttäjille (N=196).
Autoliitto: Dieselveroa ei saa poistaa polttoaineveroa korottamalla!
Käyttövoimaveron poistoa vaativan kansalaisaloitteen suosio kertoo autoilun merkityksestä suomalaisille. Jatkuvasti kiristyvä polttoaineverotus on kohdistunut pääasiassa dieseliin.
Käyttövoimaveron, eli kansanomaisesti dieselveron poistamista vaativa kansalaisaloite keräsi yhden päivän aikana eduskuntakäsittelyyn oikeuttavat 50 000 nimeä. Aloitteen mykistävä suosio kertoo autoilun merkityksestä tavallisille suomalaisille.
– Auto on jokapäiväinen arjen mahdollistaja, ei mikään luksustuote. Kustannusten nousu kolahtaa valtaosaan suomalaisista. Töihin on mentävä ja lapset pitää hakea ajoissa päiväkodista jatkossakin, joten liikkumismenojen kasvu on pois muusta kulutuksesta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.
Dieselveroa myös sähköautoissa!
Vaikka käyttövoimavero kulkee kansan suussa dieselveron nimellä, kerätään sitä myös sähkö- ja kaasuautoista sekä pistokehybrideistä eli kaikista, jotka käyttävät muuta kuin bensiiniä polttoaineena.
Käyttövoimaveroa on perusteltu polttoaineiden erilaisten verokantojen tasaamisella. Dieselin ja bensiinin hintaero vaihtelee monen eri tekijän mukaan toisistaan riippumatta eli välillä ero on suurempi ja välillä pienempi.
Tällä hetkellä dieselin polttoainevero on noin 17 senttiä litralta bensiiniä alempi. Kun tähän lisätään vielä arvonlisävero, niin kuluttajahinnoissa dieselin vero on reilut 20 senttiä litralta bensiiniä vähemmän. Vastaavasti dieselin veroton litrahinta on nyt noin 17 senttiä bensiiniä enemmän.
– Käyttövoimaveron poisto on houkutteleva ajatus, mutta sitä ei pidä tehdä polttoaineveroa korottamalla. Viimeksi kun käyttövoimaveroa alennettiin, nousi dieselpolttoaineen vero alveineen 13 sentillä litralta, Nieminen muistuttaa.
Veronkorotukset ovat kaventaneet eroa bensiinin ja dieselin välillä
Polttoaineveroja on korotettu vuoden 2011 jälkeen jo neljä kertaa ja joka kerralla dieselpolttoaineesta maksettava vero on noussut enemmän. Tämä on aiheuttanut dieselin ja bensiinin hintaeron kaventumista.
Bensiinin vero on noussut vuoden 2012 tasosta arvonlisäveroineen noin 6,5 senttiä litralta ja dieselin vero reilut 7,5 senttiä litralta. Vuoden 2011 tasosta bensiinin hintaan on tullut arvonlisäveroineen 9,4 senttiä lisää veroa kun taas dieselin vero on noussut peräti 20,6 senttiä litralta.
– On hyvä, että kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan, joka joutuu ottamaan kantaa suomalaisia koskettavaan asiaan. Toivottavasti jo nyt istuva eduskunta katsoo asian tärkeäksi ja käsittelee sen ennen toimikautensa päättymistä.
Autotoday 10 vuotta sitten: ”Keksikää mikä on hypermiling suomeksi”
Tasan kymmenen vuotta sitten Autotodayn sivuille ilmestyi sana ”Hypermiling”. Se oli uusi sana ja uusi asia, ja pyysimme kommentteja lukijoiltamme suomenkieliseksi vastineeksi. Muistini mukaan emme saaneet yhtään ehdotusta.
Keksikää mikä on hypermiling suomeksi
Oxford Dictionary on määritellyt sanan hypermiling vuoden sanaksi.
Oxfordin sanaseppojen mukaan tarkoitetaan sanalla hypermiling, että saadaan mahdollisimman paljon kilometrejä tietyllä polttoainemäärällä. Tähän voidaan vaikuttaa sekä auton tekniikalla että ajotavalla. Hypermiling-toiminnolla pyritään viemään kulutus aivan pohjalukemiin.
Hypermiling-toiminnosta voi lukea enemmän vaikkapa Wikipediasta https://en.wikipedia.org/wiki/Hypermiling.
Nyt olisi hauska, jos joku suomalainen sanaseppo keksisi oivan suomenkielisen sanan hypermiling-toiminnalle.
Olisiko se esimerkiksi hyperajelu, hyperkilometrointi vai hyperpihtaus…
Jollei halua kirjoittaa kommenttikenttään, voi lähettää ehdotukset sähköpostitse toimitukseen osoitteeseen toimitus@autotoday.fi.
Juttu oli Autotodayssa 12.11.2008.
Autotoday.tv: Uusi dieselauto on ympäristöteko numero 1 – Case AdBlue
Auto 2018 -tapahtumassa otettiin yhdessä esityksessä kantaa dieselautojen puolesta.
Puheenvuoron piti Juha Sarlund yrityksestä Yara Suomi. Hän kertoi muun muassa päästöistä ja Yaran AdBlue-tuotteesta.
Ruotsin Vuoden automyyjä on töissä suomalaisyrityksessä
Käytettyihin autoihin erikoistuneen suomalaisen Kamuxin automyyjä on valittu vuoden automyyjäksi Ruotsissa vuosittain järjestettävässä Motorgalassa.
Voittaja on Kamuxin Växjön liikkeessä automyyjänä työskentelevä Marcus Korner. Raati korosti perusteluissaan erityisesti luottamuksen rakentamisen merkityksellisyyttä.
Automyyjän työ kulkee voittajalla suvussa, sillä myös Kornerin isä on toiminut automyyjänä koko ikänsä. Korner kertookin seuraavansa ylpeänä isänsä jalanjälkiä alalla.
Vuosittain järjestettävässä Motorgalassa palkitaan vuosittain ansioituneita autoalan ammattilaisia. Kaikkiaan palkitaan ihmisiä 12 eri kategoriasta.
Gaalan järjestää Motormagasinet-niminen ammattilehti.
Nyt tarjolla todella harvinainen BMW-kokoelma – hinta runsaat 2 miljoonaa!
Yhdysvalloissa on juuri nyt myynnissä 13 BMW-mallin kokoelma. Myynnissä on koko kokoelma yhtenä pakettina, eikä yksittäisiä malleja myydä erikseen.
Koko kokoelma maksaa 2,3 miljoonaa dollaria, eli runsaat 2 miljoonaa euroa.
Autojen toimitus sisältyy hintaan, jos asuu Yhdysvalloissa.
Auton myyjä, Enthusiast Auto Group, ottaa vastaan ostotarjouksia vain puhelimitse, +1 513 554 1269.
Kaikki autot ovat kunnostettu ja melkein alkuperäiskunnossa. Kaikista autoista on myös tarkat historiatiedot.
Nämä autot kuuluvat kokoelmaan
BMW M1 1981
BMW E24 M6 1988
BMW E28 M5 1988
BMW E30 M3 Sport Evolution 1990
BMW Z1 1991
BMW E36 M3 Lightweight 1995
BMW Z3 M Coupé 2001
BMW E39 M5 2002
BMW Z8 Roadster 2003
BMW E46 M3 Competition Package 2005
BMW Z4 M Coupé 2007
BMW 1-serie M Coupé 2011
BMW E92 M3 Lime Rock Park Edition 2013
Myynti-ilmoitus on yrityksen Facebook-sivuilla. Samalla sivulla on myös kuvat autoista ja videoesittely.
Autotoday.tv: Katso Vuoden Auto Suomessa 2019 -finalistien esittely
Viikonloppuna Auto 2018 -tapahtumassa pidettiin runsaasti erilaisia esitelmiä, puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja. Yksi niistä käsitteli Vuoden Auto Suomessa 2019 -valintaa.
Valinnasta ja valintakriteereistä kertoi Auto- ja liikennetoimittajat ry:n puheenjohtaja Mikko Autio, joka on ehkä tunnetumpi Teknavi-ohjelman ja verkkosivuston toimittajana.
Video: Järkyttävä pakomatka Kalifornian tulipalon keskellä
Yhdysvalloissa riehuu vuosisadan hurjimmat metsäpalot ja moni on kuollut ja koteja tuhoutunut järkyttävä määrä.
Oheisella videolla nähdään millaisesta ”tulihelvetistä” on kysymys.
Autossa isä ja poika yrittävät päästä pois tulesta. Kuvan videon kuvaukset päättyvät siihen, kun palava puu on kaatunut tien yli, eikä autolla päästä eteenpäin.
Isä ja poika pääsivät kuitenkin autolla takaisin, ja pääsivät veden äärelle, josta vene kävi noutamassa heidät. Auto tuhoutui täysin palossa.
Historian havinaa: Sähköistä sähinää parinsadan vuoden ajalta – sähköautoko uutuus?
Teksti: Usko Sipilä
1900-luku on polttomoottoriauton kehityksen sekä auton käytön historiaa. Me autoilijat olemme pitäneet luonnollisena, että automme kulkevat bensiini – tai dieselmoottoreilla.
Muutamassa vuodessa tilanne on 2000-luvun alkuvuosina muuttunut ratkaisevasti lähinnä ilmastonsuojelun yhteydessä. Sähköauto on nostettu esiin. Sille luvataan muhkeata tulevaisuutta jo 2030-luvulla.
Mitä tapahtuikaan 200 vuotta sitten?
Historia kertoo meille tuntematonta tietoa. Sähkökö voimanlähteeksi vaunuihin ilman hevosta? Tämä askarrutti tekniikasta kiinnostuneiden miesten aivoja. Oli keksittävä tehtävään sopiva voimakone. Ja sitten alkoi tapahtua.
Mielenkiintoisia tietoja asiasta löytyy lähes 200-vuoden takaa. Englantilaiset Michael Faraday sekä Robert Andersson olivat vakavasti paneutuneet asiaan. Jo 1830-luvulla he olivat keksineet periaatteen sähkömoottorin valmistamiseksi. Itse moottorin valmistamiseen ne eivät johtaneet.
Saksalais-venäläinen insinööri ja fyysikko Moriz Hermann von Jacobi keskittyi 1834 tutkimaan magneettimoottoreita ja niiden käyttöä. Erikoisesti häntä kiinnosti maksimitehon tarve. Jacobi testasi moottoreita määrittelemällä akun kulutuksen määrän. Vuonna 1839 hänen onnistui rakentaa ladatulla akulla varustettu sähkömoottorivene.
Sähkömoottorin kehittämiseksi työskenteli vuosina 1834-1837 myös Thomas Davenport. Moottorin heikosta tehosta johtuen se jäi unholaan.
Seuraava vaihe oli soveltaa moottori nelipyöräisen kulkuneuvon voimanlähteeksi. Siinä onnistui vuosina 1837-39 skotlantilainen Robert Davidson. Sähköllä kulkeva auto oli syntynyt. Seurasi uuden välineen ”puberteettivuosikymmenet”. Idean kypsyttelyyn kului yli 50 vuotta.
Sähkön soveltaminen käytäntöön oli ongelma sinänsä. Tässä onnistui englantilainen keksijä Thomas Parker. Hän käytti itse suunnittelemiaan kapasiteetiltaan voimakkaita uudelleen ladattavia akkuja. Näiden oivallusten tuloksena syntyi ensimmäinen käytäntöön sopinut sähköauto 1884.
Toiminnan fokus täsmentyi
Saksalainen Heinrich Lohner perusti Itävaltaan Wieniin hevosvaunuja valmistavan tehtaan. Sen tuotanto ei hänen pojalleen Jacob Lohnerille riittänyt.
Hän päätyi siihen näkyyn, että itsekulkevat vaunut ovat tulevaisuutta. Tällaiset oli kehitettävä.
Kuin tilauksesta Lohnerin tuttava nuori Ferdinand Porsche tuli avuksi. Hän kehitti Lohnerin ajatuksen pohjalta ratkaisun, että vaunun veto piti toteuttaa paristojen avulla kiinnittämällä etupyörien akseleille erilliset moottorit. Oivalluksen nimeksi tuli System Lohner-Porsche.
Innostus sähkökäyttöisiin autoihin yltyi. Niistä tuli myös suosittuja kilpa-autoina. Eräs haasteita hamuava oli belgialainen, punaisen partansa mukaan ”Punaisen paholaisen” nimen saanut Camille Jenatzy. Hän rikkoi ensimmäisenä 100 kilometrin haamurajan.
Lisää haastajia ilmaantui ja niin ilmaantui täysin uudenlaisia ajoneuvojakin. Eikä loppunut mielikuvituskaan – päinvastoin!
Lue myös nämä:
Historian havinaa: Aasista ensimmäiseen konevoimaan
Historian havinaa: Kiinnostus konevoimaan kasvaa
