Historian havinaa: Sähköistä sähinää parinsadan vuoden ajalta – sähköautoko uutuus?

Teksti: Usko Sipilä

1900-luku on polttomoottoriauton kehityksen sekä auton käytön historiaa. Me autoilijat olemme pitäneet luonnollisena, että automme kulkevat bensiini – tai dieselmoottoreilla.

Muutamassa vuodessa tilanne on 2000-luvun alkuvuosina muuttunut ratkaisevasti lähinnä ilmastonsuojelun yhteydessä. Sähköauto on nostettu esiin. Sille luvataan muhkeata tulevaisuutta jo 2030-luvulla.

… ja tällainen oli Ferdinand Porschen näkemys. ”Kutsche ohne pferde” – kärryt ilman hevosta. Kuva: Wikimedia.

Mitä tapahtuikaan 200 vuotta sitten?

Historia kertoo meille tuntematonta tietoa. Sähkökö voimanlähteeksi vaunuihin ilman hevosta? Tämä askarrutti tekniikasta kiinnostuneiden miesten aivoja. Oli keksittävä tehtävään sopiva voimakone. Ja sitten alkoi tapahtua.

Mielenkiintoisia tietoja asiasta löytyy lähes 200-vuoden takaa. Englantilaiset Michael Faraday sekä Robert Andersson olivat vakavasti paneutuneet asiaan. Jo 1830-luvulla he olivat keksineet periaatteen sähkömoottorin valmistamiseksi. Itse moottorin valmistamiseen ne eivät johtaneet.

Saksalais-venäläinen insinööri ja fyysikko Moriz Hermann von Jacobi keskittyi 1834 tutkimaan magneettimoottoreita ja niiden käyttöä. Erikoisesti häntä kiinnosti maksimitehon tarve. Jacobi testasi moottoreita määrittelemällä akun kulutuksen määrän. Vuonna 1839 hänen onnistui rakentaa ladatulla akulla varustettu sähkömoottorivene.

Sähkömoottorin kehittämiseksi työskenteli vuosina 1834-1837 myös Thomas Davenport. Moottorin heikosta tehosta johtuen se jäi unholaan.

Seuraava vaihe oli soveltaa moottori nelipyöräisen kulkuneuvon voimanlähteeksi. Siinä onnistui vuosina 1837-39 skotlantilainen Robert Davidson. Sähköllä kulkeva auto oli syntynyt. Seurasi uuden välineen ”puberteettivuosikymmenet”. Idean kypsyttelyyn kului yli 50 vuotta.

Sähkön soveltaminen käytäntöön oli ongelma sinänsä. Tässä onnistui englantilainen keksijä Thomas Parker. Hän käytti itse suunnittelemiaan kapasiteetiltaan voimakkaita uudelleen ladattavia akkuja. Näiden oivallusten tuloksena syntyi ensimmäinen käytäntöön sopinut sähköauto 1884.

Mainos Lohner-Porschen sähköautosta 1900. Kuva: Wikimedia.

Toiminnan fokus täsmentyi

Saksalainen Heinrich Lohner perusti Itävaltaan Wieniin hevosvaunuja valmistavan tehtaan. Sen tuotanto ei hänen pojalleen Jacob Lohnerille riittänyt.

Hän päätyi siihen näkyyn, että itsekulkevat vaunut ovat tulevaisuutta. Tällaiset oli kehitettävä.

Kuin tilauksesta Lohnerin tuttava nuori Ferdinand Porsche tuli avuksi. Hän kehitti Lohnerin ajatuksen pohjalta ratkaisun, että vaunun veto piti toteuttaa paristojen avulla kiinnittämällä etupyörien akseleille erilliset moottorit. Oivalluksen nimeksi tuli System Lohner-Porsche.

Innostus sähkökäyttöisiin autoihin yltyi. Niistä tuli myös suosittuja kilpa-autoina. Eräs haasteita hamuava oli belgialainen, punaisen partansa mukaan ”Punaisen paholaisen” nimen saanut Camille Jenatzy. Hän rikkoi ensimmäisenä 100 kilometrin haamurajan.

Lisää haastajia ilmaantui ja niin ilmaantui täysin uudenlaisia ajoneuvojakin. Eikä loppunut mielikuvituskaan – päinvastoin!

Camille Jenatzyn luomus. Totiseksi vetäisi jos tällainen ammus tulisi tiellä vastaan. Ilmanvastus taatusti minimissä. Kuva: Wikimedia.

Lue myös nämä:

Historian havinaa: Aasista ensimmäiseen konevoimaan

Historian havinaa: Kiinnostus konevoimaan kasvaa

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here