Teslaa pidetään amerikkalaisen autoteollisuuden ja sen innovatiivisen spokesmanin Elon Muskin taidonnäytteenä ja sitä se varmasti onkin. Teslan tulevaisuuden suhteen Kiinalla on kuitenkin vähintään yhtä paljon sananvaltaa. Maailman harvinaisten maametallien markkinat ovat suvereenisti Kiinan hallussa.
Autoteollisuus on yksi suurimmista harvinaisten maametallien käyttäjistä. Esimerkiksi antureissa, pienissä sähkömoottoreissa ja katalysaattoreissa käytetään runsaasti jalometalleja, harvinaisia maametalleja ja kobolttia.
Pelkästään katalysaattoreihin käytetään vuosittain 6000 tonnia harvinaisten maametallien oksidia. Autojen katalysaattoreissa harvinaisia maametalleja ovat luminoivana aineena käytettävä cesium (90%), kylmäkatodiputkien taustavalaistuksessa käytettävä lantaani (5%), kestomagneeteissa käytettävä neodyymi (3%) ja muun muassa kaiuttimissa ja kylmäkatodiputkissa käytettävä praseodyymi (2%), käy ilmi Huoltovarmuuskeskuksen raportista Kriittiset metallit ja huoltovarmuus.
Akut tarvitsevat maametalleja
Esimerkiksi sähköautojen kehityksen kannalta keskeisessä roolissa olevat akut ovat täysin riippuvaisia harvinaisista maametalleista, joita ovat muun muassa lantaani, cesium, praseodyymi, deodyymi, terbium ja prometium.
Akkujen kehityksessä myös koboltti on avainroolissa. Luonnosta ei ole koskaan löytynyt puhdasta kobolttia, vaan se esiintyy monimetallimalmeissa yhdessä erityisesti nikkelin ja kuparin kanssa, ja suurin osa siitä saadaan nikkelin sivutuotteena.
Akkuteollisuus käyttää peräti 42 prosenttia maailman vuotuisesta koboltintuotannosta ja määrä on muun muassa sähköautoilun vuoksi kasvussa. Erityisesti litiumioniakuille koboltti on kriittinen raaka-aine.
Koboltti tulee Kongosta
Yli puolet (55,4% vuonna 2017) maailman koboltista tuotetaan Afrikan Kongossa, jossa sijaitsee noin puolet koko maailman kobolttivarannoista (noin 3,4 miljoonaa tonnia). Sitä hallitsevat sveitsiläinen kauppahuone Glencore ja joukko kiinalaisia toimijoita.
Koboltin ja litiumin hinta maailmanmarkkinoilla on noussut railakkaasti vihreän teknologian kysynnän seurauksena, ja erityisesti sähköautojen ja energiavarastointiratkaisujen vuoksi. Muun muassa Teslan ja Panasonicin kaltaiset yritykset ovat täysin riippuvaisia koboltista ja vaihtoehtoja saatavuudelle on vähän. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on varmuusvarastoissaan vain noin 300 tonnia kobolttia.
Autoteollisuuden lisäksi samoja raaka-aineita tarvitaan myös kaikessa muussa liikenteen ohjaukseen ja muihin taustajärjestelmiin liittyvissä elektroniikkaratkaisuissa.
Kaukonäköinen Kiina
Kiina on 1980-luvulta lähtien systemaattisesti hankkinut harvinaisten maametallien kaivoksia kaikkialla maailmassa ja onnistunut siinä erityisesti Australiassa ja Afrikassa.
Tavoitteesta kertoo muun muassa Kiinan aiemman johtajan, Deng Xiaopingin lausunto vuodelta 1992: ”China’s rare earths resources can be likened in importance to the Middle East’s oil. They have immense strategic significance and we must certainly deal with rare earths issues with care, unleashing the advantages they bring.”
Tällä hetkellä Kiina tuottaa jo 90-95 prosenttia maailman harvinaisten maametallien oksideista. Se on myös kahden vahvimman kestomagneettityypin (samarium-koboltti ja neodyymi-rauta-boori) suvereeni tuottaja. Kaikkiaan Kiinan osuus kaikkien harvinaisten maametallien tuotannosta maailmassa on tällä hetkellä jo 97 prosenttia.
Kaukonäköisyytensä ansiosta Kiinalla on tulevaisuuden teknologioissa ja samalla kansakuntien kilpailussa täydellinen etulyöntiasema ja suorastaan monopoli, mikä tekee muun muassa Yhdysvaltojen nykyhallinnon hermostuneisuudesta astetta ymmärrettävämpää.
Testailihan Kiina mahtiaan jo vuonna 2010 ilmoittaessaan leikkaavansa harvinaisten maametallien tuotantoa 72 prosenttia ja lopettamalla kokonaan niiden viennin Japaniin maiden kalastusaluskiistan seurauksena; sama menetelmä, kuin mitä Venäjä on käyttänyt maakaasutoimitustensa takkuillessa niskoitteleviin naapurimaihinsa.
Muskin pää Xin vadilla
Tesla on virallisesti ilmoittanut saavansa kaiken tarvitsemansa koboltin Pohjois-Amerikasta. Kuitenkin Yhdysvallat ja Kanada tuottavat yhteensä noin neljä prosenttia maailman koboltista, mikä ei riitä edes yhden Tesla-mallin tarpeisiin. Markkinatutkimuslaitos Investorintelin mukaan puoli miljoonaa Tesla Model 3 -autoa haukkaa noin kuusi prosenttia maailman kobolttituotannosta.
Kanadalainen uusi eCobalt Solutions on saamassa ensi vuonna käyntiin Idahon kaivoksensa, mikä lisää maailman kobolttituotantoa noin yhdellä prosentilla seuraavan 12 vuoden elinkaarensa aikana.
Minkään luotettavan laskelman mukaan Pohjois-Amerikan kobolttituotanto ei riitä Teslan tarpeisiin, kun kobolttia tarvitsevat kaikki muutkin autovalmistajat ja muu elektroniikkateollisuus.
Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys helpottaa tilannetta jonkin verran, mutta ainakaan lähivuosina se ei tule riittämään kattamaan kasvavaa kysyntää, koska romussa kriittisten metallien pitoisuudet ovat pieniä. Tällä hetkellä harvinaisten maametallien kierrätysaste globaalisti on noin prosentin, koboltilla kuitenkin yli 50 prosenttia, mutta litiumilla alle prosentin.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi sähköautojen kysyntä on ymmärrettävästi kasvussa. Tietokoneiden ja kännyköiden materiaaliarvosta yli 80 prosenttia perustuu jalometalleihin, ja myös autoteollisuudessa niiden osuus sähköauton valmistuskustannuksista kasvaa.
Yleensä kysynnän kasvu nostaa halutun tuotteen hintaa. Jos tämä markkinatalouden lainalaisuus toimii myös tässä kohden, sähköautojen hinnat laskevat ja liikenteen päästöt vähenevät sähköautojen lisääntyessä – vain jos kiinalaiset niin haluavat. Muussa tapauksessa kannattaa juuri nyt panostaa ensi sijaisesti nykyisten polttomoottorien kehittämiseen entistä ympäristöystävällisemmiksi.
