Koti Blogi Sivu 2011

Kamuxilla on kohta Suomessa jo 48 myymälää

Arkistokuva. Kuva: Kamux.

Kamux laajentaa toimintaansa avaamalla uuden myymälän Forssaan kesäkuussa 2019.

Forssan myymälä on Kamuxin 48. myymälä Suomessa.

– Forssan myymälä täydentää erinomaisesti tämänhetkistä myymäläverkostoamme sijoittumalla Kanta-Hämeen länsiosaan. Myymälä sijaitsee erinomaisella kauppapaikalla ja hyvien yhteyksien varrella osoitteessa Aukeentie 3, ja iso ulkoalue palvelee hyvin autokauppaa, maajohtaja Tommi Iiskonmäki kertoo.

Kamux Forssa palvelee asiakkaita myyntipäällikön ja kolmen myyjän voimin. Autoja myymälään mahtuu 60-80, mutta koko Suomen yli 4 000 auton valikoima sekä Ruotsin ja Saksan autot ovat Kamuxin asiakkaiden ulottuvilla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Traficom on huolissaan ”haamuautoista”

Arkistokuva. Kuva: Kuusakoski.

Käytöstä pysyvästi poistuva ajoneuvo pitää toimittaa viralliseen kierrätysjärjestelmään, jolloin se poistetaan maksutta lopullisesti rekisteristä.

Suomessa ajoneuvon omistaja tai haltija voi myös ilmoittaa ajoneuvon haluamakseen ajaksi väliaikaisesti pois liikennekäytöstä. Tämän mahdollistaa Suomen lainsäädäntö.

– Väliaikaiseksi tarkoitettua liikennekäytöstä poistoa tulee käyttää vain tilanteissa, joissa ajoneuvo on tarkoitus ottaa myöhemmin takaisin käyttöön. Esimerkiksi harrasteautoja otetaan monesti käyttöön vain kesäkauden ajaksi, jolloin säästyy esim. ajoneuvoveroilta siltä ajalta kun autoa ei käytetä, summaa Traficomin kehityspäällikkö Markku Erkheikki.

– Sen sijaan omistajan tai haltijan ei tulisi tehdä tällaista rekisteri-ilmoitusta pysyvästi käytöstä poistuvalle ajoneuvolle, vaan ne ajoneuvot tulisi toimittaa viralliseen kierrätysjärjestelmään. Tällöin ne myös poistuisivat oikealla tavalla rekisteristä ja vieläpä maksutta, Erkheikki muistuttaa.

Vastuu romuttamisesta on romuajoneuvon haltijalla, kierrätysvastuu valmistajilla ja maahantuojilla

Ajoneuvon valmistaja tai maahantuoja on velvollinen järjestämään käytöstä poistuvien ajoneuvojen asianmukaisen kierrätyksen. Kierrätysvelvollisuus koskee henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja.

Valmistajan tai maahantuojan on järjestettävä romuajoneuvojen vastaanottopaikkoja siten, että romuajoneuvon haltija voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa ajoneuvon kierrätykseen.

Tämän toiminnan toteuttamisesta vastaa Suomen Autokierrätys Oy. Sen maanlaajuisen vastaanottopisteverkoston kautta voi kierrättää romuauton lisäksi myös esimerkiksi käytöstä poistuneen traktorin tai perävaunun.

Ajoneuvon viimeisellä haltijalla on velvollisuus toimittaa romutettavaksi tarkoitettu ajoneuvo kierrätykseen.

Viralliseen kierrätysjärjestelmään toimitetusta ajoneuvosta annetaan romutustodistus ja lisäksi ajoneuvolle tehdään lopullisesta rekisteristä poistoa koskeva merkintä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämään liikenneasioiden rekisteriin.

Ajoneuvon toimittaminen kierrätykseen sekä lopullisen rekisteristä poiston rekisteröinti on romuajoneuvon haltijalle maksutonta.

– Romuauto on tärkeää luovuttaa romutettavaksi nimenomaan Suomen Autokierrätyksen viralliseen vastaanottopisteeseen, sillä epäviralliselle toimijalle annettua autoa ei voida poistaa lopullisesti rekisteristä ja se voi siten jäädä roikkumaan omistajansa nimiin, korostaa Erkheikki.

Vuonna 2018 annettujen romutustodistusten määrä oli 88 362, kun se sitä edellisenä vuonna oli 72 710.

– Romutustodistusten määrä kasvoi hienosti ja osin tätä kehitystä on varmasti tukenut käytössä ollut henkilöautojen romutuspalkkio, Erkheikki iloitsee.

Osa ajoneuvoista voi jäädä ns. haamuajoneuvoiksi

Vuonna 2018 tavallisia väliaikaista liikennekäytöstä poistoa koskevia rekisteri-ilmoituksia tehtiin 1 004 604 ja ilmoituksia ajoneuvon otosta takaisin liikennekäyttöön 861 938.

Vuoden 2018 lopussa yhtäjaksoisesti yli 2 vuotta liikennekäytöstä poistettuna oli ollut yhteensä 908 031 ajoneuvoja, joista 534 256 oli henkilö- ja pakettiautoja.

– Osa väliaikaisista liikennekäytöstä poistoista uhkaa jäädä pysyviksi, sillä yli 2 vuotta yhtäjaksoisesti poistettuna olleiden ajoneuvojen määrä kasvoi vuoden 2017 lopusta noin 125 000:lla. Ainakin osan pitkään poistettuna olleista ajoneuvoista voidaan epäillä olevan haamuajoneuvoja eli ne on voitu romuttaa epävirallisella toimijalla tai viedä pysyvästi maasta ilman oikeaa ilmoitusta. Olemme tästä kehityksestä hyvin huolissamme, sanoo Erkheikki.

Ongelmana Suomesta pysyvästi pois vietävien ajoneuvojen kohdalla on, ettei rekisteriin välttämättä saada tietoa maastaviennistä.

Vuonna 2018 yhteensä 12 445 ajoneuvoa poistettiin rekisteristä Ahvenanmaalle tai ulkomaille pysyvän viennin tai rekisteröinnin perusteella.

– Me saamme toisista EU- ja ETA-valtioista tietoja näihin maihin rekisteröidyistä Suomen rekisterissä olevista ajoneuvoista, ja näiden ilmoitusten perusteella voimme poistaa ne ajoneuvot rekisteristä. Tällaiset ajoneuvot eivät jää kummittelemaan tilastoihin, kertoo Erkheikki.

– Sen sijaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle vietävistä ei tietoja saada, ellei omistaja tai haltija toimita meille dokumenttia pysyvästä maastapoistumisesta ja siten tällaiset ajoneuvot voivat jäädä ns. roikkumaan rekisteriin, täsmentää Erkheikki.

Romuauton toimittaminen kierrätykseen on ympäristöteko

Määräajan voimassaolleilla romutuspalkkioilla on pyritty uusien vähäpäästöisten henkilöautojen myynnin edistämisen ohella vauhdittamaan myös romuautojen kierrättämistä. Keinoja kierrättämisen edistämiseksi on hyvä miettiä tulevaisuudessakin. Erkheikki haluaa kuitenkin lisäksi korostaa ihmisten omaa vastuuta ympäristöstään.

– Toisen romu voi olla toisen aarre, kuten sanotaan. Kuitenkin ympäristön kannalta pihoilla ja metsissä lojuvat ja ruostuvat ajoneuvot olisi todella tärkeää toimittaa pikimmiten asianmukaiseen kierrätykseen. Toivon, että jokainen meistä kantaisi oman vastuunsa yhteisestä luonnosta ja ympäristöstä. Samalla siistinä pysyy myös rekisteri.

Ajoneuvokannan tilastoja

Liikennekäytöstä poisto

Lopullinen poisto ja romutus

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuorma-autojen kuljetusmäärissä pienoinen lasku viime vuonna

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Vuonna 2018 kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita koti- ja ulkomaan liikenteessä tonneina mitattuna yhteensä kaksi prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kuljetussuorite laski niin ikään kaksi prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastosta.

Kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita vuonna 2018 kotimaan liikenteessä yhteensä 271 miljoonaa tonnia, mikä oli lähes kolmeKuljetusmäärä prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessa vuosittain 2004 – 2018. Kuva: Tilastokeskus.

Kuljetusmatkoja ajettiin yhteensä 1,9 miljardia kilometriä, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Kuljetussuoritetta kertyi lähes 26 miljardia tonnikilometriä, mikä oli prosentin verran vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Tonnikilometri kuvaa kuljetustyön määrää ja se lasketaan matkoittain tonneina ilmoitetun tavaran painon ja kilometreinä ilmoitetun kuljetusmatkan tulona.

Ammattimaisen eli luvanvaraisen liikenteen osuus oli kaikista kuljetettujen tavaroiden tonneista 88 prosenttia ja kuljetussuoritteesta 95 prosenttia. Luvanvaraisen liikenteen osuus kasvoi hieman molempien suoritteiden kohdalla vuoteen 2017 verrattuna.

Täysperävaunuyhdistelmien suoritteet lievässä laskussa

Kuorma-autotyypeittäin tarkasteltuna vuonna 2018 kuorma-autoilla ilman perävaunua ja puoliperävaunuyhdistelmillä kuljetettiin 3 ja 12 prosenttia enemmän tavaraa kuin edeltävänä vuonna.

Kuljetussuorite taas kasvoi kuorma-autoilla ilman perävaunua 9 prosenttia ja puoliperävaunuyhdistelmillä 7 prosenttia. Täysperävaunuyhdistelmillä kuljetettu tavaramäärä puolestaan laski 8 prosenttia ja kuljetussuorite 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Täysperävaunuyhdistelmien käyttö tavarankuljetuksessa kasvoi vuosina 2014–2016. Kasvu tasaantui vuonna 2017 ja loiva laskusuunta jatkui vuonna 2018.

Vuonna 2017 60 prosenttia tavarasta ja 77 prosenttia tonnikilometreistä kuljetettiin täysperävaunuyhdistelmillä, kun taas vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat tonneissa 56 ja tonnikilometreissä 75 prosenttia.

Kuorma-autojen ilman perävaunua suhteellinen osuus tavarankuljetuksesta on laskenut huomattavasti 2010-luvulla. Viime vuosina lasku on kuitenkin taittunut ja kuljetetun tavaramäärän osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä sekä vuonna 2017 että 2018.

Puoliperävaunuyhdistelmien käyttö suhteessa muihin ajoneuvotyyppeihin on pysynyt vuodesta 2011 lähtien suunnilleen samana.

Kokonaispainoluokkien osuudet kuljetetusta tavaramaarasta 2011–2018. Kuva: Tilastokeskus.

Yli 68 tonnin yhdistelmillä kuljetettiin lähes neljännes koko vuoden tavaramäärästä

Vuonna 2018 kokonaispainoluokaltaan yli 68 tonnia painavat kuorma-autot kuljettivat 65 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 24 prosenttia koko kuljetetusta tavaramäärästä. Osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2013 lopulla voimaan tulleen ajoneuvoyhdistelmien massoja ja mittoja koskeneen käyttöasetuksen myötä.

Tavaralajeittain tarkasteltuna soraa ja muita maa-aineksia kuljetettiin teillä eniten vuonna 2018, yhteensä 97 miljoonaa tonnia, mikä oli reilun kolmanneksen kaikista tonneista. Kuljetussuoritetta kertyi eniten tukki-ja kuitupuuhun liittyvistä kuljetuksista eli 3 miljardia tonnikilometriä, 11 prosenttia kaikista tonnikilometreistä.

Keskimääräinen kuljetusmatka vuonna 2018 oli 81 kilometriä, mikä oli kuusi kilometriä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Maa-aineskuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka oli 20 kilometriä ja tukki- ja kuitupuukuljetusten 108 kilometriä. Tyhjien matkojen keskimääräinen kuljetusmatka oli 45 kilometriä, mikä oli samaa tasoa kuin edeltävinä vuosina.

Ulkomaan liikenne

Kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita vuonna 2018 ulkomaan liikenteessä yhteensä 3,6 miljoonaa tonnia, mikä oli reilun neljänneksen enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaan liikenteen kuljetussuorite oli yhteensä 2,4 miljardia tonnikilometriä, mikä oli 49 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

On huomattava, että tieliikenteen tavarankuljetukset tilastossa seurataan aina tutkimukseen valitun vetoauton suorittamia kuljetuksia tutkimusjaksolla.

Otokseen valitulla vetoautolla voi olla tutkimusjakson aikana useampia eri perävaunuja. Jos perävaunuja vedetään esimerkiksi satamaan, mistä ne jatkavat merikuljetuksena ilman vetoautoa, päättyy kuljetuksen seuranta tilastossa tähän.

Lähde: Tieliikenteen tavarankuljetukset 2018, Tilastokeskus

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: ”Gasum ja Kesko tuovat maakaasuaseman Lahteen”

Kuva: CvB.

Jo kymmenen vuotta sitten puhuttiin paljon kaasuautoilusta. Kuitenkin vasta nyt alkaa toden teolla tapahtua kaasuautoilussa.

Gasum ja Kesko tuovat maakaasuaseman Lahteen

Gasum Oy ja Kesko ovat sopineet maakaasun tankkausaseman rakentamisesta Lahteen K-citymarket Launeen tontille. Gasum aloittaa välittömästi lupaprosessit tankkausasemaa varten. Aseman rakentamistyöt käynnistyvät heti hankkeen saatua rakennus- ja rakentamisluvat. Tankkausaseman on tarkoitus olla käyttövalmiina vuoden 2009 syksyllä.

Tällä hetkellä Suomessa on yksitoista julkista maakaasun tankkausasemaa: Helsingissä Malmilla, Sörnäisissä ja Ruskeasuolla, Kouvolassa, Karhulassa, Tampereella, Haminassa, Espoossa, Lappeenrannassa, Riihimäellä ja Mäntsälässä.

Haminan asema on Haminan Energian ja ST1:n operoima, Mäntsälän asema Mäntsälän sähkön ja ST1:n operoima, muut asemat ovat Gasumin. Gasumin uudet asemat Porvooseen ja Helsingin Roihupeltoon valmistuvat ennen Lahden asemaa.

– Gasumin tavoitteena on rakentaa lähivuosina 30 tankkausaseman verkosto. Näistä kolmasosa sijoittuu pääkaupunkiseudulle, muut maakaasuverkoston kaupunkikeskittymiin. Myöhemmin verkostoa on tarkoitus laajentaa valtaväylien varteen, kertoo Gasum Oy:n myyntipäällikkö Jussi Vainikka.

Keskon tonteilta löytyy maakaasun tankkausasema tällä hetkellä Kouvolasta ja Tampereelta.

Kaupunkilinja-autot, jäteautot, jakeluautot, taksit, muut yritysautot ja yksityiset henkilöt mukaan lukien Suomessa on tällä hetkellä noin 500 maakaasulla toimivaa ajoneuvoa.

Maakaasuauton hankintaan houkuttelee polttoaineen edullinen hinta sekä alhaiset hiilidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt. Autojen polttoaineeksi maakaasu myydään kiloittain, maakaasukilon hinta on 1,05 euroa. Bensiinilitraa vastaavaksi energiaksi laskettuna maakaasu maksaa noin 68 senttiä ekvivalenttilitralta. (Hintatiedot 14.04.2009)

Suomessa saatavilla olevia maakaasuajoneuvomerkkejä ovat mm. Volkswagen, Mercedes-Benz, Opel, Fiat ja MAN. Maailmalla liikenteessä on jo yli kymmenen miljoonaa maakaasuajoneuvoa, joista Euroopan teillä ajelee noin 900 000.

Jatkossa Gasumin tavoitteena on tarjota tankkausasemillaan myös biokaasua liikennekäyttöön. Gasum ja Biovakka ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on tuottaa biokaasua siirrettäväksi maakaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi.

Ensimmäistä maakaasuverkoston alueelle rakennettavaa biokaasun tuotantolaitosta suunnitellaan Nastolaan. Maakaasun siirtoverkon avulla puhdistettua biokaasua voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena kaikilla kaasuverkoston alueella olevilla tankkausasemilla. Ajoneuvojen polttoaineena biokaasu ja maakaasu vastaavat toisiaan.

Juttu oli Autotodayssa 15.4.2009.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Apteekkimurtautuja aiheutti pakomatkansa aikana useita vaaratilanteita

Kuva: CvB.

Varhain maanantaiaamuna tuli hätäkeskukseen ilmoitus, jonka mukaan Puolangan apteekkiin murtauduttiin.

Paikalta oli poistunut mies ja lähtenyt pihalla olleella autolla ajamaan Oulun suuntaan.

Poliisipartio tapasi auton Puolangantiellä ajamassa Oulua kohti.

Poliisin mukaan auton kuljettaja ei välittänyt poliisipartion pysäytysmerkeistä, vaan jatkoi pakoaan käyttäen noin 130 – 150 km/h:n nopeuksia kapealla ja mutkaisella tieosuudella, jossa on 80 km/h:n nopeusrajoitus.

Ylikiimingin kylälle tultaessa pakenija teki useita ohituksia käyttäen todella kovaa tilannenopeutta.

Ajo jatkui kohti Muhosta tietä 834 samanlaisena, jossa pakenija saatiin lopulta Pällintiellä kiinni.

Poliisin suorittama kuljettajan huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille ja bentsodiatsepiinille.

Anastetut lääkkeet saatiin poliisin haltuun.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autovalmistajilla vielä pitkä matka vuoden 2021:n päästötavoitteisiin

Kuva: CvB.

Euroopassa myytävien autojen hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet viime vuonna, vaan nousseet. Tämä selviää tutkimusyhtiö Jaton selvityksestä.

Autoteollisuudessa on suuria ongelmia saada päästöt vähenemään. Vuonna 2021 astuu voimaan EU:n tiukemmat rajat, joiden mukaa autovalmistajan keskimääräiset CO2-päästöt eivät saa ylittää 95 g/km.

Jaton raportti osoittaa kuitenkin, että vielä on pitkä matka tavoitteisiin.

Viime vuoden keskimääräinen päästölukema Euroopassa myynnissä olevien autojen osalta oli 120,5 g/km.

Yhtenä syynä Jaton mukaan on dieselautojen myynnin väheneminen. Toinen syy on sähköautojen niukka saatavuus.

Kuva: Jato.

Jato on tutkinut kaikkiaan 23 maan markkinat, ja vain kolmessa maassa päästöt ovat vähentyneet viime vuonna. Nämä maat ovat Hollanti, Norja ja Suomi.

Automerkkien osalta listassa on mukana 20 merkkiä.

Listan häntäpäässä ovat Mercedes-Benz, Mazda, Volvo, BMW ja Audi.

Listan kärkipäässä ovat Toyota, Peugeot, Citroën, Renault ja Nissan.

Toyotan lukema on jo 99,9 g/km, kun Mersun on 139,6.

Toyotan pieni lukema selittyy suurella hybridien myynnillä.

Kuva: Jato.

Keskimääräiset CO2-päästöt automerkin mukaan 2018

1. Toyota 99,9
2. Peugeot 107,7
3. Citroën 107,9
4. Renault 109,1
5. Nissan 110,6
6. Suzuki 114,2
7. Skoda 116,7
8. Seat 116,9
9. Volkswagen 118,8
10. Fiat 119,2
11. Kia 120,4
12. Dacia 120,8
13. Hyundai 123,3
14. Ford 123,7
15. Opel 125,6
16. Audi 127,6
17. BMW 128,9
18. Volvo 130
19. Mazda 135,2
20. Mercedes-Benz 139,6

Lähde: Jato

Katso tästä lisää.

Autoliiton Operaatio Pajunkissa auttaa taas pääsiäisliikenteessä — tänä vuonna jo 50. kerta

Kuva: Autoliitto.

Autoliiton tiepalvelumiehet päivystävät taas tehostetusti pääsiäisliikenteessä.

Operaatio Pajunkissa järjestetään tänä keväänä kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin 18.-22.4. jo 50. kerran.

Autoliiton riveissä on nykyisin 135 aktiivisesti toiminnassa mukana olevaa vapaaehtoista tiepalvelumiestä, jotka ovat tuolloin tehostetussa valmiudessa lähdössä auttamaan tien päällä pulaan joutuneita.

Ensimmäisen Operaatio Pajunkissan aikaan pulaan joutuneita ohjeistettiin ilmoittamaan avun tarpeestaan nostamalla konepelti ylös.

Myös viallisen ajoneuvon ohi ajaneilta toivottiin ilmoituksia tiepalvelumiehen kohdatessaan.

Nykyään toiminnan painopiste on muuttunut tiellä tai huoltoasemilla tapahtuvasta partioinnista pääasiassa kotoa käsin hoidettavaksi päivystykseksi.

Lähes jokaisella autoilijalla on matkalla mukana puhelin, jolla avun saa hälytettyä helposti.

Operaatio Pajunkissan puhelinnumerona toimii Autoliiton yleisen tiepalvelun numero 0200-8080 (1,95 €/min + mpm). Numero kannattaa tallentaa valmiiksi matkapuhelimen muistiin, josta se on apua tarvittaessa helposti saatavilla.

– Olennaista on huolehtia siitä, että matkapuhelimessa olisi koko ajan mahdollisimman hyvin virtaa siltä varalta, että matka yllättäen katkeaa, Autoliiton yleisestä tiepalvelusta vastaava koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa.

Vesalainen painottaa myös turvallista ajotapaa ja malttia. Riittävät tauot, reilu turvaväli ja tasainen nopeus edesauttavat turvallista perillepääsyä.

– Liikenteen jonoutuessa ohittelemalla ei juurikaan säästä aikaa – pikemminkin liikenne vain puuroutuu entisestään.

Autoliiton tarkastuslista pääsiäisliikenteeseen

Perinteisesti pääsiäisliikenteessä Autoliiton tiepalvelua työllistävät rengasrikot ja lukkojen avaamiset.

Usein pulaan joutuminen ja siitä seuraava avun tarve olisivat vältettävissä melko yksinkertaisin keinoin:

  • Tarkasta auton öljy- ja nestetasot. Tee tarvittavat lisäykset.
  • Tarkasta ja säädä rengaspaineet kuormituksen mukaisiksi (myös mahdollisesta vararenkaasta).
  • Puhdista tuulilasi sisäpuolelta ja mikäli pyyhkijänsulat jättävät raitoja tai pyyhkivät muuten huonosti, vaihda ne uusiin.
  • Anna vara-avain jonkun samassa autoseurueessa matkustavan huolehdittavaksi.
    Jos kauko-ohjainavaimen paristonvaihdosta on yli vuosi, kannattaa paristo vaihtaa tai vaihdattaa ennen matkalle lähtöä.
  • Säilytä avainta mieluummin housujen kuin takin taskussa. Näin todennäköisyys, että avain jää lukittuun autoon sisälle, on pienempi.
  • Tarkasta kaikkien valojen toiminta.
  • Tutustu autosi valojen toimintaperiaatteeseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomeen uusi autorahoitusyhtiö

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

DNB Finans laajentaa toimintaansa Suomeen yhteistyössä suomalaisen autojen maahantuontiyhtiön Bassadone Automotive Nordicin (BAN) kanssa.

DNB on yksi Norjan ja Ruotsin suurimmista autokaupan rahoitusyhtiöistä.

Uuden yhteisyrityksen, DNB Auto Financen, tavoitteena on kehittää omistajayritysten liiketoimintoja Suomessa. Yhtiö on DNB Finansin tytäryhtiö, jossa myös BAN on omistajana mukana.

DNB Auto Financen toimitusjohtajana toimii Jussi Kattelus. Katteluksella on pitkä rahoitusalan kokemus ja viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt mm. toimitusjohtajana leasingyhtiö NF Fleetissä sekä kaupallisena johtajana Incar Oy:ssä.

DNB Finansin rahoituskantaan Norjassa ja Ruotsissa kuuluu yli 500 000 autoa.
Suomessa uusia henkilöautoja rekisteröitiin 120 000 kappaletta vuonna 2018.
Tällä hetkellä DNB Finansin osuus Ruotsin autokaupan rahoitusmarkkinoista on 23 prosenttia ja Norjassa 24 prosenttia.

Vuonna 2018 DNB Finans Norden kirjasi uusia autokauppoja noin 28 miljardin Norjan kruunun (n. 2,8 mrd. EUR) arvosta ja sillä on 163 työntekijää.

BAN aloitti toimintansa vuonna 1997 Suomessa ja Baltiassa, ja maahantuo 10 automerkkiä. Sen toimintoihin kuuluu myös Autoverkkokauppa.fi, Suomen ensimmäinen digitalisoitu uusien ja käytettyjen autojen verkkokauppa.

BAN myy vuodessa noin 17 000 autoa Suomen markkinoilla ja 8 200 autoa Baltiassa.
Sen markkinaosuus Suomessa on 13 prosenttia ja Baltiassa 8 prosenttia, ja yhtiöllä on kaikkiaan 220 työntekijää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi kokeili: Näin pitkään kestää ylipitkän rekan ohitus

Kuva: Ville-Veikko Heinonen Liikenneturva

Kevään aikana liikenteeseen on tullut uusia yli 30 metriä pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä, joiden ohittaminen voi olla haastavaa.

Itä-Uudenmaan poliisi on kokeillut, kauanko kestää ohittaa pitkä rekka turvallisesti.

– Testasimme maaliskuussa, miten kauan kestää ohittaa pitkä rekka turvallisesti. Testimme mukaan ohitus kesti 25 sekuntia ja sinä aikana ohittava ajoneuvo eteni noin 700 metriä. Nopeusero ajoneuvoilla oli 20 km/h, vanhempi konstaapeli Sari Nuolikoski Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennepoliisisektorilta toteaa.

– Jos ohitus tehtäisiin tiellä, jossa on vain kaksi eri suuntaa kulkevaa kaistaa, ohittamiseen vaadittaisiin noin puolitoista kilometriä tyhjää tietä – ja tällöinkin omalle kaistalle palamiseen tulisi melkoinen kiire.

– Suositeltavaa on siis ajaa liikennevirran mukana ja välttää tarpeettomia ohituksia, Nuolikoski opastaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volvon autot keskustelevat jatkossa keskenään — varoittavat muun muassa liukkaudesta

Kuva: Volvo.

Uudet Volvot voivat jatkossa keskustella keskenään ja varoittaa kuljettajia liukkaudesta ja vaaratilanteista.

Volvon tiedotteen mukaan Volvo Cars tuo yhdistetyn turvallisuustekniikkansa saataville koko Eurooppaan.

Tekniikan avulla Volvo -autot voivat viestiä keskenään ja varoittaa kuljettajia liukkaista tieolosuhteista ja vaaratilanteista pilvipohjaisen verkon kautta.

Hätävilkkuvaroitus ja liukkaan tien varoitin esiteltiin alun perin vuonna 2016 Volvon 90-sarjan autoissa Ruotsissa ja Norjassa.

Ensi viikolla ominaisuudet tulevat kaikkien Volvo -kuljettajien saataville ympäri Eurooppaa.

Ne ovat vakiona kaikissa uusissa mallivuoden 2020 Volvoissa ja voidaan myös jälkiasentaa tiettyihin aikaisempiin malleihin *.

Volvon tekemien turvallisuustutkimusten mukaan nopeuden mukauttaminen todellisiin liikenneolosuhteisiin voi pienentää onnettomuusriskiä merkittävästi.
Varoittamalla ihmisiä etukäteen vaaroista ja antamalla heidän mukautua tilanteeseen ajoissa yhdistetyt turvallisuustekniikat tukevat parempaa ajotapaa ja parantavat liikenneturvallisuutta.

Volvo kutsuu näiden ominaisuuksien julkaisun myötä muun autoteollisuuden mukaan jakamaan anonyymejä liikenneturvallisuustietoja eri automerkkien välillä.

Tällaisten tietojen jakaminen reaaliajassa voi parantaa turvallisuutta suuresti, ja kokonaisuudesta tulee sitä vahvempi, mitä enemmän autoja on yhdistetty.

Volvo Cars ja Volvo Trucks ovat viime vuodesta lähtien jakaneet Ruotsissa ja Norjassa tietoja, jotka varoittavat kuljettajia lähistöllä olevista vaaroista.

Näin järjestelmä toimii

Heti, kun tällä tekniikalla varustettu Volvo kytkee hätävilkut, hätävilkkuvaroitus lähettää signaalin kaikille lähistöllä oleville Volvo -autoille, jotka on yhdistetty pilvipalveluun.

Järjestelmä varoittaa kuljettajia ja auttaa heitä välttämään mahdolliset onnettomuudet. Tämä on erityisen hyödyllistä rajoitetun näkyvyyden kaarteissa ja mäkien yli ajettaessa.

Liukkaan tien varoitin puolestaan lisää kuljettajan tietoisuutta sekä nykyisistä että edessä olevista tieolosuhteista.

Se kerää anonyymisti tienpintatietoja edessä kulkevista autoista ja varoittaa liukasta tieosuutta lähestyviä kuljettajia etukäteen.

Volvo teki viime kuussa useita ajokäyttäytymistä ja turvallisempaa ajamista koskevia ilmoituksia.

Vuodesta 2020 lähtien kaikkien Volvojen huippunopeudeksi rajoitetaan 180 km/h.
Volvo asentaa lisäksi 2020-luvun alkupuolelta lähtien autoihinsa kameroita ja muita antureita, jotka tarkkailevat kuljettajaa ja antavat auton puuttua tilanteeseen, jos selkeästi päihtynyt tai heikosti keskittynyt kuljettaja on vaarassa aiheuttaa vakavan onnettomuuden.

Lopuksi yhtiö ilmoitti, että se tuo ensimmäistä kertaa turvallisuustietonsa helposti saatavilla olevaan digitaaliseen kirjastoon, jota se kehottaa autoteollisuutta hyödyntämään, jotta maanteistä tulisi turvallisempia kaikille.

* Hätävilkkuvaroitus ja liukkaan tien varoitin ovat saatavilla kaikkiin Volvoihin, jotka perustuvat skaalautuvalle SPA-alustalle tai kompaktille CMA-alustalle mallivuodesta 2016 alkaen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //