Koti Blogi Sivu 2004

Autoliitto: Routakuopat rikkovat nyt autoja — korvausta kannattaa hakea!

Kuva: Autoliitto.

Suomen tiestöllä on nyt valtavasti routavaurioita, jotka voivat vahingoittaa autoa. Tiestön kunnossapitoon tarvitaan rahaa – nopeusrajoitusten alentaminen ei ole oikea tapa hoitaa asiaa, todetaan Autoliiton tiedotteessa.

Vaikka aamuisin on vielä koviakin pakkasia, niin lämpötilat kipuavat päivisin isossa osassa maata plussan puolelle. Ilmojen lauhtumisen myötä tiet ovat täynnä teräväreunaisia routakuoppia ja halkeamia, jotka aiheuttavat helposti rengas- ja vannevaurioita sekä hajottavat iskunvaimentimia ja tukivarsia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vaikka voisi kuvitella tienpitäjän eli pääsääntöisesti valtion tai kunnan vastaavan korjauskustannuksista, ei asia ole näin yksiselitteinen.

– Mahdolliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen vaikuttaa tapauskohtaisesti se, voidaanko vahingon katsoa aiheutuneen tien virheellisestä hoidosta, puutteellisesta kunnossapidosta tai muista laiminlyönneistä. Tienpitäjä saattaa välttyä korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kertomalla routavaurioista liikennemerkillä, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

– Usein huonokuntoisen tien ongelma hoidetaan myös alentamalla nopeusrajoitusta. Se on helppoa ja tienpitäjälle halpaa, mutta tienkäyttäjien kannalta täysin väärä tapa. Kyllä meidän pitää huolehtia, että tiet pysyvät niille suunnitellulla nopeudella ajettavassa kunnossa.

Tiestön huono kunto ei ole mikään uusi asia, vaan korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä päätyi vuosi sitten julkaistussa loppuraportissa yksimielisesti vaatimaan liikenneverkon rahoitustason nostoa.

Katso tästä muita Autoliiton juttuja.

Nykyinen hallitus sai muutaman viime vuoden aikana korjausvelan kasvun pysähtymään. Tälle vuodelle perustienpidon rahoitusta kuitenkin laskettiin 200 miljoonalla eurolla.

– Tiestön rapistuminen aiheuttaa autojen rikkoutumisten lisäksi valtavia kustannuksia kansantaloudelle muun muassa pidentyneinä matka-aikoina. Samaan aikaan kun esimerkiksi rekkojen maksimipainoja ja -mittoja nostetaan, meillä on enemmän painorajoitettuja siltoja kuin koskaan. Huonokuntoiset tiet ovat myös iso liikenneturvallisuusriski, Nieminen toteaa.

Tiedettävä kuka vastaa tiestä

Jos auto rikkoutuu routakuoppaan ajon seurauksena, on vahingosta syytä ilmoittaa heti eteenpäin. Mikäli tienpinnan vaurio on maantiellä, jossa ELY-keskukset vastaavat tien kunnosta, autoilijan kannattaa olla heti yhteydessä Tienkäyttäjän linjaan (puh. 0200 2100).

Jos vaurio on kunnan tai kaupungin katuverkolla, korvausvaatimus esitetään kunnalle tai kaupungille. Jos vauriot ovat suuria tai vahingosta aiheutuu henkilövahinkoja, pitää siitä ilmoittaa myös poliisille.

– Routakuopista, tien puutteellisesta kunnossapidosta ja muista liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjaan, vaikka auto ei olisikaan vaurioitunut, Nieminen neuvoo.

ELY-keskuksen ohjeet korvaushakemuksen täyttämiseen ja tarvittaviin liitteisiin löytyvät osoitteesta www.ely-keskus.fi/web/ely/vahingonkorvaukset.

– Olennaista on vahinkopaikan ja aiheutuneiden vaurioiden kuvaaminen mahdollisimman huolellisesti heti vahingon satuttua. Myös tapahtumapaikan sijainti ja kellonaika on syytä kirjata ylös. Mikäli tapauksella on silminnäkijöitä, kannattaa heiltä pyytää lausunnot ja yhteystiedot, Nieminen päättää.

Uusi Audi A3 Sportback g-tron kulkee nyt pidemmälle kaasulla

Kuva: Audi.

Audi A3 Sportback g-tron saapuu markkinoille uudella päivitetyllä teknologialla. Kompaktin mallin toimintamatka kaasulla on kasvanut uuden kaasusäiliökapasiteetin ansiosta 400 kilometriin.

Audi A3 Sportback g-tron on osa Audin ekologista mallistoa. Autossa on uusi 1,5-litrainen 96 kW:n (131 hv) moottori.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Audin 4-sylinterisen moottorin kaasukäytön mahdollistamiseksi insinöörit muokkasivat moottorin sylinterinkantta, turboahdinta, polttoaineensyöttöjärjestelmää ja katalysaattoria.

Perinteiseen bensiinimoottoriin verrattuna maakaasulla ajaminen auttaa vähentämään CO2-päästöjä jopa 25 %.

Pidempi toimintamatka maa-/biokaasulla

Kuten ennenkin, kaksi korkealujuuksista polymeerisellä hiili- ja lasikuidulla vahvistettua kaasusäiliötä sijaitsevat auton takaosassa tavaratilan alla. Kummankin säiliön tilavuus on 7 kg.

Säiliöt pienentävät tavaratilaa vain minimaalisesti ja ne painavat hyvin vähän kevyen komposiittirakenteensa ansiosta.

Uudistuneessa Audi A3 Spotback g-tronissa on nyt myös kolmas 4 kg:n terässäiliö, jonka ansiosta toimintamatka kaasulla kasvaa. Bensiinisäiliö, jonka tilavuus on nyt 9 litraa, tarjoaa perinteisesti vielä lisätoimintamatkaa.

Tiukat turvavaatimukset

Kaksi kaasua sisältävää komposiittisäiliötä, jotka toimivat jopa 200 baarin painella, noudattavat Audin kevytrakennemuotoilun periaatetta. Säiliöt painavat 66 % vähemmän kuin vastaavat teräksiset säiliöt ja niiden sisäpuoli on kaasunkestävää polyamidi-sekoitusta.

Toinen kerros on sekoitus hiilikuidulla vahvistettua polymeeriä ja lasikuidulla vahvistettua polymeeriä.

Katso tästä muita Audi-juttuja.

Kolmas kerros on puhdasta hiilikuidulla vahvistettua polymeeriä, joka toimii myös visuaalisen tarkistuksen apuna, sillä se muuttuu maidonvalkeaksi, mikäli se vaurioituu.

Ennen kuin säiliöt asennetaan autoon, ne testataan 300 baarin paineella. Keskimääräinen säiliön rikkoutumispaine on 570 baaria ja se ylittää lain vaatiman 470 baarin paineen selvästi.

Halvin versio maksaa runsaat 30 000 euroa

Kaasun ja bensiinin täyttöaukot sijaitsevat saman täyttöläpän alla. Mittaristosta löytyy kaksi erillistä mittaria, joista näkee kummankin polttoainesäiliön tason.

Uusi Audi A3 Sportback g-tron on aina varustettu S tronic -automaattivaihteistolla ja se on saatavilla joko Business tai Business Sport -varustelutasolla.

Audi A3 Sportback Business Sport g-tron Edition -varustelu sisältää esimerkiksi led-ajovalot, vakionopeudensäätimen, akustisen pysäköintijärjestelmän takana, kuljettajan informaatiojärjestelmän värinäytöllä, täysautomaattisen ilmastoinnin ja urheiluistuimet edessä sisältäen sähkösäätöisen ristiseläntuen.

Uudistuneen Audi A3 Sportback g-tronin hinnat alkavat 30 760 eurosta (Audi A3 Sportback Business g-tron Edition, 30 TFSI S tronic).

Audi A3 Sportback g-tronin hinnasto ja lisävarustehinnasto:
http://bit.ly/AudiA3Sportbackg-tronHinnasto
http://bit.ly/AudiA3Sportbackg-tronLisävarustehinnasto

Autotoday 10 vuotta sitten: ”Destia kokeilee automaattista liukkaudentorjuntajärjestelmää Tammisaaressa”

Tällaista Destia kokeili kymmenen vuotta sitten. Onkohan menetelmä vielä käytössä? Ainakaan Destian www-sivuilla ei ole enää mainintaa asiasta.

Destia kokeilee automaattista liukkaudentorjuntajärjestelmää Tammisaaressa

Destia asentaa valtatiellä 25 Tammisaaren puoleisella Pohjan sillalla automaattista liukkaudentorjuntajärjestelmää. Asennuksesta johtuen sillalla on liikennejärjestelyitä, jotka saattavat hidastaa paikoitellen liikennettä. Asennus on valmis 13.3. mennessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Automaattisen liukkaudentorjuntajärjestelmän testaus aloitetaan viikolla 12. Destia on kehittänyt AIS (anti-ice-system) -järjestelmän hoidoltaan haasteellisia erikoiskohteita varten, joissa toiminta perinteisellä huoltokalustolla voi olla rajoittunutta.

– Automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä kannattaa asentaa kohteisiin, joissa on paljon liikennettä, ja jotka ovat hoidettavuudeltaan vaativia. Tällaisia ovat esimerkiksi sillat, tunnelien suut, moottoriteiden rampit, lentokentät sekä ostoskeskusten parkkialueet ja sisäänkäynnit, kertoo palvelupäällikkö Ilmari Sikander.

AIS-järjestelmä asennetaan kiinteästi haluttuun kohteeseen joko upottamalla päällysrakenteeseen tai kiinnittämällä tierakenteisiin esimerkiksi kaideasennuksena. Automaattinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä aktivoi järjestelmän suuttimet levittämään oikean määrän liukkaudentorjuntaliuosta juuri oikeaan aikaan. Tien pinta pysyy sulana ja turvallisena.

– Tammisaaressa suuttimet asennetaan tien keskilinjalle. Suolaliuosta suihkutetaan 100 metrin matkalle. Sillan molemmissa päissä on kyltit, jotka kertovat AIS-järjestelmän koekäytöstä, Sikander toteaa.

AIS seuraa tienpinnan pienilmastoa reaaliaikaisesti, jolloin liukkaudentorjunnassa on lyhyt vasteaika. Automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä lisää tiellä liikkujien turvallisuutta ilman lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle.

Juttu oli Autotodayssa 11.3.2009.

Näin poliisi kohdentaa valvontaansa

Arkistokuva. Kuva: Poliisi

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kysytään usein, ehtiikö poliisi valvoa liikennettä ja millä perusteella valvonnan kohteet päätetään. Vastaus on kyllä ja tietoon perustuen. Mutta mihin kaikkeen tietoon?

Kysyjien huoli poliisin valvontaresursseista pitää osin paikkaansa, mutta poliisi suuntaa valvontaa aina sinne, minne sitä liikenneturvallisuuden näkökulmasta on parasta kohdentaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yksi valvontaa määrittelevä asia on onnettomuustilastojen kaltaiset tietopaketit. Jos onnettomuuksia tapahtuu usein tietyssä risteyksessä tai tieosuudella, kohdistetaan sinne valvontaa.

– Konkreettinen esimerkki analysoituun tietoon pohjautuvasta valvonnasta Länsi-Uudellamaalla on ykköstien valvonta. Turunväylä on kolarialtis tie, jossa mitataan toistuvasti huimimmat ylinopeudet, kertoo liki 30 vuotta liikenteenvalvonnan ja poliisin kenttätyön parissa työskennellyt ylikomisario Jussi Päivänsalo.

Tilastojen ohella kokeneiden poliisien paikkatuntemus on valvonnassa tärkeää. Kun on työskennellyt pitkään tietyllä alueella, muodostuu kokonaiskuva, josta on hyötyä valvonnan kohdistamisessa. Poliisien lisäksi kuullaan myös toista tärkeää paikallisosaajaa – asukasta.

– Meille tulee vuosittain satoja liikenteeseen liittyvää valvontapyyntöä alueemme asukkailta, ja pyyntöihin vastataan aktiivisesti. Tienkäyttäjät tuntevat elinympäristönsä, joten paikallisten kuunteleminen auttaa kohdentamaan valvontaa oikeisiin paikkoihin, Päiväsalo kiittelee.

Myös valvonnan ajallisella kohdentamisella saavutetaan tuloksia. Ilta- ja yöaikaan valvonnassa painotetaan erilaisia asioita kuin päivällä.

Tavoitteena on aina tienkäyttäjien turvallisuus

Rehellisyyden nimissä poliisinkin on todettava, että valvonnasta huolimatta sääntöjenvastaista liikennekäyttäytymistä esiintyy laajalti. Päihteiden vaikutuksen alaisena ajetaan valitettavasti lähes joka paikassa. Turvavyö jää kiinnittämättä, ja kännykkään puhutaan ajaessa aikaan ja paikkaan katsomatta.

Poliisi ei voi aina olla kaikkialla, joten valvonnan näkyvyys on tärkeää. Tehokas liikennevalvonta on myös kokonaisvaltaista. Tavoitteena on aina tienkäyttäjien turvallisuus.

– Valvontatyön rungon muodostaa perinteinen poliisimiesten ja -naisten suorittama näkyvä valvontatyö. Osittain valvontaa tehdään myös tunnuksettomalla valvontakalustolla. Näin päästään puuttumaan niiden tienkäyttäjien toimintaan, jotka vaarantavat muita kaikkein räikeimmällä tavalla, Päiväsalo esittelee.

Perinteisen valvonnan tukena käytetään liikuteltavia kameravalvonta-autoja. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi, sillä valvontaa voidaan kohdentaa joustavasti oikeisiin paikkoihin. Erityisesti kansalaisten valvontapyyntöihin vastataan usein juuri automaattivalvonta-autoilla.

Kiinteä tolppakameravalvonta on osa kattavan valvonnan kokonaisuutta. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on käytössä noin 70 valvontatolppaa, jotka on sijoitettu päätieverkolle.

– Kameravalvontaa olisi tärkeä suunnata tulevaisuudessa yhä enemmän taajama-alueille. Osa ajattelee, että kameroilla lähinnä metsästetään ylinopeussakkoja, mutta helposti unohtuu, että ne soveltuvat hyvin esimerkiksi liikennevalojen noudattamisen valvontaan, Päivänsalo muistuttaa.

Autoalan Johan Friman: ”Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kaikkia käyttövoimia”

Kuva: Matti Sulanto.

Liikenteen ilmasto- ja verotuskysymykset ovat yksi lähestyvien eduskuntavaalien tärkeimmistä keskustelunaiheista.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.

– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää autokannan merkittävää nuorentamista, jonka käynnistämiseksi autoala on omassa ilmastostrategiassaan ehdottanut autoveron vaiheittaista poistamista, kertoo Autotuojat- ja teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Johan Friman.

EU:n autonvalmistajille asettamat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet edellyttävät jatkossakin uusia päästöjä vähentäviä innovaatioita.

– Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kaikkia käyttövoimia. Biopolttoaineiden rooli on merkittävä erityisesti diesel- ja kaasuautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, muistuttaa Friman.

Autoala on pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa uudistetulla ilmastostrategiallaan.

Viimeaikaisista lakimuutoksista autokantaa on osaltaan nuorentanut romutuspalkkiokampanja, joka on toteutettu menestyksekkäästi vuosina 2015 ja 2018.

Myös viime hallituskauden portaittaiset autoveron alennukset tukivat autoilun verotuksen painopisteen siirtämistä hankinnasta käyttöön.

Autoala on lisäksi marraskuussa 2018 solminut valtion kanssa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, joka sekin osaltaan tähtää autokannan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Autotuojat- ja teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittu Johan Friman K Auto Oy:stä.

Hallituksen varapuheenjohtaja on Lasse Ahlstedt Volvo Car Finland Oy:stä.

Hallitukseen kuuluvat lisäksi Tommi Luopajärvi Nissan Nordic Europe Oy:stä, Antti Ruhanen Bassadone Automotive Nordic Oy:stä, Juha Ruotsalainen Veho Oy:stä, Kari Skogster Toyota Auto Finland Oy:stä sekä Miska Tammelin Bergé Auto Nordics Oy:stä.

Liikenneturva: Turvaistuimesta luopuminen liian aikaisin on karhunpalvelus lapselle

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista vanhemmista valtaosa nimesi turvallisuuden prioriteetiksi, kun he miettivät lapsensa kuljetusta autossa.

Lapsi tarvitsee turvaistuinta autossa matkustaessaan 135 cm pitkäksi asti, näin määrittelee myös laki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ellei varhaislapsuuden kasvu ole ollut sangen rivakkaa, lapsi tarvitsee turvalaitetta vielä alakouluikäisenä.

– Turvaistuimen tarve määräytyy lapsen koon eikä taitojen mukaan. Lapsi oppii laittamaan turvayön kiinni itse noin kolmivuotiaana, mutta hän tarvitsee asianmukaista turvaistuinta, kunnes on 135 cm pitkä. Senttiraja perustuu turvallisuudelle, sillä lapsen vielä kehittyvä keho tarvitsee mahdollisimman tehokasta suojaa törmäysvoimilta. Vasta kun lapsi on tarpeeksi pitkä, auton omat turvavyöt ohjautuvat lapsella niin kuin pitää, painottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Turvaistuimesta luopuminen liian aikaisin on karhunpalvelus lapselle

Takapenkille kiinnitetty turvaistuin on autossa matkustavalle lapselle turvallisin paikka. Turvaistuimen valintaan on syytä paneutua ja mitoittaa istuin lapsen ja auton mukaan.

Useimmiten turvaistuin vaihdetaan isompaan, kun lapsen silmät ovat turvaistuimen pääntuen yläreunan tasalla.

Katso tästä muita Liikenneturvan juttuja.

Vanhempia voi hämmentää keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä liikkuva valtava määrä niin omakohtaisia tarinoita kuin luuloihin perustuvia käsityksiä turvaistuimista.

Lähtökohtaisesti kannattaa aina tutustua oman auton ohjekirjaan, ja tarkistaa valmistajan ohjeet koskien lapsen kuljettamista kyseisessä automallissa. Keskeiset vinkit on koottu myös Liikenneturvan opasvideoihin, ja verkkosivuilla löytyy vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Liikenneturva ja poliisi järjestävät kuluvalla viikolla (vko 11) eri puolella Suomea neuvontahenkisiä turvaistuinratsioita, joissa tarkastellaan, miten lapset kulkevat autossa, ja miten turvaistuimet ovat käytössä.

Vanhempien kysymyksiin vastataan myös Liikenneturvan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Facebook-livessä keskiviikkona 13.3. n. klo 15.30 alkaen. Suorassa lähetyksessä seurataan Uudellamaalla järjestettävän turvaistuinratsian kulkua.

Keskiviikkona keskustellaan Helsingin Sanomatalossa autoilusta ja ilmastosta

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Tulevana keskiviikkona Helsingin Sanomatalossa järjestetään kaksi autoiluun ja ilmastoon liittyvää paneelikeskustelua.

Ensimmäisessä paneelissa keskustelevat ympäristön ja liikenteen asiantuntijat. Paneelissa ovat mukana Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa, WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen, Autoliiton puheenjohtaja ja Tekniikan Maailman entinen päätoimittaja Martti Merilinna, Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin johtava asiantuntija Saara Tamminen sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Toisessa paneelissa ääneen pääsevät päättäjät läpi puoluekentän. Mukana paneelissa ovat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka, vihreiden kansanedustaja Touko Aalto sekä perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Tilaisuudet järjestetään peräkkäin keskiviikkoaamuna Sanomatalon Mediatorilla kello 8.30 – 9.50. Yleisöllä on mahdollisuus seurata keskustelua.

Tilaisuus lähetetään myös suorana verkossa ja on keskiviikkona nähtävänä oheisessa ikkunassa.



Paneelien moderaattorina toimii autotoimittaja Arttu Toivonen.

Tilaisuuden aikataulu

8:30 Avauspuheenvuorot

8:35 Asiantuntijapaneeli

9:10 Päättäjäpaneeli

9:45 Loppupuheenvuorot

9:50 Tilaisuus päättyy

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät: Seuraukset voivat olla raadolliset, ellei tiestölle saada lisärahoitusta!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Eteläsuomalaiset kuljetusyrittäjät ovat erittäin huolestuneita tieverkon heikosta kunnosta ja sen vaikutuksista kuljetusten ympäristöystävällisyyteen, tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen, todetaan yhdistyksen tiedotteessa.

Kuljetusyrittäjät vetoavat keväällä valittavan uuden eduskunnan puuttuvan huolestuttavaan kehitykseen ja korjaavan viimeinkin maanteiden jo vuosikymmeniä jatkuneen alirahoittamisen.

Hallituskauden päättyessä myös tiestön korjausvelan torjuntaan osoitettu 300 miljoonan euron vuotuinen määräraha on käytetty.

Tällä rahalla on pystytty ainoastaan pysäyttämään tiestömme mittavan korjausvelan kasvu, jota arvioidaan kertyneen jo noin 2,5 miljardia euroa.

Mikäli uusi eduskunta ei osoita tiestölle lisärahoitusta, kääntyy tuo velka uudelleen jyrkkään kasvuun.

Kuljetusyrittäjien näkemyksen mukaan seuraukset ovat raadolliset.

Maanteillä kuljetetaan jopa 80 prosenttia maamme tavaratonneista. Tiestö on kuljetusyritysten tuotantolaitos ja kuljetusten tehokkuus perustuu osaltaan liikennejärjestelmän ennakoitavuuteen, häiriöttömyyteen sekä liikennevirran sujuvuuteen.

Etelä-Suomen kuljetusintensiivisellä alueella tieverkkoon kohdistuvat vaatimukset korostuvat entisestään.

Kiertotielle ohjaavat painorajoitetut sillat, ruuhkautuvat väylät ja heikosti hoidettu talvihoito heijastuu armotta paitsi kuljetusten taloudellisuuteen ja turvallisuuteen, niin myös niiden ympäristöystävällisyyteen.

Polttoainekustannusten osuus kuljetusyrityksen liikevaihdosta on keskimäärin noin kolmannes.

– Tiestön kunnolla ja sen hoidolla on aivan ratkaiseva vaikutus kuljetusten polttoainetaloudellisuuteen ja siten esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen syntymiseen. Auraamaton tie voi nostaa yhdistelmäajoneuvon polttoaineenkulutusta lähes 50 prosenttia. Tiestön kuntoon saattaminen olisi tehokas ympäristöteko, alleviivaa Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jan Ingman

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n lauantaina 9.3. Helsingissä pitämä vuosikokous vaatii päättäjiltä tierahoituksen linjamuutosta ja sen merkittävää korottamista.

Tästä hyötyvät kaikki tienkäyttäjäryhmät, niin yksityis- ja joukkoliikenne kuin tavaraliikennekin. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa tehokkaan, turvallisen ja kehittyvän tieverkoston, vuosikokous linjasi.

Seatilta kaksi uutta kaasuautoa — halvemman lähtöhinta alle 18 000 euroa

Seat Ibiza TGI. Kuva: Seat.

Seat Ibiza ja Arona -mallistot täydentyivät ympäristöystävällisillä kaasuversioilla.

Seat Ibiza ja Arona 1,0 TGI ovat käyttökustannuksiltaan edullisempia ja ympäristöystävällisempiä kuin vastaavat diesel- tai bensiinimoottorilla varustetut mallit tai ei-ladattavat hybridit.

Uusi 1,0 TGI -moottori

Uudet Seat Ibiza ja Arona on varustettu kolmesylinterisellä, 12-venttiilisellä 1,0 TGI-moottorilla ja kuusivaihteisella manuaalisella vaihteistolla.

Uudet Seat Ibiza ja Arona 1,0 TGI tarjoavat 66 kW (90 hv) tehoa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottorin maksimiteho 90 hv on käytössä 4500–5800 kierrosnopeudella ja maksimivääntö 160 Nm 1900–3500 kierrosnopeudella.

Ibiza 1,0 TGI:n huippunopeus on 180 km/h ja se kiihtyy 0–100 km/h 12,1 sekunnissa.

Arona 1,0 TGI:n huippunopeus on 172 km/h ja se kiihtyy nollasta sataan 12,8 sekunnissa.

Seat Arona TGI. Kuva: Seat.

Keskimääräinen polttoaineen kulutus maa-/biokaasulla on Ibizassa 5,8–6,3 m3 (3,8–4,1 kg/100 km) ja Aronassa 5,8–6,5 m3 (3,8–4,2 kg/100 km), jolloin CO2-päästöt ovat välillä 106–115 g/km.

Ibizan ja Aronan TGI-versio on varustettu neljällä polttoainesäiliöllä, joista kolme on maa-/biokaasusäiliöitä (13,8 kg) ja neljäs 9 litran bensiinisäiliö.

Ne tarjoavat maa-/biokaasulla toimintamatkaa noin 400 km ja bensiinillä lisäksi noin 160 km, kokonaistoimintamatkan ollessa noin 560 kilometriä.

Katso tästä muita juttuja kaasuautoilusta.

Täysin 1,0 TSI -bensiiniversiota vastaavan varustelun lisäksi uudessa TGI:ssä on myös kaikki maa-/biokaasukäyttöön tarvittavat komponentit, kuten esimerkiksi kaasusäiliöt, kaasun täyttöaukko bensiinitankin täyttöaukon vieressä, kaasun lämpötila- ja paineanturit sekä paineensäädin ja kaasunsyöttöjärjestelmä.

Seat Ibiza TGI. Kuva: Seat.

Moottoriin on lisätty erityiset kromi-nikkelipäällysteiset männät, jotka on sovitettu kaasukäyttöön.

Venttiili-istukat on vahvistettu kulutuskestävyyden parantamiseksi, imuventtiilien avautumista on parannettu kaasun kierron tehostamiseksi palotilassa ja kevyempi turboahdin parantaa moottorin vastetta.

Lisäksi kojelaudasta löytyvät erilliset polttoainemittarit molemmille säiliöille.

Lisäksi 1,0 TGI:n turboahdin painaa vähemmän, joten turbiini vaikuttaa välittömästi moottorin vasteen kasvattamiseen.

Polttoaine vaihtuu huomaamattomasti

Molemmat TGI-mallit käyttävät kaasua pääasiallisena polttoaineena, ja bensiini vaihtuu polttoaineeksi vasta kaasutankin tyhjennyttyä.

Jäähdytysnesteen lämpötilan laskiessa alle -10 asteeseen moottori käynnistetään bensiinillä ja kaasusuuttimet lämmitetään ennen kaasujärjestelmän automaattista aktivointia.

Polttoaineen vaihto tapahtuu automaattisesti eikä kuljettaja huomaa eroa ajoneuvon suorituskyvyssä tai dynamiikassa – kulloinkin käytössä olevasta polttoaineesta kertoo vain mittariston merkkivalo.

Näin ajatellen TGI:ssä yhdistyy kaksi erilaista ajoneuvoa, mahdollistaen kestävän ja taloudellisen liikkumisen maa-/biokaasulla sekä käytön tavanomaisena bensiiniautona kaasun loppuessa.

Seat Ibiza TGI. Kuva: Seat.

Varustelutasoina Style, Xcellence ja FR

Uudet TGI-mallit ovat saatavissa kolmessa eri varustelutasossa: Style, Xcellence ja FR.

Vakiovarusteet ovat samat kuin tavallisessa polttomoottoriversiossakin, pois lukien FR-varustelutason Seat Drive Profile -ajoprofiilin valinta ja Ibiza TGI:ssä FR-varustelutason urheilullinen alusta.

Vetokoukku ei ole puolestaan saatavilla mihinkään varustelutasoon.

Kaasusäiliöt vaikuttavat luonnollisesti tavaratilaan ja tilavuudet ovat seuraavat: Ibiza TGI 262 litraa (tavallisesti 355 l) ja Arona TGI 282 litraa (tavallisesti 400 l).

Seat Ibiza TGI:n ja Arona TGI:n vakiovarusteisiin kuuluvat mm. vakionopeudensäädin, väsymyksen tunnistusjärjestelmä, led-päiväajovalot, peruutustutka takana ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä.

Aronan Xcellence- ja FR-varustelutasojen Navi System -audio- ja navigointijärjestelmä 8-tuuman kosketusnäytöllä näyttää mm. polttoaineen kulutustiedot sekä tiedot ajetusta matkasta polttoaineen mukaan.

Näyttö kertoo myös tietoja kaasun kulutuksesta, jäljellä olevasta ajomatkasta molemmilla polttoaineilla sekä mahdollisista kaasujärjestelmän toimintahäiriöistä.

Seat Ibiza TGI:n hinnat alkavat 17 607 eurosta (Seat Ibiza 1,0 TGI Style, manuaalivaihteisto) ja Seat Arona TGI:n hinnat puolestaan 20 769 eurosta (Seat Arona 1,0 TGI Style, manuaalivaihteisto).

Seat Ibiza TGI:n hinnasto ja lisävarustehinnasto.
http://bit.ly/SEATIbizaTGIHinnasto
http://bit.ly/SEATIbizaTGILisävarustehinnasto

Seat Arona TGI:n hinnasto ja lisävarustehinnasto.
http://bit.ly/SEATAronaTGIHinnasto
http://bit.ly/SEATAronaTGILisävarustehinnasto

WRC: ”Ei Suninen mitään typerää tehnyt”

Teemu Suninen. Kuva: Miika Wuorela.

M-Sportin tallipäällikkö Rich Millener sanoo tiimin käsitelleen varsin ymmärtäväisesti Teemu Sunisen perjantaisen virheen, jonka seurauksena Ford-kuljettaja joutui keskeyttämään Meksikon MM-rallin heti kättelyssä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Millener analysoi tapahtuman tuoreeltaan, eikä nähnyt tapahtuneessa mitään varsinaista huolimattomuutta Sunisen osalta.

– Vaikea sanoa mitään sen tarkemmin, sillä ulosajo tapahtui jo 13 kilometriä ensimmäisen erikoiskokeen lähdöstä. Ei häntä voi tuomita sen perusteella. Mutta kun katsoo auton sisäkameran kuvaa, ei hän mitään typerää tehnyt, vakuuttaa Millener.

Sunisen keskeytys tapahtui 31-kilometrisellä El Chocolaten erikoiskokeella, joka kulkee 2700 metrin korkeudessa. Erikoiskoe sisältää useita nousuja ja laskuja, ja eräässä mutkayhdistelmässä Suninen komentaa autonsa aavistuksen väärälle ajolinjalle, tuhoisin seurauksin.

Katso tästä muut WRC-jutut.

Tiimi suunnittelee kautta eteenpäin jo useamman rallin verran, eikä halua millään tavoin lisätä suojattinsa kokemaa painetta.

– Se oli kovavauhtinen paikka, ja kaikki mihin hän autolla osui, oli kovaa. Tavallisesti tuollaisesta voi selvitä pyörähdyksellä, mutta nyt vauriot olivat niin isot, ettemme voineet niitä korjata.

Ruotsin rallissa Suninen esitti hyvää vauhtia, ja johti kilpailua ensimmäisen ajopäivän jälkeen. Tästä innostuneena tiimi halusi nähdä Suniselta lisää samanlaista ajoa, joka tällä kertaa kuitenkin jäi näkemättä.

– Pyysimme Teemulta tähän ralliin samanlaista otetta kuin hänellä oli Ruotsissa. Ensimmäiset väliajat olivat nytkin hyviä. Ei hän paljoa ollut ulkona tieltä, mutta osumasta kallioon vauriot sitten tulivat, Millener kertaa.