Poliisi valvoo tällä viikolla 11. – 17.3. tehostetusti suojatiesääntöjen noudattamista, turvalaitteiden käyttöä, kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut keskimäärin 29 ja loukkaantunut 420 jalankulkijaa vuodessa. Lähes kaksi kolmesta jalankulkijan kuolemantapauksesta ja 90 prosenttia loukkaantumisista tapahtui taajamissa.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä 12 prosenttia ja loukkaantuneista seitsemän prosenttia oli jalankulkijoita.
– Suojatie ei valitettavasti edelleenkään ole nimensä veroinen, koska uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Lisäksi jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.
Kaikkein vaarallisin paikka suojatie on iäkkäille ihmisille ja lapsille. Suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista yli puolet ja loukkaantuneista noin 35 prosenttia oli 65-vuotiaita tai iäkkäämpiä. Reilu neljännes loukkaantumisista tapahtui lapsille tai nuorille.
– Tästä johtuen valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ajoneuvon kuljettajien liikennekäyttäytymiseen lähestyttäessä suojateitä, joille on pyrkimässä lapsia tai vanhuksia, Kallio sanoo.
Jalankulkijoille esteetön kulku
Kallio muistuttaa, että suojatietä lähestyttäessä autoilijan on oltava valppaana ja valmistauduttava antamaan jalankulkijoille esteetön kulku sovittamalla ajonopeus riittävän alhaiseksi
Suojatieonnettomuudet tapahtuvat usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Suurin yksittäinen syy vaaratilanteille tai onnettomuuksille on useimmiten se, ettei ajoneuvon kuljettaja sisäistä suojatien merkitystä ja omaa velvollisuuttaan lähestyessään suojatietä.
Lain mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Katso tästä muita juttuja poliisin tehovalvonnasta.
– Tässä kohtaa on liikennekulttuurissamme vielä iso parantamisen paikka, koska monesti jalankulkijat eivät saa esteetöntä kulkua suojatielle, vaan joutuvat odottamaan suojatien edessä ajoneuvojen kuljettajien laiminlyödessä velvollisuutensa hidastaa ja jopa pysähtyä ennen suojatietä ja antaa esteetön kulku suojatielle astumassa olevalle jalankulkijalle, Kallio sanoo.
– Onnettomuusriskiä kasvattaa lisäksi se, että ajoneuvon kuljettajan keskittyminen ajamiseen ja ympäristön sekä muun liikenteen seuraamiseen voi herpaantua, Kallio jatkaa.
Tarkkaamattomuusvalvonnassa valvotaan kaikkea toimintaa, mikä vaikuttaa ajon aikana keskittymiseen tai muun liikenteen havainnointiin.
Kallion mukaan tyypillisimmin tarkkaamattomuus johtuu puhelimen käytöstä ajon aikana. Euroopan komission arvion mukaan tarkkaamattomuus on riskitekijänä 10–30 prosentissa liikenneonnettomuuksista.
Turvavyöt hengenpelastajina
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas olisi pelastunut (tämä olisi tarkoittanut 22 henkilöä vuonna 2017).
Liikenneturvallisuuden kannalta on myönteistä se, että turvavyön käyttö on lisääntynyt viime vuosina.
Kuitenkin erityisesti taajamissa ja varsinkin henkilöautojen takapenkeillä (88 prosenttia käyttää takapenkillä turvavyötä) sekä paketti- ja kuorma-autoissa turvavyö jää edelleen liian usein kiinnittämättä (80 prosenttia pakettiautoissa matkustavista käyttää turvavyötä).
– Turvavyöttömän takamatkustajan henkilövahinkoriski voi olla taajamanopeudella tapahtuvassa törmäyksessä kolminkertainen turvavyötä käyttävän vammariskiin verrattuna. Poliisin keinot lisätä turvavyön käyttöä ovat valvonta ja sanktioiden jakaminen sekä valistus, Kallio täsmentää.
Ulkomaalaisilta tarkastetaan maassaolon edellytykset
Liikenteen valvontaviikon aikana tarkastetaan myös ulkomaalaisten maassa oleskelun edellytykset. Valvontaa tehdään muutoinkin osana päivittäistä peruspoliisityötä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun poliisitehtävällä poliisin asiakkaana olevan ihmisen henkilöllisyys tarkastetaan ja hänen osoittautuessa ulkomaalaiseksi, varmistetaan samalla myös hänen maassa oleskelunsa edellytykset, poliisitarkastaja Ari Jokinen sanoo.
Sen lisäksi poliisilaitokset voivat tehdä tarkastuksia esimerkiksi ravintoloihin tai muihin etukäteen suunniteltuihin kohteisiin. Tällaisessa valvonnassa valvontatoimenpiteet perustuvat etukäteen saatuihin vihje- taikka analyysitietoihin.
– Poliisin valvontatoimenpiteet eivät saa koskaan perustua pelkästään todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään vaan toimenpiteen taustalla tulee olla vihje- tai analyysitietoa laittomasta maassa oleskelusta.
Euroopan unioni ja Schengenin säännöstö velvoittavat muun muassa poliisia torjumaan laitonta maahantuloa ja oleskelua Schengen-alueella, jossa sisärajatarkastuksia ei ole. Sisämaassa tehtävä ulkomaalaisvalvonta perustuu ulkomaalaislakiin.
Sen mukaan ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta oleskella maassa, ja oleskelun edellytykset on määritelty laissa erikseen.
