Valtiovarainministeri Mika Lintilän mukaan ministeriö ei ole valmistelemassa autoverotukseen muutoksia. Liikenteestä kerättiin viime vuonna verotuloja noin 8,4 miljardia euroa. Suurin yksittäinen liikenteen veroerä on polttoainevero, jota kerättiin viime vuonna lähes 3 miljardin verran.
Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.
Tämä edellyttää autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autokannan huomattavasti nykyistä nopeampaa uusiutumista, mihin autoveron vaiheittainen alentaminen olisi täsmälääke.
Hallituksella on kuitenkin käytettävissään myös monia pienempiä keinoja autokannan päästöjen vähentämiseksi, vaikka autoveron alentaminen ei nyt etenekään.
Romutuspalkkio nopeuttaisi autokannan kiertoa
Autoalan mukaan autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa toistamalla viime vuoden kaltainen romutuspalkkiokampanja, jonka turvin lähes 7 000 elinkaarensa päässä ollutta suuripäästöistä autoa korvautui vähäpäästöisellä uudella autolla.
Romutuspalkkio on valtiontaloudelle suotuisa toimenpide, sillä palkkio tuottaa valtiolle merkittävästi verotuloja.
Esimerkiksi viime vuonna romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.
Edullisempi verotusarvo erittäin vähäpäästöisille työsuhdeautoille
Työsuhdeautot ovat tärkeä portti autokantaan. Yritysten hankkimien autojen osuus ensirekisteröinneistä on viime vuosina ollut kasvussa.
Tammi-kesäkuussa ensirekisteröidyistä autoista lähes 40 prosenttia oli työsuhdeautoja tai muulla tavoin yritysten hankkimia autoja. Työsuhdeautokäytössä auto on yleensä 3–4 vuotta, jonka jälkeen se palautuu automarkkinaan vaihtoautona.
Yritysten hankkimat autot poikkeavat muun muassa käyttövoimaltaan kotitalouksien hankkimista autoista.
Yritykset suosivat autohankinnoissaan enemmän dieseliä ja ladattavia hybridejä kuin kotitaloudet.
Noin kolmannes yritysten hankkimista autoista on alkuvuonna ollut dieselautoja. Paljon ajavalle työsuhdeautoilijalle diesel on energiataloudellinen valinta, sillä dieselautojen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 15-20 prosenttia vastaavankokoisia bensiiniautoja alemmat.
Ladattavien hybridiautojen osuus oli yritysten hankkimissa autoissa noin 5 prosenttia.
Kotitalouksien tänä vuonna hankkimista autoista yli 80 prosenttia on bensiinikäyttöisiä, joista yhä useammassa on apuna hybriditeknologiaa.
Jo joka viides ensirekisteröity bensiiniauto oli hybridi, jossa ei ole ulkoista latausmahdollisuutta. Kotitalouksien autohankinnoista ladattavien hybridien osuus oli 3,4 prosenttia.
Autoala on ilmastostrategiassaan esittänyt, että erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennettaisiin.
Vastaavanlainen kannuste on ollut käytössä monissa EU-maissa. Ruotsissa vähäpäästöisten autojen hankintaa on lisäksi jo vuosien ajan tuettu määräaikaisella hankintatuella, joka muutettiin viime vuonna uudenlaiseksi pysyväksi tueksi.
Ruotsin autokannassa oli viime vuoden lopussa pitkäaikaisten hankintakannusteiden tuloksena jo lähes 50 000 ladattavaa hybridiä ja noin 16 000 täyssähköautoa.
Suomessa lataushybridejä oli samaan aikaan noin 13 000 ja täyssähköautoja noin 2 400.
