Koti Blogi Sivu 1792

F1: Mercedes hallitsi viime vuonna sateen Ferraria paremmin — Bottas ja Hamilton eturiviin

Lewis Hamilton. Kuva: Daimler.

Sateen uhka hankaloitti viime vuonna Suzukan GP:n aika-ajojen kolmatta osioita.

Mercedes-talli onnistui rengasvalinnassa paremmin kuin Ferrari ja valtasi molemmat eturivin paikat.

Mercedes lähti aika-ajojen viimeiseen osioon kuivan kelin renkailla, mutta Ferrari valitsi välikelin renkaat.

Rata oli kuitenkin riittävän kuiva ja Mercedes-kuljettajat pystyivät ajamaan hyvät ajat ensimmäisellä yrityksellä.

Ferrari-kuljettajat tulivat heti ensimmäisellä kierroksella sisään vaihtamaan kuivan kelin renkaat, mutta eivät saaneet ensimmäisellä yrityksellä kuivan kelin renkailla kunnon ajan.

Toinen yritys keskeytyi kaikilta, koska sade yltyi. Näin ensimmäisen yrityksen ajat jäivät voimaan.

Nopein oli Lewis Hamilton ja toiseksi ajoi Valtteri Bottas. Miesten välinen ero oli noin kolme kymmenystä.

Kolmanneksi ajoi Red Bullin Max Verstappen ja neljänneksi Ferrarin Kimi Räikkönen.

Haasin Romain Grosjean oli viides ja Toro Rosson Brendon Hartley kuudes. Seitsemänneksi ajoi tallikaveri Pierre Gasly.

Kahdeksanneksi nopein oli Force Indianin Esteban Ocon ja Ferrarin Sebastian Vettel jäi yhdeksänneksi.

Kymmenenteen ruutuun ajoi Force Indianin Sergio Perez.

Suzukan GP:n aika-ajot 2018

Q1             Q2              Q3
1    Lewis Hamilton     Mercedes          1:28.702    1:28.017    1:27.760
2    Valtteri Bottas     Mercedes            1:29.297    1:27.987    1:28.059
3    Max Verstappen     Red Bull           1:29.480    1:28.849    1:29.057
4    Kimi Räikkönen     Ferrari              1:29.631    1:28.595    1:29.521
5    Romain Grosjean     Haas              1:29.724    1:29.678    1:29.761
6    Brendon Hartley     Toro Rosso    1:30.248    1:29.848    1:30.023
7    Pierre Gasly     Toro Rosso            1:30.137    1:29.810    1:30.093
8    Esteban Ocon     Force India        1:29.899    1:29.538    1:30.126
9    Sebastian Vettel     Ferrari             1:29.049    1:28.279    1:32.192
10    Sergio Perez     Force India         1:30.247    1:29.567    1:37.229
11    Charles Leclerc     Sauber           1:29.706    1:29.864
12    Kevin Magnussen     Haas          1:30.219    1:30.226
13    Carlos Sainz     Renault              1:30.236    1:30.490
14    Lance Stroll     Williams              1:30.317    1:30.714
15    Daniel Ricciardo     Red Bull      1:29.806
16    Nico Hulkenberg     Renault      1:30.361
17    Sergey Sirotkin     Williams        1:30.372
18    Fernando Alonso     McLaren      1:30.573
19    Stoffel Vandoorne     McLaren    1:31.041
20    Marcus Ericsson     Sauber          1:31.213

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Suosittu juttu: Onhan se kumma, ettei tämä liikennesääntö mene kaaliin

Pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevia autoilijoita. Kuva: Liikenneturva / Jukka Fordell.

Kerromme tässä juttusarjassa aikaisemmin Autotodayssa ilmestyneistä erittäin suosituista jutuista. Edellinen juttu kertoi keinosta välttää ylinopeussakkoja.

Alla oleva juttu liikennesäännöstä julkaistiin alun perin Autotodayssa 1.10.2015.

Jalankulkijan suojatiesääntö on useimmille tuttu, mutta kuinka käy, kun otetaan polkupyörä käyttöön?

Pyöräilyn väistämissäännöt muutuivat jo vuosia sitten, mutta edelleenkään niitä ei tunneta, edes pyöräilijöiden keskuudessa.

Ellei suojatie jatku pyörätien jatkeena, ei pyöräilijä saa tieliikennelain mukaan pyöräillä suojatiellä. Jalkakäytävän jatkeena oleva suojatie on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille.

Tällöin pyöräilijä saa ylittää tien suojatietä pitkin vain taluttamalla pyörää.

Edes alle 12-vuotiaat lapset eivät saa pyöräillä suojatietä pitkin, vaikka saavatkin pyöräillä jalkakäytävällä.

Kun polkupyöräilijä nousee satulasta ja taluttaa pyöräänsä suojatien yli, hän on jalankulkija, ja ajoradalla liikkuvien on väistettävä häntä.

Jalankulkija ja pyöräilijä ovat siis suojatietilanteessa täysin eri asemassa. Kävelijälle on annettava esteetön kulku, mutta pyöräilijän on väistettävä muita.

Kouvolan pääpoliisiaseman lyhytkestoisessa tutkinnassa törmätään tämän asian tietämättömyyteen kuukausittain ja yleensä liikennevahingon tutkinnan yhteydessä.

– Tyypillisin tilanne on sellainen, jossa alakouluikäinen lapsi on ajanut pyörällä suojatietä pitkin ja jäänyt auton töytäisemäksi. Silloin vanhemmille on tullut yllätyksenä se, että tietyssä tilanteessa se onkin pyöräilijä, joka on väistämisvelvollinen. Vanhemmat ovat opettaneet lapselle koulureitin jalankulkijana, eivätkä ole tulleet ajatelleeksi sitä, että heidän ohjeensa eivät sovi suoraan siihen tilanteeseen, jossa heidän lapsensa kulkee saman reitin polkupyörällä, kertoo ylikonstaapeli Panu Uusitalo.

Pyörätien jatke on aivan eri asia

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään (1996:125) todennut, ettei ole selvää, missä tilanteissa suojatiemerkintä katsotaan pyörätien jatkeeksi, mutta tullessaan pyörätieltä ajoradalle pyöräilijä on oikeutettu käyttämään suojatietä tien ylittämiseen.

Tästä syystä tieliikenneasetuksen muutos velvoittaa muuttamaan kaikki suojatie-maalauksella merkityt pyörätien jatkeet varsinaiseksi pyörätien-jatke-maalaukseksi vuoden 2017 loppuun mennessä.

Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Lisäksi pyörätien jatke on merkittävä pyörätietä osoittavilla liikennemerkeillä.

Pyöräilijällä ei ole aina etuajo-oikeutta

Pyörätien jatkeena toimivan suojatien käyttö ei anna pyöräilijälle automaattisesti etuajo-oikeutta. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus, mikäli autoilijan väistämisvelvollisuus on osoitettu erillisellä liikennemerkillä (kärkikolmio tai stop-merkki) ennen suojatietä tai jos autoilija kääntyy risteävän tien yli.

Myös kiertoliittymään saapuva tai siitä poistuva ajoneuvo väistää ensin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen, kuten silloin kun ajoratojen risteystä ei ole tai kun ja pyöräilijä vaihtaa tien puolelta toiselle. (Viite: Tieliikennelaki 14 §).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Sähköautoista tehokkaampia piikarbidipuolijohteilla — ajomatkaan lisää 6 prosenttia

Kuva: Bosch.

Uudet Boschin kehittämät mikropiirit tehdään piikarbidista (Silicone carbide, SiC). Niiden avulla sähköinen liikkuvuus ottaa ison harppauksen eteenpäin.

Nykyisiin piisiruihin verrattuna SiC-puolijohteet johtavat sähköä paremmin, mikä mahdollistaa suuremman kytkentätaajuuden ja pienemmät lämpöhävikit.

– Piikarbidipuolijohteet tuovat lisää tehoa sähkömoottoreihin. Esimerkiksi sähköajoneuvoille tämä tarkoittaa 6 prosentin lisäystä kantamaan, Boschin hallituksen jäsen Harald Kröger sanoo.

Bosch valmistaa uuden sukupolven puolijohdepiirejä Reutlingenin tehtaallaan 40 kilometrin päässä Stuttgartista. Bosch on tuottanut tällä tehtaalla miljoonia mikropiirejä usean vuosikymmenen ajan.

SiC – sähköisen liikkuvuuden kiihdytin

Piikarbidipuolijohteet asettavat uuden standardin kytkentänopeudelle, lämpöhäviöille ja koolle. Kaikki alkaa hiilen lisäatomeista, jotka tuodaan puolijohteiden valmistuksessa käytettävän ultrapuhtaan piin kiderakenteeseen.

Tällä tavalla luotu kemiallinen side tekee puolijohdesiruista todellisia voimanpesiä, mikä tuottaa monia hyötyjä, etenkin sovellettuna sähkö- ja hybridiajoneuvoihin.

Tehoelektroniikassa ne varmistavat 50 prosentin leikkauksen lämpönä hävityssä energiassa. Säästö kasvattaa tehoelektroniikan hyötysuhdetta niin energian kuin akkukantaman osalta.

Bosch vastaa piikarbidipuolijohteilla yhteen sähköautojen haasteista: lähes joka toinen (42 prosenttia) kuluttaja jättää sähköauton ostamatta siinä pelossa, että akku loppuu kesken ajon.

Autovalmistajat voivat vaihtoehtoisesti tehdä akusta pienemmän samalla kantamalla. Tämä laskee sähköautojen kalleimman komponentin hintaa, mikä puolestaan laskee auton hintaa.

Uusi teknologia luo mahdollisuuksia myös myöhempiin säästöihin: sirujen merkittävästi pienemmät lämpöhäviöt ja korkeampi käyttölämpötila mahdollistavat voimalinjakomponenttien jäähdyttämisestä syntyvien kustannusten pienentämisen. Seurauksena syntyy halvempia ja kevyempiä sähköajoneuvoja.

Bosch on kotonaan niin auto- kuin puolijohdeteollisuudessakin

Bosch kasvattaa puolijohdeosaamistaan systemaattisesti piikarbiditeknologialla ja se tulee käyttämään SiC-puolijohteita omassa tehoelektroniikassaan tulevaisuudessa. Boschin asiakkaille tämä tuo molempien alojen parhaat puolet, sillä Bosch on ainoa autokomponenttien valmistaja, joka valmistaa myös puolijohteita.

Modernin autoteknologian järjestelmät kuten ilmatyynyt, turvavyönkiristäjät, vakionopeudensäätimet ja sadetunnistimet sekä esimerkiksi voimalinjat pohjautuvat mikropiireihin.

Infotainment-järjestelmien, automaation, sähköistyksen ja autonomisen ajamisen myötä puolijohdepiirien määrä lisääntyy tulevaisuuden autoissa merkittävästi.

Tämä kehitys tekee autoteollisuudesta yhden puolijohdeteollisuuden kasvun ajureista. Lisäksi IoT-avainsovellukset, kuten tekoäly, kyberturvallisuus, älykaupungit, reunalaskenta, älykodit ja Connected Industry -ekosysteemi tukevat alan kasvua.

Historian suurin investointi

Pii- ja piikarbidikiekkojen työstäminen puolijohdesiruiksi on monitahoinen prosessi, joka voi kestää jopa 14 viikkoa. Useissa kemiallisissa ja fyysisissä prosesseissa kiekkoihin syntyy ohuen ohuita rakenteita, jotka muodostavat myöhempien, vain millimetrien kokoisten sirujen pohjan.

Kesäkuussa 2018 muurattiin Boschin uuden, viimeisintä teknologiaa edustavan puolijohdetehtaan peruskivi Dresdenissä.

Se tulee käyttämään valmistusprosesseissaan kiekkoja, joiden läpimitta on 300 millimetriä. Näin ollen yhdestä kiekosta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän siruja kuin 150 ja 200 millimetrin kiekkoteknologialla. Bosch valmistaa jälkimmäisiä Reutlingenissä, jossa se valmistaa myös uudet SiC-sirut.

Bosch investoi Dresdenin kiekkotehtaaseensa noin miljardi euroa, mikä on yrityksen historian suurin yksittäinen investointi. Tehtaalla asennetaan parhaillaan puhdastilojen laitteita. Töiden on tarkoitus alkaa tehtaalla keväällä 2020. Boschin tehtaasta tulee hiilineutraali.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi: Suonenjoen kolarissa oli ainekset merkittävästi vakavimpiinkin loukkaantumisiin

Kuva: CvB.

Lauantaina kello 11 jälkeen hätäkeskus ilmoitti viranomaisille tieliikenneonnettomuudesta Suonenjoella Tyyrinmäentiellä.

Tilanteessa henkilöauto oli ollut ohittamassa edellään ajanutta pyöräkuormaajaa vastaantulevan liikenteen ajokaistalla.

Poliisin tiedotteen mukaan pyöräkuormaaja kääntyi kuitenkin kulkusuunnassaan vasemmalle, jolloin ohitusta tekemässä ollut henkilöauto ja pyöräkuormaaja törmäsivät toisiinsa.

Törmäyksessä loukkaantui kaksi aikuista ja kaksi lasta, jotka toimitettiin Suonenjoen terveyskeskuksen vastaanotolle tarkastettavaksi.

Törmäyksen yhteydessä henkilöauto vaurioitui merkittävästi.

Tapahtumapaikalla käyneen poliisipartion paikkatutkimusten perusteella onnettomuudessa oli ainekset merkittävästi vakavimpiinkin loukkaantumisiin.

Asiaa tutkitaan molempien ajoneuvojen kuljettajien osalta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja myöhemmissä kuulusteluissa selvitetään tapahtumien yksityiskohtainen kulku.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ralli: Jere Ämmälä nopein Rantarallissa

Jere Ämmälä. Kuva: Taneli Niinimaki / AKK.

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja saatiin kauden 2019 osalta päätökseen Naantalin XLIII Rantarallissa lauantaina.

Yleiskilpailun nopeinta vauhtia piti Raision UA:n Jere Ämmälä, joka voitti toiseksi tulleen Toivakan Autourheilukerhon Kristian Niemisen reilulla puolella minuutilla. Kolmanneksi ajoi Juha Siirilä.

Ämmälä oli tietenkin mielissään yleiskilpailun voitosta.

– Tosi hyvä päivä, kaikki toimi. Tuntuu tosi hienolta, että pystyttiin ajamaan nyt yleiskilpailun voitosta, kun kaudelle on mahtunut kaikenlaisia haasteita aiemmin tänä vuonna, Ämmälä totesi kisan maalissa.

Mestari-Räsänen sinetöi kauden voitolla

Kuopion UA:n Jyri Räsänen oli sinetöinyt RSJM-sarjan suomenmestaruuden jo ennen Naantalin osakilpailua, mutta paukutti silti RSJM 1 -luokkavoittoon. Samalla Räsänen sai neljän voiton suoran, kun viidestä kilpailusta huonoin lasketaan loppupisteissä pois.

– Mestaruuskausi päättyi mielekkäästi. Ajettiin hyvää vauhtia, mutta viimeinen rutistus jätettiin pois. Hyvinhän se sitten riitti, joskin tiukkaahan tuossa vielä tuli, Räsänen totesi viitaten Peetu Viljamaahan, joka jäi luokkavoitosta vain 0,9 sekuntia.

Nuorten SM:ssä Heino oli nopein, Kiminki varmisti mestaruuden

Nuorten SM -luokan nopein Naantalissa oli 17-vuotias Niklas Heino (Kouvolan Seudun Autourheilijat). Heino jätti toiseksi tulleen Verneri Säisän (IisUA) 5,0 sekunnin päähän ja kolmanneksi tulleen Toni Herrasen (KR-TEAM RY) reilun 10 sekunnin päähän.

Suomenmestaruuteen ajanut Miko Kiminki (LapinlAU) sijoittui XLII Rantarallissa luokkansa kuudenneksi, mutta se oli tarkoin hiottu tavoite.

Naisten Cup Valtaalan heiniä

Naisten Cupin luokkavoittoon ja samalla mestaruuteen ajoi Töysän Elina Valtaala. Luokan toinen kilpailija Jonna Valme joutui keskeyttämään kisan tekniseen vikaan.

Yleiskilpailu
1. Jere Ämmälä 34.10,6
2. Kristian Nieminen + 33,6
3. Juha Siirilä + 39,6

RSJM 1: V1600
1. Jyri Räsänen 36.57,3
2. Peetu Viljamaa + 0,9
3. Henry Jäppinen + 25,9

RSJM 2: N, A ja FIN-R enintään 1400 cc, FIA R1 enintään 1600 cc
1. Roope Suomalainen 36.30,8
2. Olli Ristimäki + 2.26,4

RSJM 3: FIA R2 enintään 1600 cc, Ryhmä F enintään 1600 cc, FIN-R enintään 1600 cc
1. Kristian Nieminen 34.44,2
2. Emil Nyblom + 1.16,1
3. Tomi Hyvärinen + 4.24,7

RSJM 4: N, A ja FIN-R yli 1600 cc, Ryhmä F yli 1600 cc, FIA R3 ja R3T
1. Jere Ämmälä 34.10,6
2. Juha Siirilä + 39,9
3. Jarno Suvanto + 1.13,9

Nuorten SM: V1600
1. Niklas Heino 36.37,2
2. Verneri Säisä + 5,0
3. Toni Herranen + 10,8

Rally Trophy 1: V1600
1. Ilkka Lindstedt 40.09,6

Rally Trophy 2: N, A ja FIN-R enintään 1400 cc, FIA R1 enintään 1600 cc
1. Jani Laaksonen 35.40,4

Naisten Cup
1. Elina Valtaala 37.18,8

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

HS: Viron poliisilla mielenkiintoinen kokeilu, pistetään kaahaaja ”jäähylle”

Kuva: CvB.

Helsingin Sanomat raportoi tänään Viron poliisin mielenkiintoisesta kokeilusta.

Virossa kokeillaan nyt nimittäin ylinopeuksien hillintää pistämällä ylinopeudesta kiinni jääneet pysymään paikallaan jonkin aikaa.

Kuljettaja voi valita sakkojen sijaan niin sanotun ”rauhoittumispysäkin”.

Helsingin Sanomien mukaan lievemmissä ylinopeuksissa odotusaika on 45 minuuttia. Jos kuljettaja on ajanut ylinopeutta yli 20 kilometriä tunnissa, jäähy on tunnin mittainen.

Erittäin suurissa ylinopeuksissa ei selviä pysähtymällä, vaan silloin sakko lankeaa aina maksettavaksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Helsingissä kokeillaan ”älysuojatietä”

Kuva: Forum Virium.

Helsingin Jätkäsaaressa liikkumisen haasteita ratkotaan uusien teknologioiden ja palvelujen nopeilla kokeiluilla. Tänä syksynä Jätkäsaaressa kokeillaan älykästä suojatietä, fiksuja kimppakyytejä ja uudenlaisia kuormapyöräpalveluja.

Jätkäsaari on Helsingissä älyliikenteen kokeilualue, jossa uusia liikkumisen teknologioita kehitetään yhdessä kaupungin, yritysten, asukkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Alueelle on keskittynyt runsaasti tulevaisuuden liikkumista edistävää kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Perille asti -hanke etsii tuoreita liikkumisen ratkaisuja pääkaupunkiseudun asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin nopeilla kokeiluilla. Helsingissä liikkumispalvelujen kokeilut sijoittuvat Jätkäsaareen, jossa parasta aikaa on käynnissä kokeiluja, jotka vastaavat asukkaiden itsensä määrittelemiin tarpeisiin ja ehdotuksiin.

Tällä hetkellä Jätkäsaaressa on käynnissä neljä Perille asti -kokeilua.

  1. Älysuojatien kokeiluissa testataan uutta teknologiaa hyödyntävää liikennemerkkiä Selkämerenkadulla. Älysuojatie muistuttaa tavallista liikennemerkkiä, mutta sisältää teknologiaa, joka tuottaa suunnittelun tueksi tietoa liikennemääristä, nopeuksista ja ilmanlaadusta sekä ympäristön olosuhteista. Älysuojatie mahdollistaa yhteentörmäyksiä ehkäisevien varoitustoimintojen kokeilun hallitusti. Kokeilun toteuttaa Bercman Technologies.
  2. Pallo-Pojat Juniorit ry:n kokeilussa kehitetään kimppakyytejä jalkapalloa harrastaville lapsille ja nuorille. Sen sijaan, että pelaajat kuljettaisiin yksityisautoilla peleihin ja treeneihin, kokeiluissa harrastuksiin pääsee yhteiskuljetuksella suoraan koululta. Perheille jää iltaisin yhteistä aikaa ja lapset saavat mielekästä tekemistä, kun lapset voivat aloittaa harrastuksen jo iltapäivällä koulun jälkeen. Kokeilussa luodaan skaalattava toimintamalli suurten lapsiryhmien kyytien hallinnalle ja järjestämiselle.
  3. Colossus Finlandin kokeilussa kokeillaan yhteiskäyttöisiä kuormapyöriä, joiden avulla ostosten, tavaroiden ja lasten kuljettaminen onnistuu mutkattomasti ja ekologisesti. Pyöriä on sijoitettu eri puolille Jätkäsaarta, ja niiden lukitus ja käyttöönotto tapahtuu älypuhelimen sovelluksen avulla. Tavarapyörän jokaisen ajon ensimmäinen tunti on ilmainen. Kokeiluun osallistuminen vaatii rekisteröityminen Nezeco-palveluun.
  4. Eezery Enterprisen kokeilussa pyritään vähentämään autoliikennettä Jätkäsaaressa ekologisen lähilogistiikan avulla. Kokeilussa pienpaketteja toimitetaan sähköavusteisella kuormapyörällä. Palvelu on sekä yritysten että yksityisasiakkaiden käytössä. Asukas voi esimerkiksi tilata edullisen kuljetuksen kirppariostokselle toiselle puolelle kaupunkia.

Jätkäsaaren kokeilut kuvataan jätkäkokeilee.fi -sivustolla, jossa myös kerrotaan miten kokeiluihin pääsee mukaan.

Palveluja asukkaiden tarpeisiin ja yhdessä kehittäen

Asukkaat ja yritykset ovat olleet isossa roolissa älyliikennekokeiluissa. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki on vastannut kokeiluohjelmasta ja yhteiskehittämisen tukemisesta eri tahojen kanssa.

Liikkumisen haasteita ja kehittämiskohteita tunnistettiin vuodenvaihteessa yhdessä asukkaiden, alueen suunnittelijoiden ja yritysten kanssa. Näihin haasteisiin haettiin keväällä ratkaisuja avoimella tarjouskilpailulla, joka suunnattiin yrityksille.

Kokeiltavaksi haettiin ratkaisuja, jotka vastaavat käytännönläheisesti Jätkäsaaren asukkaiden liikkumisen haasteisiin tai vähentävät ruuhkia, päästöjä tai muita liikenteen haittavaikutuksia. Toteutukseen valitut nopeat kokeilut käynnistyivät kesällä ja syksyllä, ja niiden kesto on kolmesta kuuteen kuukautta.

Käynnissä olevat kokeilut ovat Perille asti -hankkeen viimeiset Jätkäsaaressa. Älyliikenteen kokeiluille on kuitenkin luvassa jatkoa. Vasta käynnistynyt Jätkäsaari Mobility Lab toimii sateenvarjohankkeena Jätkäsaaren älyliikenteen kehittämiselle.

Jätkäsaari Mobility Lab toimii ns. elävänä laboratoriona (engl. living lab), jossa uusia ratkaisuja kokeillaan aidossa kaupunkiympäristössä oikeiden loppukäyttäjien kanssa. Jätkäsaari Mobility Lab tarjoaa ja rakentaa uusien älyliikenteen kokeilujen edellyttämiä puitteita.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Whim palkittiin taas

Kuva: MaaS Global.

Liikkumissovellus Whim on voittanut Best Mobile Service 2019 -kilpailussa kestävää kehitystä tukevien kiertotalouspalveluiden sarjan. Palkintoperusteissa korostettiin Whimin roolia ympäristöystävällisemmän liikkumisen edistäjänä.

Parhaat suomalaiset mobiilipalvelut on jälleen valittu vuotuisessa Digital Forum Finlandin, älykkään liikenteen ja kuljetuksen yhteistyöfoorumin ITS Finlandin sekä useiden muiden elinkeinoelämän toimijoidenjärjestämässä kilpailussa. Palkinnot jaettiin tiistaina Digital Transport Dayssa Helsingissä.

Uudet liikkumisen palvelut olivat kilpailussa isossa roolissa. Eri liikennemuotoja kausitilauksiksi yhdistävä Whim voitti kestävää kehitystä tukevien kiertotalouspalveluiden sarjan.

Whim on maailman ensimmäinen ”liikkuminen palveluna” -sovellus. Järjestäjän tiedotteessa todetaan, että palvelu ”tarjoaa entistä toimivamman vaihtoehdon auton omistamiselle ja edistää samalla joukkoliikenteen käyttöä ja pyöräilyä.”

Best Mobile Service 2019 -kilpailuun ilmoitettiin yleisöäänestyksessä yhteensä satoja ehdokkaita, joista tuomaristo valitsi kategorioidensa parhaat. Teknologia-alan asiantuntijoista koostuvan tuomariston puheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Whim on palkittu kilpailussa edellisen kerran vuonna 2017, jolloin palvelu voitti Parhaan kansainvälisen potentiaalin omaava palvelu -kategorian.

Tiistaina jaettu palkinto on jatkumoa Whimin voittoputkelle: viime viikolla sovellukselle myönnettiin kansainvälinen Good Design Award selkeästä muotoilusta ja saumattomasta palvelukonseptista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Audin täyssähköautojen alustarakenteet, osa 2: MEB ja PPE

Audi MEB -alustarakenne. Kuva: Audi.

Audi sovittaa johdonmukaisesti koko mallistonsa sähköiseen liikkumiseen – kompaktin kokoluokan autoista aina suorituskykyisempiin malleihin.

Koko konsernin laajuista synergiaa hyödynnetään käyttämällä neljää alustarakennetta sekä tuotekehityksessä että tuotannossa. Nyt kerromme modulaarisesta MEB-rekenteesta ja suuremmissa malleissa käytettävästä PPE-rakenteesta.

Edellisessä jaksoissa kerroimme MLB- ja J1-rakenteista.

MEB-rakenteeseen perustuva Audi Q4 e-tron -konseptiauto

MEB-rakenne merkitsee sähköautoille samaa kuin modulaarinen MQB-rakenne (modular transversal toolkit) polttomoottoriautoille: MEB on Audin täyssähköautomalliston alkupiste ja tekninen perusta tulevaisuuden kompaktikokoisille sekä keskikokoisille täyssähköisille Audeille.

Koko Volkswagen-konsernissa käytettävän MEB-rakenteen avulla Audi voi tarjota asiakkailleen kohtuuhintaisia, mutta silti teknisesti hienostuneita täyssähköautomalleja, joissa näkyy selvästi Audin DNA.

Konsernin hyödyntäessä rakennesynergiaa maksimaalisesti tulee sähköisestä liikkumisesta houkuttelevaa monille uusille kompaktikokoisten autojen käyttäjille. Volkswagen-konsernin modulaarinen täyssähköautojen alustarakenne on suunniteltu erittäin monipuoliseksi ja skaalautuvaksi. Sen mahdollisuudet ulottuvat SUV- ja crossover-malleista perinteisempiin henkilöautomalleihin.

Koska MEB-rakenne on suunniteltu yksinomaan täyssähköautoja varten, se tuo asiakkaalle kaikki kompaktien sähkömoottoreiden ja erikokoisten litiumioniakkujen edut.

Akkujärjestelmät, sähkömoottorit ja akselistot muodostavat todella tiiviin teknologisen työkalupakin. Autojen keula on huomattavasti lyhyempi kuin nykyisissä polttomoottorimalleissa – eteenpäin siirretyn etuakselin ja rintapellin ansiosta akseliväli on pidempi ja siten käytettävissä oleva sisätila huomattavasti suurempi.

Audi esitteli maaliskuussa 2019 Geneven autonäyttelyssä lähes tuotantotasoisen Audi Q4 e-tron -konseptiauton. Se on ensimmäinen MEB-rakenteeseen perustuva Audi, joka rullaa ulos tuotantolinjalta: samaan segmenttiin perinteisellä polttomoottorilla varustetun Q3:n kanssa asettuva kompakti SUV.

Auton pituus on 4,59 metriä, joten se kuuluu kompaktikokoisten autojen suurimpaan kolmannekseen. Audi Q4 e-tronin sisätilat ovat 2,76 metrin akselivälin ansiosta kooltaan kuitenkin vähintään keskikokoisten autojen tasoa.
Sisätilojen pituuden puolesta kaikki MEB-rakenteeseen perustuvat autot ovat nykymalleihin verrattuna yhtä kokoluokkaa tilavampia. Vaikka Audi Q4 e-tron -konseptiauton ulkomitat ovat verrattavissa Audi Q3:een, sen sisätiloja voidaan verrata Audi Q5:een.

MEB-rakenne mahdollistaa tietysti myös erilaisia tehotasoja ja vetotapoja. Etu- ja taka-akseleille sijoitetuilla sähkömoottoreilla toteutetun quattro-nelivedon lisäksi lähtötason malleissa on vaihtoehtoina myös takavetoisia, taakse sijoitetulla sähkömoottorilla varustettuja malleja.

Audi PPE -alustarakenne .Kuva: Audi.

Luksusmallien uusi perusta: PPE-alustarakenne

Suuremman kokoluokan ajoneuvoissa sekä luksusluokan malleissa Audi luottaa neljänteen alustarakenteeseen: PPE (Premium Platform Electric) on suunniteltu alusta asti yhteistyössä Porschen kanssa. Erityisen arkkitehtuurinsa ansiosta se on alusta äärimmäisen modernille teknologialle, joka tyydyttää vaativampia, suuremman kokoluokan autojen ja luksusmallien, asiakkaita.

PPE ottaa täyssähköautojen maailmassa saman roolin kuin modulaarinen pitkittäismoottoreille suunniteltu MLB-rakenne polttomoottorikäyttöisissä ajoneuvoissa.

Sille on tunnusomaista huipputeknologinen, skaalautuva arkkitehtuuri, joka mahdollistaa sekä matala- että korkealattiaisten autojen toteuttamisen.

Audi kehittää PPE-alustarakenteella useita mallisarjoja suuremmista keskikokoluokan autoista luksusluokan SUV-, Sportback-, Avant- ja Crossover-malleihin. Tällä tavoin Audi laajentaa sähköisillä versioilla myös suuremman kokoluokan autojen ja luksusluokan-mallien valikoimaansa.

PPE-alustarakenteen teknologinen perusta on yleisesti samanlainen kuin MEB:ssä. Lisäksi se tarjoaa valtavan potentiaalin tehoa ja suorituskykyä.

Vakiona on yksi sähkömoottori takana ja huippumalleissa toinen sähkömoottori etu-akselilla, minkä ansiosta neliveto kytkeytyy tarvittaessa automaattisesti.

PPE-alustarakenteen pohjalle voidaan luonnollisesti toteuttaa eri tehoisia ja erilaisen akkukapasiteetin versioita.

Audi e-tron GT -konseptiauton tapaan sähköjärjestelmän jännite on 800 volttia ja yhdessä akkujen tehokkaan lämmönhallinnan kanssa se mahdollistaa pikalatauksen 350 kW:n teholla.

Matalalattiaisten PPE-alustarakenteella toteutettujen Audi-mallien mitat ja ylitykset ovat hieman lyhyemmät kuin nykyisissä MLB-perustaisissa polttomoottorimalleissa, mutta sisätilojen pituus on suurempi.

Täyssähköautoille tyypilliseen tapaan niissä ei ole lattiasta kohoavaa keskitunnelia. Perinteisten premium-mallien tapaan PPE-mallit voidaan varustaa huipputekniikalla, kuten jatkuvalla voimanjaon säädöllä ja nelipyöräohjauksella.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoilijan vanhuuteen voi varautua

Kuva: Liikenneturva / Juha Tuomi.

Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä on miettinyt ajokuntoaan etenkin väsyneenä tai huonolla kelillä. Ajoterveysasioita ajatellaan sen sijaan harvemmin. Varautuminen terveydessä tapahtuviin muutoksiin on kuitenkin tärkeä turvallisuustekijä.

Ikääntyessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös liikkumisen turvallisuuteen. Muutokset tapahtuvat yksilöllisesti, eikä esimerkiksi ikävuosia voi käyttää tarkkana mittarina ajokuntoa tai -terveyttä määritellessä. Iän karttuminen herättelee kuitenkin kuljettajia tarkkaavaisemmaksi ajokunnon suhteen.

– Ajoterveys liitetään usein ikäihmisiin, mutta todellisuudessa sairaus voi muodostua riskiksi liikenteessä ja esteeksi ajoneuvon käytölle myös nuoremmilla. Sairauksien ja lääkitysten todennäköisyys lisääntyy kyllä iän myötä, mikä näkyy myös onnettomuuksissa. Ikääntyminen muuttaa meitä väistämättä siihen suuntaan, joka altistaa vakavammille onnettomuuksille ja voi vaatia omien kulkutapojen muuttamista. Puolet kyselyymme vastanneista yli 65-vuotiaista ei kuitenkaan ole havainnut haasteita omassa ajamisessaan, toteaa suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta.

Ikääntymisen vaikutuksiin autoilulle ei juuri varauduta

Useampi kuin joka toinen Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista yli 65-vuotiaista ei ole miettinyt ollenkaan ajoterveyden mahdollisia vaikutuksia omaan autoiluun. Koski muistuttaa, että vanhuuteen on hyvä varautua.

– Oman olotilan tunnustelu, auton valinta sekä arkimatkojen kulkutapojen moninaistaminen ovat kaikki tapoja, joilla liikkumisessa tapahtuvia muutoksia voi ennakoida. Jos huoli omasta terveydentilasta alkaa painaa, lääkäriin kannattaa aina mennä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyden säilyttämistä.

Vanhuuteen voi myös varautua, katso vinkit

  1. Jousta tarvittaessa: Eläkkeelle siirtyminen muuttaa myös ajotottumuksia. Ajamisen turvallisuutta lisää myös mahdollisuus joustaa tarvittaessa esimerkiksi siirtämällä lähdön toisen ajankohtaa, jos ajokeli on huono. Koski kannustaa ottamaan tavaksi oman voinnin tunnustelun. ”Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös sairauden kanssa voi olla parempia ja huonompia päiviä. Jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta, autoa ei pidä lähteä ajamaan”, Koski muistuttaa.
  2. Kokeile eri kulkutapoja: Jos terveydentila estää turvallisen ajamisen, useimmat Liikenneturvan kyselyyn vastanneista luottaisivat julkiseen liikenteeseen (68 %). Lähes joka kolmas suosisi polkupyörää (30 %) ja senioriskootteria joka kymmenes. ”Jos mahdollista, erilaisia tapoja liikkua kannattaa kokeilla, vaikka ajaminen sujuisi ongelmitta. Kylille voi välillä lähteä linja-autolla tai lähikauppaan polkupyörällä”, Koski ehdottaa, mutta muistuttaa myös, että esimerkiksi polkupyörä ja skootteri ovat ajoneuvoja, joilla ajaminen edellyttää kuljettajan terveydentilan olevan kunnossa.
  3. Tutustu apuvälineisiin: Erilaiset apuvälineet helpottavat autoon istumista tai sieltä pois nousemista. Myös turvavyön kurotteluun on apuvetimiä. Kolmasosa (34 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä oli sitä mieltä, että apuvälineiden käyttö on ainakin jollain tapaa merkki vanhuudesta. ”Apuvälineiden käyttöä saatetaan ehkä turhaan arastella raihnaiseksi leimautumisen pelossa. Apuvälineet on suunniteltu mahdollistamaan kulkemista ja tekemään siitä turvallisempaa, kun omat voimat syystä tai toisesta ovat vähissä. Apuvälinevalikoimaan kannattaakin tutustua ja ottaa tarvittaessa käyttöön”, Koski kannustaa.
  4. Liiku myös omin voimin: Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia, pitää kehon ja mielen virkeänä ja auttaa lihaskunnon ja tasapainon ylläpidossa. Päivässä on monia tilaisuuksia kerryttää kävelyaskeleita tai pyöräilymetrejä. Joskus kohteesta hieman kauaksi jäävä parkkipaikka voikin olla hyödyksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //