Santanderin tuoreen tutkimuksen* mukaan jopa viidennes (20%) autoilijoista olisi valmis päästöjen vähentämiseksi vaihtamaan nykyisen autonsa hybridiin ja 13% täyssähköautoon.
Alle 30-vuotiaiden autoilijoiden keskuudessa luvut ovat vielä suuremmat – kolmannes (28%) ja viidennes (21%).
Samaan aikaan autovalmistajien kannusteet myydä ladattavia autoja kasvavat merkittävästi vuodenvaihteen jälkeen: EU:n asettamat päästörajat voivat aiheuttaa valmistajille kymmenien miljardien eurojen sakkoriskin.
Autovalmistajan vuoden aikana myymien kaikkien autojen keskimääräinen CO2-päästö saa olla enintään 95 grammaa kilometriltä (NEDC).
Vastaavasti päästöhyvitysjärjestelmä antaa vuoden 2020 aikana ‘superhyvitystä’ niistä autoista joiden päästöt ovat alle 50 g/km – jokainen tällainen auto lasketaan kahtena.
– Kun katsotaan tutkimuksessamme esiin tullutta selkeää halukkuuttaa vaihtaa nykyinen autonsa ladattavaan ja toisaalta autovalmistajien ensi vuonna merkittävästi kasvavaa motivaatiota sellaisia myydä ja markkinoida, on helppo ennustaa myyntipiikkiä täyssähkö- ja lataushybridiautoissa, sanoo Santanderin liiketoimintajohtaja Kari Kauppinen.
Kauppisen mukaan uusien, kilpailukykyisesti hinnoiteltujen ja pidemmän toimintasäteen takaavien mallien tuominen markkinoille jouduttaa varmasti sähköautojen kysyntää. Latausinfran kehittäminen niin kaupungissa kuin maanteillä näyttelee myös ratkaisevaa roolia.
– Samaan aikaan on myös tärkeää muistaa, että liikenteessä on todella paljon vanhoja autoja, jotka eivät enää vastaa nykypäivän turvallisuusvaatimuksiin ja joiden päästöt ovat aivan eri tasolla kuin uudempien autojen. Näiden autojen poistaminen liikenteestä ja siihen kannustaminen esimerkiksi romutuspalkkion avulla olisi tärkeää, jolloin kyseiset autot voitaisiin korvata pienipäästöisemmillä ja turvallisemmilla autoilla kuten esimerkiksi juuri sähköautoilla, Kauppinen sanoo.
*Kyselytutkimuksen Santanderille on toteuttanut YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 4.10. – 6.10.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaisvastaajamäärä lopullisessa kohdejoukossa on 1000. Kokonaistuloksissa (N=1000) keskimääräinen virhemarginaali on n. ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
