Kukahan keksisi keinon saada aurauskepit pysymään paikalla. Tässäkin kohdassa oli ainakin kuusi aurauskeppiä kaatunut.
Voihan osa olla ilkivaltaakin, mutta osa kepeistä kaatuilee heti asennuksen jälkeen.
Luulisi, että jollain lailla saataisiin kepit riittävän syvään ja maa tampattua niiden ympärille.
Amsterdamin uudella M52-metrolinjalla on mittaa 9,7 kilometriä, josta juna kulkee tunnelissa 7,1 kilometrin matkan.
Jos juna rikkoutuu tunneliin, nopea apu on tarpeen, ja tällöin kuvaan ilmestyy Unimog. Amsterdamin liikennelaitos GVB on hankkinut käyttöönsä kaksi kiskoilla kulkevaa Unimog U 423 -ajoneuvoa, joiden teho on 170 kW (231 hv) ja vääntö 900 newtonmetriä.
Jotta voima saadaan tehokkaasti siirretyksi kiskoille, Unimogit on varustettu momentinmuunninkytkimellä.
Yhteen kytkettyinä nämä metrolinjan väkevät kunnossapitäjät kykenevät kiskomaan ulos tunnelista jopa 200 tonnia painavan metrojunan, vaikka reitin jyrkin nousukulma on neljä astetta.
Ajatella, että tästä on jo kymmenen vuotta. Silloin esiteltiin Suomessakin ensimmäisiä sähköautoja. Yksi näistä oli Citroën C-Zero, jonka sisarmalleja olivat Peugeot iOn ja Mitsubishi iMiev. Näitä autoja näkee vieläkin liikenteessä.
Citroenilta nollapäästöinen sähköauto
Ei bensiinikulutusta, ei ajon aikaisia päästöjä ja alhainen äänitaso: uuden C-Zeron myötä Citroën astuu vahvasti mukaan nollapäästöisten autojen maailmaan.
Neljän henkilön C-Zero tekee tulevaisuuden kaupunkiliikenteestä helppoa ja ympäristöystävällistä. Citroën C-Zero tuodaan markkinoille Euroopassa vuoden 2010 lopulla tai vuoden 2011 alussa, markkina-alueesta riippuen.
Citroën C-Zero valmistetaan yhteistyössä Mitsubishi Motorsin kanssa ja pohjautuu maailman ensimmäiseen globaaliin myyntiin tarkoitettuun sähköautoon, Mitsubishi i-MiEViin.
C-Zero tulee olemaan Citroënin järjestyksessään toinen täyssähköauto ensi kesänä Euroopassa lanseerattavan Berlingo First Electricin rinnalla, joka on kehitetty yhteistyössä sähköautoihin erikoistuneen Venturi Automobiles-yhtiön kanssa.
Täyssähköauto
Citroën C-Zero on tavallisesta verkkovirrasta ladattava täyssähköauto, jonka taka-akselille sijoitettu sähkömoottori tuottaa parhaimmillaan 47 kW:n (64 hv) tehon kierroslukualueella 3000 – 6000 rpm. Suurin vääntömomentti on keskikokoisen bensiinimoottorin luokkaa eli 180 Nm.
Sähkömoottorille ominaiseen tapaan paras vääntömomentti on käytettävissä kierroslukualueella 0 – 2000 kierrosta. Tämän ja automaattivaihteiston tyyppisen voimansiirron ansiosta C-Zero on erittäin vaivaton ajettava myös syklisessä kaupunkiliikenteessä.
Moottori saa virtansa auton kaksoispohjarakenteeseen sijoitetuista 88 akusta, joiden yhteenlaskettu jännite on 330 volttia. Energiaa akkuihin voidaan varastoida enimmillään 16 kWh. Lataus tyhjästä täyteen maksaa Suomessa energian hinta ja siirtomaksut huomioiden noin 1,6 euroa.
Helppo ladata
Citroën C-Zeron lataus on tehty varsin helpoksi: kotona ja työpaikoilla auto voidaan ladata kaikista 16A sulakkeilla varustetuista tavallisista pistorasioista ja pysäköintialueilla sijaitsevista lämmitystolpista. Latausverkoston suhteen Suomi on edelläkävijä maailmassa, sillä meillä on noin 1.5 miljoonaa lämmityspistoketta valmiina. Ne käyvät joko suoraan tai muutoksin sähköautojen lataamiseen.
Akkujen lataaminen täyteen tapahtuu noin seitsemässä tunnissa. Täydellä latauksella Citroën C-Zero kulkee EU-yhdistetyn kulutuksen mukaan mitattuna 144 km, jolloin sadan kilometrin matkan energiakuluksi muodostuu 1,11 euroa.
Normaalin latauksen rinnalla autossa on valmius pikalatausjärjestelmälle, jonka avulla akut voidaan ladata 80 % varaustasoon puolessa tunnissa.
Pikalatausjärjestelmän yleistymisen edellyttämä EU-direktiivi on parhaillaan lausuntovaiheessa. Mennekes-standardiin perustuvan pikalatausjärjestelmän odotetaan yleistyvän vuodesta 2011 alkaen.
Kaupunkiauto maantiekäyttöön
Citroën C-Zero on ympäristötietoisen yrityksen ja henkilön esimerkillinen valinta. Ulkomittoihin (pituus 3.48 cm) nähden pitkä 2.25 metrin akseliväli tarjoaa hyvät tilat neljälle henkilölle ja 166 litran tavaratilan.
Vakiovarusteina tulevat olemaan ohjaustehostin, lukkiintumattomat jarrut, ajovakauden- ja pidonhallinta, sähkötoimiset ikkunat ja ilmastointi. Suorituskyky riittää myös maantiekäyttöön: huippunopeus on 130 km/h, kiihdytys 0-100 km/h sujuu 15 sekunnissa ja ohituskiihdytys 60 – 90 km/h kuudessa sekunnissa.
Voimansiirto tarjoaa tavanomaisen automaattivaihteiston tyyppisen D-asennon lisäksi korostetun taloudelliseen ajon tarkoitettu Eco-vaihtoehto, jolloin 47 kW:n tehosta on kuljettajan käytettävissä 19 kW.
Lisäksi vaihtoehtona on B-toimintamuoto, jolloin kaasupoljinta nostettaessa sähkömoottorin napaisuus käännetään toisin päin ja moottorista tulee akkuja lataava generaattori. Näin hidastuksen aikana saadaan moottorijarrutuksen aikana energiaa otettua talteen akkuihin ajomatkaa kasvattamaan.
Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.
Juttu oli Autotodayssa 10.11.2009.
Yhdysvalloissa on ollut yksi junasilta, joka on saanut hyvin paljon julkisuutta korkeiden autojen törmättyä siihen.
Sillalle on jopa tehty oma sivusto 11foot8.com, johon on kerätty törmäyskuvia.
Nyt silta on kuitenkin korotettu 20 senttiä, joten yhä useampi kuorma-auto pääsee kulkemaan sillan alta.
Kyseinen silta on Pohjois-Caroliinassa ja se on ollut paikallaan melkein 80 vuotta.
Vuodesta 2008 alkaen on ainakin 148 kuorma-autoa törmännyt siltaan, ja nyt on vihdoinkin saatu aikaiseksi korjaus sillalle.
Tässä on video korotuksesta.
Uusi ajokorttilaki on herättänyt liikenneopettajien keskuudessa laajaa huolta. Opetuksesta leikattiin yli puolet pois, joihinkin ajokorttiluokkiin ei kuulu opetusta ollenkaan eikä vapaaehtoinen opiskelu toimi.
Ekologisuudesta puhutaan tärkeänä yhteiskunnallisena teemana mutta autokoulussa sitä ei enää ehditä nykyisillä opetusmäärillä opettelemaan. Lisäksi ikäpoikkeuslupia myönnetään henkilöille, joilla on aiempia liikennerikkomuksia.
– Me näemme, että uusi ajokorttilaki runnottiin läpi eikä meitä liikenneopettajia kuunneltu ollenkaan. Toivomme, että tämän yhdistyksen avulla saamme nostettua esiin tärkeitä liikenneturvallisuuteen liittyviä seikkoja, sanoo vasta perustetun Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anunti.
Liikenneopettajat Kristiina Anunti ja Lari-Jaakko Mäkelä perustivat syksyllä 2019 liikenneopettajaryhmän, joka syntyi ammattilaisten halusta tuoda esiin koulutukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä puutteita ja tehdä niihin korjausehdotuksia. Ryhmä keräsi nopeasti yli 250 opettajajäsentä.
Anunti ja Mäkelä yllättyivät itsekin siitä, kuinka suureksi ryhmä muodostui. He huomasivat, että opettajat ovat todella laajasti yhtä mieltä lain epäkohdista. Nyt he ovat rekisteröineet ryhmän viralliseksi yhdistykseksi, johon liikenneopetusalalla työskentelevät voivat liittyä.
– Kentällä töitä tehdessä huomasin, että epäkohdista puhutaan koko ajan mutta niihin ei kukaan yksin pysty vaikuttamaan. Tästä lähti ajatus ryhmän perustamisesta, sanoo Liikenneopetus ry:n varapuheenjohtaja Mäkelä.
Opettajat ovat jo aiemmin ottaneet julkisesti kantaa opetuksen vähäisyyteen. Ajokorttilakiuudistus vähensi opetuksen määrän todella pieneksi, ja oppilaat eivät enää suoriudu teoria- ja ajokokeista yhtä hyvin kuin aiemmin. Opettajien mielestä on väärin, että opetusta on aivan liian vähän ja kokeissa joudutaan käymään useita kertoja.
– Meidän täytyy saada jatkossakin vastuullisia ja turvallisia kuljettajia liikenteeseen. Ja onhan tässä sekin puoli, että oppilaankin näkökulmasta ajokortin kustannusten olisi luonnollisesti järkevämpää kohdistua siihen itse opetukseen, eikä kalliisiin tutkintomaksuihin ja uusintoihin, sanoo Anunti.
Liikenneopetus ry:n tarkoituksena on korostaa liikenneturvallisuutta ja ottaa kantaa havaitsemiinsa epäkohtiin.
Lue myös tämä: Liikenneopettajat: Opetusta lisättävä pikimmiten
Taksiliikenteen valvonta suoritettiin perjantaina 8.11.2019 ensimmäistä kertaa koko Uudenmaan alueella yhtäaikaisesti kaikkien takseja valvovien viranomaisten voimin.
Viranomaisista mukana olivat Helsingin poliisilaitos, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Verohallinto.
Perjantaiyönä suoritetun valvonnan aikana tarkistettiin yhteensä 213 taksia. Kaikki oli kunnossa 125 taksin kohdalla eli 59 prosentissa tarkistettuja ajoneuvoja. Valvonnan aikana havaittiin seuraavia rikkeitä tai puutteita:
Helsingin poliisi tarkisti valvonnan aikana 160 taksia. Sakkoja kirjoitettiin 10 taksinkuljettajalle mm. ajoluvan puutteesta. Auton kunnosta, katsastuksen puutteesta tai verojen maksamattomuuteen liittyen annettiin viisi valvontailmoitusta tai näyttömääräystä. Lisäksi kahdesta autosta jouduttiin poistamaan rekisterikilvet epäkuntoisuuden vuoksi.
Itä-Uudenmaan poliisi havaitsi valvonnan aikana yhden luvattoman taksiliikenteen harjoittajan ja peruutti yhden taksikuljettajan ajoluvan.
Länsi-Uudenmaan poliisi kirjoitti valvonnan aikana yhden sakon ja yhden kirjallisen huomautuksen.
Eniten puutteita tietojen esillä pitämisessä
Liikennepalvelulain mukaan taksiliikenneluvan haltijan on vastattava ja huolehdittava mm. siitä, että taksiliikenteessä matkustajan nähtävillä ovat luvanhaltijan nimi- ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi. Mainittujen tietojen esillä pitäminen on ollut yleisin havaittu puute myös aikaisemmin järjestetyissä taksiliikenteen valvontaiskuissa.
– Nyt järjestetty taksivalvonta osoitti, että näiden velvoitteiden asianmukaisessa täyttämisessä on edelleen liian usein huomautettavaa, kommentoi Traficomin johtava asiantuntijaa Pasi Hautalahti.
Lain vaatimat luvat olivat kunnossa suurimmalla osalla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: valvonnassa havaittiin yksi luvaton taksiyrittäjä, ja ajolupa puuttui kolmelta taksinkuljettajalta.
Yli puolessa tarkastetuista takseista ei löytynyt mitään huomautettavaa. Puutteita havaittiin 41 prosentissa tapauksia.
– Puutteita esiintyy edelleen liian monen taksin kohdalla. Meidän pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että huomautettavaa löytyy vain harvakseltaan, sanoo ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisilaitokselta.
Yhteisvalvonnoista on muodostunut pysyvä toimintamalli
Taksiliikenteen yhteisvalvonnasta on muodostunut pysyvä toimintamalli, sillä se on katsottu tehokkaimmaksi tavaksi toimia. Valvonnassa yhdellä pysäytyksellä jokainen mukana oleva viranomaistaho tarkastaa samanaikaisesti omaan toimivaltaansa kuuluvat asiat.
Liikennepalvelulain mukaan taksilupien myöntäminen ja valvonta kuuluu liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Lain mukaan taksina käytettävä ajoneuvo pitää olla rekisteröitynä luvanvaraiseen liikenteeseen. Taksiliikennettä harjoittavalla yrityksellä tulee olla voimassa oleva lupa sekä taksinkuljettajalla voimassa oleva ajolupa.
Poliisin näkökulmasta valvonnassa korostuu liikenneturvallisuus. Poliisi valvoo ensisijaisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten ajokuntoa ja ajoneuvon riittävää kuntoa.
Verohallinto kerää vertailutietoa valvontakäyttöön. Erityisesti valvonnassa nousseiden tapausten ilmoituskäyttäytymistä seurataan ja tulorekisteritietoja hyödynnetään palkkatietojen reaaliaikaisessa valvonnassa.
Verohallinto on havainnut aiempien valvontatapahtumien jälkeen parannusta ilmoitusten antamisessa. Myös kuitinantoon ja kuitin oikeellisuuteen kiinnitetään huomiota. Kuluttajat voivat ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä Verohallintoon vihjetietolomakkeella.
Jo viides yhteisvalvonta
Taksiliikenteen sääntely muuttui heinäkuun alusta 2018, minkä jälkeen taksiliikenteen yhteisvalvonta aloitettiin. Eri viranomaisten toteuttamaa yhteistä taksivalvontaa on tehty kuluvan vuoden aikana yhteensä viisi kertaa.
Takseja valvottiin Helsingissä 1. helmikuuta, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisin toiminta-alueilla 29. maaliskuuta ja näiden lisäksi Kuopiossa ja Siilinjärvellä 13.–14. kesäkuuta, Turussa 26. kesäkuuta sekä Oulussa 4. syyskuuta.
Perjantain valvonnan kohteena olivat kaikki asiakkaita kuljettavat taksit. Valvontaa suoritettiin Helsingin keskustassa, erityisesti Rautatientorin ympäristössä, Katajanokalla, Länsisatamassa sekä Itä- ja Pohjois-Helsingissä.
Itä-Uudellamaalla valvottiin erityisesti Vantaalla lentoaseman läheisyydessä, Myyrmäessä ja Tikkurilassa.
Länsi-Uudellamaalla valvonta painottui Espoon kaupungin alueelle. Valvontaa tehtiin Leppävaaran, Matinkylän, Espoon keskuksen ja Tapiolan taksiasemilla.
Valvontaan osallistui 12 poliisia Helsingin poliisilaitoksen, 11 poliisia Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja kuusi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennevalvonnasta sekä kahdeksan Verohallinnon verotarkastajaa ja yhdeksän Traficomin edustajaa.
Katso tästä muita juttuja taksien valvonnasta.
Perjantai-illan aikana poliisi kirjoitti Sisä-Suomen alueella useita sakkoja autoilijoille liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Noin 20-vuotias mies luistatti autonsa perää Leppästensuonkadulla Tampereella. Poliisipartio oli havainnut, kuinka kyseinen kuljettaja oli useammassa risteyksessä ajanut perää luistattaen.
Nokialla Nuijamiestentiellä sijaitsevan marketin pysäköintialueella noin 19-vuotias nainen kuljetti henkilöautoa luisuttaen sitä käsijarrulla. Samaisella pysäköintialueella oli muita ajoneuvoja ja osa niistä oli liikkeellä.
Tampereella Uudenkylänkadulla noin 23-vuotias mies kuljetti henkilöautoa luisuttaen sitä ajoradalla sekä jäähallin pihassa. Tiellä ja jäähallin pihassa oli samaan aikaan muuta liikennettä.
Keuruulla Yliahontiellä noin 21-vuotias mies luistatti autoaan tien puolelta toiselle. Kyydissään hänellä oli kaksi matkustajaa.
Pihtiputaalla noin 19-vuotias mies ajoi tahallisesti perä luisussa tullessaan pyörätieltä Viitasaarentielle. Pyörätiellekään hänellä ei ollut asiaa henkilöautollaan.
Eilen illalla yhdeksän jälkeen poliisipartio havaitsi Tampereella Kolmostiellä sankassa räntäsateessa henkilöauton, jonka takavalot olivat täysin pimeänä.
Henkilöauto oli ajamassa Lahdesjärven kohdalla kohti Tamperetta, kun poliisipartio kytki pysäytysvalot päälle. Ajoneuvo ajoi tien sivuun, mutta toisen poliiseista noustessa partioautosta, se lähtikin kiihdyttämään kohti Tamperetta.
Moottoritieltä pakomatka jatkui Viinikan liikenneympyrän kautta Tammelaan ja sieltä Kekkosentielle. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksessä pakeneva auto kääntyi kohti Takahuhtia ja sieltä Linnainmaan kautta edelleen Leinolaan.
Pakenevaa ajoneuvoa yritettiin pysäyttää usean poliisipartion voimin, mutta se jatkoi ajoaan huomattavalla ylinopeudella ja aiheuttaen lukuisia vaaratilanteita.
Poliisi sai ajoneuvon pysähtymään vasta noin puolen tunnin pakomatkan jälkeen Kangasalan Vääränkalliontielle.
Ajoneuvon kuljettajaksi ilmeni noin 30-vuotias mies. Ajoneuvo oli ilmeisesti luvatta käyttöön otettu.
Turvallisuustarkastuksen yhteydessä miehen hallusta löytyi epäiltyä huumausainetta ja ajoneuvosta löytyi etsinnän yhteydessä käsiaseeseen kuuluva äänenvaimennin.
Poliisi epäilee kuljettajaa mm. törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, huumausaineen käyttörikoksesta, ampuma-aserikoksesta ja haitanteosta virkamiehelle.
Kymmenen vuotta sitten oli erikoinen syy kieltää puhallutukset poliisiasemien sisätiloissa.
Sikainfluensssa: Varsinais-Suomen poliisiasemilla ei voi käydä puhalluttamassa
Varsinais-Suomen poliisilaitoksella ei voi toistaiseksi testata ajokuntoaan puhalluskokeella.
Käytäntöön siirrytään H1N1-influenssan takia. Tavoitteena on vähentää sisätiloissa työskentelevän henkilökunnan ja siellä asioivien altistumista pisaratartunnalle. Käytäntöä noudatetaan kaikilla maakunnan poliisiasemilla.
Poliisi haluaa lisäksi muistuttaa, että rattijuopumusvalvontaa ja siihen kuuluvia seulontapuhallutuksia tehdään normaalisti. Pikkujoulujen kynnyksellä onkin syytä palauttaa muutama perusasia mieleen: Alkoholin palamista elimistössä ei voi nopeuttaa.
Päihtymysasteen tunne ja alkoholin määrä veressä (promillet)/hengitysilmassa (mg/l) eivät aina vastaa toisiaan.
Kostean illan yhteydessä ei kannata laskea paukkujen määrää suhteessa siihen, koska pitäisi olla ajokykyinen. Kyky laskea luotettavasti heikkenee juomisen ohessa.
Rattijuopot ovat mukana noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa kolarissa. Jos otat, et aja.
Juttu oli Autotodayssa 9.11.2009.
Lue myös nämä muut Autotoday 10 vuotta sitten -jutut.
Value Clinic tutki Pohjoismaisen energiayhtiö Gasumin toimeksiannosta, suomalaisten ja ruotsalaisten raskaan liikenteen kuljetusyritysten suhtautumista ympäristöasioihin, ja mitä he ajattelevat eri polttoaineratkaisuista.
Tutkimustulosten mukaan yli 16 ajoneuvoa omistavista kuljetusyrityksistä jopa 60 prosenttia pitää biokaasua hyvänä polttoainevaihtoehtona lähitulevaisuudessa.
Ruotsissa vastaava luku on 33 prosenttia.
Kummassakin maassa suuria ajoneuvomääriä omistavat kuljetusyritykset pitävät biokaasua parempana polttoainevaihtoehtona kuin hybridi- tai sähköratkaisuja.
LNG:n ja LBG:n käyttö perustuu tieliikennekuljetuksissa jo olemassa olevaan ja luotettavaan ajoneuvotekniikkaan, jonka avulla voidaan vähentää kuljetuksien hiilidioksidi-, typpioksidi-, hiukkas- ja melupäästöjä.
– On hienoa, että suuret kuljetusyritykset sekä Suomessa että Ruotsissa näkevät LNG:n ja LBG:n hyödyt tieliikennekuljetuksissa. Jos 16 raskasta ajoneuvoa omistava kuljetusyhtiö vaihtaisi perinteisistä polttoaineista kaasuun, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät huomattavasti, sillä yhden raskaan ajoneuvon vuosittaiset päästöt vastaavat keskimäärin 40–50 henkilöauton päästöjä, kertoo Gasumin liikenteen liiketoimintayksikön johtaja Jukka Metsälä.
Nesteytetyn kaasun käyttö vähentää tieliikennekuljetusten päästöjä ja polttoainekustannuksia
Tutkimus osoittaa, että kaasun kilpailukykyinen hinta, päästövähennykset ja jatkuvasti kasvava tankkausasemaverkosto ovat LNG:n ja LBG:n suurimmat vahvuudet kuljetusyrittäjien mielestä.
Tulokset myös osoittavat, että yli puolet kaikista suomalaisista ja ruotsalaisista kuljetusyrityksistä koki asiakkaidensa ympäristöön liittyvien vaatimusten lisääntyneen viime vuosien aikana.
Lisäksi lähes 60 prosenttia suomalaisista ja 82 prosenttia ruotsalaisista vastaajista uskoi, että osa heidän ajoneuvoistaan tulee käyttämään viiden vuoden kuluttua vähäpäästöisiä polttoaineita ja he olivat kiinnostuneita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotosta liiketoiminnassaan.
Euroopan unioni on asettanut raskaan liikenteen päästöille kunnianhimoiset päästötavoitteet. Säädösten mukaan uusien raskaiden ajoneuvojen päästöjen on oltava vuoden 2019 tasoon verrattuna 15 prosenttia pienemmät vuonna 2025 ja 30 prosenttia pienemmät vuonna 2030.
Tutkimuksessa kysyttiin kuljetusyrityksiltä, mitkä tekijät vaikuttavat eniten heidän polttoainetoimittajan valintaansa. Kaikkien vastaajien mielestä kolme tärkeintä tekijää ovat kilpailukykyinen hinnoittelu, helppokäyttöisyys ja kattava tankkausasemaverkosto.
– Rakennamme määrätietoisesti kattavaa tankkausasemaverkostoa Pohjoismaihin. Tavoitteenamme on rakentaa noin 20 raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa Ruotsiin ja Suomeen vuoden loppuun mennessä, ja rakennamme Pohjoismaihin yhteensä 50 uutta tankkausasemaa 2020-luvun alkuun mennessä. Tämä parantaa kaasun saatavuutta ja antaa yhä useammalle kuljetusyritykselle mahdollisuuden ottaa käyttöön vähäpäästöinen LNG- tai LBG-polttoaine, kertoo Gasum Ruotsin liikenteen liiketoimintayksikön johtaja Mikael Antonsson.
Gasumilla on Suomessa ja Ruotsissa noin 40 kaasutankkausaseman verkosto. Näistä asemista yksitoista palvelee myös runkoliikennettä tarjoamalla LNG:tä ja LBG:tä.
Lisäksi myös muut toimijat laajentavat tankkausasemaverkostoaan Euroopassa.
NGVA Europen mukaan eri puolilla Eurooppaa on toiminnassa noin 218 raskaan liikenteen tankkausasemaa, joita käyttää noin 6 000 kaasukäyttöistä rekkaveturia.
Lue myös: Rekisteröinti: Vaihtoehtoisten käyttövoimien kysyntä on kasvussa
