Kaksi henkilöä loukkaantui eilen vakavasti ja neljä lievästi pakettiauton ja henkilöauton kohtaamisonnettomuudessa Valtatie 21 ja Saariputaantien risteyksessä Kolarissa.
Henkilöauto jossa oli viisi matkustajaa, oli matkalla pohjoisesta kohti etelää.
Valtatie 21 etelästä kohti pohjoista ajanut pakettiauto oli kääntymässä vasemmalle Saariputaantielle. Ajoneuvot törmäsivät risteysalueella.
1960-luvulla oli tällainen Teboilin huoltoasema Helsingissä osoitteessa Vihdintie 12.
Olisikohan tämä ollut jonkinlainen väliaikainen huoltoasema, kun itse huoltamorakennus on melko vaatimattoman kokoinen.
Katso tästä muut Päivän huoltoasema -kuvat.
Huoltoaseman kuvasi Constantin Grünberg 1960-luvulla. Tarkkaa kuvausaikaa ei ole tiedossa.
Kuva kuuluu Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.
Muutama päivä sitten julkaisimme uutisen oululaisen TactoTekin sopimuksesta japanilaisen Kyocera-yhtiön kanssa. Nyt suomalainen tietotaito leviää myös Etelä-Koreaan.
Oululainen TactoTek ja korealainen Yongsan ovat julkistaneet, että Yongsan myy ja markkinoi tulevaisuudessa ajoneuvojen sisäosia, joiden valmistuksessa hyödynnetään TactoTekin IMSE-teknologiaa.
Sopimuksen mukaan Yongsan kehittää ja validoi ratkaisuja useisiin käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi istuimiin, paneeleihin, häikäisysuojiin ja nahkaverhoiltuihin osiin.
Yongsan on autoteollisuuden alihankkija, jolla on tuotantolaitoksia Etelä-Koreassa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Vietnamissa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.
Katso tästä muut jutut TactoTekistä.
Näistä tuotantolaitoksista käsin yritys palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti.
TactoTek kehittää, teollistaa ja lisensioi IMSE-teknologiaa, jossa painettu elektroniikka ja erilaiset komponentit integroidaan ruiskuvaletun kolmiulotteisen rakenteen sisään.
Pintaviimeistelyt vaihtelevat muovista tyylikkäisiin luonnonmateriaaleihin kuten puuhun.
Yritys tarjoaa teknologiaansa lisensioitavaksi kahtena tuotteena, joita ovat IMSE Designer IMSE-osien suunnitteluun ja IMSE Builder IMSE-osien massatuotantoon, testaukseen ja laadunvarmistukseen.
Autoteollisuudessa TactoTekin lisenssiasiakkaat massatuottavat IMSE-osia.
Joulukuun puolivälissä Suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä saavutettiin ainutkertainen merkkipaalu. Tuolloin Suomessa rikottiin miljoonan kerätyn rengastonnin raja.
– Se on alallemme kenties paras joululahja. Olemme tehneet pitkään ja kovasti työtä sujuvan kierrätysjärjestelmän eteen. Nyt konkreettisena palkintona on se, että olemme saaneet kerättyä miljoona tonnia renkaita hyötykäyttöön, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen iloitsee.
Käytöstä poistuneiden renkaiden keräys- ja kierrätystoiminta alkoi Suomessa vuonna 1995, kun rengasalan maahantuojat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n.
Katso tästä muita juttuja renkaiden kierrätyksestä.
Nykyisin se huolehtii yhdessä kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n kanssa jäsentensä lakisääteisistä kierrätysvelvollisuuksista.
– Renkaiden kierrätysaste on jo vuosia ollut lähes sataprosenttinen. Olemme pyrkineet tekemään autoilijalle palvelustamme niin vaivattoman kuin mahdollista, mutta on ollut ilo myös huomata, että ihmiset osaavat tuoda myös autotallien ja navettojen nurkkiin jääneet renkaat kierrätykseen.
Painopiste siirtynyt keräyksestä kierrätykseen
Kun vuonna 2018 kerättyjä renkaita oli koossa 900 000 tonnia, Suomen Rengaskierrätys laski että jonoon aseteltuna renkaat olisivat kiertäneet yli puoli maapalloa.
– Nyt olemme jo paljon pitemmällä. Seuraava tavoite on luonnollisesti kiertää kuvitteellisella rengasjonolla koko maapallo. Se on vain ajan kysymys, sillä vaikka liikenteen muodot kehittyvät ja muuttuu, renkaita tarvitaan aina.
Ennen vuotta 1995 renkaiden, kuten muunkin jätteen pääasiallinen loppusijoituspaikka oli kaatopaikka.
Kun Suomen Rengaskierrätys perustettiin, ensimmäisenä vuotena renkaita kerättiin noin 19 000 tonnia. Nyt luku on vakiintunut noin 60 000 tonnin tietämille.
Keräysjärjestelmän vakiinnuttua Suomen Rengaskierrätys on siirtänyt painopistettä kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseen.
– Kierrätysmateriaalina rengas ei ole helpoimmasta päästä, mutta yhteistyökumppaniemme kansa tehdyt uusiokäytön innovaatiot, kuten vedenpuhdistusjärjestelmät ja kumirouheen käyttö asvaltin sidosaineena osoittavat, että oikealla asenteella oikeissa käsissä vanha rengas voi saada monta uutta elämää.
Kierrätysluvut kertovat turvallisuudesta
Renkaan siirtyminen kierrätysjärjestelmän osaksi merkitsee samalla huonokuntoisen renkaan siirtymistä liikenteestä pois.
Onnettomuustilastojen mukaan huonokuntoisten renkaiden osuus tapaturmiin vaikuttavia tekijöinä on laskenut selvästi 2000-luvun alusta asti.
– Turvallisuus on koko rengasalan yhteinen asia ja päämäärä. Osa sitä on oikean ja luotettavan rengastiedon tarjoaminen autoilijoille. Vanhojen renkaiden tiivis poistuminen käytöstä on merkki siitä, että viestit renkaan turvallisuusmerkityksestä ovat menneet hyvin perille.
Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrät ovat kasvaneet hyvää vauhtia viimeisen vuoden aikana, todetaan Traficomin tiedotteessa.
Liikennekäytössä olevien sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä on kasvanut 87 prosenttia eli 13 406 sähkökäyttöisestä autosta 25 033 autoon, joista ladattavien hybridien osuus on miltei 21 000.
Myös kaasukäyttöisten henkilöautojen määrä lisääntyi samaan aikaan yhteensä 58 prosentin verran eli 5 138 autosta 8 106 kaasuautoon.
Uusien autojen lisäksi maahamme tuodaan myös käytettynä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja.
Tammi-marraskuussa 2019 käytettynä tuotiin maahamme 1 516 kaasuautoa, 5 443 ladattavaa hybridiä ja 417 täyssähköautoa.
Silti suurin osa autoistamme kulkee bensiinillä tai dieselillä.
Syyskuun 2019 lopussa liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli noin 1,3 prosenttia.
Uudenkaupungin autotehtaan ensimmäinen auto valmistui 13.11.1969 kello kuudelta aamulla. Auto oli mallia Saab 96, ja se esiteltiin samana päivänä kello kolmelta iltapäivällä autovalmistuksen alkamisen kunniaksi autotehtaalla järjestetyssä juhlatilaisuudessa.
Valmet Automotive, aiemmalta nimeltään Saab-Valmet, on toiminut jo viidenkymmenen vuoden ajan autoteollisuuden palveluntarjoajana.
Yritys on laajentanut toimintaansa merkittävästi viime vuosina, mutta yrityksen toiminnan perusta on yhä vahvasti Uudessakaupungissa ja autojen sopimusvalmistuksessa, joka alkoi virallisesti 13.11.1969.
Kuluneen viiden vuosikymmenen aikana Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistettu toistakymmentä eri automerkkiä.
Tehtaan tuotantomäärät ovat viime vuosina nousseet yli sataantuhanteen autoon vuodessa. Kaikkiaan Uudestakaupungista on toimitettu asiakkaille jo 1,5 miljoonaa autoa.
50-vuotias Suomi-Saab innosti myös kirjailijoita
Suomen teollisuuden uusi aluevaltaus 50-vuotta sitten on saanut myös kirjailijat tarttumaan kynään monipuolisesti. Melkein voisi puhua julkaisusarjasta, vaikka kirjailijat ovatkin ilmeisesti tehneet työnsä hyvin itsenäisesti.
Päätös autotuotannon käynnistämisestä Suomessa tehtiin elokuussa 1968.
Ensimmäisenä tätä tapahtumaan ehätti juhlistamaan kulttuurin monitaitaja Panu Kaila yhteistyökumppaninsa Pentti Virtasen kanssa.
Heidän teoksensa Lyskan pojat ja limusiinit, kertoo varsin laajasti ajasta ennen oman henkilöautotuotannon käynnistymistä Suomessa.
Monipuolinen kuva-aineisto on kirjailijoiden itse valokuvaamalla tallentamaa autenttista aikalaismateriaalia. Se antaa laajan ja monipuolisen kuvan Suomen autokannasta tultaessa 1960-luvulle.
Hieman toisenlaisella otteella asiaan on pureutunut tietokirjailija Jukka Vesterinen, jonka teos Henkilöautoja Suomesta, kertoo myös monista varhaisemmista yrityksistä autotuotannon käynnistämiseksi maassamme. Keskeisellä sijalla on luonnollisesti uusikaupunkilainen autotuotanto, mutta uutta historiantietoa on löytynyt kirjan sivuille myös varhaisimmilta ajoilta.
Tuore kirjailija Jukka Keränen on puolestaan julkaissut kaksi hauskaa ja opettavaista satukirjaa, joiden aihepiiri liikkuu vahvasti kotimaisen autotuotannon maailmassa.
Keräsen kirjojen Pikku-Pekka autotehtaassa ja Mummin uusi auto, kuvitus on varsin onnistunut ja tekstit kertovat elävästi ja mukaansatempaavasti aiheistaan.
Keränen on kirjailijajoukon ainoa, joka on myös aikanaan työskennellyt autotehtaalla Uudessakaupungissa.
Viimeisimpänä markkinoille tullut Matti Pitkäsen toimittama teos Sikses hyvä ammattiosasto, valottaa myös monipuolisesti suomalaisen autotuotannon eri vaiheita.
Kyseessä on Uudenkaupungin Auto- ja Metallityöväen ammattiosasto 268:n 50-vuotishistoriikki.
Kirjan tarinoista ja pöytäkirjojen otteista saa hyvän kuvan miten yhteistyötä ja luottamusta on rakennettu.
Se kuvaa myös hyvin sitä uutta uskallusta ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä ja vahvistaa työelämän tasa-arvoa ottamalla käyttöön naisten ja miesten samapalkkaisuus samasta työstä.
Nämä ja monet muut yhteistyönä tehdyt uudistukset ovat osaltaan varmistaneet autotuotannon jatkumisen ja kehittymisen edelleen Uudessakaupungissa.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Suomessa keväällä 2019 esitellyn täyssähköisen pakettiauton MAN eTGE:n hinta laski merkittävästi.
MAN eTGE:n alkaen hinta 16.12.2019 lähtien on 72 003 euroa (MAN eTGE 3.140, 100 kW, 3640). Hinnanlasku verrattuna edelliseen alkaen hintaan on lähes 22 000 euroa.
MAN eTGE:n varustelutaso pysyy edelleen samana, hinnanlaskusta huolimatta. Vakiovarusteluun kuuluvat mm. 8 tuuman näytöllä oleva Media Van –navigointijärjestelmä, täysautomaattinen Climatronic-ilmastointi, monitoimiohjauspyörä ja led-ajovalot.
Katso myös tämä: MAN eTGE -täyssähköpakettiauto kuljettaa päästöttömästi
Vakiovarusteita ovat myös kuljettajan Comfort Plus -istuin, vakionopeudensäädin, sivutuuliassistentti, väsyneisyydentunnistus, lämmitettävä tuulilasi ja peruutuskamera.
Lisäksi saatavilla on kattava valikoima yksittäisiä lisävarusteita ja erilaisia ulkovärejä.
Ulkoisesti MAN eTGE ei eroa dieselmoottorilla varustetuista versioista.
Ainoastaan perinteisen polttoaineen tankkausluukun takana korkin sijasta on paikka latauspistokkeelle. Lataus onnistuu vakiovarusteisen 8A-kotilatauskaapelin avulla tai suositeltavalla seinään kiinnitettävällä AC Wall Boxilla.
Seinälatauslaitetta ja muita lataustarpeita varten autossa on vakiovarusteena 8A-kotilatauskaapelin lisäksi 16A-latauskaapeli.
MAN eTGE -täyssähköpakettiautoja voidaan jälkivarustella samaan tapaan kuin dieselmoottorilla varustettuja versioita.
Vaihtoehtona on myös mahdollisuus päällirakentaa eTGE-mallista kylmäauto esimerkiksi ruoan verkkokauppajakeluun.
Kylmälaite ottaa tarvittavan energian auton omasta akustosta pitäen auton kantavuuden maksimissaan, mutta vaikuttaen toimintamatkaan mahdollisimman vähän.
MAN eTGE:n teho on 100 kW ja vääntömomentti 290 Nm, toimintamatkan ollessa noin 114 km (WLTP).
Latausajat vaihtelevat 45 minuutin (80 % saakka) pikalatauksesta tavallisen seinälatauslaitteen 5 h 20 minuutin latausaikaan.
Eilen illalla henkilöauto tuli poliisiautoa vastaan Jyväskylän Vaajakoskella.
Poliisin tiedotteen mukaan Asmalammentiellä vastaan tuli keskustan suunnasta Olgantie risteyksen kohdalla henkilöauto väärää kaistaa auton vasen kylki edellä.
Katso myös tämä: Auton perän luistattelu vei kortin kolmelta
Poliisi kytki pysäytysvalot päälle ja auto pysähtyi seuraavaan risteykseen.
Paikalla on 40 km/h rajoitus ja auto tuli vastaan noin 60 km/h nopeudella.
Poliisi määräsi kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon.
Tasan kymmenen vuotta sitten avattiin Helsingissä Suomen ensimmäisen sähköautojen katulatauspisteen. Ja virtaa sai ilmaiseksi.
Sähköautoilija voi nyt tankata ilmaiseksi Helsingissä
Helsingin Energia avasi Suomen ensimmäisen sähköautojen katulatauspisteen Helsingin Kampissa. Ensimmäiseksi lataajaksi kurvasi Peugeotin uudella sähköautolla toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.
Ensimmäisen julkisen latauspisteen lisäksi Helsingin Energia kiihdyttää sähköaikaan myös uusilla sähköautoillaan: kaksi Peugeotia, Expert ja Expert Tepee, alkavat liikkua Helsingissä normaaleissa työajoissa. Autot omistaa Helsingin Energian autokumppani Easy Km Oy, joka on rahoittanut asiakkailleen ensimmäisen sukupolven sähköautoja jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
– Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme toteuttamaan uuden sukupolven sähköautoratkaisuja tärkeälle yhteistyökumppanillemme, toteaa leasingpäällikkö Risto Kunnasvuo.
Autovalmistajakin on tosissaan sähköautoistumisen suhteen.
– Uskomme siihen, että sähköautot yleistyvät ja aiomme olla kehityksessä etunenässä. Yhteishanke Helsingin Energian kanssa on meille erinomainen avaus Suomessa, kertoo maailman johtaviin sähköautonvalmistajiin kuuluvan Peugeotin Suomen maahantuojan, Maan Auto Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tikka.
Sähköautoistuminen on mahdollisuus myös latausteknologiaa valmistaville yrityksille. Suomalainen Ensto on toimittanut latauspisteen Helsingin Energialle ja tähtää lataustuotteillaan kansainvälisille markkinoille.
– Tämä on meille pilottiasennus, jolla kehitysalustamme toimivuutta testataan käytännössä ennen laajempaa kaupallistamista. Ratkaistavana on standardointiin liittyviä kysymyksiä, myös lataamisen maksamiseen on monia vaihtoehtoja, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae sanoo.
Enston Helsingin Energialle toimittamassa pilottiratkaisussa kokeillaan kännykkäohjausta ja kerätään kokemuksia julkisen latauspaikan toiminnasta jatkokehityksen pohjaksi. Ensimmäisten kuukausien ajan lataaminen tosin on ilmaista, ja kaikki Suomen sähköautoilupioneerit ovatkin tervetulleita ”tankkaamaan”
– Jotta sähköautot voivat yleistyä, niille pitää olla latauspisteitä. Tämä on pilottihanke, jolla testataan lataustoimintaa. Tavoitteemme on luoda tilanne, jossa pystymme hyvinkin nopeasti tuottamaan sähköautojen latauspalveluita isossa mittakaavassa, kertoo Helsingin Energian kehityspäällikkö Jussi Palola.
Millainen on sähköautojen Helsinki vuonna 2030?
Helsingin Energia, Peugeot, Easy Km Oy ja Teknillinen Korkeakoulu ovat löytäneet toisensa Helsingin sähköautoinfrastruktuurihankkeessa. Konkreettisten toimien lisäksi työryhmä on pohtinut Helsingin sähköautoistumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Työryhmän vaihtoehtoisissa kehitysmalleissa Helsingissä ennustetaan olevan vähintään 75 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Helsingin nykyinen autokanta on noin 250 000 autoa. Hurjimmassa mallissa autoja olisi peräti 170 000 ja näiden väliin asettuvassa perusskenaariossa sähköautojen määrä ylittää nippa nappa 100 000 auton rajan.
Sähköautoistumisella on erittäin huomattava vaikutus kaupunkiliikenteen päästöihin. Myös kaupunki-ilman laatu paranisi merkittävästi ja liikenteen melu vähenisi.
– Ennustaminen on vaikeaa, mutta kaikki edellytykset Helsingin yllättävänkin nopealle sähköautoistumiselle ovat olemassa. Paljon riippuu toimista, joita tehdään sähköautojen yleistymisen edistämiseksi. Ihan ensin tarvitaan latauspisteiden verkosto ja sitten sähköautoilua suosivia päätöksiä, Jussi Palola tiivistää.
Autotodayn sivustolla on pari päivää ollut kysely pysäköintivalvonnasta, koska eduskunnassa on lakialoite, joka kieltäisi yksityisen pysäköintivalvonnan.
Kun vastauksia on tullut runsaat 200 on lukijoidemme mielipide aivan selvä.
Peräti 91 prosenttia vastaajista kannattaa kyseistä lakialoitetta.
Kyselyyn voi vielä vastata tästä, ellei se näy tämän jutun oikealla puolella tai mobiililaitteessa jutun jälkeen.
