Koti Blogi Sivu 1692

Mercedes-Benz GLB on hinnoiteltu — halvin versio maksaa runsaat 44 000 euroa

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin SUV-luokan kevään uutuusmalli GLB on hinnoiteltu.

Dieselmalliston alkaen-hinta on 44 356 euroa (GLB 180 d A Business) ja bensiinimalliston 47 678 euroa (GLB 200 A Business).

Nelivetoversioiden hinnat alkavat vastaavasti 48 270 eurosta (GLB 200 d 4Matic A Business) ja 54 392 eurosta (GLB 250 4Matic A Business).

Katso myös tämä: Mercedes-Benz GLB täydentää aukon GLA:n ja GLC:n välissä

GLB:n varustetasot ovat Business ja Business AMG.

Malliston huipulla on Mercedes-AMG GLB 35 4Matic A, joka suositushinta on 71 804 euroa.

Vakiovarustelu noudattelee GLA:n linjaa: LED High Performance -ajovalot, peruutuskamera, automaattinen Easy Pack -takaluukku, pituussuunnassa säädettävät takaistuimet sekä viimeisimmän sukupolven MBUX-käyttöliittymä ja -puheohjaus. GLB on saatavissa myös seitsemänpaikkaisena.

GLB:n tekniset tiedot ja hinnastot löytyvät tästä. 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Melkein joka toinen uusi Volvo on pistokehybridi

Kuva: Antti Järveläinen.

Volvo on Suomen rekisteröintitilaston neljänneksi vahvin automerkki 1 794 auton rekisteröinnillä, joista lataushybridejä on 42 prosenttia (753 kappaletta).

Vastaavana ajanjaksona viime vuonna rekisteröitiin 490 Volvon lataushybridiä.

Suomessa rekisteröitiin alkuvuonna yhteensä 4 223 nelivetoista autoa, joista enemmän kuin joka neljäs on Volvo 1 144 auton kappalemäärällä.

Maailmanlaajuisesti Volvo Cars ilmoitti helmikuussa 39 742 auton kokonaismyynnistä. Alueellisesti suurinta kasvua 18,2 prosenttia saavutettiin Yhdysvalloissa ja 1,9 prosenttia Euroopassa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Helmikuussa XC40 oli maailmanlaajuisesti myydyin Volvo SUV-malli, jota seurasivat XC60 ja XC90.

Volvo Carsin myynti Euroopassa oli 23 442 autoa, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. XC40 oli kuukauden myydyin Volvo -malli Euroopassa.

Suomessa suosituimpana SUV-mallina jatkoi XC60.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Viime vuonna liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden määrä oli tutkintahistorian pienin

Arkistokuva. Kuva: Lähitaksi.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 tapahtui 220 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 237 henkilöä.

Vuoden 2018 valmistuneista onnettomuustutkinnoista selviää, millaisia riskejä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalta löytyy.

Jalankulkijoita kuoli liikenneonnettomuuksissa viime vuonna yhteensä 12, mikä on kymmenen vähemmän kuin edeltävänä vuonna ja vähiten koko liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana. Polkupyöräilijöitä menehtyi yhteensä 27, kahdeksan enemmän edellisvuoteen nähden.

– Yksittäisen vuoden tilastoista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jalankulkuonnettomuuksien määrä on laskenut tasaisesti jo useiden vuosien ajan. Myönteisen kehityksen taustalla on luultavasti muun muassa ajonopeuksien laskeminen taajamissa. Valitettavasti polkupyöräilyonnettomuudet eivät ole vähentyneet samaan tapaan. Lisää toimenpiteitä esimerkiksi infran kehittämiseksi tarvitaan, arvioi OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tieltä suistumiset ja nokkakolarit yleisimpiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia

Tyypillisimmät onnettomuudet vuonna 2019 olivat tieltä suistumisia, yhteensä 70 onnettomuutta. Suistumisista suurin osa tapahtui pienemmillä teillä eli seutu- ja yhdysteillä.

Kohtaamisonnettomuuksia eli nokkakolareita tapahtui lähes yhtä paljon, kaikkiaan 68 onnettomuutta. Suistumisonnettomuuksista poiketen kohtaamisonnettomuudet painottuivat valta- ja kantateille.

– Liikenneturvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää tarkastella sitäkin, missä ja millaisia onnettomuuksia tapahtuu. Isoille ja pienille teille tarvitaan erilaisia keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Isoilla teillä esimerkiksi keskikaiteet ovat tehokkaita, kun taas pienillä teillä tieympäristöä raivaamalla voidaan lieventää tieltä suistumisten seurauksia, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius sanoo.

Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla on yleensä useita riskitekijöitä

Vuonna 2018 tapahtui 224 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista moottoriajoneuvo-onnettomuuksia oli 183 ja jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 41.

Moottoriajoneuvo-onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa kuollut tai kuolleet henkilöt ovat olleet moottoriajoneuvon kyydissä.

Vuoden 2018 valmistuneista onnettomuustutkinnoista selviää, että suurimmassa osassa (73 %) kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista taustalla vaikutti jokin kuljettajan tilaan liittyvä riski, esimerkiksi päihteiden käyttö, sairaus tai väsymys.

Vuonna 2018 moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 17 prosenttia ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena.

Rattijuoppojen aiheuttamien kuolonkolarien osuus oli siten pitkän aikavälin keskiarvoa huomattavasti alhaisempi. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoi kaksitoista (7 %) kuljettajaa. Määrä pysyi samana kuin edeltävänä vuonna.

Ajonopeuteen liittyviä taustariskejä esiintyi reilussa kolmanneksessa onnettomuuksista. Ylinopeuden lisäksi kyse saattoi olla esimerkiksi tilanteeseen nähden liian suuresta nopeudesta.

– Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola selittää.

Niistä vuonna 2018 henkilö- tai pakettiauton kyydissä menehtyneistä, jotka eivät käyttäneet turvavyötä, olisi voinut eri todennäköisyyksillä pelastua 23 henkilöä (40 %), jos turvavyö olisi ollut käytössä.

Turvajärjestelmien tärkeys korostuu tutkinnan tuloksissa

Ajoneuvojen turvajärjestelmien tarpeellisuus korostui tutkijalautakuntien turvallisuuden parannusehdotuksissa. Hieman yli 70 prosentissa vuoden 2018 kuolonkolareista lautakunnat mainitsivat esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmän tai alkolukon turvallisuutta parantavana toimenpiteenä.

– Onnettomuustutkinnan perusteella autokannan uusiutuminen ja uusien turvatekniikoiden käyttöönotto ehkäisisi vakavimpia onnettomuuksia tehokkaasti, Parkkari toteaa.

Vuoden 2019 luvut ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Vuoden 2018 luvut perustuvat jo valmistuneista tutkinnoista koottuihin tietoihin.

OTI-ennakkoraportti 2019 sekä liite alueellisista luvuista

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa

OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät.

OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisin yllätysratsiassa kaikki maa-aineskuljetukset kiinni ylikuormasta

Arkistokuva: Kuva: Poliisi.

Oulun liikennepoliisin raskaan liikenteen valvontaryhmä teki ratsian Oulussa maa-aineskuormiin aikaisin perjantaiaamuna.

Kaikissa, lähes kymmenessä perävaunuyhdistelmässä oli huomattava ylikuorma.

Valvontaa suoritettiin tieosuudella joka on mutkainen ja mäkinen, ja ongelmakeleillä liukas. Se on vilkas työmatkaliikenteen reitti, jossa tapahtuu talvisin runsaasti suistumisonnettomuuksia.

Poliisi tarkasti kuormien lisäksi myös ajo- ja lepoaikasäännösten noudattamisen sekä ajoneuvojen kunnon, joissa ei havaittu mainittavia puutteita.

Katso tästä muita ylikuormajuttuja.

Ylikuormat vaarantavat liikenneturvallisuutta, rasittavat tiestöä, sekä vaikeuttavat kuormitussäännöksiä noudattavien yrittäjien toimintaa.

Säännöksiä rikkoneille kirjoitettiin asianmukaiset seuraamukset, sekä niiden toiminnasta tehtiin ilmoitus liikennelupaviranomaiselle.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Škoda Superb Scout -auto kulkee myös huonommissa olosuhteissa

Kuva: Skoda.

Vuoden 2019 syksyllä Škoda toi kolmannen sukupolven Superbista markkinoille ensimmäistä kertaa Scout-malliversion.

Se jatkaa Scout-mallien Octavia Scout, Kodiaq Scout ja Karoq Scout luomia perinteitä.

Superb Scout on saatavissa vain Combi-farmarina, jota hallitsevat selvät offroad-piirteet.

Koria suojaavat jykevyyttä ilmentävät lisäosat, jonka lisäksi neliveto ja huonon tien paketti tekevät siitä sopivan myös haastavampiin olosuhteisiin.

Huonon tien paketin myötä autossa on 15 millimetriä suurempi maavara sekä alustan suojaosat.

Tavaratilassa (660/1950 litraa) mukana kulkevat kookkaatkin retki- ja urheiluvarusteet kuten maastopyörät.

Suuren, jopa 2200 kg vetomassan myötä Superb Scout soveltuu erinomaisesti myös perävaunun, asuntovaunun, venetrailerin tai hevoskuljetusvaunun vetämiseen.

Kuva: Skoda.

Nelivedon edut kuivillakin teillä

Superb Scout -erikoismalli on aina nelivetoinen. Nelivedosta on hyötyä esimerkiksi huonokuntoisilla sorateillä, loskassa, lumessa sekä jäällä ja varsinkin ylämäissä.
Kun sekä etu- että takapyörät vetävät, auton vetopito ja ajovakaus ovat kaksivetoista autoa paremmat monissa tilanteissa, myös kuivalla asvaltilla.

Jos etupyörät normaaleissa ajo-olosuhteissa menettävät pitonsa, elektronisesti ohjattu viidennen sukupolven hydraulinen monilevykytkin alkaa salamannopeasti välittää osan moottorin voimasta takapyörille.

Näin veto säilytetään, kun voima välitetään paremmin pitäville pyörille. Järjestelmä toimii automaattisesti, joten kuljettajan ei tarvitse tehdä mitään.

Elektroninen ohjainlaite ohjaa voiman välittymistä akseleille tarkasti heti havaittuaan pienenkin pyörintänopeuseron akseleiden pyörien välillä.

Ohjainlaite valvoo eri tekijöitä, kuten moottorin kierroslukua, kaasupolkimen asentoa, pyörien pyörintänopeuksia, ohjauskulmaa sekä auton pitkittäis- ja sivuttaiskiihtyvyyttä, sekä ohjaa järjestelmän toimintaa niiden perusteella.

Tasanopeuksilla, moottorin pienellä kuormituksella ja suoraan ajettaessa moottorin voima välittyy ensisijaisesti etupyörille.

Koria suojaavat jykevyyttä ilmentävät lisäosat, sisustuksessa erikoismallin koristelistat ja istuinverhoilu

Vankan etu- ja takapuskurin ohella alumiininväriset pyöränkoteloaukkojen, sivuhelmojen ja ovien alaosien muoviset verhousosat suojaavat koria.

Kattokaiteet ja sivuikkunoiden kehykset ovat kromipintaiset ja ulkopeilikotelot alumiininväriset.

Saatavilla oon antrasiitinväriset 18-tuumaiset Braga-kevytmetallivanteet tai antrasiitinväriset 19-tuumaiset Manaslu-kevytmetallivanteet.

Sisätiloissa koristelistat ovat jalopuumaiset, ja istuimet on verhoiltu Alcantaran ja nahkan yhdistelmällä.

Kuva: Skoda.

Bensiini ja diesel

Škoda Superb Scout -malliin on saatavissa vain Superb-malliston tehokkain diesel- tai bensiinimoottori.

Dieselmoottori 2.0 TDI kehittää tehoa 140 kW (190 hv) ja vääntöä 400 Nm.
Bensiinimoottori 2.0 TSI on teholtaan 200-kilowattinen (272 hv), ja sen suurin vääntö on 350 Nm.

Vakiovarusteisen nelivedon seurana ovat seitsemänvaihteinen DSG-kaksoiskytkinvaihteisto ja taloudellisuutta parantavat moottorin start-stop-automatiikka sekä jarrutusenergian talteenotto.

Ajoasetuksen valintavaihtoehdoissa on lisänä Offroad-käyttötila maastossa ajamista varten; ja saatavissa on myös mukautuva alustan säätöjärjestelmä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Maailman parhaan auton valinnassa ollaan loppusuoralla — tässä vaihtoehdot

Kuva: WCOTY.

Maailman parhaan auton valinnassa eli World Car Awards -äänestyksessä ollaan loppusuoralla.

Pitkä tie tärkeimmän uutuuden valitsemiseen viidessä luokassa alkoi syyskuussa 2019 Frankfurtin autonäyttelyssä, kun ehdokkaat paljastettiin.

Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaiden määrä rajattiin tärkeimmässä Vuoden Auto Maailmassa -luokassa kymmeneen ja muissa luokissa viiteen ehdokkaaseen.

Nyt jäljellä ovat enää kaikkein parhaat.

Eniten finaalipaikkoja on tullut Porschelle. Porsche Taycan on ehdolla kolmessa luokassa ja Porsche 911 kahdessa luokassa. Lisäksi Porsche 718 Spyder/Cayman GT4 on ehdolla yhdessä luokassa.

Mazda3 on ehdolla kahdessa luokassa. Kialla on ehdokas myös kahdessa luokassa.

Pitkä valintaprosessi

World Car Awards -tuomaristossa on 86 jäsentä kaikkialta maailmasta ja Suomea sekä Pohjoismaita siinä edustaa Toni Jalovaara.

Tuomaristo tekee työtä ympäri vuoden tutustumalla tärkeimpiin uutuuksiin. Lähes kaikki ehdokkaat ovat koeajettavina vuosittain marraskuussa järjestettävässä tilaisuudessa Los Angelesissa.

Lyhyt lista eli kymmenen ehdokasta pääsarjassa ja viisi muissa julkistettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Delhin autonäyttelyssä helmikuun 5. päivänä.

Katso tästä muut World Car Awards -jutut.

Ohessa ovat eri luokkien kolme parasta ja voittajat julkistetaan New Yorkin autonäyttelyssä huhtikuun 8. päivänä, joka on samalla viidestoista kerta, kun WCA ja NYIAS ovat yhteistyössä.

Ehdokkaat luokittain

World Car of the Year

World Urban Car

World Luxury Car

World Performance Car

World Car Design of the Year

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hondan sähköistetty mallisto kasvaa — ensimmäiset e-mallit Suomeen jo tänä vuonna!

2020 Honda e

Hondan edistyksellisin tänä vuonna Euroopassa myyntiin tuleva malli on Honda e, joka esiteltiin ensimmäisen kerran viime syyskuussa Frankfurtin autonäyttelyssä.

Vielä tuolloin vaikutti siltä, että Honda e ehtisi Suomeen vasta vuoden 2021 puolella.

Nyt tilanne on muuttunut positiiviseen suuntaan ja ensimmäiset autot saapuvat meille uuden Jazzin tapaan syksyyn mennessä.

Honda e on yhtiön ensimmäinen alusta alkaen sähköautoksi suunniteltu malli. Vaikka se on vain 3,9 metriä pitkä, tilaa on runsaasti niin edessä kuin takana.

Edistyksellistä tekniikkaa on runsaasti, sillä muun muassa ulkopeilit on korvattu kameroilla, joiden kuva heijastetaan kojelaudan kulmissa oleviin näyttöihin. Niinpä autossa on digitaalisen mittariston lisäksi neljä näyttöä, joista kaksi suurinta ovat helposti ja monipuolisesti muunneltavissa.

Honda e tulee myyntiin kahdella varustetasolla. Perusmallissa sähkömoottori kehittää 100 kW (136 hv) ja 315 Nm vääntömomentin.

Ylellisemmän Advancen saa myös 113 kW (154 hv) tehoisella moottorilla varustettuna.
Suorituskyky on kummassakin mainio, sillä kiihdytys 0-100 km/h sujuu joko 9,0 tai 8,3 sekunnissa. Kummallakin moottorilla varustettuna Honda e:n huippunopeus on rajoitettu 145 km/h.

Hondan filosofiana sähköautossaan ei ole kuljettaa satoja kiloja akkuja toimintamatkan pidentämiseksi.

Ajoakun energiasisältö on 35,5 kWh, mikä riittää yli kahdensadan kilometrin ajoon. Pikalatauksella akkuun saa 80 prosentin varauksen puolessa tunnissa.

Myös CR-V Hybrid ja NSX

Uuden Honda e:n rinnalla sähköistettyä mallisto edustaa Honda CR-V Hybrid, jonka edelleen kehitettyä tekniikkaa käytetään uudessa Jazzissa.

Hondan CR-V Hybridin kilpailuasema muuttui vuoden alussa, kun sen hintoja korjattiin enimmillään usealla tuhannella eurolla.

Nyt Honda CR-V Hybridin hinnat alkavat etuvetoisena Comfortina 39 144 eurosta ja nelivetoisena Elegancena 47 045 eurosta.

Katso tästä muita Honda-juttuja.

Honda sähköistetyn mallisarjan huipulla on täysiverinen urheiluauto NSX.

Sen voimalinjassa on 3,5-litrainen V6-keskimoottori, joka kehittää 373 kilowattia (507 hv).

Sen lisäksi autossa on kolme sähkömoottoria, joista yksi bensiinimoottorin yhteydessä ja kaksi edessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Daimler haluaa pitää akkutuotannon omissa käsissä — työn alla kuusi uutta akkutehdasta

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin emoyhtiöllä Daimlerilla on tällä hetkellä toiminnassa kolme akkutehdasta: yksi Saksassa (Kamaz), yksi Kiinassa (Beijing) ja yksi Thaimaan Bangkokissa.

Yhtiön ensivaiheen suunnitelmissa oli rakentaa kaikkiaan kahdeksan akkutehtaan maailmanlaajuinen verkosto.

Koska Daimlerin automallisto kuitenkin sähköistyy voimakkaasti ja odotuksiakin nopeammin, tehtaita on päätetty rakentaa yksi lisää.

Työn alla on siis yhteensä kuusi akkutehdasta, ja verkoston kokonaismääräksi tulee yhdeksän tehdasta eri puolilla maailmaa.

Katso tästä muita juttuja akkutehtaista.

Laaja oma tuotanto takaa Daimlerille mahdollisuudet koko akun tuotantoketjujen ja siinä tarvittavien raaka-aineiden kestävään hankintaan ja käyttöön ja koko prosessin hallintaan niin, että tuotannon ympäristövaikutukset kyetään minimoimaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Käytettyjen autojen kysyntä ennakoi autokaupan vilkastumista

Kuva: Matti Sulanto.

Vuonna 2019 Suomessa myytiin noin 625 000 käytettyä henkilöautoa. Kaiken kaikkiaan lähes joka neljäs liikennekäytössä ollut henkilöauto vaihtoi viime vuonna omistajaa, selviää Autoalan tiedotteessa.

Määrä oli noin 9 000 autoa pienempi kuin vuonna 2018, jolloin myös uusia autoja myytiin selvästi enemmän kuin vuonna 2019.

Noin puolet käytettyjen autojen kaupasta on autoliikkeistä hankittuja autoja ja noin puolet kuluttajien välistä kauppaa.

Käytettynä myytyjen henkilöautojen keski-ikä oli viime vuonna 13,3 vuotta.

Autoliikkeestä hankittujen käytettyjen autojen keski-ikä oli noin 9,5 vuotta ja kotitalouksien välisissä käytettyjen autojen kaupoissa autojen keski-ikä kohosi hieman yli 17 vuoteen.

Kotimainen käytettyjen henkilöautojen kysynnän trendi on viime vuosikymmenen maltillisten ensirekisteröintivuosien aikana seurannut uusien autojen kaupan trendiä.

Uuden ja käytetyn auton kaupan välillä on tärkeä yhteys, sillä uuden auton ostajalta vapautuu useimmiten käytetty auto automarkkinoille.

Tammi-helmikuussa 2020 käytettyjä henkilöautoja myytiin noin 96 000. Käytettyjen henkilöautojen kauppa on alkuvuonna ollut noin 3,1 prosenttia viime vuoden alkua vilkkaampaa.

Käytettyjä pakettiautoja myytiin Suomessa viime vuonna noin 73 000 ja käytettyjä kuorma-autoja noin 18 000.

Käytettyjä pakettiautoja on tammi-helmikuussa myyty 12 300, joka on 7,1 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kauko Säätäjä: Paikoitus on kuljettajan taidonnäyte

Kuva: Kauko Säätäjä.

Liikkuminen autolla edellyttää sen laitteiden hallintaa ja mittasuhteiden tuntemista. Aloittelevalle kaikki tämä on uutta.

Joku oppii nämä taidot nopeasti varsinkin, jos joutuu liikkumaan vilkkaassa liikenteessä. Toiselta menee aikaa totuttelemisessa, arimmat eivät opi sitä milloinkaan.

Harvemmin ajavien ongelma on rutiinien rapistuminen, joka puolestaan ilmenee ajon muuttumisessa epävarmaksi. Siksi autonkäyttö useammin auttaa pitämään homman hallinnassa ja ajamisen rohkeana.

Kaikkihan me joudumme, asutuksen tiivistyessä, ainakin silloin tällöin ajelemaan cityalueilla. Vähän liikkuvien kohdalla se saattaa aiheuttaa ongelmia. On opeteltava joustavasti selviytymään hankalista tilanteista, kuten esim. ajamaan ahtaasta porttikäytävästä talon sisäpihalle.

Toinen tilannesilmää vaativa suoritus on parkkeeraaminen kadun reunaan ahtaaseen jonoon, toisten autojen kaiken aikaa ohittaessa, usein aivan liian läheltä.

Taskuparkki

Parkkipaikan löytyminen saattaa monissa tapauksissa olla jättipotti. On toimittava nopeasti, jotta joku samaa tilaa havitteleva ei ennätä edelle.

Tavallisesti parkkeeraus alkaa peruuttamisella kohti avoinna olevaa paikkaa. Kaikki hyvin, vai onko? On, mikäli hallitsee hermonsa sekä taidon.

Taidon hallinta

Kadun ja tien varteen parkkeeraaminen on taitolaji. Hankala tilanne syntyy, kun asioinnilta tultua huomaa oman autonsa sullotun jonoon niin, että sekä edessä että takana olevien puskurit lähes koskettavat omaa kaaraa.

Ensimmäinen ajatus on, miten tästä selvitään. Vanhoissa autoilumaissa paikalliset asukkaat ja ahtaisiin tiloihin tottuneet ottavat asian rauhallisesti.

Kone käyntiin, vaihde päälle ja ajetaan oma auto kiinni toisen auton puskuriin ja pakitus samalla tavalla. Sitten alkaa usein turhauttava ”sahaus” edes takaisin.

Tällaiseen tilanteeseen avuksi tulee pieni kikka: jo peruutettaessa on järkevää auton vielä liikkuessa kääntää pyörät ääriasentoon niin, että ne osoittavat rotvalliin eli jalkakäytävän kiveykseen. Näin menetellen auton etupää siirtyy ulommaksi rotvallista.
Kun oman auton puskuri koskettaa takana olevan vastaavaa, aletaan siirtää autoa liikenteen suuntaan.

Samalla käännetään pyörät ääriasentoon kohti ajotien reunaa, jolloin auton etupää siirtyy ulommaksi, lähemmäksi ajotietä. Joka kerta auto siirtyy muutaman sentin ajoradan suuntaan

Ahtaimmissa tilanteissa tämä sama toistetaan, tiukimmissa tapauksissa useaan kertaan.
Tärkeätä on, että etupyöriä käännetään auton vielä liikkuessa, jolloin renkaiden kitka on pienimmillään. Näin vältytään turhalta edes takaisin sahaamiselta.

Kun etupää on saatu ulos jonosta, auto on valmiina ajettavaksi takaisin ajokaistalle ja sitten ollaankin valmiit liittymään autojonoon.

Tämä pikku tipsi saattaa auttaa ratkaisevasti juuri tällaisissa ahtaissa tiloissa. Auto käyttäytyy tässä kuin ahtaissa tiloissa käytettävä trukki.

Aikaa tähän justeeraukseen kuluu meillä monen mielestä kuitenkin liikaa. Seurauksena saattaa olla tööttäilyjä, vihaisia mulkoiluja, auton pelteihin koputteluja, päähän koputtelemisesta puhumattakaan. Kehittyneimmissä autoilun maissa muut yleensä odottavat kohteliaasti hitaankin ajurin toimia.

Nyt tarkkana

Kuvassa näkyvä tilanne Ranskasta, jossa autot on ollut mahdollista parkkeerata kummalle puolelle katua tahansa. Uusien liikennesääntöjen pykälän 36§ mukaan tämä on mahdollista myös Suomessa kesästä alkaen.

Tulosuuntaan ajava, uuteen käytäntöön tutustumaton, saattaa hämmästyä, kun havaitsee vastaan tulevan ajavan ”väärään suuntaan ” ajamassa vapaaseen parkkipaikkaan. Ei siis kannata hämmästyä ja soittaa torvea.

Lopputoteamus on, että me suomalaiset emme ole vielä kokeneet todellisia hankaluuksia taajamien liikenteessä. Meillä pinna palaa jo puolen minuutin odotuksen jälkeen.
Taitaisi tällainen tilanne täällä olla poliisiasia. Mutta mikä parasta, meillä on vielä mahdollisuus oppia ja sopeutua joustavampaan käyttäytymiseen ratissa.

Nimimerkki Kauko Säätäjä