Koti Blogi Sivu 1603

Yllättävän moni ajaa kesälläkin talvirenkailla

Kuva: Nokian Renkaat.

Pohjoisen kesän olosuhteet vaihtelevat alkukevään aamupakkasista kesän helteisiin ja syksyn koviin sateisiin, ja ajomatkojen pitää sujua niin sorateillä kuin erilaisilla asfalttipinnoilla.

Suomalaiset tiedostavat haasteet, joita kesä aiheuttaa renkaille, sillä kesärenkaiden turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet ovat ratkaisevia ostopäätöstä tehdessä, todetaan Nokian Renkaiden tiedotteessa.

Nokian Renkaiden teettämän tutkimuksen* mukaan kesärenkaita hankittaessa kaksi asiaa ovat tärkeysjärjestyksessä yli muiden: 42 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että renkaat pitävät ja pysähtyvät täsmällisesti märällä tiellä, ja 37 prosenttia pitää tärkeänä, että renkaat toimivat mahdollisimman hyvin vesiliirtoa vastaan.

Vaikka uusia renkaita valitessa turvallisuus ratkaisee, kesäteillä kurvaillessa renkaiden turvallisuus kuitenkin saattaa unohtua. Renkaiden urasyvyyksiä mittaavan SnapSkan-palvelun mittatulokset ajalta 15.5.-30.9.2019 kertovat, että viime kesänä neljä prosenttia suomalaisista ajoi talvirenkailla. Tämä tarkoittaa, että noin 125 000 autoilijalla oli allaan väärän sesongin renkaat.

Talvirenkailla ajo kesällä on iso turvallisuusriski

Vaikka laki sallii kitkarenkailla tai nastattomilla nastarenkailla ajamisen kesällä, turvallista se ei kuitenkaan ole. Kaupunkiajossa talvirenkailla saattaa pärjätä, mutta Nokian Renkaiden mukaan maantienopeuksissa ja märällä tiellä ne ovat vaaralliset erityisesti neljän syyn vuoksi:

  1. Talvirenkaiden hyvä jää- ja lumipito saavutetaan yleensä märkäpidon kustannuksella, ja märällä tiellä kesärenkaat pitävät ja pysähtyvät huomattavasti paremmin. Märällä tienpinnalla jarrutusmatkan ero kulunutta kitkarengasta ja hyvässä kunnossa olevaa kesärengasta verrattaessa on yli 12 metriä, kun nopeutta on 80 km/h (Tekniikan Maailma 05/2019). Talvirenkailla myös joutuu vesiliirtoon huomattavasti alemmassa nopeudessa kuin kesärenkailla.
  2. Talvirengas voi kesäkäytössä rikkoutua kesken ajon kahdesta eri syystä. Talvirengas on kumiseokseltaan ja pintakuvioinniltaan erilainen kuin kesärengas, ja auton alla pyöriessään se kuumenee kesärengasta enemmän varsinkin, jos siitä käytetään lämpimillä keleillä. Tämä kuumeneminen voi aiheuttaa renkaan rakenteessa komponenttien välistä irtoamaa ja siten koko renkaan äkillisen hajoamisen. Toisekseen nastattomaksi nypityn renkaan nastojen reikiin kerääntyy kiviä, jotka vähitellen kulkeutuvat renkaan rakenteen sisään ja aiheuttavat renkaan rikkoutumisen.
  3. Mitä lämpimämpi keli on, sitä enemmän talvirenkaan kumiseos pehmenee. Siksi talvirenkaat kuluvat kesällä huomattavasti nopeammin kuin kesärenkaat, ja talvikäyttöön suunniteltu palamainen pinta hammastuu. Tämä aiheuttaa tärinää ja ääntä, jotka vaikuttavat auton ohjautuvuuteen ja ajomukavuuteen. Jatkuva tärinä vaikuttaa myös laakereihin ja pyörän ripustukseen.’
  4. Hidas ohjautuvuus voi yllättää. Talvirengas reagoi ja palautuu esimerkiksi kaistanvaihdossa ja äkillisissä väistöissä huomattavan paljon hitaammin kesäkeleillä, ja kuumalla säällä auton kulkua joutuu korjailemaan jopa suoraan ajettaessa.

*Kyselyn toteutti YouGov-tutkimuslaitos helmi-maaliskuussa 2020, ja siihen vastasi 1000 suomalaista. Kysymykseen vastatessa sai valita kolme kesärenkaan ominaisuutta, jotka ovat tärkeimpiä ostopäätöstä tehtäessä.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Koronakriisi iskee myös autovuokraamoihin — Hertz lähellä konkurssia

Kuva: Matti Sulanto.

Teknikens Värld -lehti kertoo koronakriisin aiheuttaneen ongelmia myös autovuokraamoille.

Jutun mukaan esimerkiksi Hertz on lähellä konkurssia.

Autovuokraamoala on melkein kokonaan pysähdyksissä ja lisäksi Hertzillä on suuret velat. Hertz on jo lomauttanut suuren osan henkilökunnastaan.

Yhtiöllä on jutun mukaan aikaa toukokuun 22 päivään aikaa esitellä hyväksyttävä suunnitelma velkojilleen.

Tietojen mukaan velat ovat 15,7 miljardia euroa ja mikäli yritys ajautuu konkurssin, tulee suuri määrä käytettyjä autoja myyntiin.

Teknikens Världin mukaan yhtiöllä on runsaat 500 000 autoa.

Katso koko juttu tästä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Taas kaksi 17-vuotiasta menetti korttinsa kaahaamisen takia

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Kaksi seitsemäntoistavuotiasta mieskuljettajaa kaahasi korttinsa hyllylle Vantaalla hieman puolenyön jälkeen sunnuntaina.

Kaksi poliisin moottoripyöräpartiota valvoi liikennettä Tuusulanväylällä, kun poliisit huomasivat kaksi henkilöautoa, jotka tulivat peräkkäin huomattavan kovalla nopeudella.

Molemmille mitattiin nopeudeksi 180 km/h kohdassa, jossa nopeusrajoitus on 100 km/h.

Molemmat autot pysäytettiin. Kumpaakin autoa kuljetti nuori, seitsemäntoistavuotias kuljettaja ja molempien autojen kyydissä oli myös matkustajia.

Lue myös: Kaaharit eivät aina tajua, että ajokielto voi jopa olla 12 kuukautta!

Toinen kuljettajista oli saanut korttinsa viime vuoden marraskuussa, toinen tämän vuoden maaliskuussa.

Katso tästä muita juttuja 17-vuotiaista kuljettajista.

Molemmat määrättiin välittömästi väliaikaiseen ajokieltoon ja heitä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomalaisten autoilu on romahtanut poikkeusolojen myötä

Kuva: POP Vakuutus.

Suomalaiset ovat vähentäneet merkittävästi autoilua epidemian aikana, ilmenee POP Vakuutuksen Taloustutkimukselta tilaamassa tutkimuksessa.

23 prosenttia vastaajista on vähintään puolittanut ajokilometrinsä, ja joka kymmenes on käytännössä lopettanut ajamisen kokonaan. Auton todelliseen käyttöön skaalautuvat mallit muun muassa vakuutuksissa ovat nyt merkityksellisimpiä kuin koskaan.

Moni suomalainen miettii talouttaan ja kustannuksiaan nyt tarkasti. Merkittävä osa autoilun kustannuksista ei kuitenkaan jousta auton käytön mukana.

Liikennekäytöstäpoisto on ollut aiemmin ainut tapa säästää ajoneuvovakuutuksissa, jos käyttöä on vähemmän.
Kilometrihinnoitellut vakuutukset ovat kuitenkin kasvattamassa suosiotaan myös Suomessa. POP Vakuutuksen huhtikuussa teetättämä tutkimus osoittaa, että normaalioloissa 75 % suomalaisista ajaa alle 20 000 kilometriä vuodessa.

COVID-19-tartuntatautiepidemian myötä hallitus on päättänyt poikkeuksellisista kansalaisten arkeen vaikuttavista rajoitustoimenpiteistä. Tämä kaikki on johtanut oman elinpiirin pienentymiseen, ja se puolestaan näkyy suoraan autoilun vähentymisessä.

Tutkimuksen mukaan poikkeusolojen aikana miltei joka neljännes autoilija ajaa ainakin puolet vähemmän kuin normaalioloissa.

Vastaajista vain kolmasosan ajokilometreihin tilanne ei ole vaikuttanut juurikaan, mutta joka kymmenes autoilija on lopettanut autolla ajamisen miltei kokonaan. Poikkeusolojen ajokilometrimäärissä ei ollut huomattavia paikkakuntakohtaisia tai perhemalliin liittyviä eroja.

Kilometripohjainen autovakuutus kiinnostaa etenkin vähän ajavia

Vuonna 2016 POP Vakuutus toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille autovakuutuksen, jossa sekä liikenne- että kaskovakuutuksen hinnoittelu perustuu omiin ajettuihin kilometreihin.

Kuten tutkimus osoittaa, on hyvin todennäköistä, että epidemian takia ajokilometrit jäävät vuositasolla normaalia pienemmiksi. POP Vakuutuksen autovakuutus on kilometripohjainen, eli omat ajetut kilometrit vaikuttavat sekä liikenne- että kaskovakuutuksen hintaan.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

– Mitä pidempään poikkeusolot jatkuvat, sen pidempään autot pysyvät parkissa. Ja kun ajokilometrejä kertyy vähemmän, on myös autovakuutusten hinta oltava pienempi. Tähän kasvavaan tarpeeseen me vastaamme, toteaa POP Vakuutuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Jussi Rossi.

POP Vakuutuksen Taloustutkimukselta tilaama tutkimus autoilun tottumuksista 04/2020

POP Vakuutuksen Taloustutkimus Oy:llä teetättämässä tutkimuksessa tarkasteltiin COVID-19-tartuntatautiepidemian vaikutuksia suomalaisten autoilutottumuksiin. Tutkimuksen kokonaisotanta oli n=1000, virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin huhtikuussa 2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyörien Suurta koeajopäivää ei tänä vuonna järjestetä

Kuva: Messukeskus.

Moottoripyörien Suurta koeajopäivää ja siihen liittyvää kiertuetta ei voida järjestää tänä vuonna.

Sen sijaan maahantuojat ja moottoripyöräkauppiaat järjestävät koeajoja useina päivinä liikkeissään kevään ja kesän aikana. Silloin pääsee koeajamaan moottoripyörämerkkien uutuuspyöriä.

Suuri koeajopäivä on järjestetty nyt jo neljänä peräkkäisenä vuotena Messukeskuksen pysäköintialueella. Prätkällä töihin -päivänä järjestetty koeajopäivä järjestettiin vuosina 2018 ja 2019 kiertueena ja koeajoja oli myös Tampereella ja Turussa.

Seuraava Suuri koeajopäivä voidaan toivottavasti järjestää ensi vuoden kesäkuussa. Koeajopäiväkiertueen järjestää Messukeskus yhteistyössä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston kanssa.

Koeajoja moottoripyöräkaupoissa järjestävät lähes kaikki suurimmat moottoripyörämerkit. Yksittäiset koeajopäivät liikkeissä pystytään järjestämään niin, että tilaisuus on kaikille turvallinen. Asiakkaita voidaan palvella ulkona ja sekä turvaväleistä että hygieniasta pidetään hyvää huolta.

Verkkosivuilta http://moottoripyorienkoeajopaiva.messukeskus.com löytyy lista järjestettävistä koeajoista. Listauksesta löytyy koeajojen ajankohta, paikkakunta ja koeajopaikka.

Katso tästä muita juttuja koronaviruksesta.

Messukeskus järjestää MP-messut ja Suuren koeajopäivän Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta vuosittain. Tänä vuonna koeajokiertue piti järjestää 2. – 5.6.2020, mutta se on nyt peruutettu vallitsevan tilanteen vuoksi. MP 21 -messut järjestetään 5. – 7.2.2021 Messukeskuksessa Helsingissä. Valtakunnallinen Prätkällä töihin päivä on 5.6.2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyöräilijä kuoli hirvikolarissa

Kuva: CvB.

Moottoripyöräilijä törmäsi hirveen lauantai-iltana Heinäveden Pyylintiellä.

Paikalle tulleet viranomaiset totesivat moottoripyöräilijän, 44-vuotiaan kuopiolaismiehen menehtyneen törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Myös hirvi kuoli törmäyspaikalle.

Poliisi tutkii tapausta yhteistyössä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan kanssa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Video: Katso Jeep Wranglerin yllättävä kolaritesti

Viime syksynä kerroimme Teknikens Värld -lehden tekemästä Jeep Wranglerin täysin epäonnistuneesta hirvenväistökokeesta. Nyt samalle autolle on käynyt huonosti kolaritestissä.

Yhdysvaltalainen turvallisuusorganisaatio Insurance Institute for Highway Safety (IIHS) on tehnyt Jeep Wranglerilla kolaritestin ja tulos yllätti melkoisesti.

Kolaritestissä ajettiin esteeseen, joka on osa auton keulasta.

Yllätys oli se, että auto kaatui törmäyksen jälkeen. Tämä ei ole IIHS:n mukaan tapahtunut koskaan aikaisemmin millään muulla automallilla.

IIHS on toistanut testin, ja tulos oli toisellakin kerralla sama.

Katso tästä kolaritestin raportti.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän museoauto: Mercedes-Benzin ”maailman paras auto” kulutti 16 l/100 km

Kuva: Daimler.

Yksi Mercedes-Benz-klassikoista, 450 SEL 6.9, esiteltiin vuonna 1975 eli aikana, jolloin sitä vähimmin odotettiin.

Maailmaa kuritti ensimmäinen öljykriisi, mutta Mercedes-Benzillä oli rohkeutta tuoda tarjolle ”maailman paras auto” ja osoittaa näin optimistista kasvuhenkeä lamankin aikana.

Mercedes-Benzin 450 SEL 6.9 -mallia (W 116) valmistettiin lopulta vain 7380 kappaletta, mikä on tehnyt siitä jälkeen päin halutun ja arvokkaan autoharrastajien keräilykohteen.

Kuva: Daimler.

Malli perustui vuoden 1972 S-sarjaan, mutta ainutlaatuiseksi sen teki edelleen kehitetty 6834 kuutiosenttimetrin V8-moottori.

Voimanlähde tuotti 210 kW (286 hv) tehon ja 550 Nm:n väännön/3000 rpm.

Moottorissa hyödynnettiin muun muassa kuivasumppuvoitelua, ja öljytilavuus oli 12 litraa – näin öljynvaihtoväli oli saatu kasvatettua 15 000 kilometriin.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

Muita teknisiä hienouksia olivat kolmivaihteinen automaattivaihteisto sekä korkeussäädettävä hydropneumaattinen jousitus.

Tyhjänä ”6.9” painoi 1935 kiloa, ja keskikulutus oli noin 16 litraa sadalla kilometrillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: Daimler.
Kuva: Daimler.
Kuva: Daimler.
Kuva: Daimler.

Volvo tuo uutta autonomisen ajon tekniikkaa seuraavan sukupolven autoihin

Kuva: Volvo Cars.

Volvo Cars on asettamassa uusia turvallisuus- ja teknologiastandardeja yhteistyössä teknologiayritys Luminarin kanssa toimittaakseen alan johtavan LiDAR-valotutka ja -havainnointiteknologiaa Volvon seuraavan sukupolven autoihin.

Yhteistyön avulla Volvo pystyy tarjoamaan ensimmäistä kertaa uutta teknologiaa maantieajossa hyödyntävät täysin autonomiset ajoneuvot.

Volvo Carsin seuraavan sukupolven modulaarinen ajoneuvoarkkitehtuuri SPA 2 on saatavilla laitteistovalmiina autonomiselle ajamiselle alkaen mallivuoden 2022 tuotannosta. Luminar LiDAR tulee integroitumaan saumattomasti auton kattorakenteeseen.

SPA 2:een perustuvia autoja päivitetään langattomasti, jolloin pystytään varmistamaan turvallinen yksittäinen sijainti ja olosuhteet.

Varmistuksen jälkeen ominaisuus on kuljettajan aktivoitavissa. Valittu toiminto mahdollistaa täysin autonomisen Highway Pilot -ominaisuuden käytön maantieajossa. Autoon esiasetettu laitteistovalmius voidaan ottaa käyttöön ohjelmistovarmistuksen jälkeen.

Highway Pilot -ominaisuuden lisäksi Volvo Cars ja Luminar tutkivat LiDAR:n roolia myös tulevien edistyneiden kuljettajaa avustustavien järjestelmien (ADAS) parantamisessa. Mahdollisuutta varustaa kaikki tulevat SPA2-pohjaiset autot LiDAR-anturilla osana vakiovarustusta selvitetään .

Luminarin tekniikka perustuu sen korkean suorituskyvyn LiDAR-antureihin, jotka lähettävät miljoonia laservaloimpulsseja kohteen tarkan sijainnin havainnollistamiseksi ja luomalla ympäristöstä väliaikaisen 3D-mallinnokseen pohjautuvan reaaliaikaisen kartan ilman internet-yhteyttä.

LiDAR-valotutkateknologian avulla voidaan valmistaa autoja, jotka voivat navigoida turvallisesti itsenäisessä ajotilassa, tarjoamalla ympäristöstä luotettavan kuvan ja havainnot, joita kamerat ja tutka eivät yksin pysty tarjoamaan. LiDAR on ihanteellinen perusta turvalliselle päätöksenteolle hankalassa ympäristössä suurilla nopeuksilla.

Highway Pilot -ominaisuuden käyttöönottamiseksi Luminarin havainnointitekniikka tulee olemaan osa autonomisia ajo-ohjelmistoja ja tulevia itsenäiseen ajamiseen tarkoitettuja Volvoja.

Lue tästä muita juttuja autonomisesta liikenteestä.

Tekniikka yhdistyy auton kameroihin, tutkiin ja varajärjestelmiin, kuten ohjaus- ja jarrutusjärjestelmiin sekä akustoon. Yhdessä nämä antavat Volvon kuljettajille mahdollisuuden käyttää turvallista, täysin autonomista ominaisuutta maantieajossa.

Osana ilmoitusta Volvo Cars ja Luminar syventävät yhteistyötään varmistaakseen yhdessä Luminarin LiDAR-tekniikan vankan teollistumisen ja validoinnin sarjatuotannossa. Volvo Cars on myös allekirjoittanut sopimuksen lisätäkseen vähemmistöosuuttaan Luminarissa.

Piilaaksossa sijaitsevalle Luminarille kumppanuus Volvo Carsin kanssa edustaa yrityksen ensimmäistä tekniikan toimitusta sarjatuotantoon. Tämä on tärkeä askel sen mittakaavan saavuttamisessa, jota vaaditaan tekniikan tuomiseksi laajemmalle autoteollisuudelle.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ajokieltokoulutus tehokas lääke nuorille hurjastelijoille!

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kevään aikana on Suomessa ajettu erittäin paljon suuria ylinopeuksia. Usein kuljettaja on ollut nuori ja jopa aivan tuoreella ajokortilla.

Ajokorttilakia muutettiin heinäkuussa 2018 siten, että pakollista teoriaopetusta ennen ajokortin saantia leikattiin rajusti. Sen sijaan uuden kuljettajan, joka määrätään ajokieltoon ensimmäisen kahden vuoden aikana kortin saannista, tulee suorittaa riskikäyttäytymistä ehkäisevä lisäkoulutus, niin sanottu ajokieltokoulutus.

– Ajokieltokoulutus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi. Mikäli koulutusta ei olisi, liikennekäyttäytyminen tuskin muuttuisi, arvioi Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anunti.

Liikenneturvan mukaan nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana on muita ikäryhmiä suurempi.

Erityisesti nuorten mieskuljettajien riskialttiille ajotavalle ovat ominaista suuret ajonopeudet, lyhyet turvamarginaalit, liikennesäännöistä piittaamattomuus, ajaminen humalassa ja ajo turvavöittä.

Liikenneturvan mukaan nuorten miesten aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa aiheuttaneella kuljettajalla on aikaisempia liikennerikkomuksia 64 prosenttia tapauksista.

– Nuorella vakavan liikenneonnettomuuden aiheuttajalla on siis yleensä takanaan jo vähintään yksi liikennerikkomus, eli voidaan puhua riskialttiista ajotyylistä, ei niinkään kertaluonteisesta ylilyönnistä. Juuri tästä syystä koulutus ajokieltoon määräämisen yhteydessä on hyvä asia, sanoo Anunti.

– Laskin juuri, että esimerkiksi meidän organisaatiossamme ajokieltokoulutuksen on nyt suorittanut noin 500 henkilöä, ja heistä vain 5 on tullut ajokieltokoulutukseen uudelleen kahden vuoden erityisseurannan aikana. Ainakin tämän otannan perusteella uusiutuminen olisi prosentin luokkaa ja pidän tätä hyvänä tuloksena, sanoo Anunti.

Liikenneopettajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että koulutusta tulisi lisätä jo ennen ajokortin saantia.

Katso tästä ylinopeusjuttuja.

Ajokieltokoulutus on hyvä, mutta mikäli opetusta lisättäisiin jo ennen kortin saantia, voisiko se ehkäistä jo sen ensimmäisenkin liikennerikkomuksen? Anunti kysyy.

Samaa mieltä on liikenneopettaja, psykologiaa Turun yliopistossa opiskeleva ajokieltokouluttaja Olli Lehtelä.

– Kurssilla ajokieltoon joutuneet joutuvat pohtimaan, että mitä muutoksia yhteiskunnassa tulisi tehdä, jotta liikennerikkomukset saataisiin laskuun, ja lähes poikkeuksetta oppilaat itse ehdottavat enemmän koulutusta jo ennen ajokortin saantia, sanoo Lehtelä. Jokainen kurssin käynyt tekee kurssin lopussa kirjallisen tehtävän, jossa he kertovat mikä oli kurssilla hyödyllisin opittu asia ja mitä he lupaavat omassa ajotyylissään konkreettisesti muuttaa, jotta riskikäyttäytyminen ei uusiutuisi. Kaikkien oppilaiden vastaukset tallentuvat järjestelmään, ja tämä lista olisi varmasti hyödyllistä luettavaa päättäjille, kun he seuraavan kerran pohtivat ajokorttilakiin muutoksia, jatkaa Lehtelä.

Kaiken kaikkiaan liikenneopettajat ovat olleet uudistuksen voimaan tulosta alkaen huolissaan pakollisen opetuksen vähäisyydestä. Opettajat ovat sitä mieltä, että koulutusta ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan.

Kaikilta oppilailta ei voida olettaa taitoa arvioida omaa koulutustarvettaan, vaan lainsäädännöllä tulisi turvata riittävä koulutusmäärä.

– Ajokorttikoulutus on liikennekasvatusta, ei pelkkää ajoneuvon käsittelytaitoa ja liikennemerkkien opettelua, sanoo Anunti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //