Koti Blogi Sivu 1591

Liikenne- ja viestintävirasto tekee seurantatutkimuksen uuden ajokorttilain vaikutuksista

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastoa tekemään seurantatutkimuksen 1.7.2018 voimaan tulleiden ajokorttilain muutosten vaikutuksista. Eduskunta edellytti selvityksen tekemistä hyväksyessään lain sisällön huhtikuussa 2018.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on selvittää ajokorttiuudistusten vaikutukset muun muassa liikenneturvallisuuteen, autokoulujen ja ajoharjoitteluratojen talouteen, ajokortin hintaan ja viranomaisten toimintaan.

Vuonna 2020 tarkoitus on selvittää seuraavia kokonaisuuksia:

  • Liikenne- ja viestintävirasto teettää uusien kuljettajien seurantatutkimuksen (ns. indeksitutkimus). Vuoden 2020 tutkimus sisältää myös erityistarkastelun 17-vuotiaana poikkeusluvalla ajokortin hankkineista.
  • Toinen osa-alue koskee ajokorttilain muutosten vaikutuksia yhtäläisten kilpailuedellytysten toteutumiseen, markkinoihin, yrityksiin, viranomaisiin ja yksityishenkilöihin. Tämä tutkimus sisältää muun muassa vaikutuksen autokoulualaan, ajoharjoitteluratoihin, opetuksen ja tutkintojen hintaan ja määrään, sekä ajo-oikeuksien hankkimiseen eri ikäluokissa ja maan eri osissa.
  • Kolmanneksi selvitetään ajokorttilain muutosten vaikutuksia logistiikkaan ja ammattikuljettajiin.  Selvityksessä kiinnitetään huomiota ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa opiskelevien henkilöiden B-kortin suorittamiseen 17-vuotiaana ja siihen, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi työvoiman saatavuuteen ja alalle tuloon.

Koska kaikkia seurantatutkimuksen kannalta olennaisia tietoja, erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä tilastoja, ei ole vielä saatavilla, voidaan ajokorttilain muutosten vaikutus osaan eduskunnan edellyttämistä teemoista tutkia perusteellisemmin vasta myöhemmin. Tästä syystä tutkimus ajoittuu vuosille 2020-22.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tieliikennelaki 2020: Näiltä autoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus

Tekijä
Clas von Bell
-

Uuden tieliikennelain myötä paketti-, ruumis-, huolto- ja enimmäismassaltaan enintään 3500 kg matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus.

Niillä noudatetaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia kuten henkilöautoilla.

Yli 3500 kg matkailuauton suurin sallittu nopeus on lähtökohtaisesti 80 km/h.

Katso tästä kaikki jutut uudesta tieliikennelaista.

Jos nykyaikaisessa matkailuautossa on lukkiutumattomat jarrut sekä turvavyöt ja istuimien pääntuet kaikilla ajon aikana käytettävillä istuimilla voi matkailuauton nopeus olla myös 100 km/h.

Turvavarusteiden olemassaolo on todettava muutos- tai rekisteröintikatsastuksessa ja nopeudesta tehdään auton rekisteritietoihin merkintä.

Lue tästä lisää matkailuautojen nopeuksista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uusi Kia-jälleenmyyjä aloitta Karkkilassa ja Lohjalla

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Kia.

Bergé Auto Nordics Oy vahvistaa Kia-jälleenmyyjäverkostoaan Suomessa. Uutena Kia-jälleenmyyjänä aloittaa Auto-Kehä kahdella paikkakunnalla: Karkkilassa ja Lohjalla.

Auto-Kehä Oy on vuonna 1960 perustettu perheyritys, joka palvelee Karkkilassa osoitteessa: Helsingintie 7-9 ja Lohjalla uusissa tiloissa osoitteessa: Sauvonrinne 16.

Lohjan Autopalvelu luopuu kesän aikana Kia-jälleenmyynnistä ja -huollosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Goodyearin ilmalaiva tuli taas Eurooppaan

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Goodyear.

Goodyear Blimp -ilmalaiva nousee taivaalle Euroopassa ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen.

Euroopassa kiertävä Goodyear Blimp on Zeppelin NT -ilmalaiva, jota liikennöi Deutsche Zeppelin-Reederei GmbH. Goodyear ja Zeppelinin ovat tehneet yhteistyötä jo melkein sata vuotta.

Puolijäykkä Zeppelin NT -ilmalaiva on yli 75 metriä pitkä – lähes kolme neljäsosaa jalkapallokentän pituudesta – ja lähes 18 metriä korkea.

Se on samaa mallia kuin kolme Goodyearin liikennöimää Goodyear Blimp -ilmalaivaa Yhdysvalloissa.

Goodyear Blimp saapui Eurooppaan ensimmäisen kerran maaliskuussa 1972 ja lensi neitsytmatkansa saman vuoden kesäkuussa Cardingtonissa Englannissa.

Tämä Europaksi nimetty ilmalaiva kiersi Euroopan taivaalla seuraavat 14 vuotta ja esiintyi useissa huomattavissa urheilu- ja kulttuuritapahtumissa, esimerkiksi vuoden 1985 Saksan Grand Prix -kisoissa Nürburgringillä, vuoden 1986 Ranskan avoimissa Rolland Garros -tenniskeskuksessa sekä kaksissa kuninkaallisissa häissä Isossa-Britanniassa, ennen kuin se lopetti toimintansa vuonna 1986.

Goodyear Blimp on nyt lentänyt Euroopassa ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen.

Goodyear Blimp lentää Friedrichshafenin alueella ja laajemmin Saksassa tulevien viikkojen aikana, ja lopulta sen on tarkoitus toimittaa ilmakuvaa joistain Euroopan suurimmista vuoden 2020 moottoriurheilukalenterissa jäljellä olevista tapahtumista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kysely: Suomalaiset haluavat taloudellisen, turvallisen — ja hyvännäköisen auton

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: S-Pankki.

Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta autokuume alkaa jälleen monella nousta.

S-Pankin Kantarilla teettämässä autokyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään auton tärkeimmät ominaisuudet.

Tärkeimmäksi koettiin, että auto on taloudellisesti järkevä valinta, tätä mieltä oli 70 prosenttia vastaajista. Seuraaviksi nousivat turvallisuus (56 %) ja helppo ajettavuus (43 %), todetaan S-Pankinn tiedotteessa.

Toisaalta noin viidennes vastaajista on sitä mieltä, että auton on oltava hyvännäköinen ja yhtä moni pitää tiettyä merkkiä tärkeänä.

Naisille turvallisuus ja ajamisen helppous on vielä tärkeämpää kuin miehille. Viidennes naisista pitää tärkeänä esimerkiksi helppoa parkkeeraamista, kun miehistä näin vastasi vain 5 prosenttia.

Yli kolmasosa parisuhteessa elävistä vastaajista maksaa yksin kaikki auton kulut

Kaksi kolmasosaa (65 %) puolison kanssa yhdessä asuvista vastaajista tekee auton hankintaan liittyvät päätökset, kuten ostopäätöksen ja auton valinnan, yhdessä puolison kanssa. Noin neljännes ilmoitti tekevänsä kaikki autoon liittyvät päätökset itse.

Autoilusta aiheutuvat kustannukset eivät jakaudu yhtä tasan pariskuntien kesken. Reilu puolet, 57 prosenttia, jakaa autoilusta aiheutuvia kustannuksia puolison kanssa.

Yli kolmasosa vastaajista sanoo maksavansa itse kaikki kulut – toisaalta alle kymmenesosa on sitä mieltä, että puoliso maksaa kaikki kustannukset. Suurin osa (84 %) pitää kulujen jakautumista kuitenkin oikeudenmukaisena.

Vain kuusi prosenttia harkitsee sähköautoa tai hybridiä

Autokyselyn perusteella suomalaiset eivät pidä tärkeänä, että auto on uusi: vain seitsemän prosenttia oli nostanut uutuuden tärkeimpien kriteerien joukkoon.

Huttusen mukaan käytetty auto ei kuitenkaan ole yhtä kuin edullinen auto, sillä suomalaisen autokannan pikkuhiljaa uudistuessa myös käytettyjen autojen varustelu ja sitä myötä myös hinta nousevat.

Kaikista vastaajista kuusi prosenttia piti tärkeänä, että auto on sähköauto tai hybridi. Pääkaupunkiseudulla, missä latauspisteitä on paremmin saatavilla, näin ajatteli selvästi useampi, 12 prosenttia.

Autokyselyn toteutti Kantar S-Pankin toimeksiannosta. Kysely tehtiin Gallup Forum paneelissa (kohdistus 18–74-vuotiaat, joilla auto taloudessaan). Tulokset on painotettu vastaamaan väestöä ko. kohderyhmässä. Vastaajia oli 1 197 henkilöä. Kysely toteutettiin online-kyselynä vastaajan suosimalla laitteella. Tiedonkeruun ajankohta oli 14.2.– 19.2.2020. Virhemarginaali on korkeintaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko vastaajajoukossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Joensuun viime vuoden kevään yliajon esitutkinta on valmistunut

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tapauksessa, jossa alle 30-vuotias mies joutui auton yliajamaksi Joensuulaisen ravintolan parkkipaikalla maaliskuussa 2019.

Poliisi sai 23.3.2019 klo 02:26 hätäkeskuksen kautta ilmoituksen Joensuussa Siltakadulla tapahtuneesta tilanteesta, jossa mies oli jäänyt auton alle.

Henkilöautoa kuljetti alle 30-vuotias joensuulainen nainen. Tapahtumahetkellä naisen kyydissä oli kolmen hengen seurue ja auton yliajamaksi joutunut mies oli pyrkinyt auton kyytiin.

Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja ei ollut esitutkinnan perusteella huomannut kyytiin pyrkivää miestä, joka oli kaatunut ja joutunut naisen kuljettaman auton yliajamaksi.

Auton alle jäänyt mies sai tapahtumassa vakavat hengenvaaralliset vammat.

Poliisi epäilee naista törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä liikennepaosta tieliikenteessä.

Poliisi epäili yhtä naisen kyydissä ollutta henkilöä esitutkinnan alkuvaiheessa yllytyksestä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, mutta esitutkinnan aikana tämä rikosepäily poistui.

Tapahtumalla oli poliisin mukaan lukuisia silminnäkijöitä.

Asian esitutkinta on nyt valmistunut ja tapaus etenee syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjänvirastoon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tältä tulevan Hyundai Santa Fe -mallin keula näyttää

Tekijä
Clas von Bell
-
Tältä tulevan Santa Fe -mallin keula näyttää. Kuva: Hyundai.

Hyundai on julkaissut ensimmäisen kuvan uudesta Santa Fe -mallista.

Merkittävä uudistus Santa Fe -mallistossa ovat tarjolle tulevat uudet sähköiset voimalinjat.
Uudistunut Santa Fe on saatavana ensimmäistä kertaa hybridinä ja ladattavana  hybridinä.

Santa Fe on ensimmäinen Hyundai-malli Euroopassa ja ensimmäinen Hyundain SUV-malli maailmanlaajuisesti, joka perustuu Hyundain uuteen kolmannen sukupolven modulaariseen pohjalevyyn.

Uusi Hyundai Santa Fe esitellään Euroopassa syksyllä 2020. Suomen aikatauluja ja hintoja ei maahantuoja vielä ole vahvistanut.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Peräkärrytestin tulos yllätti testaajat — yhden kärryn pyörän akselitappi vääntyi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Moottori.

Moottori-lehti testasi uusien kevytperävaunujen käytöstä väistökokeessa.

Kokeet paljastivat, että kärryjen kestävyydessä on suuria eroja, todetaan Moottorin lähettämässä tiedotteessa.

Kevytperäkärryjen eli O1-luokan jarruttomien perävaunujen turvallisuus puhuttaa etenkin nyt, kun 1.6.2020 voimaan astuva uusi tieliikennelaki nostaa kärryjen maksiminopeuden sataan kilometriin tunnissa.

Katso tästä muita juttuja kevytperävaunuista.

– Suomessa on rekisterissä noin 900 000 kevytperävaunua. Halusimme selvittää, miten kärryt käyttäytyvät yllättäen eteen tulevassa väistötilanteessa, kun kaikki on tehty ennalta oikein: kuormaus sallittujen massojen rajoissa, kuorma oikein sijoitettu sekä huolellisesti tuettu ja sidottu, vetoauto on kunnollinen ja kärrykin uusi, kertoo Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen.

Testissä oli mukana viisi yksiakselista vaunua myydyimmiltä merkeiltä: Aku, JT-Trailer, Majava, Muuli ja Respo. Vaunuihin lastattiin tasapainoinen kärryn maksimikantavuuden mukainen kuorma hyvin varmistettuna.

Kuva: Moottori.

Väistökokeet suoritettiin suljetulla lentokentän kiitoradalla. Kokeessa siirrytään ensin vastaantulijoiden kaistalle ja palataan välittömästi takaisin omalle kaistalle. Koe aloitettiin kaikille kärryille samoilla nopeuksilla: ensin 70 km/h, sitten 80 km/h ja 85 km/h. Vetoautona toimi Škoda Superb 2.0 TSI 272 4×4 Sport Line DSG A.

– Testin tulos yllätti tekijätkin, sillä mukana olleen Muulin pyörät taittuivat vinoon jo 80 kilometrin tuntinopeudessa tehdyssä väistössä. Syynä oli vaunun akselitappien vääntyminen väistöliikkeen aiheuttaman sivuttaisrasituksen voimasta. Muut testin kärryt suoriutuivat kokeesta vaurioitta vielä tätä kovemmassakin nopeudessa, testin toteuttamisesta vastannut toimittaja Jussi Saarinen paljastaa.

Merkillepantavaa oli se, ettei vaurio vaikuttanut Muulin käytökseen väistökokeessa. Kärry ei lopulta suistunut oletetulta ajolinjalta yhtään sen selvemmin kuin muutkaan testatut kärryt, joiden akselit kestivät väistön. Testikuljettajakaan ei havainnut ratin takana mitään erikoista.

Kuva: Moottori.

– Tämän perusteella voidaan sanoa, että kärryn rakenteen pettäminen tapahtui lopulta turvallisesti. Tilanne on merkittävästi parempi kuin se, mitä esimerkiksi akselin katkeamisesta johtuva pyörän irtoaminen aiheuttaisi, Saarinen muistuttaa.

Todellisessa tieliikenteessä tilanne olisi silti ollut vakava, jos kuljettaja olisi jatkanut matkaansa vääntyneillä akseleilla hurjan väistöliikkeen jälkeen.

– Tilanteen opetus: jos liikenteessä tapahtuu kärryn kanssa jotain poikkeavaa, pysähdy mahdollisimman pian tarkistamaan kuorman sidonta ja kärryn kunto, Parviainen painottaa.

Moottorin testissä olivat mukana seuraavat kevytperävaunut:

  • Aku CS-300 LH
  • JT-Trailer 300K
  • Majava M 5030 LJ
  • Muuli 1400SX
  • Respo 750M331L125PLH

Moottori 6/2020 ilmestyy 27.5. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomen Autokoululiiton mukaan vapaaehtoisuus ei kuljettajakoulutuksessa toimi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Viime päivinä on uutisoitu laajasti törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten lisääntymisestä peräti 60 prosentilla.

– Tämä oli odotettavissa jo vuoden 2018 lakiuudistusta valmisteltaessa. Useat tahot varoittivat liikenne- ja viestintäministeriötä tulevan lain ongelmakohdista, mutta asiantuntijoita ei kuunneltu, valitettavasti, Suomen Autokoululiitto ry:n puheenjohtaja Jukka Kiviniemi toteaa.

Asiantuntijoiden selkeä viesti oli, ettei vapaaehtoisuus kuljettajakoulutuksessa toimi.

Vapaaehtoisuus tulee väistämättä johtamaan tilanteeseen, jossa ajokokeiden hylkäämiset lisääntyvät ja oppiminen tulee tapahtumaan yrityksen ja erehdyksen kautta, sen sijaan, että maltettaisiin oppia ensin, ja ajokokeeseen mentäisiin riittävillä taidoilla.

Edelleen tiedostettiin, että taitava auton käsittelijä voi hyvinkin päästä ajokokeesta läpi ilman, että hän todellisuudessa pärjäisi liikenteessä.

Autokoululiiton tiedotteen mukaan psykologian tohtori Mika Hatakka totesi liikenne- ja viestintäministeriölle lähetetyssä raportissaan ”Tasapainoinen vai tutkintopainotteinen järjestelmä?” täysin tutkintoon perustuvan järjestelmän ongelmista muun muassa seuraavaa: ”Opetuksen suunnitelmallisuus ja tehokkuus heikkenisivät, jos opetusta ohjaavat normit purettaisiin…. Opetus suuntautuisi kapea-alaisesti ajoneuvon käsittelyyn ja liikennetilanteiden harjoitteluun. Turvallisuuden kannalta tärkeimmät sisällöt kärsisivät eniten, sillä niitä on vaikein mitata kokeessa.”

Vaikka Suomessa otettiin käyttöön tutkintopainotteinen malli täysin tutkintoon perustuvan järjestelmän asemesta, ovat Hatakan esiin nostamat riskit realisoituneet lähes kokonaan, todetaan tiedotteessa.

– Ajokieltoa saaneille pidettävissä koulutuksissa on ollut ruuhkaa. Lakiuudistuksen jälkeen pelkästään meillä jo yli 500 nuorta on käynyt kurssin. Valtakunnallisesti luku on huomattavasti suurempi. Kuinka monelta harmilta olisi säästytty, jos koulutusta olisi ollut jo etukäteen, ennen ajokoetta, pohtii joensuulainen yrittäjä ja liikenneopettaja Risto Gröhn.

– Liikenne on yhteispeliä, jossa kaikilla on oltava samat säännöt. Jos jokainen opettaa niin kuin parhaakseen näkee tai ajaa muista välittämättä, kärsijöinä ovat useimmiten sivulliset. Liikenteestä tulee arvaamattomampaa ja muiden toimintaa on hankala ennakoida, jolloin onnettomuuksien määrät lisääntyvät. Maksumiehiksi tulevat silloin kaikki veronmaksajat, toteaa Kiviniemi.

Miten ajokorttilakia tulisi kehittää?

– Autokoululiiton ehdoton linja on, että ennaltaehkäisevää koulutusta on lisättävä. Teoriakokeen tulee olla pakollinen myös opetuslupaopettajille, jotta varmistetaan riittävä tietotaso. Etenkin, kun tieliikennelakiin tulee muutoksia 1.6.2020, tiivistää Kiviniemi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Myös Pirkanmaalla runsaasti törkeitä ylinopeuksia

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Olemme jo jonkin aikaa raportoineet suurista ylinopeuksista eri puolilla Suomea. Nyt Sisä-Suomen poliisin mukaan myös Pirkanmaalla on viime päivin ajettu kovia ylinopeuksia.

  • Lempäälässä 3-tiellä henkilöauton kuljettaja ajoi 176 km/h keskinopeutta perjantaina 24.5. iltakuuden aikaan. Nopeusrajoitus oli 120 km/h. Liikennepoliisiyksikön partio pysäytti kuljettajan Lempäälän liittymään. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.
  • Tampereella tiellä 12 lauantaina iltaseitsemän maissa liikennepoliisiyksikkö havaitsi moottoripyöräilijän, joka ajoi Vaitinaron liittymästä kohti Nokiaa 167 km/h keskinopeudella. Paikassa on 100 km/h rajoitus.Poliisi tavoitti hänetkin ja kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hänetkin määrättiin ajokieltoon.
  • Lauantaina iltaseitsemän maissa Nokialla liikennepoliiisyksikön partio pysäytti henkilöauton kuljettajan, joka ajoi 177 km/h nopeudella valtatie kolmea. Rajoitus oli 100 km/h. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.
  • Lauantaina iltakahdeksan maissa Tampereella Porintiellä liikennepoliisiyksikön moottopyöräpoliisi pysäytti moottoripyöräilijän, joka ajoi 164 km/h satasen nopeusrajoitusalueella. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.
  • Lauantaina Pirkkalassa iltayhdeksän maissa liikennepoliisiyksikön partio pysäytti henkilöauton kuljettajan, joka ajoi 175 km/h Rajasalmen silloilla. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.
  • Lauantain puolella ennen puolta yötä Tampereella Tesomalla moottoripyöräpoliisi puuttui henkilöauton kuljettajan ajamiseen, kuljettaja ajoi 153 km/h rajoituksen ollessa 100 km/h.
  • Yöllä sunnuntain puolella 24.5. kolmen jälkeen Tampereella valtatie yhdeksällä henkilöauton kuljettaja ajoi 202 km/h nopeudella. Liikennepoliisiyksikön partio pysäytti kuljettajan ennen Hervannan valtaväylän liittymää. Seurauksena jälleen epäilys törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajokielto.
  • Kangasalla 24.5. yhden jälkeen yöllä liikennepoliisiyksikön partio pysäytti henkilöauton kuljettajan, joka ajoi 153 km/h kahdeksankympin nopeusrajoitusalueella. Tuostakin seuraa epäilys törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajokielto.
  • Sunnuntaina Akaassa iltakahdeksan maissa valtatie kolmella liikennepoliisiyksikön partio pysäytti henkilöauton matkan, kun kuljettaja ajoi 178 km/h keskinopeudella. Tätäkin kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.

Katso tästä  muut kaahaamisjutut.

  • Sunnuntaina Kangasalla valtatie yhdeksällä iltapäiväviiden maissa henkilöauton kuljettaja ajoi 158 km/h, kun rajoitus oli 100 km/h. Tätäkin kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin ajokieltoon.
  • Sunnuntaina Kangasalla iltayhdeksän aikaan liikenneturvallisuutta epäillään rikotun törkeästi, kun henkilöauton kuljettaja ajoi Ruutanantietä 120 km/h 60 kh/h nopeusrajoitusalueella. Liikennepoliisiyksikön partio määräsi kuljettajan ajokieltoon epäiltynä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...1 5901 5911 592...2 684Sivu 1 591 / 2 684