Viime päivinä on uutisoitu laajasti törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten lisääntymisestä peräti 60 prosentilla.
– Tämä oli odotettavissa jo vuoden 2018 lakiuudistusta valmisteltaessa. Useat tahot varoittivat liikenne- ja viestintäministeriötä tulevan lain ongelmakohdista, mutta asiantuntijoita ei kuunneltu, valitettavasti, Suomen Autokoululiitto ry:n puheenjohtaja Jukka Kiviniemi toteaa.
Asiantuntijoiden selkeä viesti oli, ettei vapaaehtoisuus kuljettajakoulutuksessa toimi.
Vapaaehtoisuus tulee väistämättä johtamaan tilanteeseen, jossa ajokokeiden hylkäämiset lisääntyvät ja oppiminen tulee tapahtumaan yrityksen ja erehdyksen kautta, sen sijaan, että maltettaisiin oppia ensin, ja ajokokeeseen mentäisiin riittävillä taidoilla.
Edelleen tiedostettiin, että taitava auton käsittelijä voi hyvinkin päästä ajokokeesta läpi ilman, että hän todellisuudessa pärjäisi liikenteessä.
Autokoululiiton tiedotteen mukaan psykologian tohtori Mika Hatakka totesi liikenne- ja viestintäministeriölle lähetetyssä raportissaan ”Tasapainoinen vai tutkintopainotteinen järjestelmä?” täysin tutkintoon perustuvan järjestelmän ongelmista muun muassa seuraavaa: ”Opetuksen suunnitelmallisuus ja tehokkuus heikkenisivät, jos opetusta ohjaavat normit purettaisiin…. Opetus suuntautuisi kapea-alaisesti ajoneuvon käsittelyyn ja liikennetilanteiden harjoitteluun. Turvallisuuden kannalta tärkeimmät sisällöt kärsisivät eniten, sillä niitä on vaikein mitata kokeessa.”
Vaikka Suomessa otettiin käyttöön tutkintopainotteinen malli täysin tutkintoon perustuvan järjestelmän asemesta, ovat Hatakan esiin nostamat riskit realisoituneet lähes kokonaan, todetaan tiedotteessa.
– Ajokieltoa saaneille pidettävissä koulutuksissa on ollut ruuhkaa. Lakiuudistuksen jälkeen pelkästään meillä jo yli 500 nuorta on käynyt kurssin. Valtakunnallisesti luku on huomattavasti suurempi. Kuinka monelta harmilta olisi säästytty, jos koulutusta olisi ollut jo etukäteen, ennen ajokoetta, pohtii joensuulainen yrittäjä ja liikenneopettaja Risto Gröhn.
– Liikenne on yhteispeliä, jossa kaikilla on oltava samat säännöt. Jos jokainen opettaa niin kuin parhaakseen näkee tai ajaa muista välittämättä, kärsijöinä ovat useimmiten sivulliset. Liikenteestä tulee arvaamattomampaa ja muiden toimintaa on hankala ennakoida, jolloin onnettomuuksien määrät lisääntyvät. Maksumiehiksi tulevat silloin kaikki veronmaksajat, toteaa Kiviniemi.
Miten ajokorttilakia tulisi kehittää?
– Autokoululiiton ehdoton linja on, että ennaltaehkäisevää koulutusta on lisättävä. Teoriakokeen tulee olla pakollinen myös opetuslupaopettajille, jotta varmistetaan riittävä tietotaso. Etenkin, kun tieliikennelakiin tulee muutoksia 1.6.2020, tiivistää Kiviniemi.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Koronaviruksen takia nuoriso on mattamatonta. Kun ei pääse ”bailaamaan”, Pitää saada tyydytettyä turhautumista kaahamalla ja riskeemalla oma ja toisten henki. On totuttu saamaan kaikki, ja nyt heti. Johtuu nykyisestä kasvatuksesta, tai kasvatuksesta ollenkaan !
Tarkkaavainen lukija huomaa ettei Kiviniemi mainitse kirjoituksessaan ainuttakaan tutkimustulosta:
– mistä yleistyneet ”liikenneturvallisuuden törkeät vaarantamiset” tosiasiassa johtuvat,
– onko ajo-opetusmuutos vaikuttanut niihin lisäävästi vai vähentävästi, taikka ylipäätään lilikenneturvallisuuteen positiivisesti vaiko negatiivisesti.
Rehellistä olisi myös kertoa mitä ”törkeällä liikenneturvallisuuden vaarantamisella” laissa tarkoitetaan. Tietääkseni siihen riittää yksinään jo yli 30 km/h ylinopeus. Nimike on harhaanjohtava. Se ei kerro edes sitä onko liikenneturvallisuus heikentynyt saatikka peräti parantunut, ylinopeuksien lisääntymisestä huolimatta tai peräti ansiosta.
Kiviniemi olisi voinut myös mainita puoltavatko tutkimustulokset hänen viitattaamansa psykologian professorin näkemystä ajo-opetuslupamenetelmän heikkoudesta autokouluopetukseen verrattuna, vai ovatko tulokset toistuvasti jo vuosikymmenien ajan osoittaneet aivan päinvastaista (kuten tietääkseni asianlaita on).