Autoalan konsultti- ja hallinnointiyritys Fleet Innovationin toimitusjohtaja Sakari Viitasen mukaan autoilun muutoksen tuulet ovat voimakkaat, mutta politikoinnilla saadaan aikaan enemmän vastatuulta kuin muutosta.

Viitasen mukaan on harmillista, että hyvää aihetta sotketaan politikoinnilla ja esimerkiksi yhdistämällä autokannan uusiminen ja varallisuuskeskustelu yhteen. Ne eivät hänen mielestään mahdu samalle agendalle.

*******

On varmasti kaikkien etu, että autokanta uusiutuu. Autokannan uusiutuessa paranee niin autoilijan kuin kanssakulkijoiden turvallisuus. Uudet autot ovat teknisesti turvallisempia liikenteen seassa kuin vanhat. Lisäksi uusien autojen päästöt ovat poikkeuksetta pienemmät kuin vanhojen autojen.

Miksi tähän tulee liittää se, että kuka asuu Espoossa tai onko hyvätuloinen tai ei?

Autokanta ekologistuu ilman valtakunnan politiikkaakin

Fleet Innovationin kautta hankitaan yli tuhat yritysautoa vuodessa. Jo kahden vuoden aikana muutos on ollut selvä: hybridien määrä lisääntyy ja päästötasot tulevat muutenkin alas.

Esimerkiksi suosikkimerkki Škodan suosikkimalliksi on noussut hybridiversio Superbista, aiemmin dieselin pitäessä piikkipaikkaa.

Päästötaso Fleetin kautta hankituissa autoissa on muuttunut ekologisesti ajatellen hyvään suuntaan. Vuonna 2018 vanhan päästömittaustavan vertailukelpoiseksi WLTP-mittausluvuksi muuttamalla hiilidioksidin päästötaso hankituissa autoissa oli 143 g/km, kun vastaava luku kuluvana vuonna on 110 g/km.

Yritysautoilussa keskeinen ohjaava vaikutin on yrityksen autopolitiikka ja sen tuoma ohjeistus auton käyttöön.

Viitasen mukaan autopolitiikkoja onkin uudistettu urakalla ja aiheesta. Käyttövoiman lisäksi muutoksen tuulet ovat käyttöajassa.

Selvästi näkyvä muutos on se, että työsuhdeautoja halutaan pitää aiempaa lyhyempi aika, mikä on toki hyväksi autokannan uusiutumistakin ajatellen.

Hyvän autopolitiikan kautta yritys voi pitää kustannukset kurissa, henkilöstön tyytyväisenä ja kantaa vastuuta ympäristöstä.

Ylipäätään egoautoilu on muuttunut ekoautoilun suuntaan.

Realismia politikoinnin rinnalle

Autokannan uudistamisen keskusteluun on tullut vahva poliittinen lataus, jolloin fokus karkaa.

Keskusteluun on liitetty ihmisten varallisuus, asuinpaikka ja demografinen asema. Ollaan syvällä sotkussa, eikä enää puhdistamassa liikenteen päästöjä.

Lähtökohtaisesti autoilla ei turhaan ajeta, vaan kyse on tarpeesta liikkua suuressa Suomessa, jossa julkinen liikenne ei kaikkialle ja kaikkialla toimi. Koronakaan ei autoilun tarvetta vähennä.

Liian suuret askeleet kohti sähköautoilua voivat olla haitaksi, kun latausinfra ei ole kypsä eikä autoja saa tuotantolinjoilta. Mielestäni askeleiden tulisi olla pienempiä, vaikkakin määrätietoisia.

Ekologinen liikkuminen on muutakin kuin sähköautoilua

Reseptiikka ekologisempaan liikkumiseen on yksinkertainen. Uusi auto on aina parempi kuin vanha auto.

Vanhoja autoja tulisi verottaa mieluummin kuin uusia. Tällä hetkellä työsuhdeauton verotusarvo tippuu kolmannen kalenterivuoden jälkeen, mikä kannustaa pitämään autoa pitkään. Vähän käytetyt ja uudehkot yritysautot olisivat erittäin hyviä vaihtoehtoja käytettyä autoa hankkivalle kuluttajalle.

Mielestäni sähköautoista puhutaan liikaa. Sähköautojen lisäksi tulisi muistaa myös biokaasu ja Mydiesel, joissa on vahva kotimaisuusaste sekä alhainen kokonaispäästötaso autoa uusimattakin.

Myös kannustimet ovat vääristäviä. Sähkö- tai hybridiauton hankintaa kannustetaan mm. alhaisemmilla autoveroilla, vaikkakin hybridiauto lataamattomana on enemmänkin ympäristötuho kuin etu.

Norjan malli, jossa sähköistymistä tuetaan myös käyttövaiheessa, on ollut selvästi toimiva.

Viitanen kokee paljon puhutun romutuspalkkion hyväksi ja toimivaksi keinoksi, mutta kritisoi nykymallin kohdennusta.

Katso tästä muita Suoraan sanottuna -juttuja.

Romutukseen menevän auton omistajaa kehotetaan hyppäämään suoraan sähköautoon, vaikka harvoin arvottoman auton vaihtajalla on mahdollisuus siirtyä vähintään 50 000 euron auton käyttäjäksi. Mielestäni linjoja voisi vähän loiventaa.

Vanhojen autojen käytöstä poistaminen olisi hyväksi, mutta päästörajaa voisi kohtuullistaa, jolloin auton uusiminen olisi saatavilla yhä useammalle.

Haluan myös nostaa esille polkupyöräedun, jossa polkupyöräilyyn kannustetaan verotuksellisestikin.

Autoyhtiön toimitusjohtajana kiittelen uutta mallia. Hyvä pyörä on taatusti enemmän käytössä kuin huono pyörä, ja samalla kunto paranee. Tässä edussa voi olla monelle uusi tapa liikkua töihin, ainakin puolet vuodesta. Ei toki toimi joka kohtaan, mutta tässä on selväsi ”out of the box” ajattelua, jota mielelläni itsekin harkitsen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //