Koti Blogi Sivu 1448

Helmikuussa ikäpoikkeusluvalla ajokortin saanut kuljettaja määrättiin nyt jo kolmannen kerran ajokieltoon

17-vuotiaan kuljettajan kolari elokuussa jätti tällaiset jäljet. Kuva. Poliisi.

Poliisi on määrännyt Itä-Suomessa asuvan nuoren miehen ajokieltoon jo kolmannen kerran vuoden sisällä.

Mies määrättiin joulukuussa kolmannen kerran ajokieltoon vuonna 2020, sillä hän oli syyllistynyt toistuvasti liikenneturvallisuuden vaarantamisiin.

Mies aiheutti peltikolarin elokuussa, kun hän ei noudattanut kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta kääntyessään vasemmalle. Tämän seurauksena hän ajoi toisen auton kylkeen.

Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta molemmat autot vaurioituivat.

Mies sai sakon myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta marraskuussa, sillä hänen kuljettamansa pakettiauton kyydissä oli yhteensä 12 henkilöä.

Pakettiautoissa on paikat kahdelle matkustajalle ja lisäksi tavaratilassa olevilla istuimilla saa tilapäisesti kuljettaa kuutta henkilöä.

Ensimmäinen ajokielto muutaman kuukauden sisällä kortin saamisesta

Mies sai ajo-oikeuden alle 18-vuotiaana ikäpoikkeusluvalla helmikuussa 2020. Ensimmäisen kerran hänelle määrättiin ajokielto huhtikuussa alle kahden kuukauden sisällä ajo-oikeuden saamisesta.

Ajokiellon syinä olivat syyllistyminen ylinopeusrikkomukseen sekä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, jossa hän aiheutti vaaratilanteen menettäessään autonsa hallinnan voimakkaassa kiihdytyksessä.

Tämän seurauksena auto ajautui vastaantulevan liikenteen kaistalle.

Katso tästä muita ikäpoikkeuslupajuttuja.

Mies sai ajo-oikeutensa takaisin toukokuun lopulla, mutta määrättiin ajokieltoon jälleen syyskuussa ajettuaan kaarteisella tiellä poliisin tutkaan 111 km/h. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus.

Tieosuudella on myös sivuteiden liittymiä.

Kuljettaja määrättiin ajokieltoon vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan osoittaneesta teosta. Mies sai ajokorttinsa takaisin marraskuussa, mutta sai nyt jo uudelleen ajokiellon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomalaisen itsestään ajavan ajoneuvon ohjelmisto testataan Lapin talviolosuhteissa

Kuva: Sensible 4.

Kovaa vauhtia kasvava ja kansainvälistyvä suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyhtiö Sensible 4 kerää autonomisen testiajoneuvon kanssa tietoa talven erilaisista liikenneympäristöistä ja -tilanteista Tunturi-Lapissa.

Testijakson tavoitteena on kerätä mittaustietoa vaikeissa sääolosuhteissa sekä testata Sensible 4:n vuonna 2022 julkaistavan autonomisen ohjelmiston uusimpia toimintoja.

Lapissa ajava testiajoneuvo käyttää Sensible 4:n ensimmäisen kaupallisen ohjelmiston esiversiota.

Valmis tuote tulee olemaan ensimmäinen maailmassa, joka pystyy ajamaan kaikissa sääoloissa ilman turvakuljettajaa. Talvitestit ovat tärkeä välivaihe sen kehityksessä.

– Olemme tehneet Lapissa testauksia jo yrityksen ensimmäisestä vuodesta 2017 lähtien. Testikampanjoita on pyritty tekemään kolmesta neljään talven aikana, ja ne ovat painottuneet tiedon keräämiseen hankalista ajo-olosuhteista, toimitusjohtaja Harri Santamala kertoo.

Autonomisen ajamisen paras talvitestausympäristö

Lappi soveltuu erinomaisesti autonomisen ajamisen talvitestaukseen, kun testaamisen kohteena ovat arktiset talviolosuhteet ja haasteellinen maaseutuympäristö, infrastruktuuri tai sen puute.

– Testaamme parhaillaan esimerkiksi ajoneuvoihin asennettavia sensoreita. Sään vaihtuessa 3D-malleja luoviin LiDAR-sensoreihin tuli kosteutta ja jäähöyryä, mikä sekoitti mittaukset. Tämä oli meille hyvä tieto. LiDAR-sensoreiden tarjoajia on tällä hetkellä paljon, joten emme halua ostaa niitä kalleimpia, jos ne eivät toimikaan kaikissa olosuhteissa, testiasiantuntija Antti Hietanen selittää.

Sensible 4 testaa Lapissa myös kokonaisratkaisuaan autonomisten ajoneuvojen testaamiseen.

– Kaikkien toimintojen, kuten paikannuksen ja auton ohjausjärjestelmän, tulee toimia sekä yhdessä että erikseen. Tarvitsemme myös esimerkkikuvadataa talvisesta infrastruktuurista, jotta saamme kuvantunnistusalgoritmit toimimaan talviympäristössä. Tämä tarkoittaa lumen peitossa olevia rakennuksia, puita, autoja ja teitä sekä pöllyävää lunta tiellä.

Lukuisia eri valmistajien ajoneuvoja automatisoinut Sensible 4 testaa nyt itsestään ajavan ajoneuvon ohjelmistolla varustettua Toyota Proacea Muonion keskustassa, missä tiellä liikkuu autojen lisäksi ihmisiä, lapsia, pyöräilijöitä ja vaikkapa poroja.

– Rajavartiolaitoksen pihassa, joka voidaan sulkea vain meidän käyttöömme, voimme testata ajoneuvon äärikäyttäytymistä, mitä olisi vaikea testata muun liikenteen seassa. Levin suunnalla taas oli suuria korkeuseroja ja mutkittelevia teitä, mistä saimme lisää erilaista dataa Lapista.

Lapissa edistetään autonomisen liikenteen tutkimusta

Tärkein syy tulla testaamaan itseajavia ajoneuvoja Lappiin, on alueen arktinen talviympäristö.

Lapissa on talvella riittävän lumista, kylmää ja pimeää. Rengas-, komponentti- ja autovalmistajat testaavat tuotteitaan Lapin useissa testikeskuksissa Muoniossa, Inarissa ja Rovaniemellä.

Sensible 4:n testiasiantuntija Antti Hietanen arvostaa, että Oloksella majoittuvan testiryhmän vieressä on Lapland Proving Ground Oy:n autonomisen ajamisen testaukseen soveltuva testirata ja kivenheiton päässä Euroopan parhaiten varusteltu älytie, joka puolestaan palvelee myös tietutkimusta:

– Lapissa suhtautuminen autonomiseen autoiluun on positiivista. Täällä pyritään edistämään tutkimusta ja kehitystä.

Lapin ammattikorkeakoulussa kesällä 2020 käynnistyneessä WinterSim-hankkeessa kerätään talvidataa ajoneuvojen simulaatiotestausta varten.

Talviolosuhteiden rakentaminen simulaatioon oikeilla talviparametreillä on globaalisti uusi kehitysaskel virtuaaliympäristössä tapahtuvassa ajoneuvotestaamisessa.

Tavoitteena on rakentaa talvitestausympäristö, jossa simulaatiomalli ja automaattisen ajamisen testausympäristö Snowbox kohtaavat Tunturi-Lapissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Jättiyllätys: Jari-Matti Latvala on Toyotan WRC-tallin uusi tallipäällikkö

Jari-Matti Latvala: Kuva: TGR.

Toyotan WRC-talli kertoi tänään ensi kauden tiimin kokoonpanosta. Samalla kerrottiin, että Jari-Matti Latvala on uusi tallipäällikkö Tommi Mäkisen jälkeen.

Kuljettajina jatkavat Sébastien Ogier, Elfyn Evans ja Kalle Rovanperä. Lisäksi Takamoto Katsuta jatkaa tallissa.

Latvalan valinnan taustalla on Toyotan pääjohtaja Akio Toyoda. Hän halusi johtoryhmään kuljettajan näkemyksiä.

Johtoryhmään kuuluu Latvalan lisäksi projektijohtaja Yuichiro Haruna, Urheilujohtaja Kaj Lindström ja tekninen johtaja Tom Fowler.

Lue tästä muita juttuja Jari-Matti Latvalasta.

Latvala on ajanut rallin MM-sarjassa vuodesta 2002 vuoteen 2019. Vuosi sitten hänen sopimustaan ei jatkettu Toyotan kanssa.

Latvalalla on kuitenkin ollut mukana Toyotan tallin toiminnassa sen alusta alkaen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Katso tästä Jari-Matti Latvalan englanninkielinen videohaastattelu.

Ihmishengen arvo Suomessa on noin 2,4 miljoonaa euroa

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Suomessa on ensi kertaa tutkittu, mitä ihmiset olisivat valmiita maksamaan kuoleman tai loukkaantumisen välttämisestä liikenteessä, todetaan Traficomin tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisten maksuhalukkuutta kuolemien sekä vakavien ja lievien loukkaantumisten välttämiseksi henkilöautolla kuljettaessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä maksuhalukkuutta on tarkasteltu ruotsalaisen aineiston perusteella.

– Suomalaisessa tutkimuksessa omana erityispiirteenä aikaisempiin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna oli se, että tutkimuksessa kysyttiin maksuhalukkuudesta sekä vakavien että lievien onnettomuuksien välttämisen näkökulmasta. Vakavien ja lievien onnettomuuksien tilastollinen erottelu on tärkeää muun muassa liikenneturvallisuuden vaikuttamiskeinojen kohdistamiseksi, sanoo tiedotteessa ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Paljonko ihmiset ovat halukkaita maksamaan riskejä alentavista toimista

Tieliikenteen kuolemantapausten ja loukkaantumisten rahallisen arvon määrittely on olennaista muun muassa liikenneturvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden arvioinnin näkökulmasta. Esimerkiksi onnettomuuksien vähentyminen ja siten onnettomuuskustannusten pieneneminen ovat usein tieverkon parantamistoimenpiteiden tavoitteena.

Tutkimuksessa vastaajien piti valita kahdesta onnettomuusriskiä eri tavalla alentavasta ja eri hintaisesta vaihtoehdosta. Tämän perusteella tutkimuksessa arvotettiin riskiä ja laajennettiin tulkintaa vuosi- ja väestötasolle, minkä perusteella voitiin määrittää ihmishengen tilastollinen arvo liikenteessä.

Tutkimuksen tulosten perusteella tilastollinen ihmishengen arvo Suomessa on keskimäärin noin 2,4 miljoonaa euroa. Vakavan loukkaantumisen välttämisen arvo on keskimäärin noin 900 000 euroa ja lievän loukkaantumisen välttämisen arvo noin 60 000 euroa.

– Luvut kuvaavat onnettomuuden uhreille itselleen hyvinvoinnin menetyksenä koituvien haittojen kustannuksia. Arvioitaessa onnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia on huomioitava myös esimerkiksi eri osapuolille aiheutuvat toimintamenot, materiaaliset kulut ja työkyvyn menetyksestä aiheutuva työpanoksen menetys, avaa tiedotteessa erityisasiantuntija Hanna Strömmer tutkimuksen sisältöä.

Suomessa menehtyy liikenteessä vuosittain keskimäärin yli kaksisataa ihmistä, useita satoja loukkaantuu vakavasti, tuhansia lievästi.

Onnettomuuksien arvojen osalta tulee muistaa, että ne eivät määritä arvoa elämälle tai terveydelle, vaan niissä on kyse riskeihin liittyvistä valinnoista – siitä, miten paljon ihmiset ovat halukkaita maksamaan riskejä alentavista toimista.

Suomalaisten halukkuus maksaa henkilövahinkoihin johtavien liikenneonnettomuusriskien alentamisesta -tutkimuksen on tehnyt Turun yliopiston Taloustieteen laitos. Tutkimukseen vastasi yli 2 600 satunnaisesti valittua 18–75 vuotiasta henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Uusi tieliikennelaki täydentyy

Moottorikelkkareitti.

Hallitus esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi eräitä eduskunnan hyväksymiä lakiteknisiä ja moottorikelkkailua koskevia muutoksia kesällä voimaan tulleeseen tieliikennelakiin.

Covid-19-epidemiasta johtuen eduskunta siirsi eräiden uuteen tieliikennelakiin sisältyvien kokonaisuuksien käsittelyä tämän vuoden keväältä tälle syksylle.

Näitä ovat esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen ja raskaiden moottorikelkkojen käyttösäännösten sisällyttäminen tieliikennelakiin. Nyt hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 11. tammikuuta 2021.

Eduskuntakäsittelyn aikana eduskunta myös muutti moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin (D8) sisältöä niin, että merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana.

Merkin voimassa ollessa myös eläimen vetämän ajoneuvon käyttäminen ja polkupyöräily ovat moottorikelkkailureitillä kiellettyä. Kesällä näitä väyliä käytettäessä noudatetaan normaaleja maastossa liikkumista koskevia säännöksiä ja periaatteita.

Lisäksi eduskunta lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan alle seitsemän vuotias lapsi voi käyttää moottorikelkan matkustajana hyväksytyn suojakypärän sijasta laskettelukypärää 1. kesäkuuta 2021 saakka.

Siirtymäaika mahdollistaa tyyppihyväksyttyjen suojakypärien hankkimisen lapsille kohtuullisessa ajassa.

Tieliikennelakia täydennettiin jo keväällä muun muassa kotihoidon pysäköintiä ja niin sanottuja HCT-yhdistelmiä koskevilla säännöksillä. Nämä täydennykset tulivat voimaan samanaikaisesti uuden tieliikennelain kanssa.

Tietoa uudesta tieliikennelaista löytyy kootusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalvelusta osoitteesta www.tieliikennelaki2020.fi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Rauno Aaltonen pääsi joulun alla taas kerran Minin rattiin

Rauno Aaltonen ja Mini. Kuva: Mini.

Ralliprofessori Rauno Aaltosen pakkotoimettomuuteen korona-aikana löytyi yllättävää lääkettä, kun Mini lähetti hänelle adventtilahjaksi klassisen Minin ajettavaksi.

Koronaeristyksen aikana 82-vuotias rallilegenda ei ole päässyt rallipoluille seuraamaan kisoja tai opettamaan nuorille omia ajotaitojaan. Palo ajamiseen ei kuitenkaan ole hiipunut hiukkaakaan, ja kuntoakin riittää edelleen.

Minin väki sai ajatuksen muistaa Minin pitkäaikaista yhteiskumppania erityisellä adventtilahjalla koronapuutumisen torjumiseksi.

– Miltei 60 vuoden ajan Rauno on antanut meille niin monia taianomaisia hetkiä, ja nyt oli juuri oikea hetki antaa hänelle vastalahja, sanoo Minin johtaja Bernd Körber.

Rauno Aaltosen ja Minin suhde sai alkunsa vuonna 1961. Silloin Aaltonen oli juuri voittanut Suomen-mestaruuden ja halusi ensimmäiseen Monte Carlo -ralliinsa seuraavana vuonna.

Oikea auto urakkaan löytyi klassisesta Ministä. Ensimmäinen yritys päättyi komeaan ulosajoon, mutta tammikuussa 1963 Aaltonen sai Mini Cooperillaan luokkavoiton ja oli kokonaistuloksissa kolmas.

Vuosi vuodelta Mini-tiimi petrasi suoritustaan Monte Carlon ainutlaatuisissa olosuhteissa. Tässä Aaltonen oli suurena apuna: hän antoi aina tarkkaa palautetta auton virityksestä, lisävarusteista, tien kunnosta ja renkaiden valinnasta.

Parannukset satoivat ensi muiden Mini-kuskien laariin, mutta vuonna 1967 Rauno Aaltonen voitti viimein Monte Carlo -rallin.

Mini Cooper S Countryman All4 valjastettiin pukin reeksi ja sen kyytiin otettiin klassinen punainen, valkokattoinen Mini. Kookas adventtipaketti matkasi yli kahden vuorokauden ajan Münchenistä Baltian kautta Rovaniemelle.

Perillä peräkärry lennähti auki, ja hyvin nopeasti vanha mestari lennätti lunta kaasuttaessaan kierrokselle metsien keskellä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ensi kesänä ajetaan Suomessa sekä MotoGP-kisa että motocrossin MM-sarjan kisa — liput myyntiin perjantaina

Kuva: CvB.

Kaksipyöräisten kuninkuusluokka MotoGP saapuu Suomeen 9.–11. heinäkuuta 2021. Koronapandemian vuoksi viime kesältä perutut kisat päästään näillä näkymin ajamaan sovitusti uudella KymiRingin GP-radalla ensi kesänä. Kisoissa ajetaan luokat MotoGP, Moto2 ja Moto3.

MotoGP:n tapahtuma-alue on avoinna yleisölle jo perjantaina vapaiden harjoitusten aikana. Lauantaina ajetaan kaikkein luokkien aika-ajot ja sunnuntaina kisataan MM-pisteistä.

Koronapandemiatilanteen vuoksi lipunmyynti avataan porrastetusti. Ensin myyntiin laitetaan seisomakatsomot alueella 2 ja 4. Istumakatsomot avataan myyntiin myöhemmin, mikäli koronarajoitukset sen sallivat. Se, millaiselle yleisömäärälle kisoja päästään Iitissä järjestämään, on vielä avoinna.

– On ensisijaisen tärkeää pystyä järjestämään tapahtuma turvallisesti. Pystymme kuitenkin järjestämään tapahtuman mahdollisia rajoituksia noudattaen, sillä tapahtuma-alue on suuri ja päiväkohtainen kapasiteetti turvaväleillä on myös kymmenissä tuhansissa. Normaalitilanteessa KymiRingin päiväkohtainen yleisökapasiteetti on 65 000 ihmistä, puntaroi Lahti Events Oy:n projektijohtaja Markku Vihtilä.

Aikaisemmin istumakatsomoon lipunostaneisiin MotoGP-faneihin otetaan myöhemmin yhteyttä katsomopaikkojen vahvistamiseksi.

Mikäli istumakatsomopaikkoja ei tilanteesta johtuen pystyttäisi tarjoamaan, lipun voi vaihtaa kuluitta seisomapaikaksi ja lippuhinnan erotus maksetaan asiakkaalle takaisin. Vaihtoehtoisesti lipun voi myös palauttaa, todetaan Lahti Eventsin tiedotteessa.

Motocross-kisat elokuussa

Koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin siirretty motocrossin MM-sarjan osakilpailu saapuu Suomeen KymiRingille. 21.-22. elokuuta 2021.

Uudella motocrossradalla ajetaan kisaviikonloppuna MXGP-kuninkuusluokan lisäksi myös MX2-, EMX250- ja EMX125 -luokkien kilpailut.

KymiRingin MXGP-rata sijaitsee moottoriradan keskelle rakennettavalla 15 hehtaarin tapahtuma-alueella. Hiekkapohjaisen radan pituus on 1,7 km.

Ajoja voi seurata joko lähtösuoran viereen rakennettavasta tilapäisestä pääkatsomosta tai rataa ympäröivistä rinnekatsomoista.

Fan Zone -alueet, myyntipisteet sekä ravintolapalvelut sijoittuvat katsomoalueille ja näiden välittömään läheisyyteen KymiRingin moottoriradan varteen.

Suomen MXGP-osakilpailun pääsylippujen päivähinnat ovat 40,50-75,50 euroa riippuen päivästä ja katsomoalueesta. Päivähinnat alle 18-vuotiaille ovat 19-41 euroa riippuen päivästä ja katsomoalueesta. Alle 7-vuotiaat pääsevät tapahtumaan aikuisen seurassa veloituksetta.

Molempien kisojen pääsyliput tulevat myyntiin 18. joulukuuta 2020 klo 9:00 Lippu.fi:n kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Renaultin sähköautoilla hyvä vuosi

Renault Kangoo Z.E., Renault ZOE, Renault Master Z.E. :Kuva Yannick Brossard.jpg

Marraskuun jälkeen Renault on Euroopan suosituin automalli sekä sähkömoottoristen henkilö- että pakettiautojen joukossa, todetaan Renaultin tiedotteessa.

Tänä vuonna ensimmäisten yhdentoista kuukauden kuluessa Renaultin valmistamia sähköautoja on myyty Euroopassa 95 985 kappaletta, missä on kasvua peräti 80 prosenttia edellisvuoteen.

Renault toi ZOE:n myyntiin vuonna 2012 ja nyt on edetty jo ZOE:n kolmanteen sukupolveen. ZOE-malli on ensimmäisten yhdentoista kuukauden aikana Renaultin mukaan Euroopan eniten rekisteröity sähkömoottorinen henkilöauto yli 84 000 kappaleella.

Renault ZOE. Kuva: Renault.

Määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

Suomessa ZOE:n suosion kasvu on ollut vielä paljon hurjempaa, sillä rekisteröinnit ovat lähes nelinkertaistuneet vuoteen 2019 verrattuna.

ZOE on sähköautojen ykkönen muun muassa Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. ZOE:n esittelystä lähtien niitä on myyty Euroopassa yli 268 000 kappaletta.

Vuonna 2021 ZOE saa rinnalleen aivan uuden Mégane eVision -konseptiautoon perustuvan mallin, joka hyökkää suoraan kuumimpaan sähköautoluokkaan. Uutuudessa on sähköautoihin suunniteltu CMF-EV -perusrakenne.

Koemallissa on 160 kilowatin tehoinen sähkömoottori, joka yhdessä energiasisällöltään 60 kilowattitunnin ajoakun kanssa takaa pitkän 450 kilometrin toimintamatkan. Suomen markkinoille uutuus ehtinee vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Renault kangoo Z.E. Kuva: Renault

Sähköpakettiautoissa Kangoo Z.E. ylivoimaisessa johdossa

Pakettiautoissa ollaan vasta siirtymässä sähkömoottoriseen kantaan. Renault Kangoo Z.E. on Renaultin tiedotteen mukaan ollut eniten myyty sähkömoottorinen pakettiauto aina vuonna 2010 tapahtuneesta esittelystään lähtien.

Tänä vuonna niitä on rekisteröity marraskuun loppuun mennessä 8 498 kappaletta, mikä on lähes kolmannes kaikista Euroopan sähköpakettiautoista. Vuodesta 2010 alkaen 57 595 asiakasta on valinnut Kangoo Z.E:n omakseen.

Pakettiautoissa Renaultilla on laaja valikoima sähkömoottorisia vaihtoehtoja, sillä myös pieni Twizy ja ZOE ovat saatavissa pakettiautona. Tärkeämpi on kuitenkin kookkaiden pakettiautojen sarjassa kilpaileva Master Z.E, jossa kokonaispaino voi olla kolme ja puoli tonnia.

Renaultin asema sähköpakettiautojen luokassa paranee entisestään, kun vuonna 2021 esitellään täysin uusi Kangoo-sukupolvi. Uusi Kangoo tulee myyntiin sähkömoottorisena ja se on saatavissa sekä pakettiautona että mukavana tila-autona.

Renault Arkana. Kuva: Renault.

Laaja hybridimallisto

Renault rynnistää vuonna 2021 myös hybridi- ja lataushybridimarkkinoille laajalla ja monipuolisella valikoimalla. Kaikissa malleissa on perustana E-Tech -voimalinja.

Ensimmäinen E-Tech -hybriditekniikalla varustettujen Renaultien aalto on jo Suomessa myynnissä. Captur E-Tech Plug-in hybridit ovat jo saapuneet jälleenmyyjille. Clio saapuu heti vuoden vaihteen jälkeen ja Megane Sport Tourer helmikuussa.

Renault Clio E-Tech Hybridin hinnat alkavat 23 990 eurosta, Renault Captur E-Tech Plug-in hybridin hinnat lähtevät 29 390 eurosta ja Mégane Sport Tourer E-Tech Plug-in hybridin 32 390 eurosta.

Vuoden 2021 aikana Renaultin E-Tech -mallien valikoima kasvaa entisestään. Jo nyt on tiedossa, että keväällä saadaan myyntiin Renault Megane Hatchback Plug-in hybrid sekä aivan uusi Renault Arkana -katumaasturi, jossa on sama E-Tech Hybrid -voimalinja kuin Cliossa.

www.renault.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

A-Katsastus siirtyy Tradekan omistukseen

Kuva: Matti Sulanto.

MB Rahastot on allekirjoittanut kauppakirjan ajoneuvojen katsastuspalveluja, kuljettajantutkintopalveluja ja liikenteen muita lupapalveluita tuottavan A-Katsastus Group Oy:n myymisestä Tradeka-Yhtiöt Oy:lle.

A-Katsastus Group on Suomen johtava ajoneuvojen katsastusyhtiö noin 150 katsastusaseman toimipaikkaverkostolla.

Konsernin tytäryhtiö Ajovarma tuottaa Traficomin sopimuskumppanina ajoneuvojen kuljettajantutkinto- ja lupapalvelut koko maassa kaikkiaan 100 toimipisteessä. A-Katsastus Groupin vuoden 2019 liikevaihto oli noin €68 miljoonaa ja yhtiö työllistää noin 800 henkeä.

Yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää ja tavoitteena on toteuttaa kauppa mahdollisimman pian.

A-Katsastus Group lyhyesti
A-Katsastus Group on Suomen johtava ajoneuvojen katsastus-, kuljettajantutkinto- sekä rekisteröinti- ja tieliikenteen henkilölupapalveluja tarjoava toimija. A-Katsastus Groupilla on 800 työntekijää noin 150 toimipisteessä Suomessa. www.a-katsastus.com

Tradeka lyhyesti
Osuuskunta Tradeka on satakaksivuotias noin 200 000 jäsenen suomalainen omistajaosuuskunta. Osuuskunnan ydinliiketoimintojen omistajaohjauksesta vastaava Tradeka-Yhtiöt Oy omistaa kokonaan ravintolatoimintaa harjoittavan Restel Oy:n, lehtijakelua harjoittavan Lehtipiste Oy:n, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyritys Med Group Oy:n sekä sijoitustoimintaa harjoittavan Tradeka-Sijoitus Oy:n.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Helsingin uudet vähäpäästöisten autojen kiristyneet päästörajat otetaan käyttöön

Kuva: CvB.

Helsingin kaupunginhallitus päätti vuosi sitten kiristää vähäpäästöisiksi laskettavien ajoneuvojen kriteereitä. Syyt olivat ilmastonsuojelullisia. Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa.

Sen jälkeen osaa nyt vähäpäästöisiksi laskettavista ajoneuvoista ei enää sellaisiksi luokitella, eivätkä ne siten oikeuta vyöhykepysäköinnin alennuksiin.

Vahapäästöisten autojen päästörajat. Kuva: Helsingin kaupunki.

Helsingin kaupunki myöntää vähäpäästöisille ajoneuvoille ja täyssähkökäyttöisille L-luokan ajoneuvoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista kadunvarsipaikoilla maksuvyöhykkeillä 1 ja 2.

Kaupunki on kirjeitse yhteydessä niihin ihmisiin, joiden ajoneuvot eivät enää täytä vähäpäästöisten ajoneuvojen vaatimuksia.