Ola Källenius, Vorstandsvorsitzender der Daimler AG und Mercedes-Benz AG
Ola Källenius, Chairman of the Board of Management of Daimler AG and Mercedes-Benz AG
Daimler odottaa maailmantalouden vahvaa toipumista tämän vuoden aikana, kun pandemia saadaan hallintaan uusien rokotteiden ansiosta, todetaan yhtiön tiedotteessa.
Yhtiö ennakoi sekä myyntinsä, liikevaihtonsa ja tuloksensa nousevan huomattavasti korkeammiksi kuin viime vuonna.
Vaikka puolijohteiden saatavuusongelmat vaikuttavat myyntiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, tilanne korjautuu ja menetykset kyetään paikkaamaan loppuvuoden aikana.
Mercedes-Benz Cars & Vans ennakoi myynnistä 8–10 prosentin ja Daimler Trucks & Buses 6–7 prosentin voittomarginaalia vuoden 2021 aikana.
– Uskon, että positiivinen vireemme jatkuu nykyisissä markkinaolosuhteissa. Daimlerin kahteen itsenäiseen yhtiöön jakamisen tarkoitus on vapauttaa niiden koko potentiaali omilla toimialoillaan: Mercedes-Benz premiumluokan kärkimerkkinä ja sähköisen liikenteen suunnannäyttäjänä sekä Daimler Truckin toiminnot maailman suurimpana kuorma- ja linja-autojen valmistajana ja teknologisena johtajana, Daimlerin pääjohtaja Ola Källenius määrittelee tiedotteessa.
Daimler Truckin irrottaminen itsenäiseksi ja listautuminen pörssiin on määrä toteuttaa siten, että merkittävä enemmistö uuden yhtiön osakkeista jaetaan Daimlerin osakkeenomistajille.
Uudella yhtiöllä on kokonaan itsenäinen toimiva johto ja hallinto.
Muutokset ja listautuminen Frankfurtin pörssiin on määrä toteuttaa ennen vuoden 2021 loppua.
Daimlerin nimi muuttuu Mercedes-Benziksi erikseen määriteltävän aikataulun mukaisesti.
Tarkat yksityiskohdat on määrä esitellä osakkeenomistajille ylimääräisessä yhtiökokouksessa vuoden kolmannen neljänneksen aikana.
Vuonna 2021 Mercedes-Benz Cars keskittyy tiedotteen mukaan sähköistämisstrategiansa edistämiseen ja esittelee neljä kokonaan uutta EV-mallia: EQS, EQA, EQB ja EQE.
Lisäksi jo ennestään markkinoiden laajin PHEV-mallisto laajenee.
Hei, olen vihtiläinen 43-vuotias perheenisä ja Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas. Olen nyt kolmatta kertaa ehdolla, ensimmäistä kertaa Vihdissä.
Koulutukseltani olen merkonomi ja työskentelen turvallisuusalan myyjänä. Olen omistanut ajokortin vuodesta 1995 ja autolla liikkuminen on ollut minulle aina tärkeä osa arkea.
Yksityisautoilu on meille suomalaisille aivan keskeinen osa jokapäiväistä elämää ja mielestäni sen vaikeuttaminen mm. jatkuvien kustannusten kasvattamisen ja rajoituksien myötä uhkaa yhteiskunnan pyörien pyörimistä. Asiaa ei yhtään helpota Suomeakin kurittava koronaepidemia.
Aiheeseen liittyy ajan hengelle ominainen ilmastosta huolestuminen ja siihen liittyvät poliittiset toimet.
Autonvalmistajat painivat EU:n päästötavoitteisiin liittyvien massiivisten uhkasakkojen kanssa ja Suomessa punavihervasemmistolainen hallitus peesaa ”maailman kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikallaan”.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka ilmastotavoitteet on asetettu korkealle, toteutustavat niiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehensä.
Sähköautojen tarjonta on kasvanut osin pakon sanelemana autonvalmistajien pyrkiessä saavuttamaan em. päästörajat ja toisaalta taloyhtiöihin kohdistuu kohtuuttomia odotuksia latausmahdollisuuksien takaamiseksi.
Vastustan jyrkästi pääkaupunkiseudulle suunniteltuja ruuhkamaksuja, joka olisi käytännössä uusi työssäkäyntivero erityisesti kehyskuntalaisten riesaksi.
Kannatan silti joitain uusia joukkoliikennehankkeita, kuten ns. Tunnin junan toteuttamista Turku-Helsinki-välille. Mielestäni yksityisautoilun mahdollisuuksien takaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Molemmat mahdollistavat ihmisten liikkumisen sekä toimeliaisuuden myös työllisyyden näkökulmasta.
Vaikka autoilemiseen kohdistuu ennennäkemättömät paineet ja sitä vaikeuttavat toimet, katson että tulevaisuudessa muutokselle on kaikki mahdollisuudet.
Hallitukset, politiikat ja asioihin suhtautuminen muuttuvat. Kuntavaaleissa voi aidosti vaikuttaa paikallisella tasolla, joten kannustaisin pohtimaan näitä edellä mainitsemiani havaintoja ja valitsemaan perussuomalaisen, autoilijan asialla olevan vaihtoehdon.
Škoda Superb Combia voisi kutsua perhefarkkujen lippulaivaksi tilojen ja hinnan puolesta. Perhefarkuksi ulkonäkö on herkullinen, ja koeajoauton steel grey erikoisväri tekee suuresta farmarista sporttisen tummanpuhuvan.
Octavian kanssa hyvin samankaltaisen muotoilun jakava Superb näyttää kuitenkin kokonsa puolesta jo täysikasvuiselta aikuiselta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sähköllä liikkeelle
Škodan iV tuotemerkin alle kätkeytyy Škodan sähköistettyjen autojen mallit. Škoda Superb iV saa kunnian olla Škodan historian ensimmäinen ladattava hybridimalli.
Superb on jo saanut rinnalleen muita sähköistettyjä malleja, ja Škodan tarjoamat iV mallivaihtoehdot tulevat kasvamaan yli kymmeneen malliin vuoden 2022 loppuun mennessä.
Lista Superbin voimalinjavaihtoehdoista näyttää paljon perinteisemmältä kuin pikkuveljellään Octavialla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Siinä missä uunituoreeseen uuteen Octaviaan on valittavissa voimalinjoja kaasun, kevythybridin, lataushybridin ja perinteisten polttomoottorivaihtoehtojen väliltä, löytyy Superbin listalta koeajetun lataushybridin lisäksi bensiini- ja dieselmoottorivaihtoehdot.
Superb iV:n ajoakun 13 kWh bruttokapasiteetista on käytettävissä noin 10 kWh. Koeajon aikana päästiin parhaimmillaan 46 sähköllä ajettua kilometriä täydellä akulla, mikä on varsin normaali lukema tämänkokoiselle akulle ja autolle.
Auton hybriditekniikasta vastaavat tehokas 85 kW sähkömoottori ja 1,4-litrainen nelisylinterinen bensiinimoottori.
Bensiinimoottorin maksimiteho on 157 hevosvoimaa ja järjestelmän maksimi yhteisteho on 218 hevosvoimaa. Ainoastaan etuvetoisena saatava lataushybridi Superb iV olisi mukava kokea myös nelivetoisena mallina.
Ajossa on hankala huomata eroa bensiinimoottorin ja sähkömoottorin välillä. Pelkällä sähkömoottorilla ajettaessa auton E-noise järjestelmä tuottaa moottorin ääntä, jolloin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on helpompi havaita pelkällä sähköllä kulkeva auto.
Kuva: Antti Järveläinen.
Akun lataus sähköverkosta tai moottorista
Sähköverkosta ladattuna akusto saadaan nopeimmillaan täyteen noin 3,5 tunnissa Mode 3 -latausjohdolla 3,6 kW teholla. Väliaikaiseen lataamiseen on mahdollista käyttää myös kodin pistorasiaa, josta saadaan nopeimmillaan akku täyteen noin viidessä tunnissa. Auton latauspistoke löytyy etupuskurista.
Ajossa akkua on mahdollista ladata jarrutusenergialla. DSG-vaihteisto löytyy B-asento, jolloin auton hidastuminen normaalissa ajossa tapahtuu pääosin sähkömoottorilla, ja talteen otettu jarrutusenergia varastoidaan akkuun.
Akkua on mahdollista ladata ajossa myös suoraan polttomoottorilla, jolloin haluttu varaustila voidaan asettaa kosketusnäytölle. Polttoaineen kulutuksessa tosin on havaittavissa selvä nousu, ja taloudellisiin saavutuksiin tällä menetelmällä ei ole mahdollista päästä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Tilaa tavaroille
Superb tunnetaan valtavista takapenkin jalkatiloista ja suuresta tavaratilasta. Superb iV -mallissa tavaratilan koosta on jouduttu nipistämään litroja taka-akselin etupuolella olevalle litiumioniakustolle. Farmari iV-mallin tavaratilassa on litroja 510 ja pelkällä polttomoottorilla varustetussa Superbissa peräti 660 litraa.
Sedanmallisen Superbin tavaratilat vakuuttavat myös 485 (iV) ja 625 litralla (ei iV). Yli 500 litrallaan farmari Superb iV on kilpailijoihin nähden listan kärkipäässä ja se helpottaa huomattavasti suuremmankin perheen tavaroiden pakkaamista.
Kuva: Antti Järveläinen.
Muotoilusta pisteet
Ulkokuoren yksinkertaiset ja kulmikkaat muodot ovat yksi Superbin parhaita puolia. Turha muotojen pyöristely loistaa poissaolollaan, ja terävät, leikkaavat ja suorat linjat tekemät autosta sporttisen nuorekkaan.
Koeajoauton Sportline-varustepaketin mukana tulevat kiiltävän mustat yksityiskohdat tuovat esille sporttista ulkonäköä. Mustat yksityiskohdat yhdistettynä auton mustiin vanteisiin, tummennettuihin takalaseihin ja steel grey erikoisväriin tekevät ulkonäöllisesti perhefarkusta erittäin herkullisen.
Sporttinen ulkonäkö jatkuu sisällä. Ohjaamo on muotoilultaan pidetty yksinkertaisena ja tummanpuhuvana. Materiaalit ovat pääosin käsin kosketeltuna laadukkaan tuntuisia.
Keskikonsoli ja kojelauta ovat varsin perinteistä ja yllätyksetöntä. Kojelaudan kosketusnäytön koko vaihtelee varustetasosta riippuen 8-9,2 tuuman välillä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Lunastaa lippulaivatittelin hiljaisuudellaan
Luksusautosta ei kuitenkaan ole kyse, mutta laadukkuutta nostaa huomattavasti auton alhainen melutaso ajossa. Superbissa ohjaamon rengasmelu pysyy varsin alhaisella tasolla, ja pidemmän matkan kumppanina Skodan lippulaiva on miellyttävä.
Sporttisesta ulkonäöstään huolimatta sporttisuus ei välity ratin taakse. Ajettavuudessa parhaimpia puolia ovat alustan tuntuma, joka vakuuttaa jämäkkyydellään tasaisella tiellä. Huonokuntoisella tiellä alustan laadukkuus häviää tien kuoppien aikaansaamaan kolinaan. Mukavuuspainotteisesta kevyestä ohjauksesta uupuu tarkin herkkyys ja tuntuma.
Kuva: Antti Järveläinen.
Hintahaitariltaan Superb tarjoaa vaihtoehtoja monelle kuluttajalle. Halvimmillaan sedanmallisen Superbin saa alle 30 tuhannella eurolla ja kalleimmillaan alkaen hinta on yli 60 tuhatta euroa, kun halutaan nauttia esimerkiksi Laurin & Klement:n tarjoamista hierovista ja ilmastoiduista istuimista.
Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.
Olemme tänään avanneet uuden Kuntavaalit 2021 -osion sivustollemme.
Auto- ja liikenneaiheet ovat tärkeässä roolissa monissa kunnissa. Sen vuoksi Autotoday avaa sivustonsa kuntavaaliehdokkaille.
Avaamme oman osion nimeltään Poliitikon Poliitikon puheenvuoropuheenvuoro, jossa julkaisemme kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä auto- ja liikennealasta.
Auto- ja liikenneala sisältää muun muassa autojen eri käyttövoimat, polttoaineet, verotuskysymykset, päästöasiat jne.
Toimitus pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata tekstejä niiden perusviesti kuitenkin säilyttäen.
Jutuissa tulee mainita ehdokkaan nimi, puolue ja kunta. Ehdokasnumerot lisätään juttuihin, kunhan ne on julkaistu ja tiedot lähetetty toimitukseen.
Jutun mukana pyydämme lähettämään ehdokkaan kasvokuvan, tai lyhyen videon, sekä mahdollisesti aiheeseen liittyvän toisen kuvan.
Kuvaajan nimi on hyvä mainita ja kuvan julkaisuun tulee olla kuvaajan lupa. Sama ehdokas voi toimittaa useampia juttuja, mutta niiden julkaisuaikataulun päättää toimitus.
Autotoday ei edellytä teksteille yksinoikeutta, eli julkaisemme myös muualla julkaistuja tekstejä, jos siihen on lupa toiselta medialta.
Toimitus voi myös nostaa Poliitikon puheenvuorossa julkaistuja näkemyksiä omalle uutispalstalleen ja viitata ehdokkaan tekstiin, sekä kysyä lukijoiden mielipidettä ehdokkaan näkemyksistä.
Tekstit ja kuvat tulee toimittaa Autotodayn toimitukseen osoitteeseen toimitus@autotoday.fi
Osio on avattu ja toimitus odottaa ensimmäisiä juttuja.
Nuoret, 18–24-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat vuosina 2015–2019 yhteensä 168 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 196 henkeä, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.
Määrä vastaa noin viidennestä kaikista viiden vuoden ajanjaksolla tapahtuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.
Nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostui muita ikäryhmiä useammin riskikäyttäytyminen, kuten päihtyneenä ajaminen sekä ylinopeus.
Juuri julkaistussa Onnettomuustietoinstituutin laatimassa OTI-nuorisoraportissa tarkastellaan 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sekä 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia liikennevakuutuksesta korvattuja liikennevahinkoja vuosina 2015–2019.
Tiedot kuolemaan johtaneista onnettomuuksista perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.
Liikennevahinkoaineisto perustuu vakuutusyhtiöiden ilmoittamiin tietoihin. Vuosina 2015–2019 liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista 15 prosenttia oli 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia.
Nuorten kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa menehtyneistä valtaosa (78 %) oli nuoria, tyypillisesti kuljettaja itse ja hänen kyydissään matkustaneet. Joka kolmannella turmakuljettajalla oli kyydissään matkustajia, yleensä muita nuoria. Eniten onnettomuuksia aiheuttivat 18–19-vuotiaat kuljettajat, kaikkiaan 42 prosenttia kaikista 18–24-vuotiaiden kuolonkolareista. Vanhempiin kuljettajiin verrattuna 18–19-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat yli kolme kertaa enemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
– Kavereiden kanssa ajaminen korostuu nuorilla selvästi vanhempia kuljettajia enemmän. Tämän takia yhdessä onnettomuudessa voi todennäköisemmin menehtyä useampia nuoria. Matkustajat voivat lisäksi luoda kuljettajalle sosiaalista painetta esimerkiksi riskien ottamiseen, liikenneturvallisuustutkija NiinaSihvola kertoo.
Yleisimpiä nuorten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia olivat tieltä suistumiset ja nokkakolarit, kuten muillakin ikäryhmillä. Nuorilla onnettomuuteen johti usein virhe ajoneuvon käsittelyssä.
– Ajoneuvon käsittelyvirheissä on yleisimmin kyse siitä, että nuori kuljettaja tekee ohjausliikkeen liian myöhään tai liian voimakkaasti, jolloin hän menettää ajoneuvon hallinnan, Sihvola kuvailee.
Riskien ottaminen korostuu nuorten kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa
Nuorista turmakuljettajista reilu kolmannes ajoi vähintään 0,5 promillen humalassa. Vanhempiin kuljettajiin verrattuna nuorilla kuljettajilla alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli yleisempää silloin, kun kyydissä oli matkustajia.
– Nuorilla ajaminen liittyy yleensä vapaa-ajan viettoon ja sosiaalisiin tilanteisiin, joissa mukana on monesti alkoholin käyttöä. Onnettomuudet tapahtuvat useasti viikonloppuisin ja yöaikaan, liikenneturvallisuustutkija SallaSalenius huomauttaa.
Kaikista henkilöautossa menehtyneistä 18–24-vuotiaista hieman yli puolet ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvion mukaan heistä joka kolmas, 22 henkilöä, olisi voinut pelastua, jos turvavyö olisi ollut käytössä.
Yli 10 km/h ylinopeutta nuorista turmakuljettajista ajoi onnettomuushetkellä reilusti yli puolet (64 %). Suurin osa ylinopeutta ajaneista nuorista kuljettajista ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta.
Usein kuolonkolarien taustalla on useita samanaikaisia riskitekijöitä. Nuorista onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista joka neljäs ajoi päihtyneenä, vähintään 10 km/h ylinopeutta ja ilman turvavyötä.
– Nuorten kuljettajien onnettomuuksien taustalla on usein erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita, kuten päihdeongelmia. Tämän vuoksi nuorten liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseen tarvitaan laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä niin liikennealalla kuin muillakin toimialoilla. Liikenne ei ole muusta elämästä erillinen saareke, joten ongelmia ennaltaehkäisevä työ kasvatuksen saralla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, liikenneturvallisuusjohtaja KalleParkkari toteaa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien turvallisuuden parannusehdotuksia nuorten kuljettajien aiheuttamien onnettomuuksien vähentämiseksi
Ajoneuvokannan uudistumisen tukeminen, mikä edistää rakenteeltaan turvallisempien ajoneuvojen ja kuljettajaa tukevien järjestelmien yleistymistä. Kuljettajaa tukevia järjestelmiä ovat muun muassa kaistavahti, ajonvakautus ja älykäs ajonopeuden rajoitus.
Valvonnan tehostaminen, erityisesti ajokunnon ja ajonopeuden osalta.
Alkolukko estämään päihtyneenä ajamista.
Kuljettajien ajoterveydestä huolehtiminen, muun muassa mielenterveyspalveluiden ja liikennelääkärijärjestelmän kehittäminen.
Keskikaiteiden asentaminen estämään nokkakolareita.
Tieympäristön raivaaminen tieltä suistumisten seurauksien lieventämiseksi. Esimerkiksi ojien loiventaminen ja puiden poistaminen.
Viidennes uuden auton hankintaa suunnittelevista suomalaisautoilijoista aikoo vaihtaa automerkkiä, kertoo Danske Bankin Autobarometri-kysely.
Merkkiuskollisten määrä on kuitenkin suurempi, sillä 38 prosenttia aikoo hankkia samanmerkkisen auton kuin mitä heillä on tällä hetkellä.
Ostotilanteessa asetelma voi kuitenkin muuttua, sillä 43 prosenttia vastaajista ei ole vielä päättänyt kantaansa.
– Autoilu on suuren muutoksen kourissa. Tähän nähden autoilijat ovat jopa yllättävän konservatiivisia merkkivalintansa suhteen. Autoilijat luottavat, että tuttu merkki on hyvä valinta samalla, kun auton käyttövoimassa tapahtuu muutoksia. Merkkiuskollisten osuus oli sama jo edellisenä vuotena tekemässämme tutkimuksessa, sanoo Danske Financen johtaja Altti Kuuri.
Korkein merkkiuskollisuus kyselyn mukaan on Toyotan, Mercedes-Benzin ja Volvon omistajilla. Näiden autojen omistajista yli puolet aikoo pysyä samassa merkissä. Mercedes-Benz kasvatti uskollisuuttaan edelliseen tutkimukseen verrattuna kuten myös saksalaismerkit Audi ja BMW.
Merkkiuskollisuutta kysyttiin vastaajilta, joilla on auto ja aikovat ostaa auton kolmen vuoden sisällä.
Autoilun suosio vakaa
Autobarometrissä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä tulevaisuuden autoiluista.
Omalla tai työsuhdeautolla aikoo liikkua viiden vuoden päästä 62 prosenttia. Lukema on vakaa, sillä edellisinä vuosina osuus on ollut vastaava. Julkisen liikenteen suosio on myös pysynyt vajaassa viidenneksessä.
– Korona on vaikuttanut ainakin lyhyellä aikavälillä suomalaisten kulkemiseen, sillä liikkumisen tarve on vähentynyt etätöiden takia ja julkista liikennettä vältellään myös vapaa-ajalla. Tämä voi jatkossa vaikuttaa myös kulkemistottumuksiin, Kuuri sanoo.
Erityisesti miehet, 36–55-vuotiaat ja suurituloisimmat haluavat liikkua omalla tai työsuhdeautolla.
Naiset, pienituloisimmat sekä Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat harkitsevat muita useamman autoilusta luopumista ja siirtymistä julkisiin liikennevälineisiin.
Suurin merkkiuskollisuus
Kuva: Danske Bank.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen tavoitteena oli Taloustutkimuksen Internetpaneelin avulla selvittää suomalaisten unelmointia ja niiden rahoittamista sekä autonhankintaan ja sen hankinnan rahoittamiseen liittyviä tekijöitä monesta eri näkökulmasta.
Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin 17.-19.3.2020.
Tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2013 – 2015 ja 2017-2019 osittain samanlaisella lomakkeella.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 21-79-vuotiaat suomalaiset miehet ja naiset. Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.
Kysymyksiin, joissa ei tarvinnut omistaa autoa tai olla hankkimassa sellaista vastasi 1549 vastaajaa ja auton hankintaan liittyviin kysymyksiin 1219 vastaajaa.
Daimler AG myi vuonna 2020 yhteensä 2,84 miljoonaa henkilöautoa ja hyötyajoneuvoa (2019: 3,34 milj.). Myynti laski 15 prosenttia COVID-19-pandemian muovaamassa haastavassa toimintaympäristössä.
Liikevaihto laski 11 prosenttia 154,3 miljardiin euroon (2019: 172,7 miljardia).
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi kulujen karsimisen, toimintojen tehostamisen ja kaikkien yksiköiden vahvan suorituskyvyn ansiosta 53 prosenttia 6,6 miljardiin (2019: 4,3 mrd.).
Tilikauden tulos parani 4 miljardiin euroon (2019: 2,7 mrd.). Tulos osaketta kohti oli 3,39 euroa (2019: 2,22 €).
Osingon suuruudeksi ehdotetaan 1,35 euroa/osake (2019: 0,90 €). Osinkoa jaettaisiin 1,4 miljardia euroa (2019: 1 mrd.€). Daimler AG:n yhtiökokous järjestetään 31.3.2021.
Daimler käytti tutkimukseen ja tuotekehitykseen 8,6 miljardia euroa vuonna 2019 (2019: 9,7 mrd.) sekä tehtaisiin, koneisiin ja laitteisiin 5,7 miljardia (2019: 7,2 mrd.).
Vuoden 2020 tulos toimialoittain
Mercedes-Benz Cars & Vans toimitti asiakkaille 2 461 800 uutta autoa. Myynti laski 13 prosenttia (2019: 2 823 800). Liikevaihto oli 98,6 miljardia (2019: 106,9 mrd.). Voittoa kertyi 5,2 miljardia (2019: –109 milj. euroa).
Mercedes-Benz Carsin myynti laski 13 prosenttia 2 087 200 autoon (2019: 2 385 400). Pakettiautojen myynti tippui 15 prosenttia 374 600:aan (2019: 438 300).
Vuonna 2020 Euroopassa (EU28 + Iso-Britannia, Norja ja Islanti) myytyjen autojen keskimääräisen CO2-päästötason odotetaan saavuttavan 104 g/km (2019: 137 g/km pakettiautot huomioiden).
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Daimler saavuttaa EU:n asettamat päästörajat. EU:n asettama valmistajakohtainen päästöraja määritellään autonvalmistajan tuottamien autojen keskimääräisen omamassan mukaan, ja siksi se on Daimlerilla korkeampi kuin julkisuudessa usein mainittu autoalan keskimääräinen 95 g/km.
Daimler Trucks & Buses myi 378 500 ajoneuvoa (–27 %). Liikevaihto oli 34,7 miljardia (2019: 44,4 mrd.) ja liikevoitto 525 miljoonaa (2019: 2,7 mrd.). Daimler Trucksin myynti laski 27 prosenttia 358 300 kuorma-autoon ja bussien myynti 38 prosenttia 20 100 linja-autoon.
Kempeleessä Pohjantiellä tapahtui myöhään torstai-iltana liikenneonnettomuus, jonka seurauksena kaatui raskas ajoneuvoyhdistelmä.
Onnettomuus tapahtui Pohjantiellä pohjoisen suuntaan ajettaessa hieman Tupoksen ABC:n jälkeen.
Henkilöauto lähti ohittamaan raskasta ajoneuvoyhdistelmää. Kuljettaja oli ohituskaistalle päästyään hiljentänyt vauhtia kaistalla olleen lumen vuoksi, jolloin takana tullut toinen henkilöauto oli törmännyt edellään olleen henkilöauton perään.
Törmäyksen kohteeksi joutuneen auton kuljettaja oli menetti autonsa hallinnan, ja törmäsi viereisellä kaistalla olleeseen ajoneuvoyhdistelmään. Yhdistelmän perävaunu lähti luisumaan, ja kaatui osittain ajokaistoille.
Poliisin saamien tietojen mukaan onnettomuudessa säästyttiin vakavilta henkilövahingoilta.
Tapahtunutta tutkitaan tässä vaiheessa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Onnistuneen hiihtoloman varmistamiseksi kannattaa tehdä muutama tarkistus jo ennen matkalle lähtöä. Myös matkan katkeamiseen on syytä varautua etukäteen, todetaan Autoliiton tiedotteessa.
Talvilomakausi käynnistyy tulevana viikonloppuna, kun Etelä-Suomen kouluissa alkavat hiihtolomat. Lapin hiihtokeskukset ovat tänä vuonna aiempaakin houkuttelevampi kohde, koska ulkomaille ei käytännössä voi matkustaa. Suuri osa lähtee matkaan henkilöautolla.
Pitkälle matkalle on syytä lähteä hyväkuntoisella ja huolletulla autolla. Vaikka auto olisi juuri huollettu, kannattaa kuitenkin käydä läpi lyhyt tarkistuslista ennen matkaa.
– Lasinpesunestesäiliö pitää täyttää ennen matkaa ja huolehtia, että neste on riittävän pakkaskestävää. Myös jäähdytinnesteen määrän tarkistaminen on suositeltavaa, Autoliiton matkanjatkamispalveluista vastaava operatiivinen päällikkö Lauri Oksanen muistuttaa.
Vaikka varsinkin uudemmat autot varoittavat öljyn määrän laskiessa, on öljyt syytä tarkistaa ihan konkreettisesti tikusta. Monen matka on keskeytynyt turhaan siihen, kun varoitusta öljyn alhaisesta määrästä ei olekaan tullut ajoissa. Samalla seurauksena voi olla kallis moottoriremontti.
– Öljyä voi joutua lisäämään myös huoltojen välillä. Mukana kannattaakin pitää litran pullo samaa öljyä kuin mitä moottorissa jo on, jotta sitä voi tarvittaessa lisätä, Oksanen toteaa.
Rengasrikot ovat varsin yleinen matkan keskeytymisen syy niin kesällä kuin talvella. Liian alhaiset rengaspaineet lisäävät rengasrikon riskiä. Kun auto pakataan täyteen tavaraa, pitää renkaisiin lisätä ilmaa. Lisäksi kylmä ilma alentaa rengaspaineita.
– Jos matkaan lähdetään oikeilla paineilla lämpimästä parkkihallista, niin pohjoisen paukkupakkasissa renkaissa voikin olla jo 0,3–0,5 baria liian vähän ilmaa. Paineet on siis hyvä tarkistaa tankkaustauolla, jos lämpötila on laskenut huomattavasti, Oksanen sanoo.
– Varautumiseen kuuluvat myös vararenkaan kunnon tarkistaminen sekä mahdollisten lukkopulttien avaimen ja varapyörän kiinnittämiseen soveltuvien pulttien tai muttereiden pakkaaminen mukaan.
Sähköautot toimintavarmoja
Moni on epäillyt sähköautojen toimivuutta kovilla pakkasilla, mutta Autoliiton avustuksissa sähköautot eivät erotu joukosta.
– Sähköautoissa ei ole pakkasessa jähmettyvää moottoriöljyä eikä polttoaine jäädy, joten sähköautot ovat sinällään aika toimintavarmoja. Haasteita aiheuttavat sitten toimintamatkan lyheneminen pakkasella sekä autojen latauksessa ilmenevät ongelmat, Oksanen sanoo.
Matkan mahdolliseen keskeytymiseen pitää varautua etukäteen ainakin pitämällä lämpimät vaatteet ja heijastinliivit käden ulottuvilla eikä alimmaisena tavaratilassa.
Ja tietenkin matkanjatkamispalvelun puhelinnumero on syytä olla puhelimen muistissa, jotta sitä joudu hädän hetkellä alkaa etsiä. Autoliitolta voi tilata tiepalveluapua myös mobiilisovelluksella, joka on veloituksetta ladattavissa sovelluskaupoista.
– Samassa ajassa, missä hoidamme yhden puhelun, pystymme käsittelemään kolme sovelluksen kautta tulevaa avustustapausta. Sovelluksen kautta saamme myös avuntarvitsijan paikkatiedon, mikä omalta osaltaan nopeuttaa avun perillepääsyä. Usein avuntarvitsija ei nimittäin osaa sanoa meille tarkkaa sijaintiaan tai sitten hän antaa virheellisen paikkatiedon, Oksanen toteaa.
Koulujen hiihtolomakausi käynnistyy ensi viikolla Etelä-Suomesta ja moni perhe suuntaa autolla hiihtolomaliikenteeseen. Pitkällä ajomatkalla on syytä huolehtia, että kuljettaja pysyy virkeänä.
Vireystilaa heikentää huomattavasti, jos kuljettaja joutuu koko ajan ponnistelemaan ja siristelemään silmiään nähdäkseen autosta ulos.
Tuulilasiin kertyy pölyä ja muuta likaa, joka pinttyy harmaaksi kalvoksi. Kalvo häiritsee havainnointia varsinkin vasta-auringossa ja vastaantulevien autojen valoissa. Tästä on haittaa maantieliikenteen lisäksi taajamissa.
Esimerkiksi suojatielle astuvaa jalankulkijaa on erittäin vaikea nähdä likaisen tuulilasin läpi, jos silmiin paistaa aurinko tai vastaantulevan auton ajovalot.
Ennen matkalle lähtemistä onkin syytä varustautua aurinkolaseilla ja käyttää pari minuuttia aikaa lasipintojen ja erityisesti tuulilasin sisäpinnan huolelliseen puhdistamiseen lasinpuhdistusaineella.
Tuulilasin ulkopinnan puhdistaminen on aivan yhtä tärkeää näkemisen kannalta. Lasin pitäminen puhtaana lisää myös sen käyttöikää, sillä puhdas pinta ei naarmuunnu niin helposti harjattaessa lumesta tai raavittaessa jäästä puhtaaksi. Naarmuista lasia ei saa enää kirkkaaksi puhdistamalla, vaan se pitää vaihtaa uuteen.
Lasin naarmuuntumista voi ehkäistä vaihtamalla pyyhkijänsulat säännöllisesti uusiin ja käyttämällä riittävästi pakkasen kestävää pesunestettä tuulilasia pyyhittäessä.
Kiveniskemiltä ja halkeamilta on vaikea sataprosenttisesti välttyä, mutta riittävät turvavälit pienentävät niiden todennäköisyyttä.
Kirkkaasti turvallisin -kampanjan tuulilasitarkastukset siirretään koronan vuoksi keväästä syksyyn
Autoalan Keskusliitto, Saint-Gobain Autover, Autoliitto, Onnettomuustietoinstituutti ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat järjestäneet autoilijoiden valistukseen keskittyneen Kirkkaasti turvallisin -kampanjan jo useana keväänä.
Kampanjan aikana autoalan insinööriopiskelijat ovat tehneet tuulilasien kuntotarkastuksia veloituksetta valituilla ABC-asemilla pääsiäisliikenteessä.
Tänä vuonna tarkastukset suunnitellaan toteuttavaksi syksyllä 10.-12.9.2021.
