Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssi ajoi tänään aamulla hälytysajossa kohti Veikkolaa, kun vastaan tullut kesärenkailla varustettu auto ajautui ambulanssin kaistalle aiheuttaen nokkakolarin.
Tien osalla on nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa. Tienosalla, josta henkilöauto oli tulossa, on nopeusrajoitussuositus 60 kilometriä tunnissa.
Ambulanssin kahden hengen miehistö ja henkilöauton kuljettaja loukkaantuivat. Loukkaantumisten asteista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Ambulanssissa ei ollut potilasta kyydissä.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario HannuKontola muistuttaa, että säätiedotuksia kannattaa seurata ennen kesärenkaiden vaihtoa.
Muutoinkin keliolosuhteet on tärkeää huomioida liikenteeseen lähdettäessä ja sovittaa ajonopeus olosuhteiden mukaiseksi.
Seat tuo uutta puhtia kaupunkiautoihinsa ja uudistaa Seat Ibizan ja Aronan, niin sisältä kuin auton ulkopuoleltakin.
Seat Ibiza ensiesiteltiin vuonna 1984 ja tästä pienestä hatchback-mallista on tullut brändin menestyksekkäin malli, joka on koskaan rullannut ulos Seatin tuotantolinjalta.
Seat Arona, urbaani SUV, uudistuu myös. Arona tarjoaa enemmän maavaraa ja särmikkäämpää muotoilua.
Maailma on yhä digitaalisempi ja liitettävyyspalveluiden määrä on kasvanut.
Seat Ibiza ja Arona ovat molemmat valmiina tälle digitaaliselle matkalle. Päivitys tuo tullessaan myös uudistetun muotokielen ja uutta teknologiaa.
Seat Ibizan ja Aronan digitaalista maailmanensi-iltaa vietetään huhtikuun 15. päivä klo 11.00 alkaen.
TA-Yhtiöiden tiekartta linjaa sen asuinkiinteistöjen latausinfran kehityksen vuoteen 2030 mennessä. Lain velvoittaman sähköautojen latausvalmiuden lisäksi TA-Yhtiöt tarjoaa asukkailleen jatkossa myös latauspisteitä, todetaan TA-Yhtiöiden tiedotteessa.
Samalla se tukee hallituksen kansallisen tiekartta-hankkeen tavoitetta puolittaa vuoden 2005 hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä.
Viime vuoden lokakuussa voimaan tulleen lain* mukaan sähköautojen latausvalmius on tehtävä muun muassa uusiin asuinrakennuksiin sekä sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa korjataan laajamittaisesti rakennuksen sähköjärjestelmiä tai pysäköintipaikkoja, mikäli niitä on useampi kuin neljä.
− TA-Yhtiöiden omistamissa asuinkiinteistöissä on nykyisellään yli 20 000 parkkipaikkaa, ja lisäksi tänä vuonna on rakenteilla yli 600 parkkipaikkaa. Jos asuntorakentamisemme kasvu säilyy, arviomme mukaan vuonna 2030 asuinrakennuksissamme on jo yli 30 000 autopaikkaa, kertoo TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Esa Mustonen.
TA-Asumisoikeus Oy:n asuntokanta edustaa suurinta osaa TA-Yhtiöiden omistamista asunnoista, joiden lisäksi TA-Yhtiöillä on vuokra-asuntoja.
− Tiekarttamme auttaa meitä suunnittelemaan, miten voimme rakentaa uudisrakennusten ja nykyisen asuntokantamme latausinfraa kokonaisuutena. Haluamme viedä latausinfraa lain vaatimustasoa pidemmälle, ja tukea ennakoiden kansallisia päästövähennystavoitteita. Keskeistä on ollut löytää teknisesti ja taloudellisesti toimiva ratkaisu, jolla asumis- ja autoilukustannukset pysyvät edullisella tasolla ja joka palvelee asukkaita myös vuoden 2030 jälkeen. Vastuullisuusajatteluumme kuuluu, että haluamme edistää myös päästötöntä ja edullista sähkölatausta, Mustonen summaa.
Kodin latauspiste edistää vähäpäästöisten autojen hankintaa
− Vuonna 2030 tavoitteenamme on, että 10 prosentissa autopaikoistamme on sähköautojen latauspaikka. Kodin latauspisteellä tuemme asukkaidemme mahdollisuutta hankkia ladattava ajoneuvo. Vuonna 2030 uskomme olevamme tilanteessa, jossa asuinkiinteistöissämme ladataan päästötöntä sähköä noin 2730 autoon, joista arviomme mukaan kolme neljästä on hybridejä ja loput täyssähköautoja, kertoo kehitysjohtaja Alexandre Zaitsev TA-Yhtiöistä.
Jos asukkaat ajavat keskimäärin 18 500 kilometriä vuodessa, ja Suomessa vuonna 2030 olevan autokannan hybridien päästöt ovat keskimäärin 30 g/km sekä polttomoottoriautojen keskimääräiset päästöt 110 g/km, tiekartan toimenpiteillä TA-Yhtiöiden asukkaiden autoilu vähentää jopa 4373 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuositasolla.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10,3 tonnia CO2e vuodessa, joten tiekartan toimenpiteillä voidaan vähentää 425 keskivertosuomalaisen vuotuisen hiilijalanjäljen verran päästöjä.
− Latauspisteiden kysyntä on painottunut pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asumisoikeuskohteisiin. Rakennutamme kaikissa uusissa kohteissa latausasemia ja latausvalmiuksia siten, että parkkipaikkoja voivat käyttää kaikki autoilijat. Latausvalmiudet varustetaan sähkötolpilla, jota ovat tilanteen vaatiessa helposti muutettavissa latauspisteeksi, Zaitsev toteaa.
Yön yli latauksella kilometrejä päivittäiseen ajoon
Kun asukas saa käyttövalmiin latauspisteen, hänen kanssaan tehdään sopimus latausaseman käytöstä ja hän maksaa sähkön kustannukset itse.
− Koska olemme valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osalta yleishyödyllinen toimija, tavoitteenamme ei ole kerätä voittoa, vaan tuottaa kustannustehokasta palvelua asukkaille päästötöntä autoilua edistäen, Zaitsev tähdentää.
TA-Yhtiöiden asukkaiden ajoneuvot latautuvat pääsiassa yön aikaan, jolloin latausaika riittää myös täyssähköautolle. Yön yli latauksella akuissa riittää sähköä päivittäiseen ajomatkaan, minkä on arvioitu olevan keskimäärin 50–60 kilometriä.
− Autojen latausta on tarkasteltava kokonaisuutena. Monet lataavat ajoneuvojaan kotilatauksen lisäksi kauppareissuilla, julkisilla latausasemilla ja harrastepaikoissa, jos niissä on tarjolla latausmahdollisuus. Myös työantajat ovat parantamassa latausmahdollisuuksia työpaikoilla, Zaitsev toteaa.
* Suomen laki 733/2020 – Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä
InCar Oy ja Awux Autopalvelut Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jolla Awux-vauriokorjaamoyrittäjät siirtyvät InCar-ketjuun muodostaen yhdessä lähes 100 toimipisteen ajoneuvojen vauriokorjaukseen ja maalaukseen erikoistuneen palveluverkoston.
Uudistettu kokonaisuus palvelee yksityis- ja yritysasiakkaita jatkossa 57 paikkakunnalla ja sen liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa.
Yhteistyön tavoitteena on viedä alan palvelukokemus ja toiminnan tehokkuus seuraavalle tasolle koko valtakunnan kattavalla palveluverkostolla. Kyse on strategisesta kasvuhankkeesta, jossa autoilijoille tullaan tarjoamaan Suomen vaivattomimmat vauriokorjaamopalvelut.
Tähän saakka Awux-toimintamallina tunnettu yrittäjävetoinen konsepti muodostaa jatkossa pohjan InCar-ketjun yrittäjävetoiselle osalle.
Kuluvan vuoden loppuun mennessä Awux-vauriokorjaamoiden visuaalinen ilme vaihtuu auditointiprosessin yhteydessä InCarin sinisiin ja uudistuneet toimipisteet palvelevat jatkossakin itsenäisinä yrittäjinä mutta osana InCar verkostoa.
Noin joka viides suomalainen on auttanut muita liikenteen onnettomuuspaikalla ja lähes yhtä monella on kokemusta avunsaamisesta, selviää LähiTapiolan kyselystä.
Ensiavun asiantuntijan mukaan saatamme aliarvioida osaamistamme auttajina, mutta jo pienet teot voivat auttaa pelastamaan toisen hengen.
Vain noin puolet tietää, mitä turvallisuusvarusteita omasta autosta löytyy, vaikka niiden tunteminen voi ripeyttää toimintaa onnettomuuspaikalla.
Enemmistö suomalaista arvelee osaavansa toimia, jos saapuisi tai joutuisi tien päällä onnettomuustilanteeseen.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä runsaat 70 prosenttia vastaajista sanoo, että osaisi hälyttää apua ja 63 prosenttia kertoo, että tietäisi suunnilleen, missä järjestyksessä kannattaisi soittaa apua, auttaa muita henkilöitä ja varoittaa muuta liikennettä. Ensiapua uskoo osaavansa antaa joka kolmas.
– Ensiavun osaajien määrä kuulostaa yllättävän pieneltä, kun ottaa huomioon, kuinka moni suomalainen on käynyt ensiapukurssin, ja auttamistaitojahan meillä opetellaan jo koulussa. Tässä saattaa olla pientä epäselvyyttä ensiavun anto -käsitteestä tai ehkäpä pelkoa siitä, että saattaisi tehdä jotain väärin. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että hyvin pienetkin teot voivat auttaa onnettomuuteen joutunutta. Jo soitto hätäkeskukseen on ensiapua – ei se tarkoita vain haavojen sitomista tai elvyttämistä, sanoo Punainen Risti Ensiavun hallintopäällikkö MirjaSjöberg, joka on myös pitkän linjan ensiapukouluttaja.
Kyselytulosten mukaan noin puolet suomalaisista tietää, miten voisi varoittaa muuta liikennettä ja mitä varusteita omasta autosta tai ajoneuvoista yleensä löytyy onnettomuuden varalle.
Lain mukaan ainut pakollinen turvallisuusvaruste henkilöautoissa on varoituskolmio, mutta kolaripaikalla tarpeen voivat olla niin ensiapulaukku, heijastinliivi, taskulamppu kuin jopa käsisammutin.
– Tärkeintä ei ole se, miten suuri varustearsenaali omasta autosta löytyy, vaan se, että niitä tarvittaessa osaisi käyttää. On inhimillistä, että onnettomuustilanteessa moni menee hämilleen, mutta tällöinkin auttaa, jos tietää, mistä auton lokeroista turvallisuusvarusteet löytyvät ja mitä ensiapupakkauksessa on. Turvavyöleikkuri tai lämpöpeite eivät välttämättä tule mieleen, jos niitä ei ole ennen nähnyt, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja TapaniAlaviiri.
Askeleita auttamiseen onnettomuuspaikalla
Ei ole kahta täysin samanlaista onnettomuustilannetta, mutta paikalle saapuva voi pyrkiä noudattamaan tiettyä kaavaa. Punaisen Ristin Sjöberg kannustaa tekemään ensin tilannearvion: mitä on tapahtunut ja onko joku loukkaantunut. Ennen toimiin ryhtymistä on hyvä pysähtyä muutamaksi sekunniksi, jotta hahmottaa, mitä on tapahtunut.
– Jos paikalla on useampi auttaja, on tehtäviä hyvä jakaa. Tärkeintä on ensin auttaa mahdollisia hädässä olevia ja hälyttää apua hätänumerosta 112. Hätäkeskuksesta saa myös ohjeita, kuinka loukkaantuneita voi auttaa. Auttamisjärjestys voi tietysti vaihdella tilanteesta riippuen, mutta olisi hyvä, että yksi auttajista voisi lähteä varoittamaan muuta liikennettä ja viedä varoituskolmion, sanoo Sjöberg.
Tärkeää on samalla muistaa oma turvallisuus ja pyrkiä ehkäisemään lisäonnettomuuksia.
– Etenkin maantiellä ja huonon näkyvyyden vallitessa lisäonnettomuuksien riski voi kasvaa. Heijastinliiviä tai esimerkiksi taskulamppua kannattaa säilyttää auton sisätiloissa, jotta ne saisi päälle ennen tielle astumista. Mitä huonompi näkyvyys ja mitä suurempi nopeus ajoradalla on, sitä loitommas tien varteen varoituskolmio suositellaan viemään. Näin muut tielläliikkujat ehtivät hidastamaan ennen onnettomuuspaikkaa, sanoo Alaviiri.
Jo onnettomuuspaikalle saapuessa on syytä muistaa varovaisuus. Jos pysähdyt auttamaan, parkkeeraa oma autosi turvallisesti tien reunaan ja kytke hätävilkut päälle. Nykyisen tieliikennelain mukaan muuta liikennettä voi varoittaa hätävilkuilla myös liikkuvasta ajoneuvosta.
Monilla jo auttamiskokemusta – apua omien kykyjen mukaan
Arjen katsaus -kyselyn mukaan moni suomalainen on jo ollut liikenteessä tilanteessa, jossa on tarvinnut tai saanut apua. Kyselyn vastaajista 18 prosenttia eli lähes joka viides kertoo tulleensa onnettomuuspaikalle, jossa on auttanut muita.
15 prosenttia vastaajista on ollut osallisena liikenneonnettomuudessa, jossa on saanut apua. Vajaa kymmenes taas on ollut osallisena onnettomuudessa, jossa hän on itse auttanut muita.
Enemmistöllä eli runsaalla 60 prosentilla vastaajista ei vielä ole tällaisia auttamiskokemuksia.
Lain mukaan meidän kaikkien on pyrittävä auttamaan muita onnettomuuden sattuessa.
Tieliikennelakiin on kirjattu, että tienkäyttäjän on jäätävä onnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita tai muutoin osallistuttava onnettomuuden vaatimiin toimenpiteisiin.
Usein riittävä toimi on soitto hätäkeskukseen. Jos hätäilmoituksen tekee 112 Suomi -sovelluksen kautta, pelastusviranomaiset saavat suoraan onnettomuuspaikan sijaintitiedot.
Hätäkeskuslaitos
Loukkaantuneen pelastumiseksi voi riittää hengityksen tai verenkierron turvaaminen, rohkaisee Mirja Sjöberg.
– Nykyisten suositusten mukaan loukkaantunutta ei tarvitse siirtää pois autosta, ellei se ole esimerkiksi tulipalovaaran takia välttämätöntä. Vähintä, mitä voi tehdä, on varmistaa, että toisen hengitys kulkee. Jos turvavöissä istuvan tajuttoman loukkaantuneen pää roikkuu alaspäin, nosta se kahdella kädellä tukien ylös penkin niskatukea vasten ja tarkista, että hän hengittää. Jää myös tukemaan tajuttoman päätä, jotta hengitystiet pysyvät auki, kunnes ammattiapu saapuu paikalle.
– Oman turvallisuuden tähden kannattaa myös varoa mahdollisia laukeamattomia turvatyynyjä. Loukkaantunutta voi auttaa auton ulkopuolelta ojennetuin käsin siten, ettei itse asetu ratin ja autettavan väliin, sanoo Sjöberg.
Tulipalojen ehkäisemiseksi kannattaa myös katkaista onnettomuusautosta virta.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1027 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Kuva on Nurmeksen museon Sanomalehti Ylä-Karjalan kokoelmasta. Kuva julkaistiin Ylä-Karjalassa 3.10.1987.
Lehdessä kuvateksti oli: ”Onnettomuudessa oli sen verran onnea, ettei tieltä suistunut auto törmännyt ojassa olevaan isoon kiveen, vaan heittelehti muutaman metrin päästä sen ohi.”
Pitkäperjantaina Salossa oli nuorisoa liikkeellä autoilla. Salon Halikontiellä nuorelle kuljettajalle poliisi mittasi taajamassa keskituntinopeudeksi 111 km/h. Nopeusrajoitus mittauspaikalla on 40 km/h.
Kyseistä henkilöä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Huolestuttavia ylinopeuksia poliisi mittasi myös Raisiossa Kasitiellä puolen yön jälkeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
Nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h poliisi mittasi lyhyellä otannalla neljälle 2000 luvulla syntyneille miehille nopeuksia 145 – 160 km/h.
Kahta heistä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä vakavasta piittaamattomuudesta.
Kaikki neljä kuljettajaa määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Viitostiellä, Suomussalmen kuntataajamasta noin 12 kilometriä Kuusamon suuntaan tapahtui tänään noin kello 9.50 aikaan vakava liikenneonnettomuus.
Onnettomuudessa oli osallisena kaksi henkilöautoa.
Poliisin tiedotteen mukaan Kuusamon suunnasta Kajaanin suuntaan ajaneen henkilöauton vuonna 1972 syntynyt kuljettaja lähti todistajien mukaan ohittamaan pitkää autojonoa.
Henkilöauton kuljettaja ei ehtinyt palata omalle ajokaistalleen, vaan törmäsi vastaan tulleen vuonna 1993 syntyneen miehen kuljettaman henkilöauton keulaan.
Molemmissa autoissa oli kuljettajien lisäksi 3 matkustajaa, joista kolmen tiedetään loukkaantuneen vakavasti, tiedotteessa todetaan.
Kaikki osalliset kuljetettiin sairasautolla jatkotutkimuksiin.
Tapahtuma-aikaan tiellä oli sohjoa ja ajokeli oli heikko.
Poliisi ei epäile alkoholilla olleen osuutta onnettomuuteen.
