Koti Blogi Sivu 1147

Historian havinaa: Ajatus höyrykoneesta syntyi jo antiikin aikana

Eolipiili. Kuva: Wikipedia.

Kulttuurit syntyvät ja hiipuvat. Niin kävi myös autotodayn 29.11.2021 numerossa esitellyn sumerilaisuuden.

Ihmisten nykypäivän liikkumista ajatellen tältä ajalta merkittäväksi jäi nelipyöräisen vaunun kehittäminen. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Höyryn kehittämisestä hyötykäyttöön sopisi kuvata brittiläisen laulajan John McCormackin suositun laulelman sanoin – It’s A Long Way To Tipperary.

Uuden vuosituhannen alussa oivallettiin veden ja siitä kehitetyn höyryn mukanaan tuomat yllättävät mahdollisuudet.

Matemaatikko ja keksijä Heron Aleksandrialainen eli vuosina 10–70 antiikin ajan Kreikassa. Hänen tiedetään tehneen monia hydrauliikkaa, mekaniikkaa ja pneumatiikkaa hyödyntäviä nerokkaita keksintöjä.

Hän tutki luontoon liittyviä ilmiöitä, kuten veden kuumentuessa syntyvää höyryä ja miten sitä voisi hyödyntää. Tämän tuloksena syntynyt ensimmäinen alkeellinen höyrykone oli eolipiili, höyryturbiini, joka on kirjattu Heron Aleksandrialaisen kehittämäksi 1. vuosisadalla.

Ikävä vain, että tälle oivallukselle ei pystytty löytämään mitään käytännön laitesovellutusta. Historiankirjat eivät osaa kertoa, käytettiinkö vehjettä koskaan mihinkään.

Monilla hänen luontoon liittyvillä keksinnöillään oli tarkoitus lähinnä hämmästyttää enemmän kuin aikaansaada mitään hyödyllistä. Matematiikan alalla Heron sijoittuu historiaan nimellään tunnetun Heronin kaavan keksijänä.

Katso muita Historian havinaa -juttuja.

Nykypäivänäkin hämmästyttää monet Heronin keksinnöt kuten mm.: Pyulkos alipaineeseen perustuva alkeellinen injektioruisku, automaattiteatterit, jotka mutkikkailla naru- ja ratasmekanismeilla ohjelmoituina pystyivät esittämään hyvinkin monivaiheisia esityksiä automaattisesti, erilaiset temppeleissä käytetyt mekaaniset laitteet kuten pyhän veden annostelija, itsestään avautuvat ovet, trumpetteja soittavat enkelipatsaat, suihkulähteellä livertävät linnut, kolikkoautomaatit, öljylampun automaattinen sydänlangan syötin, käsikäyttöinen katapultti ja sarjatulta ampuva ase, jota ei liene toteutettu, Heronin kaava ja Heronin kolmiot, iteratiivinen algoritmi neliöjuurten laskemiseksi jne.
Höyryn mahdollisuudet oli todettu, niiden edelleen kehittäminen käyttökelpoisiksi ratkaisuiksi kesti kuitenkin vuosisatoja.

Höyry tunnettiin, sen voima havaittiin, mutta miten saada se ihmisen hallintaan? Monet ratkaisut tuntuvat nykynäkökulmasta katsoen alkeellisilta, mutta ne ovat vieneet kehitystä pala palata eteenpäin. Tarvittiin kuitenkin satoja vuosia ennen kuin voitiin puhua keksintöjen toteutuksien tuottamasta hyödystä sekä valmistuskustannusten kohtuullisuudesta.

Teksti: Usko Sipilä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Jean Todtin aikakausi kansainvälisen autoliitto FIA:n johdossa päättyi

Mohammed Ben Sulayem. Kuva: FIA.

Kansainvälisen autoliitto FIA:n uusi puheenjohtaja on Mohammed Ben Sulayem Arabiemiraateista. Hänet valittiin nelivuotiskaudelle tänään järjestön yleiskokouksessa Pariisissa.

Puheenjohtajavaalissa hänen vastaehdokkaanaan oli englantilainen Graham Stoker. Mohammed ben Sulayem sai 61,6 prosenttia äänistä ja tuli näin ollen valituksi puheenjohtajaksi.

Valinta on historiallinen, sillä ben Sulayem on ensimmäinen kansainvälisen autoliiton puheenjohtaja, joka on valittu Euroopan ulkopuolelta.

Uudella puheenjohtajalla on varsin vankka tausta ralliautoilussa, sillä hän ajoi muun muassa 23 MM-rallia 1980- ja 1990-luvuilla. Hän on myös voittanut Lähi-idän rallimestaruuden peräti 14 kertaa.

FIA:ssa ben Sulayem on toiminut Maailman moottoriurheiluneuvostossa vuosina 2008–2013 ja uudelleen vuodesta 2017 lähtien.

Ben Sulayem on ollut aiemmin Arabiemiraattien moottoriurheilujärjestön puheenjohtaja sekä yksi FIA:n varapuheenjohtajista.

FIA:n puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2009 valittu Jean Todt ei ollut enää ehdolla, sillä järjestön sääntöjen mukaan sama puheenjohtaja voidaan valita korkeintaan kolmelle nelivuotiskaudelle.

Ennen FIA:n puheenjohtajuutta Todt tuli tunnetuksi muun muassa Ferrarin F1-tallin tallipäällikkönä eli Scuderia Ferrarin toimitusjohtajana. Vuonna 2009 hänen vastaehdokkaana FIA:n puheenjohtajaksi oli Ari Vatanen.

Kansainvälinen autoliitto FIA toimii kattojärjestönä 245 kansalliselle järjestölle 146 maasta. FIA muodostuu kahdesta laajasta kokonaisuudesta – Mobility ja Sport.

Autoliitto on FIA:n Mobility-jäsen yhdessä 165 muun järjestön kanssa. FIA Mobility toimii maailmanlaajuisesti henkilöautoilijoiden edunvalvojana ja tieliikenteen kehittäjänä.

FIA:n puheenjohtajavaalin yhteydessä valittiin henkilöt myös moniin muihin luottamustoimiin. Mobility-puolen uusi puheenjohtaja ja FIA:n varapuheenjohtaja on nyt Kanadan autojärjestö CAA:n toimitusjohtaja Tim Shearman.

FIA:n Mobility-puolen toiminnot on jaettu maailmanlaajuisesti neljään maantieteelliseen alueeseen, sillä eri alueiden edunvalvonnan tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Suomi ja Autoliitto kuuluvat FIA Alue 1:een, jonka pääkonttori sijaitsee Brysselissä. Brysselin toimisto vastaa yhteistyössä eurooppalaisten autojärjestöjen kanssa tienkäyttäjien EU-edunvalvonnasta.

Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, ja hallitustyöskentelyn kautta Suomen olosuhteet tulevat huomioiduksi FIA:n EU-edunvalvontatyössä.

FIA:n vuosittaisessa yleiskokouksessa saatiin myös merkittävä suomalaisnimitys, sillä AKK:n vetoomusoikeuden pitkäaikainen puheenjohtaja, lakimies Jaakko Hietala, valittiin FIA:n kansainvälisen vetoomusoikeuden FIA International Court of Appealin jäseneksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

M-Sport Fordin ensi kauden ralliauto ensiesittelyssä videolla

Uusi M-Sport Ford Puma Hybrid Rally1 -kilpa-auto on esitelty ensimmäistä kertaa Fordin uudella videolla. Video on kuvattu kokonaisuudessaan Romaniassa Fordin Craiovan tehtaalla, jossa on valmistettu Ford Pumaa vuodesta 2019 alkaen.

Vauhdikkaan videon englanninkielinen nimi on ”Ford Puma Hybrid Rally1 Gatecrashes the Party”, ja siinä Ford Puma Rally 1 -auto ilmestyy kuokkavieraaksi tehtaan juhliin. Auton ratissa tekee stunttitemppuja M-Sport Ford World Rally Teamin kuljettaja Adrien Fourmaux. Muut videolla esiintyvät näyttelijät ovat Fordin työntekijöitä.

Uusi aikakausi rallin MM-sarjalle

Uusi M‑Sport Ford Puma Rally1 on menestyksekkään Ford Fiesta WRC -auton seuraaja. Fiesta varmisti tallille kolme WRC-titteliä vuonna 2017 tapahtuneen esittelynsä jälkeen.

M‑Sport Ford Puma Rally1 – lisää suorituskykyä sähkömoottorista

Fordin ensimmäisessä sähköistetyssä kilpa-autossa on seuraavan sukupolven hybridivoimalinja, joka ottaa talteen energiaa jarrutettaessa ja auton rullatessa ja varastoi sen 3,9 kWh akkuun.

Energiaa käytetään tehostamaan 1,6-litraisen EcoBoost-bensiinimoottorin suorituskykyä 100 kW tehoisen sähkömoottorin tuottamilla jopa kolme sekuntia kestävillä tehopiikeillä.

M‑Sport Ford Puma Rally1 -auton sähköistettyä voimansiirtoa voi myös käyttää puhtaasti sähköllä ajamiseen kaupungeissa ja huoltoalueilla sekä valituilla osuuksilla erikoiskokeiden välissä.

Akkua voi ladata ulkoisesta virtalähteestä tietyillä huoltopaikoilla. Latausaika on noin 25 minuuttia.

95 kg painava hybridijärjestelmä on neste- ja ilmajäähdytteinen ja sijoitettu erittäin vahvaan koteloon, joka kestää irtokappaleiden iskuja ja G-voimien vaikutusta mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Craiovassa valmistettu jo miljoona Fordia

Craiovan tuotantolinjalta valmistunut miljoonas auto on Desert Island Blue -värinen Puma ST-Line EcoBoost Hybrid 155 hv.

Ford saavutti miljoonan auton virstanpylvään 12 vuotta sen jälkeen, kun yhtiö aloitti autojen valmistuksen Romaniassa vuonna 2009. Tehtaalla valmistettuja Ford-malleja ovat Transit Connect, B-MAX, EcoSport ja vuodesta 2019 alkaen Puma.

Investointeja tulevaan tuotantoon

Aiemmin tänä vuonna Ford ilmoitti investoivansa 300 miljoonaa dollaria (noin 267 000 euroa) Craiovan tehtaaseensa, jossa aloitetaan vuonna 2023 uuden hyötyajoneuvomallin valmistus. Mallista on tulossa vuonna 2024 myös täyssähköinen versio – ensimmäinen Romaniassa valmistettava täyssähköinen automalli.

Ford on investoinut Romanian tuotantolaitokseen lähes 2 miljardia dollaria ( lähes 1,8 miljardia euroa) sen jälkeen, kun yhtiö osti tehtaan vuonna 2008. Tehtaalla on muun muassa yli 600 robottia parantamassa valmistusprosessin tehokkuutta ja laatua. Craiovassa työskentelee noin 6000 henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Korona laski liikennevahinkojen määriä, vaikeasti vammautuneita oli aiempaa enemmän

Kuva: Timo Eskeli.

Koronavuoteen liittynyt liikennemäärän vähentyminen vaikutti myös liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen määriin. Liikennevahinkoja oli vuonna 2020 lähes viidennes aiempia vuosia vähemmän. Laskua tuli sekä omaisuus- että henkilövahingoissa.

Sen sijaan vaikeasti vammautuneiden määrä kasvoi. Vuoden 2020 tiedot on koottu Onnettomuustietoinstituutin tänään julkaisemaan Liikennevahinkotilastoon.

Vakuutusyhtiöiden Liikennevakuutuskeskukselle ilmoittamien tietojen mukaan vuoden 2020 aikana tapahtui yhteensä 82 500 liikennevakuutuksesta korvattua liikennevahinkoa. Määrä väheni edellisvuodesta 17 prosentilla ja oli myös edeltävien kymmenen vuoden (2010–2019) keskiarvoa 17 % matalampi.

Henkilövahinkojen määrä väheni 13 % edellisestä vuodesta ja 15 % edeltävien kymmenen vuoden keskiarvosta. Niiden liikennevahinkojen määrä, joissa oli osallisena jalankulkija tai pyöräilijä, putosi edellisvuodesta noin 10 %.

– Poikkeusolot näkyvät myös poikkeuksellisina vahinkomäärinä tilastoissa, sillä liikennevahinkojen määrä on vahvasti sidoksissa liikkumismääriin. Liikenteessä ajetut kilometrit eli ajosuorite putosi koronan vuoksi rajusti edellisvuosista varsinkin vuoden 2020 keväällä, mikä selittää myös liikenteessä tapahtuneiden vahinkojen määrän laskua, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Vuonna 2020 tapahtuneista liikennevahingoista arvioidaan maksettavan korvauksia yhteensä 435 000 000 euroa eli keskimäärin 4 800 euroa vahinkoa kohden. Osa korvauksista, kuten kuntoutukset ja työkyvyttömyyseläkkeet, tulee maksettavaksi tulevien vuosien aikana.

Parkkipaikolla peruutusvahinkoja, katuliikenteessä peräänajoja

Pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja vastaavilla alueilla tapahtui yhteensä yli 38 000 vahinkoa, mikä on 46 % kaikista liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Vahinkomäärä oli selvästi pienin kymmeneen vuoteen. Suurin vahinkoryhmä oli peruutusvahingot, joita oli vahingoista yli puolet (53 %). Seuraavaksi eniten oli törmäyksiä pysäköityyn ajoneuvoon (10 %).

Kaduilla tapahtui 22 % vähemmän vahinkoja kuin vuonna 2019. Tie- ja katuverkolla tapahtuneissa liikennevahingoissa yleisin onnettomuustyyppi oli peräänajot.

Kaikissa muissa onnettomuustyypeissä onnettomuuksien määrä laski, mutta kohtaamisonnettomuudet lisääntyivät lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Kun tarkastellaan kaikkia liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sekä katuliikenteessä että pysäköintialueilla, yleisin onnettomuustyyppi oli peruutusvahingot ja toiseksi yleisin peräänajot.

Vaikeasti vammautuneita aiempaa enemmän

Liikennevahinkojen kokonaismäärän reippaasta laskusta huolimatta liikennevahingoissa vammautui vaikeasti useampi henkilö kuin vuonna 2019. Vaikeasti vammautuneista 36 % oli henkilöautojen kuljettajia ja matkustajia ja 39 % oli mopoilijoita tai moottoripyöräilijöitä.

Nuorten määrä korostuu henkilövahinkokorvauksia saaneiden liikennevahinkojen uhrien joukossa. Henkilövahingoista korvauksia saaneista uhreista alle 25-vuotiaiden osuus oli 36 %, kun ikäluokan osuus väestöstä on 27 %.

Perjantaisin tapahtui eniten vahinkoja

Korkeiden liikennevahinkomäärien päiviin liittyy usein huono ajokeli tai vilkas meno- tai paluuliikenne. Vuonna 2020 liikennevahinkoja tapahtui eniten perjantaina 7.2. jolloin tapahtui 397 vahinkoa.

Iso vahinkojen suma kertyi myös juhannusta edeltäville päiville: keskiviikolle 17.6. kirjattiin yhteensä 323 ja torstaille 18.6. 374 vahinkoa. Sen sijaan pääsiäispäivänä ja 2. pääsiäispäivänä, itsenäisyyspäivänä ja joulupäivänä tapahtui alle 90 vahinkoa. Vuoden 2020 päiväkohtainen keskiarvo oli 225 vahinkoa.

Taustatietoja

Erilaisten tilastoontuloperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta. Liikennekuolemien osalta Liikennevahinkotilasto ei ole yhtä kattava kuin virallinen liikenneonnettomuustilasto. Liikennevahinkotilastossa käytettävä vaikeiden vammautumisten luokittelu ei vastaa virallisen tilaston luokittelua.

Tämän tilaston lukuihin eivät sisälly Liikennevakuutuskeskuksen käsittelemät vahingot, kuten tuntemattoman, vakuuttamattoman tai ulkomaisen moottoriajoneuvon aiheuttamat vahingot sekä vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.

Tutustu Liikennevahinkotilastoon 2020

 

Suomen halvin 7-paikkainen auto on hinnoiteltu ja ennakkomyynti alkanut

Kuva: Dacia.

Keväällä Suomeen saapuva Dacia Jogger on nyt hinnoiteltu ja annakkomyynti alkanut.

Uusi Dacia Jogger on kokoluokassaan edullisin Suomessa myytävä farmariauto, sillä sen hinnat lähtevät 17 999 eurosta.

Samalla Jogger on Dacian tiedotteen mukaan Suomen edullisin 7-paikkainen auto: lisäpaikat saa autoon tuhannella eurolla eli silloin Jogger maksaa 18 999 euroa.

Täysin uusi Dacia Jogger korvaa Dacian mallistossa sekä Logan MCV:n että Lodgyn.

Moneen käyttöön

Dacian linjoissa on katumaasturimaisuutta, jota korostaa myös suuri 200 millin maavara. Käytännöllisyyttä lisäävät kaikissa varustetasoissa vakiona olevat kattokaiteet. Comfort-varustetasosta alkaen ne voi kääntää kätevästi taakkatelineeksi.

Katso myös tämä: Tällainen on Dacian 7-paikkainen Jogger

Dacia Joggerin akseliväli on 2,9 metriä, mikä varmistaa luokan selvästi suurimmat tilat 4,55 metrin pituisessa korissa. Aikuiset mahtuvat myös kolmannelle istuinriville.

Kaikilla kolmella istuinrivillä on kyynärnojat ja säilytystiloja/-lokeroita, joten matkustajat on otettu monipuolisesti huomioon.

Tavaratila on todella kookas, sillä sen koko on 5-paikkaisessa versiossa 708 litraa.

Kun 7-paikkaisessa Joggerissa on käytössä kaksi istuinriviä eli viisi istuinpaikkaa, tavaratila on 506 – 595 litran suuruinen. Kahden istuinrivin ollessa käytössä tavaratila on peräti 1,15 metrin pituinen.

Kun vain edessä on matkustajat ja kaikki takaistuimet on taitettu alas, tavaratila kasvaa yli 1,8 kuutiometrin kokoiseksi.

7-paikkaisissa versioissa kolmas istuinrivi koostuu kahdesta erillisestä istuimesta, joista molemmat tai jommankumman voi tarvittaessa poistaa kyydistä kokonaan.

Tehokas ja taloudellinen

Dacia Jogger on varustettu uudella TCe 110 -moottorilla. Kolmesylinterinen 1,0-litrainen suorasuihkutusmoottori kehittää 81 kW (110 hv) ja 200 Nm vääntömomentin. Sen parina on kuusivaihteinen käsivalintainen vaihteisto.

Uudessa TCe 110 -moottorissa on paljon nykyaikaisia ratkaisuja, joilla lisätään tehoa, pienennetään polttoaineen kulutusta ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä.

Venttiilien ajoitus on muuttuva, minkä lisäksi öljypumpun tilavuus vaihtelee tarpeen mukaan.

Jogger kiihtyy nollasta sataan 10,5 sekunnissa (7-paikkainen 11,2 s) ja auto saavuttaa 183 km/h huippunopeuden. Vaikka Jogger on kookas ja tilava, sen yhdistetty kulutus (WLTP) on 5-paikkaisena 5,7 litraa sadalla ja hiilidioksidipäästö 128 g/km.

Kolme varustetasoa

Dacia Jogger tulee myyntiin kolmella varustetasolla, joista Essential tuo mukanaan 17 999 euron hintaan kaiken oleellisen.

Turvallisuusvarusteiden ja ledivalojen lisäksi autossa on vakiona muun muassa ilmastointilaite, ajotietokone, etusumuvalot, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkökäyttöiset ikkunannostimet edessä. Media Control -tietoviihdejärjestelmässä omaan telineeseensä sijoitettu kuljettajan tai matkustajan älypuhelin yhdistetään osaksi auton järjestelmää. Halutessaan puhelintaan voi myös hyödyntää auton kosketusnäyttönä Dacian tarjoaman ilmaisen Media Control -älypuhelinsovelluksen avulla.

Keskimmäisenä varustetasona on Comfort, jolloin Jogger maksaa 19 899 euroa eli lisähinta on 1 900 euroa. Rahalle saa runsaasti vastinetta niin auton ulkonäköön, mukavuuteen kuin ajoa helpottaviin varusteisiin. Ulkoa Jogger Comfortin tunnistaa korin värisistä peilien koteloista ja oven kahvoista sekä tummennetuista takaikkunoista.

Comfortissa on suomenkielinen Dacia Media Display, jonka kuljettajaa kohden käännetty 8-tuumainen kosketusnäyttö on kojelaudassa korkealla helposti luettavana.

Järjestelmään voi liittää älypuhelimen ja hyödyntää älypuhelinpeilausta eli Android Autoa tai Apple Carplaytä. Älypuhelinpeilaus on saatavilla myös langattomana versiona, joka sisältyy lisävarustelistalla olevaan Dacia Media Naviin.

Kumpaakin multimediajärjestelmää voi käyttää ohjauspyörän säätimin, samoin kuin vakionopeudensäädintä.

Vakiovarustelistalta löytyvät lisäksi tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin, pysäköintitutka takana, sähkösäätöiset, lämmitettävät ulkopeilit, sähkökäyttöiset ikkunannostimet myös takaikkunoissa ja paljon muuta.

Ylellisin Dacia Jogger Extreme maksaa 20 999 euroa. Sen 1 100 euron lisähinnalle tuovat katetta muun muassa näyttävät mustat kevytmetallivanteet, haineväantenni ja kiiltävänmustat ulkopeilin kotelot, jotka auttavat erottamaan Extremen muista Joggereista.

Matkustusmukavuutta lisäävät automaatti-ilmastointi ja taittopöydät etuistuinten selkänojissa. Käyttöä helpottavat puolestaan älyavainkortti ja peruutuskamera.

Dacia Joggerin 7-paikkaisuus maksaa vain tuhat euroa ja se on saatavissa kaikkien varustetasojen kanssa.

Täysin uuden Dacia Joggerin ennakkomyynti alkaa nyt ja ensimmäiset autot saapuvat Suomeen keväällä 2022.

www.dacia.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Marraskuussa selvästi viime vuotta enemmän liikennekuolemia

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui marraskuussa 290 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 23 ja loukkaantui 343 ihmistä.

Kuolleita oli 11 enemmän ja loukkaantuneita 24 vähemmän kuin vuoden 2020 marraskuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

Kuolleista 14 oli liikkeellä henkilöautolla, 1 mopolla ja 1 moottoripyörällä. Jalankulkijoita kuoli 4 ja polkupyöräilijöitä 3. Surmansa saaneista oli miehiä 15 ja naisia 8.

Tammi-marraskuussa tapahtui kaikkiaan 2 981 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 204 ja loukkaantui 3 558 ihmistä.

Kuolleita oli 8 enemmän ja loukkaantuneita 510 vähemmän kuin vuoden 2020 vastaavana aikana.

Surmansa saaneista 114 oli liikkeellä henkilöautolla, 8 pakettiautolla, 4 mopolla, 28 moottoripyörällä ja 3 kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 22 ja polkupyöräilijöitä 20. Lisäksi kuoli 5 muuta tienkäyttäjää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuoden Auto Suomessa 2022 on julkistettu

Kuva: Antti Järveläinen.

Vuoden Auto Suomessa 2022 -äänestyksen ensimmäiselle kierrokselle hyväksyttiin mukaan 27 ehdokasta. Toiselle kierrokselle eli finaaliin jatkoi kuusi uutuutta, joista peräti neljä oli sähköautoja. Tasaväkinen kamppailu voitosta käytiin polttomoottorisen Mercedes-Benzin C-sarjan ja sähköauto Škoda Enyaqin välillä, ja taisto päättyi jälkimmäisen voittoon.

Päätyökseen autoista ja liikenteestä kirjoittavia toimittajia edustava Auto- ja liikennetoimittajat ry valitsi kahdeksannen kerran Vuoden Auton Suomessa. Tuomareina ovat yhdistyksen 102 jäsentä, joista 55 osallistui äänestykseen molemmilla kierroksilla. Yhdistyksen kuorma-autoista ja moottoripyöristä kirjoittavat sekä pitkään eläkkeellä olleet jäsenet jättäytyivät pois äänestyksestä.

Ensimmäisellä kierroksella olivat mukana kaikki marraskuun alun 2020 jälkeen ja ennen lokakuun loppua 2021 Suomessa myyntiin tulleet täysin uudet automallit, jotka olivat tuomariston koeajettavana Nummelassa marraskuun alussa. Tuomaristona toimineet AuLin jäsenet valitsivat kukin mielestään kuusi tärkeintä uutuutta. Äänet laskettiin yhteen ja kuusi tuomareilta eniten ääniä saanutta ehdokasta jatkoi finaaliin.

Automarkkinoiden nopeasta muutoksesta kertoo hyvin se, että ensimmäisellä kierroksella yli puolet (14) oli sähköautoja. Kaikki mukana olleet ehdokkaat saivat ääniä vähintään kahdelta tuomarilta. Uutuusanti oli niin mainio, että kuuden parhaan valinta oli vaikeaa.

Tärkeimpänä kriteerinä Vuoden Autoa valittaessa on rahalle saatava vastine, jonka jokainen tuomari määrittelee oman näkemyksensä mukaan. Niinpä aivan finaaliin päässeiden kannoilla olivat sekä halvin ehdokas, Dacia Sandero, että kallein ehdokas, Mercedes-Benz EQS. Rahalle saatavan vastineen lisäksi jokainen tuomariston jäsen painottaa tärkeinä pitämiään ominaisuuksia, kuten teknisiä innovaatioita, ajettavuutta, tiloja ja turvallisuutta.

Finaalikierrokselle edenneet kuusi ehdokasta (neljä sähköautoa ja kaksi lataushybridinä saatavaa polttomoottorista autoa), vietiin vielä marraskuun lopulla Nummelaan perusteellista tutustumista varten. Sen jälkeen ensimmäisellä kierroksella äänestäneet tuomariston jäsenet jakoivat toisessa äänestyksessä ehdokkaille 15 ääntä.

Kuudesta ehdokkaasta yksi piti nostaa voittajaksi, jolle sai antaa enintään kuusi ääntä. Äänestyksessä kärkikaksikko, Škoda Enyaq ja Mercedes-Benzin C-sarja nousi muiden yläpuolelle. Kia EV6, Polestar 2 ja Hyundai Ioniq 5 muodostivat tiiviin kolmikon, jolle Peugeot 308 jäi vähän.

Škoda Enyaq keräsi tuomareilta eniten ykkössijoja (18), mutta Mercedes-Benzin C-sarja sai vain kaksi vähemmän. Ykkössijoilla mitaten kolmas oli Peugeot 308 ennen Polestar 2:ta.

Vuoden Auto Suomessa 2022 -lopputulokset:

1. Škoda Enyaq (184 p.)

2. Mercedes-Benz C-sarja (174 p.)

3. Kia EV6 (124 p.)

4. Polestar 2 (122 p.)

5. Hyundai Ioniq 5 (119 p.)

6. Peugeot 308 (102 p.)

Škoda teki huikean hattutempun, sillä se voitti Vuoden Auto Suomessa -tittelin jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Edelliset voittajat olivat Škoda Octavia (2021) ja Škoda Kamiq (2020).

Tuomariston jäsenet arvioivat voittajaa muun muassa seuraavasti:

”Paras uusi sähköauto oman konserniperheensä sisällä. Miellyttävä kokonaisuus, josta ei ergonomian, tilojen tai ajo-ominaisuuksien puolesta löydy oikein mitään moitittavaa. Enyaq on oikeastaan suosikkini Vuoden Autoksi, mutta ei kai Škoda voi voittaa ihan joka vuosi edes Suomessa?”

Edellisten vuosien voittajat:

2021: Škoda Octavia

2020: Škoda Kamiq

2019: Ford Focus

2018: Seat Ibiza

2017: Volvo S90/V90

2016: Opel Astra

2015: Volkswagen Passat

Gasum avaa neljä uutta kaasutankkausasemaa

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Energiayhtiö Gasum suunnittelee avaavansa Suomeen tulevien kuukausien aikana neljä uutta kaasutankkausasemaa. Pirkkalaan, Kotkaan, Sipooseen ja Hämeenlinnaan avattavat asemat palvelevat sekä raskasta liikennettä että henkilöautoja.

Gasum on panostanut voimakkaasti Pohjoismaisen raskaan liikenteen kaasutankkausasemaverkoston rakentamiseen viimeisen kahden vuoden aikana.

Yhtiön tavoitteena oli toteuttaa yhdessä eritoimijoiden kanssa 50 raskaanliikenteen kaasutankkausasemaverkosto Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan 2020 vuosikymmenen alkuun mennessä.

Pirkkalan, Kotkan ja Sipoon asemilta on saatavilla sekä nesteytettyä (LNG) että paineistettua (CNG) kaasua. Hämeenlinnan asema on erityisesti raskaalle kalustolle suunnattu paineistetun kaasun asema, jonka suunnittelussa on huomioitu mm. alueella kaasulla toimiva julkinen liikenne.

Kaikilta tankkausasemilta jaellaan niin maa- kuin biokaasua. Kotkassa ja Pirkkalassa asemat ovat alueiden ensimmäiset raskaan kaluston LNG:tä tarjoavat asemat laajentaen kaasutankkausasemaverkoston maantieteellistä kattavuutta.

Sipooseen ja Hämeenlinnaan rakennettavat asemat puolestaan vahvistavat vilkasliikenteisen alueen olemassa olevaa kaasuasemaverkostoa.

Suunnitteilla olevat asemat lisäävät kaasun saatavuutta raskaan kaluston lisäksi henkilö- ja jäteautoille sekä jakeluliikenteelle.

Suomessa on tällä hetkellä noin 16 000 kaasuajoneuvoa. Määrä kasvaa jatkuvasti, joten asemien tuomalle uudelle tankkauskapasiteetille on tarvetta.

Gasumin uusien kaasutankkausasemien avaamisajankohdista tiedotetaan aikataulujen tarkentuessa:

  • Teollisuustie 2, Pirkkala (LNG + CNG)
  • Turun valtatie 199, Hämeenlinna (CNG)
  • Jylpyntie 38, Kotka (LNG + CNG)
  • Keuksuontie 2, Sipoo (LNG + CNG)

Tankkaamalla dieselin sijaan maakaasua voi Gasumin mukaan pienentää polttoaineen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia.

Uusiutuvalla biokaasulla kasvihuonekaasupäästöt ovat Gasumin  mukaan jopa 90 prosenttia pienemmät. Lisäksi maa- ja biokaasun lähipäästöt, jotka vaikuttavat suoraan esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatuun, ovat huomattavasti perinteisiä polttoaineita pienemmät.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tänään paljastuu Vuoden Auto Suomessa 2022 — katso suoraa lähetystä verkossa

Vuoden Auto Suomessa finalistit. Kuva: Jari Kohonen.

Vuoden Auto Suomessa 2022 -titteliä lähti tavoittelemaan 27 ehdokasta, joista yli puolet oli sähköautoja. Ensimmäinen äänestyskierros painotti sähköautojen merkitystä uutuuksien joukossa, sillä kaikki finalistit ovat ladattavia.

Kaksi kolmasosaa eli neljä kuudesta on sähköautoja ja loput ovat saatavissa lataushybridinä.

Vuoden Auto Suomessa valitaan jo kahdeksannen kerran ja tänä vuonna tuomaristona toimivien Auto- ja liikennetoimittajat ry:n jäsenten työ oli erityisen hankalaa voimalinjamurroksen takia.

Vuoden Auto Suomessa -valinnassa tärkeimpänä ominaisuutena pidetään rahalle saatavaa vastimetta, jonka jokainen tuomari saa määrittää oman näkemyksensä mukaisesti.

Kun ensimmäisen kierroksen jälkeen finalistikuusikot koottiin yhteen, saatiin selville loppukilpailuun jatkavat. Ne ovat aakkosjärjestyksessä: Hyundai Ioniq 5, Kia EV6, Mercedes-Benz C‑sarja, Peugeot 308, Polestar 2 ja Škoda Enyaq.

Autotodayn lukijoiden mielestä ykkönen on Peugeot 308 ja jaetulla kakkospaikalla Mercedes-Benz C -sarja ja Škoda Enyaq.

Vuoden Auto Suomessa 2022 julkistetaan torstaina 16.12. kello 18.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä IS-TV:ssä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

11-vuotias tyttö kuoli levykuorman pudottua kuorma-autosta hänen päälleen

Kuva: CvB.

Helsingin Pukinmäenkaarella tapahtui keskiviikkona 15.12. liikenneonnettomuus, jossa menehtyi 11-vuotias tyttö. Uhri jäi kuorma-autosta pudonneen levykuorman alle.

Onnettomuus sattui noin kello 14.30–15.30 Kehä I:n kohdalla.

Poliisin tietojen mukaan kuorma-auton kuljettaja oli pysähtynyt korjaamaan kuormaa Pukinmäenkaaren varteen. Kesken korjaustoimien suurin osa levypainoista oli pudonnut auton sivulle ojaan.

– Kuljettaja soitti avuksi työkaverinsa. Menehtynyt henkilö löytyi, kun kuljettaja ja avuksi tullut kollega siirsivät pudonnutta kuormaa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jouni Jokinen.

Kuljettaja ei poliisin mukaan ollut päihtynyt.

Poliisi ei tässä vaiheessa avaa rikosnimikkeitä, koska tapahtumien tarkka kulku on vasta selvityksessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //