Historian havinaa: Kantotuolista automobiiliin

Ihmissuvun tiedetään liikkuneen paikasta toiseen etsiessään kohtuullisia asuinseutuja. Pääasia on ollut ruuan löytyminen sekä itselle että karjalle. Alkeellinen kulkutapa on ollut jalkapatikka pitkilläkin matkoilla. Pidemmille taipaleille oli pakko ottaa avuksi kavioeläimillä ratsastaminen.

Tuskin kenellekään nykyiselle Sedan-automallilla ajelevalle voi tulla mieleen, mitä moinen nimi merkitsee ja mistä se on peräisin.

Historiassa kerrotaan ensimmäisten ”henkilökuljetusvälineiden” olleen nimeltään Sedan. Se oli orjien kantama katoksella varustettu kantotuoli.

Tätä kulkemisen ja liikkumisen muotoa käyttivät rikkaat ja ylhäiset kansalaiset monia vuosituhansia sitten Sana sedan on pohjoismaisille, ruotsinkieltä puhuville tuttu. Sen tunnetuin merkitys on jonkin jälkeen. Mutta mitä tekemistä sillä on kulkemisen kanssa jää arvelujen varaan.

Italian kielen murteessa sen perussana on tuolia tarkoittava sana sedia, joka useissa kielissä perustuu latinalaiseen sanaan ”sed”, jonka kantasana on ’sella’ – kantotuolin perinteinen nimi

Sedan on myös koillis-Ranskassa sijaitseva pikkukaupunki. Historia kertoo siellä 1800-luvulla käydystä sodasta, jossa Napoleon kärsi musertavat tappiot. Siitä, mitä paikkakunnan nimi Sedan merkitsee, ei kerrota.

Sanakirjan mukaan yksi sen merkityksistä on kulkuneuvo, mutta tuskin sitä aikoinaan osattiin kulkuneuvoksi nimittää.

Vuosituhansien jälkeen käsite sedan on noussut maailmantietoisuuteen edustamalla tietynlaista autonkorimallia.

Pyörän synty – yksinkertainen oivallus

Monen sivistystä eteenpäin vievän ratkaisun juuret löytyvät sumerilaisista. Sumer oli varhainen, noin 4000–2000 eKr, sivilisaatio Mesopotamiassa, nykyisessä Etelä-Irakissa Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoissa.

Sumer oli varhaisimpia korkeakulttuurin keskuksia ja kaupungistuneita alueita. Se oli todellinen edelläkävijä ja nykykäsityksen mukaan länsimaisen kulttuurin perimmäinen lähde. Sumerilaiset keksivät muun muassa kirjoitustaidon, sekä kuvakirjoituksen ensimmäisinä maailmassa.

Sumerin kartta Kuva Wikipedia, Valosäde.

Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen.

Sumerit ottivat vuoden 3000 eKr aikoihin käyttöön myös ensimmäisen tunnetun kirjoitusjärjestelmän, pronssin käsittelyn, savenvalajan pyörän ja vaunujen pyörän. Sumerilaisten suuri oivallus oli kitkan voittaminen, mutta myös liikkeen pysäyttäminen.

Todennäköisesti ensimmäinen ”pyörän” sovellus oli vieritystukki, jonka avulla vieritettiin tavaroita paikasta toiseen. Esim. isojen kivien alle laitetut tukit auttoivat kivien liikuttelussa.

Vieritystukkeja alettiin käyttää jo 3000 eKr, mutta niitä oli todennäköisesti jo paljon aikaisemmin. Tämän oivalluksen seurauksena syntyivät myös telat, joita mm. egyptiläiset hyödynsivät raskaiden kivien siirtämisessä rakennustyömaillaan. Käytännön sovelluksia telasta käytetään nykypäivänäkin esim. monissa rakennusalan nostureissa sekä panssarivaunujen telaketjuissa.

Me erilaisilla kulkuneuvoilla liikkuvat pidämme pyörää ihan yksinkertaisena keksintönä, mutta monella meistä ei ole aavistustakaan sen syntyhistoriasta eikä siitä, kuinka tärkeä ja nerokas keksintö se ollut.

Pyörän käyttö kuuluu ihmiskunnan suuriin oivalluksiin ja alkoi saven muovaamisesta. Siihen työhön oli kehitetty jaloin pyöritettävä, vieläkin käytössä oleva dreija. Sen avulla saviastiat pystyttiin tekemään pyöreiksi. Syntyi meidän tuntemamme pyörämuoto.

Seuraava pyörän kehitysvaihe on sumerilainen pyörä, joka on valmistettu kolmesta lankusta, jonka jälkeen ne on pultattu yhteen ja vuoltu pyöreäksi.

Pyörän muoto mullisti ja monipuolisti liikkumisen sekä tavaroiden kuljetukset

Alun perin työtavat ja työkalut keksittiin maanviljelyksen tarpeisiin. Sitten ymmärrettiin, että pyörää voidaan vetää härän perässä ja sen jälkeen keksittiin vaunut. Ne olivat käyttökelpoisia kulkuneuvoja sodissa.

Auran avulla voitiin muokata maata helpommin kuin käsin kuokkimalla, ja näin maa tuotti suuremman sadon. Aurat tehtiin aluksi kivestä, puusta ja sen jälkeen raudasta.

Sitten opittiin valmistamaan myös metalliesineitä. Metallia piti sulattaa tai sitä työstettiin takomalla kuuma metalli halutun muotoiseksi. Kallioista louhittiin kultaa, hopea ja kuparia. Rauta osoittautui moniin tarpeisiin parhaimmaksi metalliksi.

Puolapyörä on Rooman valtakunnan aikaan kehittynyt pyörä, jossa paino siirrettiin pois pyörän keskeltä puolien avulla, jotka yhdistivät keskiön vanteeseen. Tämä pyörä oli leveämpi ja kevyempi. Muun muassa varhaisissa junan pyörissä oli keskusta, -puolat ja -vanne, jotta pyörät kestivät höyrykoneiden ja vaunujen painon.

Tätä aikakautta kuvaa hauskasti meilläkin tuttu Hanna-Barberan mainio piirrossarja The Flintstones, Kiviset ja Soraset, jossa Retu Kivinen ja Tahvo Soranen seikkailevat kivikautisissa maisemissa

Nykyajan ihminen ei voi kuvitella, mitä elämä olisi, jos pyörää ei olisi keksitty!

Pyörän muoto auttoi ihmiskunnan nousun pyörille

Oivallus luo toisen. Ilmeistä oli, että telojen käyttö tavaroiden siirtelyissä johti pyörän käytön monipuolistumiseen. Pyörät ja väliin akseli, päälle lava ja vankkurit oli valmiit käyttöön. Voimanlähteenä olivat härät, aasit tai hevoset.

Vaunujen käyttöönotto oli nykytermein ilmaistuna vallankumous. Vaikka tätä keksintöä pystyttiin käyttämään jokapäiväisissä askareissa kuten maataloudessa, metsästyksessä, merkittävin käyttö oli sotatoimet naapuriheimoja vastaan.

Vanha piirros kuvaa silloisia hevosten vetämiä vaunuja. Vaunun etuosassa näkyvät keihäät ja nuolet paljastavat niiden käytön myös ”sotavaunuiksi”, joiden avulla pystyttiin nujertamaan vihollisen aikeet.

Ei taitanut olla sedan eikä limusiini tämä kulkuneuvo. Hyökkäysvaunu taitaisi olla paremmin kuvaava ilmaisu tästä 3500 eKr-mallin laitteesta. Voitaneen todeta, että kyseessä saattaisi olla automobiilin esiaste?

Teksti: Usko Sipilä

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!