Noin 70 prosenttia kuljetusalaa sitovista laeista säädetään EU-tasolla. Suomen tulee olla tarkkana EU-päätöksenteossa, sillä maamme kilpailukyky Euroopan päämarkkinoiden reuna-alueella perustuu kuljetuksien ja logistiikan toimivuuteen, todetaan SKALin tiedotteessa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:llä on pitkät perinteet alan puolesta tehtävässä EU-vaikuttamistyössä. Kädenjälkemme löytyy monesta ratkaisusta, joilla on torjuttu Pohjoismaille haitallisia muutoksia EU-lainsäädännössä.

Yksi tärkeimpiä oli painavien ajoneuvoyhdistelmien, ns. moduulien, kiellon estäminen rajat ylittävässä liikenteessä vuonna 2014. Muutos olisi heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Tuoreempia esimerkkejä on Suomen FF55-pakettiin joulukuussa 2021 ottama kanta, jolla käytännössä estetään dieselin ja bensiinin verotasojen harmonisointi EU:n energiaverodirektiivissä.

– Pienenä maana Suomen on hyödynnettävä tehokkaasti saatavilla olevaa asiantuntijatietoa ja tehtävä yhteistyötä, johon logistiikka-alan järjestökenttä osallistuu. SKALilla on ollut ja on siinä oma vahva roolinsa, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto.

Ylälehdon mukaan syrjäisenä ja pitkien etäisyyksien EU-jäsenvaltiona meidän on oltava erityisen valveilla säädösmuutosesityksissä ja käytävä yksityiskohdatkin läpi tarkkaan. SKALin näkökulmasta Suomi on saavuttanut vahvan aseman EU-pöydissä verkostoitumalla ja tuottamalla vaikutusarviointitietoa.

Päästövähennystavoitteet ja polttoainekustannukset vastakkain

Kuljetus- ja logistiikkayritysten merkittävimpiä haasteita ovat yhä monimutkaisemmiksi ja haastavimmaksi muodostuvat päästövähennyskeinot.

Diesel on nykyteknologian valossa ainoa soveltuva käyttövoima Suomessa yleisissä pitkissä ja painavissa ajoneuvoyhdistelmissä, jotka kuljettavat tavaraa pitkiä etäisyyksiä tuotantolaitoksilta ja varastoilta eteenpäin. Dieselin käytön sanktioiminen EU-tasolla olisi Suomelle kohtalokasta. Ilman toimivaa ja kohtuuhintaista logistiikkaa kilpailukykymme rapautuu.

– Tällä hetkellä olemme veitsenterällä kustannusvertailussa. Venäjän käynnistämä sota on syössyt polttoaineen hintakierteeseen, joka ei ota laantuakseen. Siksikin on äärimmäisen tärkeää, että EU:n FF55-ilmastopaketti ei lisää elinkeinoelämän taakkaa entisestään, muistuttaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKALin päivittäisestä EU-vaikuttamistyöstä Brysselissä vastaa edunvalvontatoimisto FinMobility ry. FinMobility toimii lähellä EU-päätöksentekoelimiä ja edustaa merkittävää joukkoa kotimaisia liikenteen ja infran etujärjestöjä. Suomi pystyy tarjoamaan EU-keskusteluun parhaita käytäntöjä esimerkiksi kansallisten energiatehokkuusohjelmien käytöstä.

– Paljon on saavutettu, mutta nyt on erityisen paljon liikennettä koskevia aloitteita käsittelyssä ja valmistelussa, ja päästövähennystavoitteet hallitsevat keskustelua. Lähtökohtamme on, että lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa suomalaiselle logistiikalle on vältettävä, sanoo FinMobilityn toimitusjohtaja Pasi Moisio.

SKALin päätavoitteet EU-vaikuttamisessa

• Bensiinin ja dieselöljyn verokohtelua ei tule yhtenäistää.
• Ammattidieseljärjestelmän käyttömahdollisuus on säilytettävä.
• Päästövähennysten kustannuksia ei tule tasata EU-jäsenvaltioiden kesken sosiaalisin perustein, jolloin Suomi maksaisi kehittymättömämpien maiden kustannuksia.
• EU:n päästökauppaesityksen kustannus- ja päästövähennysvaikutuksista Suomeen tarvitaan lisää tietoa.
• Uusiutuvan energian sääntelyssä mitään energialähteitä tai käyttövoimia ei tule suosia toisten kustannuksella.
• Uusiutuvia ja synteettisiä kaasu- ja nestemäisiä polttoaineita hyödyntävä polttomoottori tulee nähdä vähäpäästöisenä ratkaisuna etenkin raskaissa kuljetuksissa.
• Kestävyyskriteerit täyttävien uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainevalikoimaa ei tule tarpeettomasti rajoittaa.
• Suomessa sallittu ja käytössä oleva kalusto (mitat ja massat) on huomioitava.
• Suomen ilmasto-olosuhteet ja pitkät kuljetusetäisyydet on huomioitava.
• Uusiutuvat polttoaineet on huomioitava päästövähennystavoitteiden laskentaperiaatteissa.
• Raskaimpien kuorma-autojen hankintahintoja ei tule nostaa suhteessa muihin.
• Raskaimpia kuorma-autoja (4-akseliset ja suuremmat) tulee voida valmistaa ja myydä keskimääräisen CO2-laskennan ulkopuolella ilman sakkomaksupelkoa.
• Suomen on voitava säilyttää nyt käytössä olevat kuljetuskaluston mitat ja massat ilman muutoksia.
• Rajat ylittävä liikenne: EU-naapurimailla tulee säilyä oikeus päättää kahdenvälisesti rajojensa ylittävien kuljetusten mitoista ja massoista yhteisten nimittäjien mukaisesti (bilateraalisopiminen).
• Ulkomainen liikenne: Ns. kabotaasirajoitus yhdistettyjen kuljetusten maaosuudella on säilyttävä jatkossakin.
• Kaikkia kuljetusmuotoja on kohdeltava tasavertaisesti. Rautateitä ei tule suosia rahoituksessa.
• Kuorma-auton ajokortin yleinen ikäraja tulee laskea 18 vuoteen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //