Koronavirustilanteella on selkeä vaikutus autoilun määrään Suomen suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna koronatilanne oli ankarimmillaan vuoden alkukuukausina sekä toisaalta myös aivan vuoden lopussa, mikä näkyi vähäisempinä autoilumäärinä kautta Suomen, todetaan EasyParkin tiedotteessa.
Kaupunkiliikenteen määrän aaltoilu näkyy pysäköintisovelluksen EasyParkin datassa.
– Esimerkiksi lokakuussa, jolloin autoiltiin viime vuonna eniten, suomalaiset autoilivat kaupungeissa 56 prosenttia enemmän kuin tammikuussa. Tammikuu taas oli vuoden autottomin kuukausi viime vuonna. Moinen eroavaisuus vuoden sisällä on täysin poikkeuksellista ja johtuu luonnollisesti pandemiasta, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen sanoo.
– Autoilu on vähentynyt koronakriisin aikana, koska kodeissa vietetty aika on kasvanut. Se johtuu rajoituksista, sairastumisista, karanteeneista ja suositusten noudattamisesta. Viime vuonna koronatilanteen vaikutus näkyi erityisen konkreettisesti, koska tilanne vaihteli paljon vuoden aikana, Kolehmainen lisää.
Erityisen hiljaista aikaa viime vuonna Suomessa oli vuoden alku, jolloin koronatilanne oli ankea.
Suomalaiset autoilivat tammikuussa kaupungeissa liki 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 tammikuussa, jolloin koronakriisi oli vielä tulevaisuutta.
Suurimmat etätöihin liittyvät erot autoilussa olivat nähtävissä Uudellamaalla. Kolmasosa suomalaisista asuu Uudellamaalla, joten siellä on ilman kulkutautiepidemiaa eniten autoilua ja eniten työpaikkoja, joiden työt onnistuvat etänäkin.
Kesä oli liki 40 prosenttia alkuvuotta vilkkaampi
Kesä-, heinä- ja elokuun aikana suomalaiset autoilivat 39 prosenttia enemmän kuin vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Paikkakuntakohtaiset eroavaisuudet maan sisällä olivat merkittäviä.
– Helsingissä kesäkuukausien pysäköintimäärä oli 34 prosenttia suurempi kuin tammi–maaliskuun. Vastaavasti Tampereella kesäkuukausien kasvu oli 37 prosenttia, Turussa 27 prosenttia ja Oulussa 52 prosenttia. Kesällä kaupunkiliikenteen määrään vaikuttaa luonnollisesti paikkakunnalle suuntautuvan turismin määrä, Kolehmainen kertoo ja jatkaa:
– Kesällä juhannus on jokavuotinen poikkeama. Mökkijuhannukset, sukuloinnit ja muu rentoutuminen näkyvät autoilun määrän selkeänä uppoamisena sen yhden viikonlopun aikana. Viime vuonna määrä putosi juhannuksen ajaksi Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla ja Turussa reilut 30 prosenttia kussakin. Oulussa hieman vähemmän, 26 prosenttia.
Hiihtolomaviikkojen vaikutus sen sijaan oli vähäinen.
Viranomaisviestintä vaikuttaa ihmisiin
Viranomaisten ja valtaapitävien ulostuloilla on ollut oma vaikutuksensa ihmisten intoon poistua kodeistaan.
Viime vuonna maaliskuun alussa autoilun määrä putosi koko Suomessa. Edellisellä viikolla THL oli tiedottanut koronatapausten tavoittaneen suurimman määrän koko siihenastisen epidemian aikana. Entistä järeämpiä toimia epidemian hillitsemiseksi peräänkuulutettiin.
Tuolloin myös ennusteet seuraavan viikon erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä povasivat nousua. Maaliskuun alussa vähentynyt autoilu lähti kunnolla taas käyntiin vasta huhtikuun puolivälissä.
Koronatilanne vaikeutui Suomessa nopeasti viime marras- ja joulukuussa. Siitäkin seurasi aaltoliikettä autoilun määrään.
– Jouluostossesonki kyllä näkyi ihmisten liikkumisena, mutta omikronin ilmaantuminen taittoi sitä terää. Aivan vuoden lopussa taas ihmisten ajanviettoon vaikutti sekin, että joulun pyhät osuivat viikonlopulle, eikä ylimääräisiä vapaapäiviä juurikaan ollut, Kolehmainen päättää.
