Liikenneturvan selvitys osoittaa, että liikenteen automaatiolle lämmetään hitaasti. Kyselystä käy myös ilmi, että yllättävän moni ei tiedä mitä turvatekniikkaa omassa autossa on.
Liikenneturva selvitti vuosina 2020 ja 2016 millaisen auton suomalainen valitsisi, jos saisi valita auton ilman reunaehtoja. Kaksi kolmesta ottaisi tänä päivänä nykyaikaisen auton, jossa on turvatekniikkaa, mutta ajaminen halutaan hoitaa itse.
Vertailu vuoteen 2016 osoittaa, että nykyaikaisen, aktiivisesti hallintaan osallistuvan auton arvostus on hieman noussut samalla kuin perinteisen, täysin kuljettajan varassa toimivan auton osuus on laskenut. Robotti- tai itseohjautuvan auton valitsisi noin joka seitsemäs vastaaja.
Keskustelu ajoneuvotekniikan ympärillä keskittyy tällä hetkellä vahvasti käyttövoimiin, vaikka vähintään yhtä tärkeänä asiana pitäisi tuoda esiin nykyautojen parempi turvallisuus verrattuna vanhoihin autoihin.
– Liikenneturvan kyselyssä esimerkiksi risteävän liikenteen varoitinta ei koettu kovin tärkeäksi, vaikka sillä on paljon turvallisuuspotentiaalia. Risteävää liikennettä havaitsevat järjestelmät kehittyvät autoissa jatkuvasti. Alkuvaiheessa ne tunnistivat vain muut autot, mutta nykyään ne erottavat sujuvasti myös törmäyskurssilla olevat aikuiset ja lapset sekä hirvieläimet – jopa pilkkopimeässä, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen korostaa.
Kuljettajalla on vastuu vaikka automaatio tuo vapautta
Automaatio tukee parhaimmillaan ihmisen havaintokykyä ja tarvittaessa puuttuu ajamiseen ennaltaehkäisten onnettomuuteen joutumista.
Suomalaistutkimus osoitti, että auton ajonvakautus vähensi loukkaantumiseen johtaneita suistumisonnettomuuksia 64 prosenttia ja 82 prosenttia kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia.
– Ajonvakautusjärjestelmä seuraa pyörien liikettä sata kertaa sekunnissa ja se pystyy jarruttamaan yhtä pyörää kerrallaan. Ihmisen reaktioaika on vähintään kaksi sekuntia ja sinä aikana auto liukuu jo kymmeniä metrejä. Ihminen ei ehdi ottaa edes jalkaa kaasulta pois, kun auto on jo havainnut vaaran ja toiminut. Samat hyödyt pätevät muihinkin aktiivisiin turvavarusteisiin. Automaatiossa ei ole reaktioaikaa, väsymystä, tai kännykkää kädessä ajon aikana. Ne toimivat heti, lataa Heiskanen.
Liikenneturvan selvityksestä käy ilmi, että ajonvakautusjärjestelmä (ESC) on jo puolella vastaajista. Mutta samalla joka seitsemäs (15 %) ei ollut varma, onko järjestelmää omassa autossa. Osa myös ottaa turvavarusteet pois päältä.
Katso muita Liikenneturvan juttuja.
Heiskasen mukaan käynnissä on haasteellinen välivaihe. Toisaalta hienoja turvalaitteita on paljon, mutta täysin autonominen ajaminen ei ole vielä todellisuutta.
– Ymmärrys automaation toimintaperiaatteista on ensiarvoisen tärkeää. Kuljettajalla on oltava tarkka tieto, mitä automaattinen ajojärjestelmä tekee ja mitä se ei tee. Esimerkiksi viestittelyyn ajon aikana ei kannata ryhtyä, jotta välttyy yllättäviltä tilanteilta, vahvistaa Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.
Turvatekniikan kolme tärkeintä – huomioi ainakin nämä seuraavan auton hankinnassa:
- Ajonvakautusjärjestelmä eli ESC estää auton luisuja ja niistä johtuvia hallinnan menetyksiä. Liukkaalla kelillä ajonvakautusjärjestelmän merkitys korostuu entisestään.
- Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä jarruttaa osuman välttämiseksi tai sen seurauksien lieventämiseksi törmäysuhkan ollessa välitön.
- Kaistalla pysymistä avustavat tai tukevat järjestelmät ehkäisevät ajautumista pientareelle tai vastaantulijoiden kaistan puolelle esimerkiksi tärisyttämällä rattia tai tekemällä ohjausliikkeen.
Suomalaiset ovat tyhmiä tai vanhanaikaisia. Itse en ainakaan pidä ajamisesta ja sen tuomasta vastuusta. Autossa olisi mukavampi rentoutua tai tehdä omia juttuja.