Demos Helsinki ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat Sähköautoilijat ry:n tilauksesta kirjoittaneet raportin ”Suomen täyssähköautokannan kasvu ja päästövähennykset – Politiikkaoppeja verrokkimaista”.
Raportissa hahmotetaan miltä Suomen sähköautokannan kehitys voisi näyttää, jos Suomessa otettaisiin käyttöön vastaavia politiikkatoimia kuin Norjassa, Ruotsissa tai Alankomaissa ja millaiset päästövähennykset sitä kautta olisivat mahdollisia.
Vertailu osoittaa, että jos Suomessa otettaisiin soveltuvilta osin käyttöön samanlaisia politiikkatoimia, täyssähköautokannan kehitys voisi olla huomattavasti nopeampaa kuin Fossiilittoman liikenteen tiekartan perusennusteessa.
Täten olisi mahdollista saavuttaa isompia päästövähennyksiä henkilöliikenteessä.
Valtioneuvoston tammikuussa julkaisemassa luonnoksessa Fossiilittoman liikenteen tiekartasta on asetettu tavoitteeksi, että Suomen liikennejärjestelmän päästöt laskevat puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.
– Sähköisellä liikenteellä on todella merkittävä rooli Suomen sinänsä hyvien ja kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, mutta valitettavasti tuntuu siltä, että tätä potentiaalia ei ole täysimääräisesti tunnistettu hallituksessa. Selvitys osoittaa, että Suomi voisi saavuttaa suuremmat päästövähennykset panostamalla aidosti aktiiviseen täyssähköautojen lisäämistä edistävään politiikkaan – kuten monessa Euroopan maassa on tehty. Samalla tarve tehdä kansalaisille epämiellyttävempiä päätöksiä, kuten polttoaineveron korottaminen, vähenisi, toteaa Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Immonen.
Myös muita vaihtoehtoja
Tiekartassa on esitelty myös muita vaihtoehtoisia käyttövoimia, joita päästövähennyksiin tarvitaan.
Biokaasu- ja vetyautot voivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja raskaassa liikenteessä, jonka sähköistyminen etenee hitaammin, mutta henkilöautojen kohdalla ne ovat todella marginaalisia.
Monet autonvalmistajat ovat jo lopettaneet niiden kehittämisen ja keskittyvät nimenomaan sähköautojen kehitykseen.
Täyssähköautojen määrän kasvu on ollut monissa Euroopan maissa erittäin nopeaa ja niiden osuus myydyistä autoista on kasvanut kiivaasti erilaisten politiikkatoimien siivittämänä.
Norjan tavoite on, että vuonna 2025 maassa kaikkien uusien henkilöautojen tulee olla päästöttömiä ja pääsääntöinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi on sähköautoilun edistäminen.
Sähköautojen ja polttomoottoriautojen hintaeroa kavennettava
Maavertailu osoittaa, että vaikuttavimpia toimia täyssähköautoilun edistämiseen ovat olleet toimenpiteet, jotka pienentävät polttomoottoriautojen ja täyssähköautojen hintaeroa.
Tärkeää on myös, että harjoitettu sähköautopolitiikka on johdonmukainen ja mahdollisimman ennustettava, jotta auton ostajat uskaltavat tehdä kotitaloudelle merkittävän investointipäätöksen.
Pitkäaikainen tuki osoittaa, että täyssähköautokannan kasvattamiseen löytyy poliittinen tahtotila.
– Suomen täyssähköautojen hankintatuki on muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna erittäin pieni. Ruotsissa hankintatuki on huhtikuun alusta lähtien noin 7 000 euroa ja Saksassa jopa 9 000 euroa, kun se vastaavasti on Suomessa vain 2 000 euroa. Suomen hankintatuen hintakatto sulkee lisäksi pois pitkän toimintasäteen ja siten todennäköisemmin fossiilikilometrejä korvaavat ja merkittävämmät päästövähennykset tuomat autot tuen piiristä. Presidentti Joe Bidenin hallinto julkaisi maaliskuun lopussa 174 miljardin liikenteen sähköistymistä edistävän lakipaketin – mikä tarkoittaisi BKT-kokoon suhteutettuna Suomessa yli kahden miljardin investointia, sanoo Immonen.
Selvityksen maatarkastelut antavat selkeän kuvan siitä, että Suomessa olisi mahdollista saavuttaa Fossiilittoman liikenteen tiekartan skenaarioita suuremmat päästövähennykset panostamalla enemmän täyssähköautoilun edistämiseen.
Sähkö- ja polttomoottoriautojen hintaero tulee myös todennäköisesti kaventumaan tulevaisuudessa muutenkin, mikä edelleen edesauttaa täyssähköautojen määrän kasvua.
Suomessa suositaan lataushybridejä
Ladattavien ajoneuvojen suosio kasvaa jo nyt Suomessa, mutta hankinnat painottuvat lataushybrideihin, jotka eivät tuo toivottuja päästövähennyksiä.
Ladattavien hybridien todelliset päästövähennykset voivat olla jopa yli 2,5 kertaa ilmoitettuja suuremmat.
– Skenaariot osoittavat, että fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoiteltu 700 000 sähköauton määrä 2030 on vaikea saavuttaa pelkästään sähköautojen hankintaan liittyvillä kannusteilla. Skenaarioihin liittyy kuitenkin merkittävä epävarmuus, koska autojen tarjonta ratkaisee, löytyykö kunkin ostajan tarpeisiin sopivaa automallia sähköisenä. Tarkastelu myös näyttää, että mahdolliset tuet kannattaa kohdistaa Norjan tapaan täyssähköautoihin, koska niiden avulla päästövaikutus on merkittävästi suurempi kuin Ruotsin mallissa, jossa myös ladattavia hybridejä tuetaan. Norjan mallin mukaisilla tuilla päästövähennys on 1 Mt hiilidioksidia vuonna 2030, mikä on 61 % fossiilittoman liikenteen tiekartassa arvioidusta uusilla toimenpiteillä tavoiteltavasta päästövähenemästä (1,65 Mt) vuodelle 2030. Ruotsin mallilla päästövähennykset ovat 0,7 Mt ja Hollannin mallilla 0,4 Mt., sanoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen.
Selvityksen ovat toteuttaneet Demos Helsingin Otto–Wille Koste ja Tampereen yliopiston Heikki Liimatainen ja Riku Viri.
