Koti Blogi Sivu 984

Ralli: Markus Manninen taas palkintopallille Italiassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Toyota Motor Italia.

Markus Manninen nousi jälleen palkintokorokkeelle, kun Italian GR Yaris -rallicupin neljäs osakilpailu ajettiin viikonloppuna Gardajärven lähistöllä.

Manninen ja kartanlukija Teemu Sillanpää selvittivät varmuudella 1000 Miglia -rallin haastavat asvalttierikoiskokeet ja sijoittuivat toiseksi GR Yaris -rallicupin kilpailussa. Ja mikä tärkeintä, pahin kilpakumppani Thomas Paperini jäi suomalaisten taakse selvällä erolla.

Sateinen keli toi oman lisämausteensa etenkin kilpailun alussa. Tämä tarkoitti sitä, että Manninen joutui miettimään tarkoin rengasvalintojaan.

Katso tästä muita juttuja Markus Mannisesta.

– Aamupäivän lenkillä meillä oli kaksi sadekelin ja neljä kuivan kelin pyörää mukana. Nelospätkällä tuli oikein kunnolla vettä, ja meillä oli sadekelin renkaat etupäässä. Muutaman kerran auto lähti huikeaan ”sladiin”. Kun koetti työntää täysillä, perä oli heti irti, Manninen kuvaili.

Manninen saavutti sarjatilanteessa kärkikuljettaja Paperinia, joka sijoittui kolmanneksi Pohjois-Italiassa. Paperinilla on yhä selvä johto sarjassa, mutta kakkosena oleva Manninen ei ole luovuttanut.

Rallicupista on ajamatta vielä kaksi osakilpailua.

Manninen on kerännyt italialaisessa asvalttisarjassa kokemusta reilun vuoden ajan. Varsinkin tällä kaudella suomalainen on näyttänyt taitonsa paikallisia kuljettajia vastaan.

Kauden seuraava osakilpailu, Modenan ralli, on ohjelmassa lokakuun alussa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yksi henkilö menehtyi henkilöauton ja säiliöauton kolarissa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Poliisille tuli maanantaina kello viiden jälkeen iltapäivällä ilmoitus onnettomuudesta, jossa henkilöauton kuljettaja törmäsi autollaan säiliöautoon Porintiellä Karkkilassa.

Henkilöauton kuljettaja menehtyi onnettomuuspaikalla elvytyksestä huolimatta.

Poliisi jatkaa onnettomuuteen johtaneiden syiden selvittämistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

13-vuotias poika vaaaransi liikennettä viritetyllä mopolla Kerimäellä

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Sunnuntaina 13-vuotias poika pakeni poliisia kevytmoottoripyöräksi muunnetulla mopolla Savonlinnassa Kerimäen taajamassa.

Itä-Suomen poliisin partio havaitsi sunnuntaina iltapäivällä Kerimäen Puruvedentiellä mopon, jonka kuljettaja lähti pakenemaan poliisipartiota heti sen nähdessään.

Mopo pakeni liikennettä vaarantaen pitkin Kerimäen taajama-aluetta, kunnes poliisipartio lopulta sai mopon pysähtymään.

Lue tästä muita juttuja viritetyistä mopoista.

Mopon kuljettaja osoittautui 13-vuotiaaksi paikkakuntalaiseksi nuoreksi. Pojalla ei ole mopon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia.

Poliisin tarkastuksessa mopon todettiin olevan muutetun kevytmoottoripyöräksi. Mopossa ei ollut rekisterikilpeä kiinnitettynä.

Alle 15-vuotiaan mopoa kuljettanut poika ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa tekemistään rikoksista.

Poikaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja ajoneuvorikkomuksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

STOP autoilijoiden kuritukselle! -kansanliikkeen terveiset hallituksen budjettiriiheen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto

Jo vuosikymmeniä korkeasti verotettujen polttoaineiden hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun jo kesällä 2021 ja nousu on kiihtynyt entisestään alkuvuoden 2022 jälkeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Ensi talven energian hintojen asumisen ja liikkumisen osalta odotetaan nousevan täysin kestämättömälle tasolle.

Energiaköyhyydellä tarkoitetaan esim. korkeista energiakustannuksista johtuvaa perustarpeiden toteutumisen puutetta, jolloin mittarina käytetään yleensä sitä, joutuvatko kotitaloudet käyttämään suhteettoman suuren osan tuloistaan energiaan.

Liikenneköyhyydellä taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisessa ajassa, kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla tai terveyttään vaarantamatta niihin paikkoihin, joissa päivittäiset tarpeet on mahdollista tyydyttää.

Tämä tarkoittaa, että suuri osa Suomen kansasta tulee olemaan energia- ja liikenneköyhää.

Koska selvitys energiaköyhyydestä on edelleen tekemättä, esitämme sellaisia pikaisia toimia vähintään polttoainekustannusten alentamiseksi, jotka auttavat erityisesti kuluttajia, mutta myös ammattiliikennettä ja täten torjuvat liikenneköyhyyttä.

Kansanliikkeen esitys

STOP autoilijoiden kuritukselle! -kansanliike esittää budjettiriiheen, että hallitus aloittaa välittömästi toimet liikkumisen kustannusten laskemiseksi ja ns. liikenneköyhyyden torjumiseksi tässä esitettyjen keinojen avulla:

– Jakeluvelvoitteen pikainen laskeminen kansallisesti EU:n vaatimuksen mukaiselle tasolle ja työn aloittaminen sen poistamiseksi kokonaan myös EU-tasolla. Jos jakeluvelvoitetta ei ole mahdollista poistaa, vaihtoehtoisesti jakeluvelvoitteen hintaa nostavan vaikutuksen kompensoiminen kuluttajille lähes 132 tuhatta kannatusilmoitusta keränneen kansalaisaloitteemme mukaisesti. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9154

– Polttoaineiden litrahinnat tulee laskea verotuksellisin ja muilla keinoin EU:n mediaanitason alle.

– Kansalaisaloitteemme https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/10438 mukaisesti dieselin käyttövoimavero on poistettava ja luotava sille biopolttoaineiden jakeluvelvoitetuki.

– Kaikenlaisista kilometri- ja tiemaksusuunnitelmista tulee luopua ja ne mahdollistavien ns. ruuhkamaksulakien laatiminen on keskeytettävä.

– Valmisteluista tieliikenteen liittämisestä päästökauppaan tulee luopua niin kansallisella kuin EU-tasolla.

– Liikennepolttoaineiden arvonlisävero tulee laskea henkilökuljetusten alennettuun 10% arvonlisäverokantaan.

– Sähkö osana tulevaisuuden käyttövoimapalettia tulee poliittisin toimin saada kohtuullisen hintaiseksi.

– Päästöperusteisista auto- ja ajoneuvoveroista tulee luopua. Kaikilta autoilijoilta tulee kerätä samansuuruinen ja kohtuullinen nykytasoa matalampi maksu riippumatta siitä minkälaisella autolla kukakin ajaa.

Stop autoilijoiden kuritukselle -kansanliike

280 000 jäsenen Stop autoilijoiden kuritukselle-yhteisö on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike, joka ajaa autoilijoiden asiaa jo kolmatta vuotta. Keinoja autoilijoiden ahdingon helpottamiseen on, jos niiden käyttämiseen löytyy poliittista tahtoa.

Stop autoilijoiden kuritukselle! -liikkeen päämäärä on kokonaisvaltainen poliittisen asenneilmapiirin muuttuminen autoilijoita kohtaan suopeammaksi ja huomioivammaksi mihin liittyvät myös vaatimukset autoilun vero- ja maksutaakan kohtuullistamisesta.

www.stopautoilijoidenkuritukselle.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volvo Finlandin entisestä Vantaan Silvolan alueesta asuinalue

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Volvo Trucks.

Volvo Finland on tehnyt esisopimuksen Vantaan Silvolan teollisuuskiinteistöalueella sijaitsevan tontin myynnistä. Vantaan kaupungin Silvolan teollisuusalueen uudessa yleiskaavassa tavoitteena on mahdollistaa muun muassa lisää asuinrakentamista alueelle.

Tontti sijaitsee aivan Helsingin ja Vantaan rajalla. Sitä vastapäätä Hämeenlinnan väylän toisella puolella on Vantaan Kaivoksela palveluineen. Helsingin kehittyvä ja kasvava Kuninkaantammi sijaitsee aivan tontin vieressä Silvolan eteläpuolella.

Volvon kuorma-autotoiminnot on toiminut Kaivokselan tontilla 70-luvun alusta lähtien. Vuonna 2017 ne siirrettiin uusiin tiloihin Vantaan Viinikkalaan osoitteeseen Osumakuja 4.

Ostajien tavoitteena on rakentaa alueelle useiden asuinkortteleiden laaja kokonaisuus vapaarahoitteista omistus- ja vuokra-asuntotuotantoa sekä ARA:n tukemaa asuntotuotantoa.

Asuntotuotannon määrä tarkentuu, kun alueen tarkempi kehitystyö uuden yleiskaavan lainvoimaistumisen jälkeen on mahdollista aikanaan aloittaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Rattijuoppo ei pysynyt pystyssä omin jaloin

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Noin kello 12.00 aikaan tuli ilmoitus Rengon alueelta, että vanhempi mies oli ajanut talon pihaan päihtyneenä ja poistunut paikalta jalan.

Ilmoituksen mukaan mies oli päässyt omin jaloin liikkumaan parisataa metriä, jonka jälkeen kunto ei enää riittänyt etenemiseen ja hän oli sammunut tielle. Ilmoittaja oli käynyt tarkastamassa miehen voinnin ja soittanut sen jälkeen hätäkeskukseen.

Katso tästä muita juttuja rattijuopoista.

Partion tullessa paikalle puhallutettiin mies ja tulokseksi saatiin 1,55 mg/l.
Miehen jalat eivät edelleenkään kantaneet, mutta häntä poliisiautoon kuljetettaessa hänen kätensä toimivat siihen malliin, että mies onnistui lyömään kerran häntä taluttavaa polisia kasvoihin. Poliisille ei tullut vammoja lyönnin seurauksena.

Mies toimitettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan verikokeisiin ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä virkamiehen vastustamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

ABC-lataus kasvaa nopeasti — tarjolla jo 120 latausasemaa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: ABC-Lataus.

S-ryhmän toimipaikkojen yhteyteen ripeästi rakentuva ABC-lataus on kasvanut Suomen suurimmaksi teholatausverkostoksi reilussa vuodessa. Maanlaajuinen verkosto kattaa nyt yli 120 latausasemaa, joilla on yhteensä yli 830 latauspistettä. Pisteistä lähes 370 tarjoaa teholatausta.

– Asiakkaamme toivovat nopeaa latausta ja vaivatonta liikkumista, oli kyse arjen kauppareissuista, kotimaan lomamatkoista tai työmatkustuksesta. Olemme rakentaneet reilussa vuodessa Suomen suurimman teholatausverkoston, jossa on maanlaajuisesti jo 366 latauspistettä. Uusia asemia avataan viikoittain, kertoo ABC-latauksesta vastaava Olli Tervonen SOK:lta.

ABC-latauksen teholatausverkosto muodostuu teholatauspisteistä (teho max. 100 kW) ja suurteholatauspisteistä (teho max. 150 kW). Teho- ja suurteholatauspisteiden lisäksi ABC-latausverkostossa on 476 peruslatauspistettä, jotka palvelevat erityisesti ladattavilla hybrideillä autoilevia asiakkaita markettien ja hotellien yhteydessä.

Verkoston laajeneminen jatkuu

Uusien latausasemien avaustahti jatkuu ripeänä useiden S-ryhmän osuuskauppojen alueilla. Tänä vuonna uusia ABC-latausasemia on avattu 74 kappaletta, ja rakenteilla on yli 80 uutta asemaa. Asemien määrän arvioidaan moninkertaistuvan muutamassa vuodessa.

Myös jo rakennettujen asemien tehoja ja latauspisteiden määrää lisätään tarvittaessa.

– Seuraamme tarkasti latauspisteidemme käyttöä. Täysin uusien asemien rakentamisen lisäksi lisäämme kapasiteettia jo rakennetuille asemille alueilla, joilla kysyntää on eniten ja joilla se on mahdollista, Tervonen kertoo.

ABC-latausverkostoa rakennetaan sinne, missä asiakkaat liikkuvat ja viettävät aikaa eli kattavien palveluiden äärelle. Verkosto rakentuu Prisma-, S-market-, Sale- ja Alepa-myymälöiden lisäksi ABC-asemien ja Sokos Hotellien yhteyteen.

Latausmäärät voimakkaassa kasvussa

Kuluvan kesän aikana ABC-latauksen latausmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi kesäkuusta heinäkuuhun yksittäiset latauskerrat kasvoivat lähes 40 prosenttia.

– Isot kasvuluvut kertovat toki siitä, että verkostomme laajenee kovaa tahtia, mutta myös siitä, että latauspalvelulle on kysyntää. Sähköautoilun suosio kasvaa koko ajan. Olemme vahvasti mukana liikenteen murroksessa ja tarjoamme asiakkaillemme lisää mahdollisuuksia siirtyä kohti ilmastofiksumpaa liikennettä, Tervonen toteaa.

***

ABC-latausasemia on tällä hetkellä yhteensä 124 kappaletta, ja niissä on latauspisteitä 842 autolle. Peruslatauspisteitä (teho max. 22 kW) on yhteensä 476, teholatauspisteitä (teho max. 100 kW) 200 ja suurteholatauspisteitä (teho max. 150 kW) 166 kappaletta. Ensimmäinen ABC-latausasema avattiin 27.4.2021 Prisma Itäkeskuksen yhteyteen Helsinkiin. ABC-latauksen sataprosenttisesti uusiutuvalla, tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on ajettu arviolta jo yli20 miljoonaa kilometriä vuoden 2022 aikana.

Lähimmän ABC-latausaseman ja ajantasaisen verkoston voi tarkistaa ABC-mobiilista, jonka avulla lataus myös maksetaan. Lisätietoa: https://www.abcasemat.fi/fi/abc-lataus/sahkoauton-lataus

Latausoperaattoreiden välinen vertailu on tehty 17.8.2022. Vertailussa on laskettu samanaikaisesti käytettävissä olevien CCS- ja CHAdeMO -latauspistokkeiden yhteismäärä teholuokissa 0–350 kW. Lähde: Suomen Sähköautoilijat Oy / Latauskartta.fi

 

Päivän automainos: ”Oletko koskaan ajanut urheiluautoa, joka kiihtyy nollasta sataan 7,8 sekunnissa? Entä edustusautoa?”

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

”Suvun suurmies on saapunut Suomeen”, todetaan Fiat Croman mainoksessa 1986.

Mainoksen mukaan ”Fiat Croma on uuden sukupolven edustusauto, joka häkellyttävä suorituskyky on yksi sen ylellisistä ominaisuuksista.”

Mainoksesta selviää myös, että Saab oli mukana kehittämässä Cromaa. Saab 9000 oli teknisesti samanlainen kuin Croma.

Katso tästä muut Päivän automainokset.

”Fiat, Lancia, Alfa Romeo ja Saab kehittivät yhteistyössä uuden edustusautotyypin perusratkaisut. Puhdasverisen italialaisen autofilosofian mukaisesti Fiat teki Cromasta saavuttamattoman. Monille hinnaltaan. Lähes kaikille suorituskyvyltään.”

Croma oli mukana edustusautotestissä Tekniikan Maailman numerossa 13/1986.

”Fiat Croma voitti Tekniikan Maailman edustusautovertailun kilpailijoinaan Audi 100, Saab 9000, Mercedes-Benz 190, ja Ford Scorpio. Ryhmän paras ajotuntuma ja korkea varustelutaso olivat auton kehutuimmat piirteet.”

Vuonna 1986 markkinoilla oli kolme Croma-mallia. Kaikissa oli 1,995-litran moottori. Tehokkaimmassa versiossa oli 155 hevosvoimaa. Se kiihtyi nollasta sataan 7,8 sekunnissa ja sen huippunopeus oli 210 km/h.

Mainos oli Tekniikan Maailman numerossa 14/1986.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL haluaa tiemäärärahoihin 300 miljoonaa euroa lisää!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Autoliitto.

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL vaatii lisää rahoitusta tiestön kunnossapitoon. Tiestöä pystytään tänä vuonna päällystämään vain noin 2 300 tiekilometriä ja ensi vuonna ollaan jäämässä kauas tästäkin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaatimus olisi vähintään 4 000 tiekilometriä vuodessa.

– Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä myös laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Suomessa tieliikenne vastaa kuljetetuilla tonneilla mitaten noin 90 prosentista kaikesta tavarankuljettamisesta. Maantiekuljetuksille ei ole jatkossakaan näköpiirissä merkittäviä vaihtoehtoja.

Katso tästä muita SKAL-juttuja.

– Maamme sijainnista johtuen suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Meidän on kyettävä taklaamaan logistinen takamatkamme tehokkaasti ja toimivalla liikennejärjestelmällä – ja hyväkuntoisella tiestöllä, sanoo Kujala.

Liikennejärjestelmän kehittämiseen saatiin pitkäjänteisyyttä viime vuonna, kun ensimmäinen parlamentaarinen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui.

– Hyvä suunnitelma, mutta keskeisin huoli liittyy nyt sen toteutumiseen. Esitetyllä rahoitustasolla suunnitelma ei toteudu, ja tällöin vesittyvät myös asetetut tavoitteet. Parlamentaarisesti hyväksytyn Liikenne 12 -suunnitelman mukaisen rahoitustason turvaamisesta on pidettävä kiinni, Kujala sanoo.

Myös eduskunta on edellyttänyt, että hallitukset osoittavat vuotuisissa budjettikäsittelyissä suunnitelman toteuttamiseen rahoituksen. Nyt näin ei ole. Perustienpitoon ollaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esittämässä reilua 600 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Jotta oltaisiin kestävällä tiellä, siihen tarvitaan heti peräti 300 miljoonan euron korotus. Jotta tiestön mittavaa korjausvelkaa saataisiin myös vähennettyä, tarvittaisiin lisäksi toinen 300 miljoonaa euroa erillisen korjausvelkaohjelman käynnistämiseksi.

– Jo tänä kesänä jäätiin maanteiden päällystyskilometreissä kauas siitä tasosta, jolla tiestön kunto saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla, puhumattakaan, että korjausvelkaa vähennettäisiin. Korjausvelan pitäminen nykytasolla edellyttäisi noin 4 000 päällystyskilometriä vuosittain. Tämän kesän osalta Väylävirasto on ennakoinut, että jäädään noin 2 300 kilometriin.

Ensi vuonna päällystysrahoitusta ollaan leikkaamassa vielä liki neljäsosa ja samaan aikaan päällystämisen kustannukset ovat nousseet rajusti. Yhteisvaikutuksena voidaan ensi vuonna jäädä vain 1 000–2 000 kilometrin päällystysmääriin.

Kujalan mukaan merkittävät leikkaukset väylänpidosta, erityisesti olemassa olevan tieverkon ylläpidosta, ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Oikea-aikaisista ylläpitotoimista tinkimällä kertautuvat kustannukset tulevina vuosina pahimmillaan jopa moninkertaisiksi.

– Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan nyt tarvitaan vähintään 300 miljoonaa euroa lisää vuoden 2023 budjettiin tiestön ylläpitoon, jottei tilannetta tienpäällä kurjisteta entisestään.

Hyväkuntoinen tiestö on myös päästövähennyskeino. Päästöjen vähentämisessä tuleekin hyödyntää laajaa toimenpidevalikoimaa, jossa myös infratoimenpiteillä on oma tärkeä roolinsa.

SKALin WSP Finlandilta alkuvuonna 2022 tilaama selvitys osoittaa muun muassa oikea-aikaisen ja laadukkaan talvihoidon, tiestön kunnon ja tasaisen ajonopeuden suuren merkityksen tavaraliikenteen energiatehokkuuteen ja päästöihin.

Leikkaaminen väylänpidon rahoituksesta luo suorastaan ristiriitaisen asetelman pitkän aikavälin suunnitelmien ja kunnianhimoisten liikenteen päästötavoitteiden kanssa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja: Junnujen ja nuorten mestaruuskamppailut kiristyivät Mikkelissä

Tekijä
Clas von Bell
-
SM Ralli Mikkelin RSJM4-luokan voittajat Miko Jalava & Matias Peippo. Kuva: Marko Kyöstilä / AKK.

Rallin Suomen Juniorimestaruussarjan kamppailuissa Mikkelissä 27.8.2022 ratkottiin asetelmia syys-lokakuun vaihteessa ajettavaan kauden päätöskisaan Kouvolaan, jossa ratkaistaan mitalien kohtalot.

RSJM käsittää kaikkiaan kuusi osakilpailua, joista kuljettajille lasketaan viisi parasta tulostaan loppupisteisiin. Sarjassa ei ajeta yleiskilpailun voitosta, vaan pisteitä kerätään omien luokkien sisällä ja luokkien lähtijämäärät vaikuttavat lisäpisteiden määrään.

Mikkelin seitsemän erikoiskokeen reitti sisälsi 106 haastavaksi arveltua kilometriä ja tämä pitikin paikkansa. Rengasrikkoja, teknisiä vikoja ja ulosajojakin saatiin tulosliuskoja muokkaamaan.

Juniorien RSJM1-luokassa kilpaillaan V1600-luokan autoilla ja luokan sekä koko sarjan pistekärkenä kilpailuun lähti VW Polo GTI:llään Ville Aromaa (TUA). Aromaa ei ennättänyt kuitenkaan tiestöistä juuri nauttia.

– Toinen mutka kääntyi liikaa ja auto nurin keskeytyksen arvoisesti. Vaurioita on sunnuntain aikana kartoitettu, peltiä tarvitaan ja takaiskarikin on poikki. Mestaruuteen on enää teoreettinen mahdollisuus, pistetilanteessa ollaan nyt kolmantena. Kyllähän Kouvolaan suunnataan vielä taistelemaan menestyksestä, kertoo Aromaa.

Luokan voittoon Mikkelissä ajoi Ismo Martiskainen (JoeUA) ennen Jonny Söderströmiä (RUFAK), kaksikko ajoi luokassaan muilta karkuun yli puolellatoista minuutilla.

Pistetilanteessa Martiskainen nousi kuudenneksi ja Söderström pitää viidettä sijaa, teoreettisesti luokkansa voittamalla Kouvolassa jompi kumpi voisi nousta pronssille, mutta se vaatisi sarjapisteissä edellä olevien Aromaan ja Henri Timosen kohdalle keskeytystä.

RSJM3-luokassa oli mukana kolme kilpailijaparia, heidän joukossaan Topi Kärki (NilUA) joka oli pisteissä kolmantena kilpailuun startattaessa, tasapistein kakkosena olleen Miko Jalavan kanssa.

Kilpailun ensimmäiselle erikoiskokeelle pohjat luokassa ajoi Tuukka-Matias Kivioja (JurvUA) Ford Fiesta Rally4:llaan. Toisella erikoiskokeella Kivioja kuitenkin sortui ulosajoon ja Kärki taasen löysi ajomaitin ja kiiruhti luokan voittoon Ford Fiesta R2:laan ennen Tino Nikkasta (SaloUA).

– Ensimmäinen pätkä oli ajamattomuudestani johtuen vaikea, toisella sain rytmin päälle ja se olikin hienoimpia erikoiskokeita mitä olen ajanut. Sarjatilanteessa ollaan nyt toisena ja mitalisija on käytännössä varma, Kouvolassa tavoitellaan luokkavoittoa ja katsotaan sitten mihin se riittää, kiteyttää Kärki.

RSJM4-luokassa vauhtivaltikkaa on heiluttanut Miko Jalava (MhMK) Toyota Corolla GT:llään, rasitteena oli aiemmin kaudelta yksi nollakisa konerikon myötä. Viitisen vuotta Mäntyharjulla asunut Jalava oli vahvassa lyönnissä nytkin ja iski muilta karkuun paikalle isolla joukolla saapuneiden kannattajiensa tukemana.

– Kisan alkulenkki tuli vähän lämpöjä tarkkaillessa kun laturin hihna lensi irti. Saatiin se fiksattua ja päästiin huoltoon. Kaikkiaan hyvät fiilikset voiton jälkeen, tiet oli makeat, hienoimmat mitä olen tähän asti ajanut. Fiilis on nyt vapautuneempi kun ollaan takaisin, kommentoi sarjajohtoon noussut Jalava.

Neljäntenä sarjassa Mikkeliin startannut Henri Timonen (LahUA) keskeytti Honda Civic Type R:llään avauspätkän jälkeen.

– Etujarruletkuun vuoto ja säiliö tyhjäksi, keskeytyshän siitä tuli. Nyt meni mitalikamppailu varmasti vaikeaksi, pohtii neljännen sijansa pisteissä säilyttänyt Timonen.

Luokassa toiseksi Jalavan jälkeen Mikkelissä ajoi Jere Kaakinen (SaloUA) BMW 325:llaan ennen Joona Häyristä (KUA) VW Golf GTI:llä. Kaakinen on pistetilanteessa seitsemäs ja omaa pienen teoreettisen mahdollisuuden pronssille.

Nuorissa Mikkelin voitto meni 16-vuotiaalle Joonas Ojalalle (MhMK) joka ajoi muilta luulot pois heti avauspätkällä ajamalla yli 15 sekunnin pohjat. Kulku oli väkevää läpi päivän ja maalissa Ford Fiesta-pilotti sai tuulettaa voittoa.

– Kilpailu lähti heti hyvin käyntiin ja se toi luottoa loppupäiväänkin. Rengasrikkoja oli syytä varoa, muutaman kerran vähän säikäytti. Oli kyllä hienoa napata nuorten voitto, on sitä tässä jo haettukin, nyt osui kaikki kohdalleen, kertoi Ojala.

Toiseksi Mikkelissä ajoi Henri Sääskilahti (LMM) ennen hyvän loppukirin ottanutta Raoul Dahlqvistia (E-TMK/UA)

Alkukauden kolmella voitollaan sarjan ensimmäisen puoliskon ylivoimaisessa johdossa ollut Ville Vatanen (K-KUA) oli jälleen ongelmissa. Edellisessä osakilpailussa Seinäjoella ulosajo vei mahdollisuudet isoihin pisteisiin. Nyt vastoinkäymiset alkoivat toisella erikoiskokeella.

– Rengasrikko tuli, koetettiin ensin sillä raahautua pätkän maaliin mutta kyllä se lopulta oli pakko siellä pätkällä vaihtaa. Viidennellä erikoiskokeella kaasu hirtti kiinni ja siellä korjailtiin lisää. Kouvolaan lähdetään taisteluhenkeä uhkuen, kertoi Vatanen.

Mestaruus Kouvolassa ratkaistaan kolmikon Vatanen, Ojala ja Sääskilahti kesken.

RSJM-sarjan kauden 2022 viimeinen osakilpailu ajetaan Kouvolassa 30.9.-1.10.

SM Ralli Mikkeli

RSJM1
1. Ismo Martiskainen 1:06:28,7
2. Jonny Söderström +15,2
3. Nuutti Korhonen +1:48,4

RSJM3
1. Topi Kärki 1:05:00,0
2. Tino Nikkanen +7:36,0

RSJM4
1. Miko Jalava 1:00:37,3
2. Jere Kaakinen +1:56,9
3. Joona Häyrinen +7:05,3

Nuorten SM
1. Joonas Ojala 1:02:41,4
2. Henri Sääskilahti +25,4
3. Raoul Dahlqvist +1:15,4

Pistetilanne: 5/6 osakilpailua

RSJM
1. Miko Jalava 71p
2. Topi Kärki 69p
3. Ville Aromaa 57p

Nuorten SM
1. Ville Vatanen 62p
2. Joonas Ojala 56p
3. Henri Sääskilahti 53p

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...983984985...2 705Sivu 984 / 2 705