Koti Blogi Sivu 901

Päivän museoauto: Suomen poliisin entinen panssariauto

Kuva: CvB.

Tällä kertaa Päivän museoauto on todella harvinainen kotimainen tuote, Sisun panssariauto.

Suomen Autoteollisuus valmisti vuonna 1937 Sisäasiainministeriön tilauksesta yhden panssariauton poliisin käyttöön.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

Kori valmistettiin englantilaisesta panssarilevystä ja asennettiin Crichton-Vulkan Oy:n valmistamalle rungolle. Moottoriksi valittiin amerikkalaisen Hercules Motor Corporation -yhtiön valmistama dieselmoottori. Renkaat olivat umpikumia.

Kuva: CvB.

Auto aseistettiin kolmella suomalaisvalmisteisella konekiväärillä.

Panssariauto oli poliisin käytössä 1950-luvun alkuun saakka. Poliisikäytön jälkeen auto luovutettiin puolustusvoimille 19.06.1951. Sen jälkeen auto muutettiin 1954 Teknisellä varikolla nosturiautoksi poistamalla siitä panssarikori ja asentamalla alustalle kuorma-auton nokka, koppi, lokasuojat ja nosturi.

Auto oli käytössä vuoteen 1962, jolloin sen runko katkesi. Sen jälkeen auto romutettiin.

Kuva: CvB.

Kuvassa on panssariauto Sisun romutukselta säästynyt panssarikori, joka on kunnostettu Oy Sisu-Auto Ab:n toimesta vuonna 1997.

Auto on kuvattu Parolan panssarimuseossa.

Tekstin lähde: Panssarimuseon näyttelyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Espoolaiset taksinkuljettajat palkittiin muistisairaan etsintäoperaatiosta

Kurt Wennqvist ja Jukka Ojanen. Kuva: Lähitaksi.

Espoolaiset taksinkuljettajat Kurt Wennqvist ja Jukka Ojanen käynnistivät viime kesänä aamuvarhain kello 05 jälkeen Wennqvistin asiakkaan, kadonneen muistisairaan miehen etsintäoperaation, johon hälytettiin virkavaltakin mukaan.

Ojanen löysi noin 45 minuutin kuluttua muistisairaan iäkkään miehen Kehä III:n varrelta Espoosta harhailemasta ja poimi hänet kyytiin.

Kadonneen puoliso ja poliisi olivat kovin kiitollisia ja vaikuttuneita lähitaksilaisen parivaljakon toimesta.

Lähitaksi palkitsi Wennqvistin  ja Ojasen erittäin esimerkillisestä, pyyteettömästä ja määrätietoisesta toiminnasta johtuen lahjakortein ja Kuukauden lähitaksilainen -tittelein.

Taksiala elämäntapa

– Olen lähtöjäni kirkkonummelainen, nykyään espoolainen taksiyrittäjä. Ennen taksialalle vuonna 1988 tuloa, työskentelin muun muassa myyntityön ja metalliteollisuuden parissa. Vuosien varrella olen harrastellut muun muassa pilkkimistä, potkupalloa ja keilailua. Taksiala on minulle elämäntapa, toteaa Wennqvist.

– Olen espoolainen taksinkuljettaja ja työskennellyt alalla vuodesta 2010. Ennen pirssinrattiin astumista tein muun muassa IT-lähituen töitä. Lapsia on kaksi ja kilpakeilailu koko sukumme intohimo. Veljieni lisäksi muun muassa 88-vuotias isäni keilailee yhä. Keilaradan lomassa viihdyn sienimetsässä ja kalassa. Auton ratissa olen viihtynyt nuoresta: kuljetin nuorena miehenä isoäitiäni ja hänen ystäviään eri asioissa pääkaupunkiseudulla, joten ehkäpä se oli jonkinlainen ennuste myöhemmin taksin rattiin päätymisestä, Ojanen sanoo.

Hyvä palvelu palkitsee

– Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä. Täytyy myös ymmärtää, että kyseessä on eräänlainen elämäntapa. Suoritepohjaiseen palkkaan pitää tottua, johon itse olen kasvanut muissa työtehtävissäni teinistä asti. Mielenkiinnolla asiakkaisiin, kovalla työllä ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla pääsee pitkälle. Muistihäiriöisten asiakkaiden kanssa sosiaalinen pelisilmä, koulutus ja kokemus nousevat erityiseen arvoonsa. Siinä hommassa ei voi suhailla miten sattuu. Päinvastoin, se on tarkkaa ja hienovaraista toimintaa, Wennqvist sanoo.

– Hyvä palvelu palkitsee. Ammattitaito on kaiken A ja O. Positiivinen asenne palvelutyöhön on äärimmäisen tärkeää. Kun on itse hyvällä tuulella, tarttuu se asiakkaaseenkin. Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys on myös olennaista ammatissa. Palvelen asiakkaita aina puku päällä, oli kyseessä kuka tahansa, Ojanen toteaa.

Sekä Wennqvist että Ojanen kertovat, että palkitsevin fiilis syntyy ratin takana silloin, kun palvelu ja kuljetustapahtuma onnistuvat, tunnelma autossa on hyvä ja asiakas on selvästi tyytyväinen saamaansa palveluun. Molempien mukaan työn tärkein palkinto on siinä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Nyt voi hakea Miss MP -kisaan!

Miss MP22. Vasemmalta: toinen perintöprinsessa Diana Makasyuk, Miss MP22 Jenna Huhta, ensimmäinen perintöprinsessa Meiju Järvimäki, Motoristien suosikki Tia-Maria Kelander. Kuva: Hans Lehtinen.

Miss MP kruunataan Pohjoismaiden suurimmilla MP 23 moottoripyörämessuilla lauantaina 4.2.2023. Kilpailijoilta haetaan tälläkin kertaa motoristihenkisyyttä, energistä asennetta, valovoimaa, näyttävyyttä ja kykyä ottaa yleisö haltuun.

Haku Miss MP:ksi on nyt avattu.

Finalistit esittäytyvät MP-messuilla jo perjantaina 3.2. Kilpailun voittaja saa tänä vuonna juhlavuoden kunniaksi – ei rahaa, vaan Vespa Primavera 125 skootterin, kuvaussopimuksen Bike powered by Motorrad -lehden kanssa sekä prätkäkortin, mikäli sellaista ei vielä löydy takataskusta.

Katso tästä muita juttuja Miss MP:stä.

Perintöprinsessat sekä yleisön suosikki palkitaan Sweep ajovarustepaketilla, johon kuuluu kengät, housut, takki ja hanskat.

Miss MP -kilpailun järjestävät MP-messut sekä promootiotoimisto Helena Riihitupa Oy.

Hakukriteerinä on 18 vuoden ikä. Hakijan pitää olla käytettävissä 7.1.2023, jolloin finalistit kuvataan Helsingissä sekä koko kilpailuajan torstaista sunnuntaihin 2.–5.2.2023.

Hakemukset lähetetään alla olevien ohjeiden mukaisesti seuraavaan osoitteeseen: missmp2023@messukeskus.com

Liitä mukaan kasvo- ja kokovartalokuva sekä ainakin seuraavat tiedot: nimi, ikä, harrastukset, työ/koulu, yhteystiedot sekä mahdollinen aikaisempi kokemus kuvauksista ja promootiotöistä. Vastaa myös seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi haet mukaan juuri Miss MP-kilpailuun?

2. Mikä on mielestäsi upein moottoripyörä?

3. Mikä tekee sinusta loistavan persoonan?

Hakuaika päättyy 20.12.2022. Valituille hakijoille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen vuodenvaihdetta.

MP 23 -messut järjestetään 3. – 5.2.2023 Helsingin Messukeskuksessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Yllättävä tieto: Pimeään vuodenaikaan sattuu vähiten autovahinkoja!

Kuva: Leaseplan.

Autoleasingyritys LeasePlanin vahinkotilastot kertovat, että loka-, marras- ja joulukuussa sattuu vähiten autovahinkoja. Selvä trendi on myös siinä, että eniten tulee kolhuja tammikuussa ja toukokuussa. Arkipäivisin vahinkoja sattuu melko tasaisesti ja sunnuntai on odotetusti se turvallisin päivä.

LeasePlan on kerännyt vuosien ajan vahinkotilastoja siitä, milloin tapahtuu eniten henkilöautovahinkoja. Commercial Data Analyst Anton Holmström löytää tilastoista selvän trendin, joka toistuu vuosien 2016 ja 2021 välisenä aikana.

– Loppuvuosi on syyskuusta alkaen joulukuun loppuun kaikista rauhallisinta aikaa, vaikka liukkaat kelit ovat juuri alkaneet. Tai ehkä juuri se tekee leasingautojen kuljettajista varovaisempia. Pyhien jälkeen tammikuussa taas henkilöautojen vahingot yleistyvät. Kun joulukuun vahinkolukema oli esimerkiksi vuosina 2016–2021 alimmillaan 7,09 prosenttia oli tammikuussa määrä jo 9,50 prosenttia. Tammikuun lisäksi toukokuussa sattuu eniten vahinkoja, Holmström kertoo.

Tammikuussa selvä nousu

Holmström ja Head of Insurance Mika Väisänen ovat huomanneet aikaisemminkin, että kuukausissa on eroja. Esimerkiksi kesäkuukaudet ovat yleisesti kevättalvea rauhallisempia. Yllätys molemmille oli kuitenkin se, että loppusyksyllä autovahinkojen määrä laskee selvästi. Miehet miettivät myös syytä siihen, miksi tammikuussa tulee selvä piikki vahinkotilastoihin.

Katso tästä  muita juttuja vahinkotilastoista.

– Yksi syy on varmasti se, että eteläiseen Suomeen kunnon talvi saapuu usein vasta alkuvuodesta ja autokantamme keskittyy Etelä-Suomeen. Joulukuussa pitkät pyhät vähentävät työmatkaliikennettä, mikä pudottaa vahinkojen määrää. Keväällä taas nopeudet kasvavat kesärajoitusten tullessa voimaan, mutta tiet voivat vielä olla paikoin jäisiä tai talven jäljiltä hiekkaisia ja routavaurioisia, Väisänen miettii.

Sunnuntai on autojenkin lepopäivä

Viikonpäiviä keskenään vertaileva tilasto taas saa vakuutusasiantuntijat vain nyökyttelemään. Arkipäivissä erot jäävät suurimmillaan 0,7 prosenttiin. Tiistaina (15,74 %) ja torstaina (15,71 %) on eniten henkilöautovahinkoja, kun lauantaina hiljenee (12,44 %) ja sunnuntai on kaikista rauhallisin (9,93 %).

– Pakettiautojen puolella tilastot kertovat saman tuloksen viikonpäivien vertailussa. Viikonloppuisin valtaosa tuotantoautoista ei edes ole ajossa, mutta arkipäivissä ei ole vahinkotilastojen mukaan poikkeamia, Holmström toteaa.

LeasePlanin tilastoja tarkasteltiin vuosilta 2016–2021. Mukana ovat muun muassa törmäysvahingot liikenteessä ja pysäköintialueella, kaistanvaihdot, ojaanajot ja eläinvahingot.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kempowerilta yli 70 latauspistettä Viron pääteiden huoltoasemille

Kuva: Kempower.

Kempower on aloittanut yhteistyön eTerminalin kanssa asentaakseen pikalatauspisteitä Viron suurimman polttoaineiden vähittäismyyjän Terminal Groupin omistamille huoltoasemille.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa asennetaan 73 latauspistettä 25 kohteeseen Viron pääteiden varrelle, tavoitteena edistää maan sähköautojen latausinfrastruktuuria.

Viro on yksi monista Euroopan unionin maista, jotka ovat sitoutuneet saavuttamaan nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Merkittävä osa tätä sitoumusta on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen liikennesektorilla, jonka osuus maan hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä 20 prosenttia.

Katso tästä muita juttuja Kempowerista.

Kempower ja eTerminal asentavat pikalatauspisteitä kaikille Terminal Groupin ylläpitämille huoltoasemille. Latauspisteet antavat vähintään 150 kW lataustehoa kussakin kohteessa.

Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto, joka auttaa sidosryhmiä toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Ensimmäiset laturit toimitettiin aiemmin tänä vuonna, ja hankkeen odotetaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen päätyttyä Kempower ja eTerminal aikovat asentaa lisää latauslaitteita kaikille Terminal Groupin huoltoasemille ja laajentavat tarvittaessa latauspisteiden määrää jo olemassa olevilla latausasemilla. Tavoitteena on tukea kasvavaa sähköautojen määrää Viron liikenteessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Näistä syistä yli 2 000 taksiliikennelupaa peruttu!

Kuva: CvB.

Vuonna 2021 uudistettu taksilainsäädäntö toi viranomaisille uusia toimivaltuuksia valvoa taksitoimintaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoo taksiliikenneluvan haltijoita ja luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä, taksiliikenteen koulutusorganisaatioita sekä taksinkuljettajien koetilaisuuksia.

Yli 500 taksiliikennelupaa peruttu puuttuneen y-tunnuksen takia

Taksiliikenneluvan myöntämisen yhtenä edellytyksenä on toukokuusta 2021 alkaen ollut Y-tunnus. Uusi vaatimus koskee myös niitä taksiliikenneluvan haltijoita, joiden lupa oli myönnetty ennen lakimuutoksen voimaantuloa.

– Y-tunnus valvonnan lopputuloksena peruutimme 520 taksiliikennelupaa, koska luvanhaltija ei korjannut Y-tunnusta koskevaa puutetta, kertoo Traficomin ammattiliikennepalvelun päällikkö Sari Veija.

Suorittamatta jäänyt yrittäjäkoe vei taksiliikenneluvan yli 1 500:lta toimijalta

Vuonna 2022 Traficomin rekisterivalvonta kohdistui taksiliikenneluvan haltijoiden osalta ammatillisen pätevyyden vaatimukseen. Luvanhaltijoiden tuli täyttää pätevyysvaatimus viimeistään huhtikuussa 2022.

– Luvanhaltijoilla oli vuosi aikaa hankkia vaadittu pätevyys. Vaatimuksesta muistuteltiin yrittäjiä pitkin vuotta ja kiihtyvällä tahdilla vielä kevään aikana, mutta silti valvonnan alkaessa toukokuussa yrittäjäkoe oli suorittamatta vielä n. 2 000 taksiliikenneluvan haltijalta tai liikenteestä vastaavalta henkilöltä, kertoo Veija.

Lokakuun 2022 loppuun mennessä taksiliikennelupa on peruttu yli 1 500 luvanhaltijalta, jotka eivät suorittaneet yrittäjäkoetta Traficomin asettamassa määräajassa.

Vilppi taksinkuljettajan kokeissa johtanut osallistumiskieltoihin

Traficom vastaa taksinkuljettajan kokeen järjestämisestä. Kokeen pitää Traficomin palveluntuottaja Ajovarma. Kesästä 2021 alkaen kokeessa vilpillisesti toimivia osallistujia on voinut asettaa kuuden kuukauden mittaiseen osallistumiskieltoon.

Katso tästä taksivalvontajuttuja.

– Tähän mennessä olemme määränneet 46:lle kokeeseen osallistuneelle osallistumiskiellon. Yleisin syy kiellolle on ollut puhelimen käyttö kokeessa. Puhelimella on pidetty puhe- tai videoyhteyttä apuna kokeen suorittamiseen ja syynä tähän on ollut kokeeseen osallistuneen puutteellinen osaaminen taksinkuljettajan ammatinharjoittamiseen liittyvistä aiheita sekä kielitaito, kertoo asiantuntija Pasi Parviainen.

Koulutusorganisaatioiden valvonta laadun takeena

Taksiliikenteen koulutusorganisaatiot järjestävät taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta ja yrittäjäkokeita sekä erityisryhmien kuljettajakoulutusta. Taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden toiminnan valvominen on yksi Traficomin valvontakohteista taksialalla.

– Koulutusorganisaatioiden valvontaa tekee pääsääntöisesti Traficomin palveluntuottajien verkosto, jonka avulla saamme valvonnalle laajemman kattavuuden. Pyrimme ohjauksen ja valvonnan avulla takaamaan kaikille koulutuksen ja kokeen suorittaneille mahdollisimman tasaisen laadun, kertoo asiantuntija Eetu Mattila.

Puutteet kouluttajien toiminnassa voivat johtaa koulutusorganisaation koulutusluvan peruuttamiseen.

Traficom mukana viranomaisten yhteisissä kenttävalvontatapahtumissa

Taksiliikenteen toimijoita ja liikenteen harjoittamista valvoo tahollaan usea viranomainen, kuten poliisi, Traficom, Verohallinto sekä aluehallintovirastot.

Alaa valvovat viranomaiset tekevät yhteistyötä, ja yksi yhteistyön muoto ovat poliisin järjestämät yhteisvalvonnat, jossa yhdellä pysäytyksellä jokainen mukana oleva viranomaistaho tarkastaa samanaikaisesti omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita.

– Näissä kenttävalvonnoissa Traficom valvoo muun muassa, että taksien hintatiedot on esitetty asianmukaisesti ja että ajoneuvossa on taksamittari tai muu vastaava laite tai järjestelmä, kertoo Veija.

Poliisi valvoo ensisijaisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten kuljettajan ajokuntoa ja ajoneuvon liikennekelpoisuutta. Poliisi valvoo myös, että ajossa on mukana taksiliikennöintiin oikeuttava asiakirja ja että luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi ovat matkustajan nähtävillä.

Lisäksi poliisi valvoo, että kuljettajalla on ajolupa, ajoneuvossa on asianmukainen taksivalaisin ja sitä, että taksiliikennettä harjoittavan ajoneuvon on rekisteröity luvanvaraiseen liikenteeseen.

Verohallinto kerää valvonnassa tietoja kuljettajista ja taksiyrityksistä, yritysten työntekijöiden määristä ja palkkauksesta sekä havainnoi mittareita ja muita sovelluksia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kaksi henkilöä menehtyi ja kolme loukkaantui henkilöauton törmäyksessä puuhun

Kuva: CvB.

Tiistaina 1.11.2022 noin kello 19.40 Savonlinnassa Savonlinnantiellä tapahtui vakava liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto suistui ajoradalta ja törmäsi kovalla nopeudella puuhun. Autossa oli onnettomuushetkellä viisi savonlinnalaista, noin 20-vuotiasta henkilöä.

Auton kuljettaja ja etupenkillä istunut matkustaja menehtyivät törmäyksen seurauksena ja takapenkillä istuneet matkustajat loukkaantuivat. Heidät toimitettiin hoitoon Savonlinnan keskussairaalaan.

Katso tästä muita juttuja törmäyksistä puuhun.

Auton kulkusuunta oli keskustasta itään kohti Punkaharjua. Miekkoniemen ja Mertalan risteyksen välisellä suoralla auto suistui tieltä menosuunnassaan vasemmalle vastaantulevan kaistan yli ja törmäsi puuhun.

Tämän hetken tiedon mukaan auton kuljettaja ajoi huomattavaa ylinopeutta ennen onnettomuutta. Tapahtumapaikalla on 60 km/h nopeusrajoitus.

Asian tutkinta on alkuvaiheessa. Poliisi jatkaa tapahtumien selvittämistä todistajien ja auton takapenkillä matkustaneiden henkilöiden kuulemisella.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän ralliauto: Kansanautostakin tehtiin voittoauto!

Kuva: CvB.

Aina ei ehkä muisteta, että tavallisillakin kansanautoilla on ajettu rallia — ja pärjättykin.

Kuplavolkkari esiintyi suomalaisten rallien kärkikahinoissa ensi kerran talvikaudella 1966-67. Silloin Leo Kinnunen ajoi Mänttä 200 -rallin voittoon.

Uusi tuleminen oli edessä 1970, kun Kuplassa voitiin käyttää 1600-kuutioista moottoria ja rakentelu muuttui 2-ryhmän ansiosta muutenkin vapaammaksi. Silloin VV-auto alkoi myös myydä valmista EMPI-virityssarjalla terästettyä kilpaversiota.

Katso tässä muut Päivän ralliautot.

1302 S -mallin myötä koko VW:n kotimainen rallitoiminta piristyi uudestaan ja talvikaudella 1971 Ulf Grönholm rohmusi voitot kolmesta pienoisrallista.

Tunturirallissa Grönholm tarjosi kuvassa olevalla autolla tiukan vastuksen tallin isännän Antti Aarnio-Wihurin Porschelle, mutta joutui taipumaan toiseksi.

Kuva: CvB.

Merkittävin voitto heltisi marraskuussa ensilumilla ajetusta 1800 kilometrin pituisesta Pohjola Rallista. Voittoon ajoi Leo Kinnunen.

”Ässäkuplaan” rallia varten tehdyt muutokset kohdistuivat lähinnä moottoriin ja voimansiirtoon. Alustaan tai koriin ei tarvinnut tehdä muutoksia lainkaan.

Isot pyörät, jämäkkä jousitus ja kestävät korirakenne tekivät siitä pätevän pelin varsinkin huonoille teille.

Auto oli esillä vuonna 2016 Classic Motorshow -tapahtumassa.

Tekstin lähde: Näyttelyn esittelyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Fossiilisten polttonesteiden kulutus on vähentynyt tieliikenteessä

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Liikenteen energiankulutus kasvoi viime vuonna 3,6 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna, sillä vuonna 2020 liikkuminen oli koronapandemian takia rajoitettua ja matkojen ja kuljetusten määrä väheni selvästi vuoteen 2019 verrattuna.

Tieliikenteen fossiilisten polttoaineiden kulutus oli viime vuonna pienempää kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen. Fossiilisen bensiinin ja dieselin kulutus laski viime vuonna 5 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna. Polttoaineenkulutusta ovat vähentäneet viime vuonna 18 prosenttiin noussut uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite sekä autokannan energiatehokkuuden paraneminen.

Kaasun ja sähkön yhteenlaskettu osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli viime vuonna noin 1,1 prosenttia. Sähkön osuus on vielä pieni, sillä autokannassa on vasta hieman yli 140 000 ladattavaa autoa

– Sähkön osuuden tieliikenteen energiankulutuksesta on arvioitu kasvavan hieman yli 3 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja noin 7 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun ladattavien autojen osuus autokannasta kasvaa. Julkisista latauspisteistä ladattava uusiutuva sähkö olisikin perusteltua lisätä jo nyt jakeluvelvoitteen piiriin, jotta polttoainejakelijoilla olisi tulevaisuudessa useampia vaihtoehtoja täyttää kasvavaa jakeluvelvoitetta, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Polttoaineiden historiallisen suuri hinnannousu on vähentänyt niiden myyntiä vain vähän

Bensiinin hinta on tänä vuonna kivunnut keskimäärin 30 prosenttia ja dieselin 40 prosenttia viime vuodesta geopoliittisen tilanteen aiheuttaman energiakriisin seurauksena. Vaikka polttonesteiden hinnat ovat nousseet rajusti, polttonesteiden myynti on vähentynyt suhteellisen vähän.

Bensiinin myynti väheni Tilastokeskuksen kokoamien polttoaineiden myyntitilastojen perusteella tammi-kesäkuussa noin 5,0 prosentilla ja dieselin 2,9 prosentilla vuoden 2021 alkupuoliskoon nähden.

Liikennepolttoaineet ovat monille kotitalouksille välttämättömyystuotteita, sillä autolle ei usein ole vaihtoehtoista kulkutapaa. Dieselin kysyntä reagoi hintojen nousuun bensiiniä vähemmän, sillä varsinkaan tiekuljetuksissa ei yleensä ole vaihtoehtoista tapaa kuljetustehtävän hoitamiseen. Noin 70 prosenttia tieliikenteessä käytetystä dieselpolttonesteestä käytetään tavaraliikenteessä.

Polttoaineiden hinnannousun paineita tulisi hillitä uusiutuvien polttoaineiden verotasoa alentamalla ja ammattidieselin käyttöönotolla. Ammattidiesel mahdollistaisi sen, että osa valmisteverosta voitaisiin palauttaa kuljetusyrityksille.

– Ammattidieseliä koskeva lainsäädäntö tulisi valmistella pikaisesti. Se purkaisi osaltaan myös inflaatiopainetta sekä kaupan ja teollisuuden kustannuksia, sillä pääosa palautuksesta siirtyisi kuljetusten hintoihin. Ammattidiesel onkin nähtävä ensisijaisesti investointina logistiikkakustannusten alentamiseen, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Auto törmäsi jalankulkijaan suojatiellä ja poistui paikalta pysähtymättä

Poliisi sai maanantaiaamuna ilmoituksen Hämeenlinnan Hätilässä tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa henkilöauto oli törmännyt jalankulkijaan Viipurintiellä.

Paikalla selvisi, että Papinniityntieltä Viipurintielle kääntynyt henkilöauto oli törmännyt suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan ja törmäyksen jälkeen poistunut paikalta pysähtymättä.

Törmäyksen seurauksena maahan kaatunut jalankulkija kuljetettiin tapahtumapaikalta sairaalaan hoidettavaksi.

Poliisi tavoitti tuntomerkkien avulla paikalta poistuneeksi epäillyn auton ja sen kuljettajaksi epäillyn naisen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //