Vuosi 2022 oli Volvo Trucksille ennätysvuosi. Yhtiö toimitti asiakkailleen kaikkien aikojen suurimman määrän kuorma-autojaan ja kasvatti myös markkinaosuuttaan 41 maassa.
Maailmanlaajuinen kuorma-autovalmistaja toimitti 145 195 kuorma-autoa vuonna 2022, mikä on 19 % enemmän kuin vuonna 2021, jolloin toimitettiin 122 525 kuorma-autoa.
Volvo Trucks kasvatti myös markkinaosuuttaan raskaiden kuorma-autojen segmentissä (≥ 16 tonnia) 41 markkinalla maailmanlaajuisesti. Ennätystoimitukset ja markkinaosuuden kasvu tulee nähdä läpi vuoden vallinneen toimitusketjupulan valossa.
Euroopassa Volvo Trucksin markkinaosuus on 18,2 %, mikä on kaikkien aikojen korkein. Volvo Trucks on markkinajohtaja useissa Euroopan maissa.
Yhtiö kasvatti markkinaosuuttaan myös Pohjois-Amerikassa 10,8 prosenttiin ja Australiassa 17,0 prosenttiin. Brasiliassa Volvo Trucks kasvatti markkinaosuuttaan 24,6 prosenttiin ja nousi näin ensimmäistä kertaa markkinajohtajaksi.
Myös Suomessa Volvo Trucks oli raskaiden yli 16 tonnisten kuorma-autojen markkinajohtaja ennätyksellisellä 42,5 prosentin markkinaosuudella.
Sähköistäminen etenee
Volvo Trucks aloitti raskaiden sähkökuorma-autojen sarjatuotannon vuonna 2022 ensimmäisenä maailmanlaajuisena kuorma-autovalmistajana.
Sähkökuorma-autojen toimitusten kehityssuunta on nyt selvästi positiivinen ja kasvava. Yhdysvallat, Saksa, Hollanti, Norja ja Ruotsi ovat nykyään Volvon sähkökuorma-autojen suurimmat markkinat.
– Monet asiakkaistamme niin Euroopassa kuin kansainvälisestikin ovat aloittaneet vuoden aikana siirtymisen sähköön. He näkevät selvästi, että päästöttömät kuljetukset ovat kasvava liiketoimintamahdollisuus. Olen erittäin luottavainen, että tämä suunta jatkuu ja vahvistuu nopeasti tulevina vuosina, sanoo Roger Alm, Volvo Trucksin johtaja.
Eurooppa tarkoittaa EU:ta, mukaan lukien Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia. Sisältää IHS Markitin toimittaman sisällön, ihsmarkit.com
Pohjois-Amerikka (USA ja Kanada), lähde: Wards Automotive, wardsauto.com
Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella polttoainevarkaudet ovat jatkuneet ja viimeisten viikkojen aikana on anastettu yhteensä noin 10 000 litraa polttoöljyä.
Laihian Karjanmaantieltä on 5.2. anastettu noin 5000 litraa polttoöljyä farmarisäiliöstä.
Ähtärin Ostolantieltä on 2. – 30.1. anastettu noin 2900 litraa polttoöljyä talon kellarin säiliöistä.
Kivimurskaamosta Maalahden Haiknessa, on anastettu noin 2000 litraa polttoöljyä säiliöstä 27. – 30.1.
Seinäjoen Valimotieltä on 25. – 30.1. anastettu 120 litraa dieseliä kuorma-autosta.
Kaikkiin yllä mainittuihin ja muihin polttoainevarkauksiin poliisi pyytää vihjeitä osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi
Tämän vuoden tammikuussa rekisteröitiin kaikkiaan 1 862 uutta sähköhenkilöautoa. Eri malleja oli edustettuina melkein 60.
Suosituin malli oli Skoda Enyag 189:lla autolla. Toiseksi suosituin malli oli Volkswagen ID.4 (174 autoa) ja kolmanneksi suosituin Volvo XC40 (140 autoa).
Yli sadan auton pääsi myös Polestar 2 (118), Nissan Leaf (111) ja Hyundai Ioniq 5 (101).
Rallin Suomen Juniorimestaruussarja kiihdytettiin käyntiin lauantaina IsoValkeinen SM-Rallin merkeissä Kuopiossa.
Napakassa pakkasessa ajettu kilpailu saatiin käytyä ihanteellisissa olosuhteissa auringon antaessa silauksen täydellisiin talvirallin olosuhteisiin.
Nuoret sekä juniorit ajoivat kilpailussa seitsemän erikoiskoetta Kuopion ympäristössä, vauhdikkailla savolaisilla lumiränneillä.
Nuorten SM:ssä 12 kilpailijaparin välinen kilpailu alkoi Niklas Mäenpään (AAU) tahdittamana. Viime kaudella tutuksi tullut takavetoinen BMW oli vaihtunut etuvetoiseen Citroen C2:een ja vauhti olikin heti hyvällä tasolla. Seuraavalla erikoiskokeella kuitenkin lumihanki kutsui ja johtoasema vaihtui keskeytykseen.
Sen jälkeen paineet nostettiin Ford Fiestalla ajaneen Viljami Salmisen (SaloUA) harteille. Lähimpänä uhkaajana oli Esko Kytömäki (MhMK), joka nosti itsensä vain 0,1 sekunnin päähän ajamalla pohjat neljännellä erikoiskokeella.
Salmisen pilttuussa ennätettiin selkeästi kilpailun tauon aikana latautua ja seurauksena oli kaksi pohja-aikaa, ero kasvoi 11,5 sekuntiin. Isoon virheeseen ei kuitenkaan olisi varaa kun kilpailua oli enää kaksi erikoiskoetta jäljellä.
Tällä kertaa takaa-ajoasemassa paineistaminen tuotti tulosta kun Salminen sujahti hankeen seitsemännellä erikoiskokeella ja Esko Kytömäki, kartanlukijana toimineen Antti Ahonen (Päij-HUA) kanssa sai sen jälkeen ajella rauhassa viimeiset 1,5 erikoiskoetta varmistellen.
Ford Fiestaan luottavalle 16-vuotiaalle Kytömäelle voitto maistui, vaikka olisikin mieluusti ajanut kilpaa Salmisen kanssa loppuun asti.
Kärkikolmikon täydensivät myöskin Ford Fiestoihin luottaneet Joakim Goman (LakUA), sekä Joonatan Ylilammi (KarUA/MK).
Junioreissa yllättävää hallintaa
Juniorien SM-sarjassa pisteistä on mahdollista kilpailla viritysasteen ja kuutiotilavuuden mukaan neljään eri luokkaan jaetuilla ajokeilla.
Kuopiossa suurimman osallistujamäärän (11kpl) keräsi RSJM1-luokka jossa ajetaan V1600-luokan autoilla, eli vakioautoilla.
Heti ensimmäisellä erikoiskokeella kävi selväksi että AL-Härmän veljespari Juuso Lammi – Juho Lammi ei ollut lähtenyt kumartelemaan ennakkosuosikeille.
Piskuinen Citroen C2 VTS kulki heti avauserikoiskokeella muita selkeästi rivakampaa kyytiä. Vauhti oli jopa niin hyvää että aika oli kaikista junioreista nopein. Vauhti pysyi veljeksillä läpi päivän niin kovana, että peräti neljästi he ajoivat juniorien pohja-ajan, oman luokan pohja-aikoja syntyi viisi.
Toiseksi ylsi Joensuun UA:n pari Ismo Martiskainen – Erkko Vainikainen Renault Cliolla, eroa voittajaan kertyi 56,8 sekuntia. Kolmanneksi ennätti Forssan Seudun UA:n kaksikko Jani Viher-Vehmas – Jari Männistö Peugeot 206 XS:llä.
Viime kauden hopeamitalisti Ville Aromaa (TUA) – Juho Lehtinen (RaisUA) jätettiin VW Polo GTI:llä tylysti neljänneksi.
RSJM3-luokassa hallitsijan paikan valtasi heti alussa Ford Fiesta Rally4:llaan Jurvan UA:n Tuukka-Matias Kivioja, Juha Heinonen (KvanUA) kartturoimana. Muille ei annettu saumoja hyökätä, vaan tuloksena oli luokkaan lopulta seitsemän pohja-aikaa.
Toiseksi ajoivat Toyota Starletilla Juha Immonen (Joe UA) – Ari Sirkkiä (K-KUA) ennen Ford Fiesta R2:een luottavaa kaksikkoa Tino Nikkanen (SaloUA) – Ari Kurppa (SaloUA).
RSJM4-luokassa voittajapari edusti Rovaniemen UA:ta. Samu Koivuranta – Jennika Puominen keräsivät BMW 325i:llaan voiton talteen yli kahden ja puolen minuutin turvin, kanssakilpailijoiden jouduttua eriasteisiin ongelmiin jo kilpailun alkuvaiheessa.
Toiseksi sijoittuivat Antti Rintamäki (LappajUA) – Jouni Ekola (AL-Härmä) vastaavalla ajokilla. Kolmospaikan ottivat Anssi Ruotsalainen (KUA) – Joonas Ruotsalainen (SuonUA) Renault Megane Coupella.
RSJM-sarja jatkuu 4. maaliskuuta SM Jyväskylän Talvirallilla, jossa ajetaan Suomen MM-rallistakin tutuilla huippunopeilla erikoiskokeilla.
Tulokset: IsoValkeinen SM-Ralli, Kuopio
RSJM1
1. Juuso Lammi 58:39,3
2. Ismo Martiskainen +56,8
3. Jani Viher-Vehmas +59,9
Nuorten SM
1. Esko Kytömäki 15p
2. Joakim Goman 12p
3. Joonatan Ylilammi 10p
Nuorten SM -luokan osakilpailuissa ajetaan kaudella 2023 Secto Rally Finland Power Stage -erikoiskoe, josta kilpailijat keräävät luokittain pisteitä. IsoValkeinen SM-Rallissa Power Stagena toimi rallin viides erikoiskoe, Pihlainen (7,10 km)
MP 23 Moottoripyörämessut järjestettiin viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa kolmen vuoden tauon jälkeen. Vuosina 2022 ja 2021 messuja ei voitu järjestää.
MP 23 -messuilla vieraili yli 56 000 motoristia. Kävijämäärä kasvoi vuodesta 2020 muutamalla prosentilla.
Messuilla tehtiin hyvin kauppaa niin moottoripyöristä kuin varusteistakin. Ensimmäistä kertaa isommin esillä olleet sähköpolkupyörät kiinnostivat kävijöitä.
Tapahtuman toimeksiantajan Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja KTM Nordic Oy:n kehityspäällikkö Jarkko Tuomisto on tyytyväinen tapahtumaan ja pitää MP-messuja erittäin onnistuneena kautta linjan.
– Motoristit ovat olleet kiinnostuneista uusista malleista ja kauppaa on tehty hyvin sekä moottoripyöristä että varusteista. Muutaman vuoden ovat pienemmät moottoripyörät käyneet paremmin kaupaksi, mutta nyt MP-messuilla on myyty myös isoja moottoripyöriä erittäin hyvin. MP-messut on selkeästi vahva ilmiö, jossa moottoripyöräilyala ja motoristit haluavat olla mukana.
Sähköpolkupyörät olivat ensimmäistä kertaa mukana MP-messuilla omana tuotekokonaisuutenaan. Yksi messuihin osallistuneista oli GASGAS, Felt, Husqvarna ja Raymon -merkkejä edustava Pierer e-Bikes Scandinavia, jonka Pohjois-Euroopan myyntijohtaja Kimmo Hurri on erittäin iloinen sähköpolkupyörien saamasta vastaanotosta.
– Tavoitteita myynnille oli vaikea asettaa, sillä emme osanneet yhtään arvioida, miten sähköpolkupyörät kiinnostavat MP-messujen yleisöä. Myyntiä on ollut MP-messuilla erittäin paljon ja asetetut tavoitteet ylitettiin kirkkaasti. Koeajorata oli oikea menestystarina, siellä sähköpolkupyöriämme koeajettiin noin 1000 kertaa. Ensi vuonna lähdemme tapahtumaan ehdottomasti mukaan, kertoo Hurri.
Helsingin Messukeskus järjesti MP Moottoripyörämessut Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta. Seuraavan kerran MP-messut järjestetään 2. – 4.2.2024 Helsingin Messukeskuksessa.
Suuret moottoripyörien koeajopäivät järjestetään tänä vuonna 5.6. Oulussa, 6.6. Jyväskylässä, 7.6. Tampereella, 8.6. Turussa ja 9.6. Helsingissä.
Volkswagenin sähköisen ID.-malliston uusin tulokas, ID. Buzz, on lievästi kuvailtuna energiaruiske Etelä-Suomen talvisen loskan ja harmauden keskelle.
Auto ei pelkästään kerää pirteällä ulkonäöllään huomiota ja peukkuja, vaan on monilta osin yksi jännittävimpiä täyssähköuutuuksia, mitä markkinoilla on vähään aikaan nähty.
Volkswagenin historia bussin valmistuksessa ulottuu kauas taakse aina 50-luvulle asti, jolloin useampaa lempinimeä kuten Combi, Splittie, Bulli ja Microbus kantanut Volkswagen Type 2 tuli markkinoille alkuvuodesta 1950.
Hippibussi nimikään ei ole tyhjästä keksitty, sillä auto oli erityisen suosittu muun muassa hippien keskuudessa Yhdysvalloissa 50-luvulla. Ei ollut myöskään tavatonta, että tuohon aikaan auto oli ylimaalattu näyttävillä kuvioilla tai että edessä oleva VW-logo olisi vaihtunut rauhan symbolin merkkiin.
Kuva: Antti Järveläinen.
Oman ajan edelläkävijänä ID. Buzz on taas jotain uutta ja rohkeaa, mitä automaailmaan on kaivattu. Sympaattinen ja söpö muotoilu ei voi olla kiinnittämättä ihmisten huomiota, ja kännykkäkameroiden salamavaloihin saa Buzzin ratissa tottua.
Ulkomuotoilultaan auton keula laittaa katsojan hymyilemään samalla mitalla takaisin, mitä auton etuosa hymyilee leveällä hymyllä ja viirusilmän muotoisilla ajovaloillaan. Sivuprofiilissa tummat kiiltävät muoviosat ikkunapuitteissa hämäävät silmää niin, että katto näyttäisi leijuvan.
Sivuprofiilissa katse kiinnittyy myös takaikkunoiden takana oleviin kolmeen “vauhtiviivaan”, jotka todennäköisesti symboloivat ensimmäisen Volkswagenin bussin moottorin ilmanjäähdytysaukkoja.
Kuva: Antti Järveläinen.
Takaosan kuutiomainen muotoilu antaa vihiä suuresta lastausaukosta ja auton takaosa onkin muotoilultaan perinteisempää ja hillitympää Volkswagenia. Takavalot yltävät puolelta toiselle ja takaluukun keskellä komeilee Volkswagenin logo ja mallimerkintä.
Ensimmäisiin ID. Buzz Launch Edition -malleihin koeajoautostakin löytyvä kaksoisvärillinen maalaus tulee vakiovarusteena, mutta jatkossa tilattaviin malleihin kaksoisväristä joutuu pulittamaan jopa rapeat 2 900 euroa. Siitä ei tarvitse kiistellä, etteikö kaksoisväri olisi hyvän näköinen.
Perheen tai koiraihmisen unelma?
Tarkemmin auton mittoja tutkiessa, huomataan Buzz:n olevan lyhyempi kuin esimerkiksi farmari Passatin. Sen sijaan akseliväli on peräti 20 senttimetriä Passatia pidempi, mikä luo hyvät lähtöasetelmat tilaville sisätiloille ja vakaalle ajettavuudelle.
Ohjaamossa ja sisätiloissa on tilaa ja hengitettävää ilmaa riittää. Korkealla istumista voisi verrata moneen katumaasturimalliin, mutta Buzz:ssa avaruutta ja ulos näkyvyyttä tuntuu olevan vielä roppakaupalla katumaastureita enemmän.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kuskin penkillä näkyvyyden ja tilan puolesta tulee selvästi pakettiautomainen fiilis, missä hyvän näkyvyyden lisäksi tuntuu istuvan selvästi muiden yläpuolella.
Lapsiperheelle ja harrastustavaroille tilaa autossa riittää vaikka kuinka ja paljon. Takaistuimilla on tilaa joka suuntaan perheen suurimmillekin, etuistuinten selkänojista aukeaa lentokoneesta tuttu pöytä ja puhelimen tai pienen pädin saa laitettua pöydän yläpuolelle etuistuimen ylätaskuun. Usb-c-latauspistokkeita on ripoteltu useampia eteen ja taakse.
Kuva: Antti Järveläinen.
Takaistuimille pääsee nousemaan auton molemmin puolin. Sähköllä toimivia takaovia voi availla ja sulkea edestä kojelaudasta ja takaistuimilta.
Tavaratila on litroiltaan noin kaksi kertaa keskimääräisen henkilöauton tavaratilan kokoinen ja vetää yhteensä 1121 litraa. Ilman koeajoautossa olevaa tavaratilan irrotettavaa välipohjaa, pienempikin koira pääsee helposti hyppäämään kyytiin 63 sentin lastauskorkeuden ansiosta.
Koeajoauton välipohja taas mahdollistaa vaikka autossa nukkumisen tai suurempien tavaroiden kuljettamisen, kun takaistuimet kaatamalla lattiasta tulee täysin tasainen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Tavaratilan luukku ja lastausaukko on lähes neliön muotoinen, eikä tavaratilan kuution muodosta olla kaukana. Lastausaukko on metrin korkuinen ja leveydeltään tavaratilaan mahtuu 1,2 metriä leveä tavara.
Auton tavarankuljetukseen tarkoitetussa versiossa, ID. Buzz Cargo -mallissa, lastausaukko pysyy käytännössä samana, mutta tavaratilan syvyys kasvattaa tilavuutta peräti 3 900 litraan.
Takaveto, pakettiauto ja talvikeli
Ajettavuuden suhteen ulkonäkö hämää Buzz:n kohdalla pahasti ja ennakkoluulot voivat asiaan perehtymättömällä olla kovat. ID. Buzz on rakennettu muiden Volkswagenin ID. -mallien tapaan MEB-pohjalevylle, joten auto on takavetoinen ja ajoakun koko on 77 kWh (netto).
Kuva: Antti Järveläinen.
Korkea painopiste ja suurehko koko asettaa vahvoja ennakkoajatuksia ajettavuuden suhteen, mutta pienemmätkin ennakko-odotukset muuttuvat positiivisiksi nopeasti liikkeelle päästyä. Lyhyesti sanottuna kyyti on vakaata ja eteneminen sähkömoottorin avulla vähintäänkin jouheaa.
Näkymät ohjaamosta ovat, kuten todettu, pakettiautomaiset, mutta ajaminen autolla on kokonaisuudessaan erittäin mukavaa ja vaivatonta. Sääolot antoivat testimielessä parasta antia, mitä Etelä-Suomen talvisilla sohjokeleillä on tarjota.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sähköinen voimalinja toimii myös Buzz:n kohdalla vaivattomasti, eikä takavetoisuutta normaalissa ajossa tule juuri huomanneeksi. Takavetoisuuden mahdollistaman pienen kääntösäteen ja istuinkorkeuden ansiosta Buzz tuntuu selvästi kokoaan ketterämmältä menopeliltä.
Ajettavuuden vakauteen vaikuttavaa paljon myös noin 2 400 kilon omamassa sekä pitkähkö akseliväli, jonka voi huomata renkaiden olevan varsin lähellä puskureita.
Pientä pintakovuutta on alustassa havaittavissa tietyissä ajo-olosuhteissa, mutta se jopa osaltaan muistuttaa positiivisessa mielessä etäisesti perinteistä “pakua” ja erottaa Buzz:n ajettavuuden tavallisista henkilöautoista ja katumaastureista.
Suuremmalle akulle ja latausnopeudelle olisi käyttöä, vai olisiko?
Sähköinen toimintamatka ja latausnopeudet ovat aina kuumia puheenaiheita etenkin talvella, kun tarve olisi päästä ilman latauksia ja pysähtymättä Lappiin yhdellä istumalla.
ID. Buzz:n ajoakku ei ole missään nimessä suurimmasta päästä eikä toimintamatkaa helpota se, että sisätilassa on paljon enemmän lämmitettävää ilmaa kuin pienessä henkilöautossa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Jatkuvasti kylmäkäynnistyksiä starttaava ja lyhyitä ajoja ajava saa Buzz:n akun tyhjenemään selvästi alle 200 kilometrissä.
Maahantuojankin peräänkuuluttama sisätilojen esilämmitys ulkoisesta virtalähteestä tiputtaa sähkönkulutusta talvisemmissa olosuhteissa, mihin kuitenkaan koeajon aikana ei ollut mahdollisuutta.
Kylmäkäynnistyksineen ja sekalaisessa ajossa kulutus pyöri 25-35 kWh/100 km lukemissa.
Matka-ajossa 100 km/t. nopeudessa ja muutaman asteen pakkasessa kulutus oli noin 28 kWh/100 km. Tällöin toimintamatka asettuu täydellä akulla noin 275 kilometrin tuntumaan.
Kuva: Antti Järveläinen.
Jatkossa uusiin malleihin tulee ilmalämpöpumppu, jota koeajoautossa ei ollut ja joka omalta osaltaan todennäköisesti laskee vähän sähkön kokonaiskulutusta.
Enemmän matkaa ajavalle ja pikalatureita käyttäville suuremmaksi ongelmaksi toimintamatkan sijaan tulee latausteho.
Latausteho ei ole MEB-pohjaisissa autoissa aiemminkaan päätä huimannut, eikä Buzz ollut poikkeus. Maksimiteho joka pikalaturista saatiin koeajon aikana irti oli 70 kW, kun akussa oli varausta noin 30 prosenttia.
Kuva: Antti Järveläinen.
Talven lämpötilat vaikuttavat latausnopeuteen, mutta silti jäädään kauas valmistajan mainostamasta 170 kW (akun varaus alle 30 %) tehosta.
Brändin markkinakikka vai todellinen myyntimenestys?
ID. Buzz on monella tapaa erikoinen auto ja puhuttelee varmasti tietynlaisia käyttäjiä omine tarpeineen. Voisi hyvin kuvitella, että normaali 5-paikkainen malli kiinnostaa paljon lapsiperheitä, kun taas ID. Buzz Cargo -pakettimallille tulee käyttöä yrityksissä.
Molempia käyttäjäryhmiä yhdistää arjen rutiinit ja päivästä toiseen samanlaiset arkiauton käyttötarpeet, jolloin yllättäviä pitempiä matkoja ei tule jatkuvasti ja näin toimintamatka ja lataustehot ovat täysin toissijaisia asioita.
Kuva: Antti Järveläinen.
Buzz:n kohdalla vanhan kulttiauton sielun henkiin herättämisessä on onnistuttu täydellisesti.
Volkswagenilla ollaan varmasti ja syystäkin ylpeitä auton muotoilusta ja siitä miten paljon auto herättää positiivista huomiota.
Volkswagen on onnistunut tuomaan ID. Buzz:lla sähköisen autoilun trendikkyyden nyt myös perhe- ja pakettiautoiluun. ID. Buzz:n seitsemänpaikkaista ja mahdollista matkailumallia siis odotellessa…
Mercedes-Benzin Drive Pilot -järjestelmä, joka mahdollistaa osittaisen eli niin sanotun Level 3 -tason autonomisen ajamisen, on ensimmäisenä ko. järjestelmänä hyväksytty tieliikennekäyttöön Yhdysvaltain Nevadan osavaltiossa.
Aikaisemmin järjestelmä on sertifioitu Saksassa, ja tämän vuoden aikana odotetaan myös Kalifornian osavaltion hyväksyntää. Drive Pilot on saatavana valinnaisvarusteena vuoden 2024-mallin S-sarjaan ja EQS-sedaniin, ja ensimmäiset tällaiset autot luovutetaan asiakkaille kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.
Drive Pilot voi kuljettajan päättäessä ottaa vastuun ajoneuvon ohjaamisesta ja hallinnasta moottoritiellä ja ruuhkaliikenteessä aina 60 kilometrin ajonopeuteen saakka.
Drive Pilotin toimintanäppäimet on sijoitettu ohjauspyörään. Järjestelmä seuraa auton nopeutta ja etäisyyttä muihin, pitää sen omalla kaistalla ja ottaa huomioon myös tien topografian, liikennemerkit ja valitun reitin. Lopullinen vastuu turvallisesta ajamisesta säilyy aina kuljettajalla.
Drive Pilotin luotettava toiminta perustuu autoon sijoitettuihin Lidar-tutkaan, kameroihin ja ultraääniantureihin sekä HD-karttapohjaan, joka tuottaa ajoympäristöstä ja reitistä kolmiulotteisen ja eteenpäin katsovan reaaliaikaisen ”tilannekuvan”.
Autonomisen ajamisen eri tasot
0-taso – Ei automaatiota. Kuljettaja tekee kaikki päätökset.
1- taso – Kuljettajalla apujärjestelmä käytössään. Esimerkiksi vakionopeussäädin.
2-taso – Osittainen automaatio. Kuljettajalla nopeuteen ja ohjauksen vaikuttavat apujärjestelmät, kuten ruuhka-avustin.
3-taso – Ehdollinen automaatio. Auto pystyy suorittamaan normaaleissa ajo-olosuhteissa ajamisen, mutta kuljettajan on otettava jälleen ajovastuu, jos ympäristö on haasteellinen ja järjestelmä ilmoittaa siitä.
4-taso – Korkea automaatio. Tällä tasolla auto voi ajaa itsenäisesti tietyissä ympäristöissä, kuten kaupungissa ja moottoriteillä ilman että kuljettaja on puututtava ajoon.
5-taso – Täysautomaatio. Auto tekee kaiken itse, kuljettajan kontrolli autosta ei ole tarpeen. Auto voi suorittaa koko ajomatkan ilman ihmisen väliintuloa.
Sähköautojen pikalatausratkaisujen valmistaja Kempower on aloittanut yhteistyön kanadalaisen latausratkaisutoimittajan Bornes Québecin kanssa latausteknologian toimittamiseksi Quebecin maakuntaan.
Yhteistyön kautta yritykset tuovat sähköisen liikenteen latausratkaisuja Quebecin markkinoille ja edistävät Kanadan kestävää kehitystä.
Suomessa valmistetut Kempower-laturit on suunniteltu kestämään äärimmäisiä olosuhteita, mikä antaa sähköautojen kuljettajille mielenrauhaa Kanadan ankarien talvien aikana.
Vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia kaikista Kanadassa myydyistä uusista henkilöautoista on määrä olla sähköautoja.
Kanadalaiset autokauppiaat eivät saa enää myydä polttomoottoriautoja vuoden 2035 jälkeen.
Kempower ja Bornes Québec valmistautuvat näihin lakimuutoksiin tuomalla uutta pikalatausinfraa Quebeciin ja helpottamalla sähköiseen liikenteeseen siirtymistä kuluttajamarkkinoilla.
Kempower toimittaa Bornes Québecille skaalautuvia pikalatausjärjestelmiä, joissa on dynaaminen kuormanjako ja erittäin korkea käyttöaika.
Lisäksi Bornes Québec tarjoaa akkujärjestelmiä, jotka tuottavat jopa 200 kW:n tehon ja jotka voidaan yhdistää Kempowerin dynaamiseen tehonjakoon jopa 600 kW:n teholla.
Pohjoismaiden suurin ja perinteisin road racing –tapahtuma Imatranajo ajetaan jälleen Vuoksen varrella Jarno Saarinen Circuit-Imatra -katuradalla 1.-2.7.2023.
Imatran Moottorikerho ry ilmoitti tehneensä kolmen vuoden jatkosopimuksen IRRC:n kanssa. Näin ollen suuren suosion saanut kansainvälinen katuratakilpailu ajetaan Imatralla jatkossakin.
Viime vuonna Imatranajo keräsi noin 42 000 kävijää.
Tulevana kesänä nähdään jälleen Imatranajoissa useita kilpailuluokkia
Kilpailuluokkina on mm. IRRC Superbike, IRRC Supersport, Open Superbike, Open Supersport, sivuvaunut ja classic-luokat. Imatralle odotetaan jälleen kovatasoisia kansainvälisiä ja kotimaisia katuratakuskeja kilpailemaan Imatran herruudesta.
Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto uskoo, että lähivuosina Suomessa nähdään sähkömoottoripyörien rynnistys markkinoille – jos edellytykset toteutuvat.
– Näemme sähkömoottoripyörät alan seuraavana merkittävänä kehitysaskeleena. Teemme töitä, että niiden tarjonta ja kysyntä saataisiin kasvuun. Toistaiseksi aika ei ole vielä ollut kypsä. Alan tuotanto- ja materiaalikustannukset ovat olleet nousussa, ja tärkeistä komponenteista on ollut pulaa. Lisäksi mikään laki tai määräys ei toistaiseksi ohjaa valmistajia sähköpyörien suuntaan, Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Jarkko Tuomisto kertoo.
Yksi jarruttava voima liiton mukaan on moottoripyörien epätasa-arvoinen verotus. Moottoripyörien autoveron taso on korkea henkilöautoihin verrattuna ja erittäin korkea (2,4- kertainen) suhteessa niiden CO2-päästöihin (lähde Suomen Motoristit ry).
– Verotus ei toistaiseksi kannusta sähkömoottoripyörän ostamiseen. Hankinnan yhteydessä perittävä autovero poistettiin sähköautoilta, mutta ei sähkömoottoripyöriltä. Olemme käynnistäneet edunvalvontatyön nopeuttaaksemme sähkömoottoripyörien markkinoille tuloa verotusta tasapäistämällä, Tuomisto sanoo.
