Koti Blogi Sivu 804

Historian havinaa: Tätä Mersun G-sarjan klassikkoa valmistui vain 446 autoa

Kuva: Mercedes-Benz.

Ikoninen Mercedes-Benzin G-sarjan on pisimpään eli vuodesta 1979 saakka valmistettu Mercedes-Benz-henkilöautomalli ja samalla nykyisten SUV-autojen kantaisä.

Tasan 30 vuotta sitten G-sarjan mallisto täydentyi tuolloin poikkeuksellista suosituskykyä tarjoavalla voimanlähteellä: 5-litraisella V8-moottorilla (M 117).

Auto ensiesiteltiin Geneven autonäyttelyssä 4.3.1993. Voimaa oli tarjolla 177 kW (240 hv) ja vääntöä 375 Nm. Matkustamossa herättivät huomiota musta nahkasisustus ja harmaa tehosteväri.

Kahdeksansylinterisiä G-sarjalaisia valmistettiin lopulta vain 446 auton sarja. Yksi syy tähän oli M 117 -moottorien rajoitettu saatavuus, sillä samaa voimanlähdettä käytettiin muussakin Mercedes-mallistossa.

Nykyisin Mercedes-Benz 500 GE V8 on harvinainen ja arvostettu keräilyauto, joka nyt 30 vuoden ikärajan jälkeen voidaan katsastaa ja rekisteröidä myös museoajoneuvoksi.

Päivän museoauto: Mercedes-Benz G-sarjan paloauto vuodelta 1983 — ajettu vain 18 700 km

Tällainen on uusi kesän kynnyksellä Suomeen saapuva G-Mersu

Mersun G-sarjaa valmistettu ensimmäistä kertaa vuodessa yli 20 000

Poliisi kaipaa silminnäkijöitä Kokkolan nokkakolarista!

Kuva: CvB.

Maanantai-aamuna kello 6.30 tapahtui Kokkolassa valtatiellä 8 henkilöauton ja ajoneuvoyhdistelmän yhteentörmäys, jossa henkilöauton kuljettaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus sattui Elisabetin hautausmaan kohdalla.

Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja oli ajanut Kokkolan suunnasta kohti Vaasaa, kun vastaan tullut henkilöauto oli ajautunut samalle ajokaistalle, jonka seurauksena ajoneuvot törmäsivät toisiinsa keulat edellä. Kummassakaan ajoneuvossa ei ollut kuljettajien lisäksi muita henkilöitä.

Saadun selvityksen mukaan henkilöauton kuljettaja ajautui tuntemattomasta syystä vastaan tulleen ajoneuvoyhdistelmän kaistalle. Poliisi jatkaa asian selvittämistä epäiltynä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijöitä olemaan yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi kaipaa Kouvolan Lohitien törmäilijää

Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisi tutkii liikenneturvallisuuden vaarantamista ja pyytää havaintoja Lehtomäessä Lohitie 3 kohdalla tapahtuneesta ajoneuvojen osumisesta toisiinsa.

Poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan 05.03.2023 noin kello 21.05 tumma henkilöauto on kääntynyt Lohitie 3:n pihasta ja osunut pihaan kääntymässä olleeseen ajoneuvon vasempaan etulokasuojaan ja siitä edelleen vasempaan kylkeen.

Pihalta lähtenyt henkilöauto jatkoi pysähtymättä matkaa. Paikalle jääneeseen ajoneuvoon tuli vaurioita ja kuljettaja loukkaantui lievästi.

Poliisi pyytää havaintoja paikalta poistuneesta henkilöautosta. Havaintoja pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 050 447 9574.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän huoltoasema: Uudenkaupungin Nestor Salmisen Ruokolanjärven Esso

Kuva: Valokuvaamo Iris, Osmo Salonen, Uudenkaupungin museo.

Oheisissa kuvissa on Nestor Salmisen Esso-huoltoasema Uudenkaupungin Ruokolanjärven rannalla.

Kuvien taustalla näkyy muun muassa Ruokolanjärvi ja vesilaitos.

Kuva: Valokuvaamo Iris, Osmo Salonen, Uudenkaupungin museo.

Kuvaaja on Valokuvaamo Iris ja kuvat otettu 1950-luvun alussa. Kuvat ovat uudenkaupungin museon kokoelmista.

Vuonna 1952 huoltamoon rakennettiin ikkunat katokseen ja silloin tilattiin kuvaaja paikalle.

Kuva: Valokuvaamo Iris, Osmo Salonen, Uudenkaupungin museo.

Tankattavana oleva Peugeot 203 -auto on kuvaaja Osmo Salosen auto, ja hän on myös sen kuvan kuvaaja. Kuvassa huoltoaseman omistaja Nestor Salminen tankkaa ja poika Jukka Salminen pesee auton ikkunoita.

Päivän huoltoasema: Helsingin Unioninkadun Esso 1961

Päivän huoltoasema: Shellin komea asema nykyisen Helsingin Lasipalatsin kohdalla

Päivän huoltoasema: Gulf ensimmäisenä Suomessa — seteliautomaatti

 

Suomen ensimmäinen sähköistetty aura-auto on nyt valmis

Kuvassa Tuomo Leppäkoski. Kuva: Emmi Suominen.

Stara eRetrofit -hankkeessa Helsingin kaupungin liikelaitos Staran aurauskäyttöön tarkoitettu dieselkuorma-auto on muutettu sähkökäyttöiseksi.

Hankkeessa selvitetään ajoneuvon sähköistämisen kokonaiskustannukset sen elinkaaren aikana sekä mahdollisuudet edistää sähköistettyyn hyötyajoneuvokalustoon siirtymistä. Vastaavanlaista hanketta ei ole Suomessa koskaan aiemmin tehty.

Ensimmäisissä koeajoissa kuorma-auton liikkeelle saamisessa oli hankaluuksia, mutta nyt se on saatu toimimaan. Tällä hetkellä kuorma-autolle tehdään akun balansointia ja viimeisiä testauksia. Tämän jälkeen Tampereen ammattikorkeakoulu on hoitanut osuutensa hankkeessa.

Hankeidean isä ja kehittämisyhtiö Keulinkin TKI-keskuksen projektipäällikkö Jukka Pellinen tulee keskustelemaan Staran kanssa jatkosta.

Projektityöntekijä Tuomo Leppäkoski TAMKista on ollut kuorma-auton kyydissä koeajoissa.

– Ajokokemus oli oikein miellyttävä, ei tuntunut dieselmoottorin tärinää, hän kehuu.

Monesti ihmisiä mietityttää sähköautojen paloturvallisuus. Leppäkosken mukaan sähköistetty kuorma-auto on erittäin paloturvallinen, koska älysensorit seuraavat sähkömoottorin ja akkujen lämpötilaa ja estävät niiden syttymisen.

Hankkeen taustalla on Helsingin tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Stara eRetrofit -hanke nopeuttaa nykyisten ajoneuvojen muuttamista sähkökäyttöisiksi, mikä edistää vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä. Hankekokonaisuudesta vastaa innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

TAMKin kädenjälki näkyy kuorma-autossa

TAMK on toiminut hankkeen toteuttavana tekijänä, joka on hoitanut kuorma-auton sähköiseen voimalinjaan liittyvät kytkennät ja muut mekaaniset asennukset. TAMK on vastannut esimerkiksi sähkömoottorin asennuksesta sekä akuston suunnittelusta, kehittämisestä ja kokoamisesta.

Apuna ovat olleet TAMKin omat osaajat, Stara, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä erilaiset komponentti- ja järjestelmätoimittajien helpdesk-palvelut.

– Valmiina annettu runko asettaa omat rajoitteensa. Kuorma-auton osat ovat kompleksisia ja kiinnityskohtia on monia. Vanhat ja uudet laitteet eivät aina pelaa yhteen, osaamispäällikkö Aija Paananen TAMKista luettelee muutamia haasteita.

Suurimpia haasteita on ollut saada kaikki kuorma-auton laitteet toimimaan keskenään. Osa laitteista on kuorma-auton mukana tulleita ja osa muutostyössä asennettuja. Laitteet kommunikoivat keskenään CAN-tietoliikenneväylän (communications automation network) avulla.

– CAN välittää tarvittavat viestit laitteille ja takaisin. Yksi viesti voi sisältää kymmeniä signaaleja. Jos kuorma-auto ei toimisi, syy olisi luultavasti CAN-tietoliikenneväylässä, Leppäkoski kertoo.

Akkukennon tukirakenteet ovat täysin TAMKin suunnittelua.

– Tukirakenteiden pitää olla erittäin vahvat, sillä akkuja on yhteensä 216 kappaletta ja akkukennojen yhteispaino noin 1200 kiloa. Jos joku keksii miten tukirakenteet saa tehtyä tätä paremmin, niin sen haluaisin tietää, sanoo Leppäkoski.

Moni muukin asia kuorma-autossa on TAMKin omaa kädenjälkeä.

– Olemme sorvanneet juuri tälle kuorma-autolle sopivia metalliosia. Ohjelmoimme itse myös ECU-ohjausyksikön (electronic control unit), joka ohjaa sähköisen voimalinjan apulaitteita. Myös näyttö, joka antaa kuljettajalle ajoon liittyvät perustiedot, on TAMKissa ohjelmoitu, kertoo Leppäkoski.

Uutta oppia kaikille

Uudenlainen hanke on antanut arvokasta oppia ja tietoa hanketoimijoille.

– Jos joku toinen taho ryhtyy samanlaiseen hankkeeseen, niin me TAMKissa luultavasti pystymme antamaan neuvoa ainakin osatoteutukseen, Leppäkoski arvelee.

Hankkeesta ovat hyötyneet myös kone-, auto-, sähkö- ja tietotekniikan opiskelijat. Sen puitteissa on suoritettu useita harjoitteluja ja tehty useampi opinnäytetyö.

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, että TAMKissa opiskelijat pääsevät oppimaan niin sanotusti kädet öljyssä. Annamme myös osaamisen ja koulutuksen myötä tarvittavat luvat autojen ja hyötyajoneuvojen sähkötöihin, sanoo Paananen.

– Autotekniikka ja liikenne muuttuvat sähköistymisen myötä, ja myös tietotekniikka on tullut mukaan alalle. Osaamista tarvitaan nykyään siis moneen osa-alueeseen, sanoo Leppäkoski.

Seitsemän vuotta vanha dieselkuorma-auto muutetaan sähköiseksi

Dieselkuorma-auton muuttaminen sähkökäyttöiseksi on nyt testausvaiheessa

 

Erikoinen seikkailu pakettiautolla

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä pakettiautoilija oli törmännyt mopoautoilijaan Laihiantiellä Mustasaaressa. Pakettiautoilija ei pysähtynyt kolaripaikalle vaan jatkoi matkaa.

Mopoautoilija ei loukkaantunut, mutta mopoauto kärsi vahinkoja.

Pakettiautoilija ajoi hetkeä myöhemmin poliisipartiota vastaan Kurikassa. Poliisipartio näytti pysäytysmerkkiä pakettiautoilijalle, joka ei pysähtynyt vaan jatkoi matkaansa.

Terveyskeskuksen kohdalla autoilija kääntyi ojan kautta parkkipaikalle, kaatoi lämmitystolpan ja törmäsi lopulta harkkokasaan.

Autoa kuljettanut mies puhalsi nollat ja huumepikatesti oli negatiivinen. Mies kertoi, ettei pakettiauton jarrut toimineet ja sen takia hän ei ollut pysähtynyt.

Poliisi epäilee miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja määräsi hänet ajokieltoon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Taitotalo kouluttaa K-Auton mekaanikkoja

Kimmo Perhoniemi. Kuva: Taitotalo.

Sähköautojen yleistymisellä on valtava vaikutus autojen huoltoon ja korjaamiseen. K-Auto kehittääkin edistyksellisiä autoalan konsepteja. Jatkuva osaamisen kehittäminen on yhtiön strategiassa. K-Auto onkin tehnyt 1,5 vuotta yhteistyötä Suomen suurimman ammatillisen aikuiskouluttajan Taitotalon kanssa. Taitotalon kouluttajat kouluttavat K-Auton mekaanikkoja, todetaan Taitotalon tiedotteessa.

Taitotalo ja K-Auto aloittivat aktiivisen koulutusyhteistyön syksyllä 2021. K-Auto keskittyy Volkswagen-konsernin valmistamien autojen maahantuontiin ja myyntiin sekä huolto- ja korjauspalveluihin. Yhtiö on Suomessa alansa markkinajohtaja.

– Koulutusyhteistyö Taitotalon kanssa on joustavaa, K-Auton koulutusvastaava Kimmo Perhoniemi sanoo tiedotteessa.

Perhoniemen mielestä Taitotalon kouluttajien kanssa on helppoa työskennellä ja hoitaa asioita. Hyvän yhteistyön takia koulutusyhteistyötä laajennetaan seuraavaksi alumiinihitsauskoulutuksiin. Lisäksi korikorjauskoulutukset, joiden kanssa on ollut viime aikoina hieman hiljaiseloa, ovat lähdössä jälleen käyntiin.

Yhteistyö sujuvoittaa koulutusta

K-Auto järjesteli uudelleen koulutustoimintaansa vuoden 2021 alkupuolella. Silloin koulutusten ulkoistaminenkin oli hetken aikaa suunnitelmissa. Perhoniemi kertoo, että lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa K-Auto kouluttaa mekaanikkonsa itse siten, että osa kouluttajista on yhteistyökumppanin, eli Taitotalon henkilökuntaa.

– Ratkaisu tuo mukautuvuutta, ja koulutuskuorma jakautuu tasaisesti.

Lisäksi koulutusyhteistyö mahdollistaa sen, että K-Auto pystyy vastaamaan paremmin lyhytaikaiseen isompaan koulutustarpeeseen. Volkswagen Group edellyttää jälleenmyyjä- ja huoltoliikkeissä työskenteleviltä erilaisia pätevyyksiä, joten koulutustarve on jatkuvaa. Huollon liikkeitä on 46 ympäri Suomea, ja K-Auton koulutusjärjestelmässä tuli hetki sitten 2000 koulutuksiin osallistuneen ihmisen määrä täyteen.

– Yhteistyöllä Taitotalon kanssa toteutetaan pätevöitymiskoulutuksia. Ja kun uutta tekniikkaa tulee, koulutamme sen käyttöä ja huoltamista.

Perhoniemi kertoo, että myös Taitotalon kouluttaja on pätevöitynyt Volkswagen-merkkikouluttajaksi.

Autoala sähköistyy vauhdilla

Liikenteen sähköistyminen näkyy K-Auton koulutuksissa. Vuonna 2022 koulutettiin paljon sähkötekniikkaa, ja sitä koulutetaan runsaasti myös vuoden 2023 aikana. Ennen koronaa aloitettiin korkeajännitekoulutukset, ja tällä hetkellä tarjonnassa on esimerkiksi lisäkoulutuksia, jotka syventävät korkeajänniteosaamista.

Sähkökoulutusten rinnalla pyörivät jatkuvasti erilaiset mekaanikkotason osaamis- ja pätevöitymiskoulutukset. Perhoniemi kertoo, että Taitotalon kouluttaja kouluttaa K-Autossa tällä hetkellä esimerkiksi korkeajännite- ja vianhakuasioita.

Perhoniemen mukaan sähkömoottori on ominaisuuksiltaan ylivertainen, mutta energian varastointi vaatii vielä kehittämistä. Akut ovat tämän hetken ratkaisu, ja ne kehittyvät tulevaisuudessa vielä paljon.

Mekaanikon työ on mielekästä, ja tulevaisuus tuo mukaan kiinnostavaa tekniikkaa

Autoalalla osaajapula on osa arkea, eikä työvoimapula koske pelkästään Suomea, vaan myös Pohjoismaita ja Eurooppaa. Perhoniemi kannustaakin nuoria ja uudelleen kouluttautuvia alalle.

– Jos tekniikka kiinnostaa, mekaanikon työssä pääsee lähelle monipuolista ja uutta tekniikka. Työ on mielekästä, ja tulevaisuus tuo mukanaan lisää mielenkiintoista tekniikkaa.

K-Auto on koulutusmyönteinen yhtiö. Volkswagen-Groupin autoissa käytetään modernia teknologiaa. Autojen sähköistyminen on ollut viime vuosina vahvaa, ja Volkswagen-Group onkin panostanut voimakkaasti edistykselliseen sähkötekniikkaan.

Perhoniemi kertoo olevansa etuoikeutettu, koska hänen työnsä on autoalan näköalapaikka. Koulutukseltaan hän on autoinsinööri YAMK.

– Olen ollut aina tekniikasta kiinnostunut. Työskentelin 10 vuotta testausinsinöörinä auto- ja rakennustekniikan parissa.

Autoalalla Perhoniemi on toiminut 27 vuotta. Työnsä ohella hän on opettanut myös sivutoimisesti ammattikorkeakoulussa autotekniikkaa.

– Olen opettanut esimerkiksi K-Autossa työskentelevää Taitotalon kouluttajaa vuonna 2014.

Jokainen päivä on kehittämispäivä

Taitotalon kouluttajan työskentely K-Auton tiloissa on työelämälähtöistä koulutusyhteistyötä. K-Autolla on vahvat perinteet kouluttamisesta, ja yrityksellä on omat ja nykyaikaiset koulutustilat.

Perhoniemen mukaan Taitotalossa on ymmärretty, että autojen huolto- ja korjaustoiminta on murroksessa. Kun tekniikka kehittyy, tulee paljon osaamisalueita, joita mekaanikon pitää osata. Taitotalossa on herätty tähän, ja uusia koulutuksia ja koulutuksien sisältöjä kehitetään jatkuvasti.

– Onnistuneen koulutusyhteistyön taustalla ovat ihmiset eikä tekniikka tai organisaatiot. Ne eivät tee ilman ihmisiä mitään.

Perhoniemi kehuu myös Taitotalon kouluttajan asennetta. Kouluttaja suhtautuu työhönsä intohimoisesti ja sanoo usein, että jokainen päivä on kehittämispäivä. Se ilahduttaa Perhoniemeä. Autot muuttuvat ja ovat erilaisia.

Kehityksessä mukana pysyminen on tärkeää. Mekaanikkojen sähköosaamisen parantaminen on nyt ajankohtaista, mutta merkittävää Perhoniemen mielestä on, että Taitotalon kouluttajat kehittävät jatkuvasti osaamistaan.

– Koulutus organisaation kaikilla tasoilla pitää yrityksen ajan hermolla, ja edistää elinikäistä oppimista, Perhoniemi sanoo.

Taitotalo = AEL + Amiedu

Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa. Aikuiskoulutusalan suurimpana toimijana meillä on pitkä historia muuttuvan maailman koulutustarpeisiin vastaamisessa. Koulutustarjontamme ja asiantuntijaverkostomme on toimialan laajin. Asiakkuudenhoitomallissamme on panostettu siihen, että yrityksillä ja opiskelijoilla on ainutlaatuiset puitteet kehittää prosessejaan ja käytännön osaamistaan. taitotalo.fi

Autourheilijoille moottoriurheilupainotteinen ammatillinen koulutus

Škodan henkilöstöä ja alihankkijoita koulutetaan autojen sähköistymiseen

Suomen autoalan koulutuksen historiankirja on ilmestynyt

Uudessakaupungissa tapahtuneessa ohituksen jälkeisessä ulosajossa menehtyi yksi henkilö ja yksi loukkaantui vakavasti

Kuva: CvB.

Henkilöauton ulosajo tapahtui sunnuntaina Uudenkaupungin Lokalahdentiellä kello 21.15 aikaan. Onnettomuus tapahtui ohitustilanteessa henkilöauton matkatessa Uudenkaupungin suunnasta Lokalahden suuntaan, noin 200 metriä ennen Arolantien risteystä.

Onnettomuutta edelsi ohitustilanne, jossa auton kuljettaja lähti ohittamaan edellä ajavaa autoa.

Ohitustilanteessa hän menetti autonsa hallinnan, ja auto ajautui kovassa nopeudessa kulkusuunnassa vasemmalle puolelle ojaan, päin pientareella olevaa mäntyä. Tieosuudella on nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa.

Ojaan suistunutta autoa kuljetti keski-ikäinen mies, joka menehtyi välittömästi. Auton kyydissä ollut matkustaja loukkaantui vakavasti.

Poliisi tutkii asiaa tässä vaiheessa vammantuottamuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Lisäksi tapauksesta on käynnistetty erillinen kuolemansyyntutkinta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomalainen sähköautojen latauspalveluyritys Virta kovassa kasvussa

Kuva: Virta.

Suomalainen sähköautojen latauspalveluyritys Virta (Liikennevirta) ylsi Financial Timesin FT 1000 -listalla Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon neljättä kertaa peräkkäin.

Vuosittainen, nyt seitsemättä kertaa ilmestyvä raportti julkaistiin 1. maaliskuuta. Tutkimusyhtiö Statistan kanssa laaditussa rankingissa listataan eurooppalaiset yritykset, jotka saavuttivat liikevaihdon korkeimman vuotuisen kasvuvauhdin vuosien 2018 ja 2021 välillä.

Virta oli Euroopan nopeimmin kasvava yritys, joka tarjoaa alustoja sähköautojen lataamiseen vuonna 2022. Virran kasvu jatkui viime vuonna vahvana ja vuoteen 2021 verrattuna yhtiö saavutti alustavien tilinpäätöstietojen mukaan 112 prosentin liikevaihdon kasvun.

Huomionarvoista on, että Virta on yksi niistä vain 65 yrityksestä, jotka ovat päässeet FT 1000:n listalle neljä kertaa peräkkäin.

FT 1000:n lisäksi Virta pääsi 22. helmikuuta 2023 julkaistulle Tech Tour Growth50 -listalle.
Kahdeksannessa vuosittaisessa raportissa nostetaan esiin eurooppalaiset huipputeknologiayritykset, joilla on potentiaalia kehittyä johtaviksi alallaan. Yli 90 huippusijoittajasta koostuva valintalautakunta äänesti Virran yhdeksi 15:sta parhaasta kestävän kehityksen teknologiayrityksestä.

– Jatkuva kasvumme kertoo siitä, että Virran ratkaisu tarjoaa menestyksekkään ratkaisun julkisille ja yksityisille toimijoille, jotka tarvitsevat nopean ja kustannustehokkaan tavan aloittaa ja skaalata sähköautojen latausliiketoimintaa, sanoo Virran toimitusjohtaja Jussi Palola.

– Tämä on kuitenkin vain yksi osa siitä, miten voimme edistää kestävää tulevaisuutta. Lisäämällä investointejamme energianhallintateknologioihin ja johtavaan asemaamme niissä voimme auttaa valjastamaan sen kapasiteetin, jonka verkostomme sekä yleisesti sähköautot tuovat nopeaan globaaliin siirtymiseen uusiutuviin energioihin, Palola jatkaa.

*Perustuu oletettuun keskimääräiseen 20 KHw:n tai 7 litran bensiininkulutukseen 100 kilometriä kohden.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

RSJM: Sarjajohtajat säilyttivät asemansa Jyväskylässä

Tuukka-Matias Kivioja. Kuva: Marko Kyöstilä.

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja (RSJM) jatkui lauantaina SM Jyväskylän Talvirallissa. Kuuden erikoiskokeen reitti sisälsi erikoiskokeita 84 kilometrin verran talvisissa olosuhteissa. Lumihankien lisäksi reittiä reunusti paikoin runsaslukuinen määrä katsojia.

Mukavasti isoja ja pieniä teitä sisältänyt reitti tarjosi parastaan niin kuljettajille kuin katsojillekin.

Päivän nopein junioripari oli tällä kertaa RSJM3-luokan voittajapari Tuukka-Matias Kivioja (JurvanUA) – Juha Heinonen (KvanUA) Ford Fiesta Rally4:lla.

Kiviojan autokunta pääsee suuntaamaan kesäkauteen ja Pohjanmaa Ralliin sarjan kakkospaikalta, kaksi pistettä sarjakärkeä perässä.

Juniorien osallistujamäärältään runsaslukuisimmassa luokassa, eli RSJM1-luokassa voiton nappasi Ford Fiestalla kotikisassaan Otto Autio (KorUA) Sakari Lappalaisen kartturoimana. Voittomarginaalia sarjajohdossa kisaan startanneeseen AL-Härmän kaksikkoon Juuso LammiJuho Lammi kertyi 23,3 sekuntia.

Veljekset Lammi jatkaa kakkossijansa myötä sarjajohdossa myös Jyväskylän osakilpailun jälkeen, ajokkina toimiva Citroen C2 VTS käydään kuitenkin tekniikan osalta huolellisesti läpi ennen toukokuuta ja sarjan jatkumista.

RSJM4-luokan voittoon ajoi BMW 325i ajokilla kaksikko Aati Appelgren (AUK-J-äijät) – Lauri Leppänen (TTR). Vastaavalla ajokilla sarjakolmosena Jyväskylän jälkeen ajavat RoiUA:n edustajat Samu KoivurantaJennika Puominen jäivät tällä kertaa toiseksi parin minuutin erolla.

Nuorten SM:n johtoasemaa heiteltiin kuljettajalta toiselle, kunnes yksi neljästä ehdokkaasta nappasi ykkössijan haltuunsa pysyvästi. Toisen peräkkäisen voittonsa nuorissa otti näin Esko Kytömäki (MhMK) – Niilo Ahonen (Päij-HUA) Ford Fiestalla.

Kilpailun kenties kovimman suorituksen teki viimeisellä erikoiskokeella Onni Järvinen (AUK-J-äijät) seuratoverinsa Aleksi Marttilan kartturoimana.

Kaksikon Ford Fiesta lensi viimeisellä erikoiskokeella pohja-aikaan ja kaksikko nousi neljänneltä sijalta toiseksi.

Kolmospaikalta löytyy Kuopion avauskilpailun tapaan Joonatan Ylilammi (KarUA/MK) – Juha-Pekka Perämäki (KeurUA) ja heidänkin ajokkinaan Ford Fiesta.

Nuorten SM:n kaartaa kesää kohti Esko Kytömäen sarjajohdolla, 10 pisteen päässä takana ovat tasapistein Joakim Goman (LakUA) ja Joonatan Ylilammi.

Tulokset: SM Jyväskylän Talviralli, Jyväskylä
RSJM1
1. Otto Autio 58:12,6
2. Juuso Lammi +23,3
3. Jonny Söderström +27,7

RSJM3
1. Tuukka-Matias Kivioja 57:58,1
2. Tino Nikkanen +2:55,9

RSJM4
1. Aati Appelgren 58:46,7
2. Samu Koivuranta +2:01,8

Nuorten SM
1. Esko Kytömäki 57:36,6
2. Onni Järvinen +25,6
3. Joonatan Ylilammi +26,4

Pistetilanne: 2/5 osakilpailua
RSJM
1. Juuso Lammi 32p
2. Tuukka-Matias Kivioja 30p
2. Samu Koivuranta 27p

Nuorten SM
1. Esko Kytömäki 30p
2. Joakim Goman 20p
3. Joonatan Ylilammi 20p

Secto Rally Finland Power Stage
Nuorten SM -luokan osakilpailuissa ajetaan kaudella 2023 Secto Rally Finland Power Stage -erikoiskoe, josta kilpailijat keräävät luokittain pisteitä. Jyväskylän SM-Rallissa Power Stagena toimi rallin toinen erikoiskoe, Kelloperä (14,25 km)

Kuopion Power Stage -voittaja: Viljami Salminen

Kuopiossa uusia nimiä rallin juniorisarjan voittajiin