Täyssähköautojen osuus on kasvanut voimakkaasti kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröityjä täyssähköautoja oli 1 897, kun viime vuonna ensirekisteröidyistä autoista täyssähköautoja oli jo 14 530.
Myös työsuhdeautojen sähköistyminen on ollut yllättävänkin nopeaa. LeasePlanilla joka neljäs työsuhdekäyttöön rekisteröity henkilöauto oli viime vuonna täyssähköauto, todetaan LeasePlanin tiedotteessa.
Liikenteessä on edelleen eniten polttomoottoriautoja. Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja toteaa, että autokannan hidas kierto vaikuttaa siten, että bensiini- ja dieselautoja nähdään teillä vielä vuoden 2035 jälkeenkin, jolloin polttomoottoriautoja ei saa enää valmistaa.
Nyt yritykset ja kotitaloudet saavat taloudellista etua sähköautoihin siirtymisessä, joten kierto voi olla nopeaakin. Myös valmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa polttomoottoriautojen tuotannosta kannattavuussyistä, koska päästörajat kiristyvät.
Tuleeko kulutuspohjainen verotusmalli?
LeasePlanin Tulevaisuuden käyttövoimat -videopodcastissa niin Kalenoja kuin LUT-yliopiston sähköisen liikenteen apulaisprofessori Lassi Aarniovuorikin miettivät, että seuraava tai sitä seuraava hallitus joutunee luopumaan sähköautojen verotuseduista. Kalenoja ehdottaa kilometriperusteista tai vuosiverotusta.
– Kulutuspohjaiselle verotukselle on tarvetta, koska se ohjaa samalla ajoneuvojen käytön kautta energiasäästöä oikeaan suuntaan, pohtii Aarniovuori.
Miltä vaihtoehtoisten polttoaineiden tulevaisuus näyttää?
Entä sitten vety, synteettiset polttoaineet, kaasu ja biodiesel, millainen tulevaisuus näillä käyttövoimilla voisi olla?
Aarniovuori uskoo eniten sähköön, koska esimerkiksi vetytekniikka vaatii vielä paljon kehitystyötä, jotta sen hyötysuhteen ja kustannustehokkuuden saa sähkön kanssa samalle tasalle. Kalenoja toteaa kaasun käytön tien nousseen pystyyn henkilöautoissa, koska kaasua ei fossiilisena polttoaineena saa nollapäästöiseksi sähkön tapaan.
Sähkö vie voiton myös uusituvasta biodieselistä henkilöautopuolella. Synteettiset polttoaineet ovat mahdollisuus polttomoottoritekniikassa.
– Raskaassa liikenteessä sähköistyminen etenee hitaammin ja myös kaasu on monissa kuljetustehtävissä hyvä vaihtoehto, Kalenoja sanoo.
– Vety sopii paremmin raskaampaan kalustoon kuin henkilöautojen käyttöön, koska raskasta kalustoa on vaikea sähköistää akkukokojen takia. Kauempana tulevaisuudessa vety voi olla kuljetusyrityksen pääasiallinen ajoneuvojen käyttövoima henkilöautoista isompaan kalustoon asti, Aarniovuori miettii.
Suomessa riittää sähköä autoiluun
Vaikka Suomen autokanta sähköistyisi lähes täysin, tarkoittaisi se Aarniovuoren mukaan noin 10–15 prosentin kasvua sähkönkulutukseen. Latausverkosto on hänen mukaansa varsinkin Etelä-Suomessa jo riittävän tiheä. Haja-asutusalueilla ja pohjoisimmassa Suomessa kotilataus on välttämätöntä.
– Sähköä kyllä riittää ja kantaverkko kestää. Alueelliset sähkönsiirtoyhtiöt ovat jo aloittaneet varautumisen kapasiteetin kasvuun, ja verkkoja uusitaan kunnostustöiden yhteydessä. En usko, että tästä tulisi pullonkauloja sähköisempään autoiluun siirtymisessä, Aarniovuori kertoo.
40 prosenttia tilatuista työsuhdeautoista täyssähköautoja
Sähköautojen ja varsinkin täyssähköautojen määrä on parissa vuodessa kasvanut paljon ja varsinkin viime vuoden alkupuolella niitä rekisteröitiin ja tilattiin ennätysmääriä. LeasePlanilta tilatuista yritysten henkilöautoista oli viime vuonna täyssähköautoja jo 40 prosenttia. Kaikkia autoja ei saatu rekisteröityä pitkien toimitusaikojen takia.
– Tilaustilastoista huomaa, että täyssähköautoja tilattiin työsuhdeautoiksi viime vuonna eniten eli 40 prosenttia, seuraavina olivat ladattavat hybridit 36 prosentin osuudella. Kolmansina 15 prosentin osuudella olivat bensiinikäyttöiset, sisältäen sähköistetyt, muttei ladattavat sekä perinteiset mallit. Ja neljänsinä dieselkäyttöiset henkilöautot, mutta niitä tilattiin vain seitsemän prosenttia. Muut käyttövoimat, kuten kaasu olivat lähes yksittäisiä. Diesel on kokenut kovia. Vielä vuonna 2019 dieselautojen osuus työsuhdeautoissa oli 50 prosenttia, kertoo LeasePlanin Business Controller Anton Holmström.
Tavoitteena CO2-päästöjen vähentäminen
Työsuhdesähköautojen suosio perustuu yritysten autopolitiikkaan. Esimerkiksi LeasePlanin asiantuntijat eivät ohjaa valitsemaan vain ladattavia hybridejä tai täyssähköautoja, vaan käyvät asiakkaan kanssa läpi kaikkia työsuhdeautoiluun liittyviä muuttujia.
Täyssähköautoilla yritykset toteuttavat tehokkaasti ympäristö- ja CO2-päästötavoitteitaan. Verohelpotukset ovat myös kannustaneet sähköistettyyn työsuhdeautoiluun. Sähköautojen ja täyssähköautojen valinta on osalle yrityksistä myös imagollisesti tärkeää. Tuotantoautoissa autokannan sähköistyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin työsuhdeautoissa. Yksi keino saada päästöt selvästi pienemmäksi ilman, että odotetaan autokannan vaihtumista, olisi siirtyminen tankkaamaan uusiutuvaa dieseliä.
– Tuotantoautopuolella on tartuttu yllättävän vähän uusiutuvaan ja pienipäästöiseen biodieseliin. Syynä saattaa olla sen korkeampi hinta, miettii LeasePlanin Head of Business Development Tiina Märijärvi.
Holmström ja Märijärvi ovat sitä mieltä, että veroedut ovat sähköautojen valinnassa yksi suurimmista kannustimista. Keskikokoluokassa etu voi olla jopa 20 000 euroa työsuhdeautoissa. Myös käyttökulujen edullisuus tekee sähköautoista houkuttelevia yrityksille.
– Käyttötarkoitus on kuitenkin edelleen tärkein peruste käyttövoiman valintaan. Jos päivittäiseen ajoon riittää 200 kilometriä ja lataus onnistuu helposti, on täyssähköauto järkevä valinta niin yritykselle kuin kuljettajallekin, tiivistää Holmström.
Kuuntele Tulevaisuuden käyttövoimat -podcast täältä.
Kuka saa ajaa työsuhdeautoa?
Sähköautoilu kasvattaa yksityisleasingin suosiota
Suomi paransi sijoitustaan kansainvälisessä sähköautoilun valmiutta kartoittavassa indeksissä
