Sähköautovalmistajien WLTP-toimintamatkalukemat ovat kuin laihdutusmainosten ennen–jälkeen -kuvat: teoriassa mahdollisia, mutta todellisuudessa harvoin saavutettavia. Laboratoriossa mitattu lukema kertoo, mihin auto parhaimmillaan pystyy – ei siihen, mihin se suomalaisessa arjessa todellisuudessa yltää.

Kun vastassa ovat helmikuun pakkaset, luminen moottoritie, vastatuuli, suksiboksi katolla ja takakontti täynnä viikonloppumatkatavaroita, toimintamatka sulaa kuin loska kevätauringossa.

Lämpötila: sähköauton pahin vihollinen

Litiumioniakut viihtyvät parhaiten noin +20 asteen lämpötilassa. Suomalainen talvi on niiden kannalta lähinnä jääkylmä suihku.

Pakkasessa akun sisäinen vastus kasvaa, kemialliset reaktiot hidastuvat ja auton on käytettävä energiaa myös akun ja matkustamon lämmitykseen. Jo 20 asteen pakkasessa toimintamatka voi lyhentyä jopa 30–50 prosenttia.

Samalla penkinlämmittimet, ratinlämmitys ja huurteenpoisto syövät virtaa kuin huoltoasemakahvila nälkäistä rallikansaa.

Paino ja kuorma: fysiikka ei tunne myötätuntoa

Jokainen lisäkilo vaatii energiaa liikkeelle päästäkseen. Täysi peräkärry voi lyhentää sähköauton toimintamatkaa jopa kolmanneksen. Viisi matkustajaa ja täysi tavaratila haukkaavat helposti 10–20 prosenttia kantamasta.

Edes sähköauto ei pysty rikkomaan fysiikan lakeja, vaikka käyttövoima olisikin uusi ja moderni.

Myös vastatuuli on näkymätön bensarosvo. Moottoritiellä ajettaessa ilmanvastus on suurin yksittäinen kulutustekijä. Kova vastatuuli voi nostaa kulutusta jopa 20–30 prosenttia.
WLTP-testissä tuuli ei kuitenkaan koskaan puhalla, eikä sade piiskaa keulaa. Todellisuus on vähemmän armollinen.

Suksiboksi ja kattotelineet: aerodynamiikan kesyttäjät

Modernien sähköautojen muotoilu on hiottu tuulitunnelissa viimeistä millimetriä myöten. Sitten katolle nostetaan suksiboksi, joka romuttaa koko työn.

Suksiboksi voi lisätä ilmanvastusta jopa 40 prosenttia ja lyhentää toimintamatkaa 10–25 prosenttia. Se on käytännössä aerodynaaminen käsijarru.

Myös peilit, renkaat ja vanteet vaikuttavat kulutukseen – pienistä puroista syntyy kulutusvirta.

Leveät renkaat, suuret vanteet, korkea maavara ja perinteiset sivupeilit lisäävät kaikki kulutusta muutamasta prosentista jopa 15 prosenttiin. Kun nämä tekijät yhdistyvät talvipakkaseen, todellinen toimintamatka saattaa jäädä jopa puoleen WLTP-lupauksesta.

Seuraavat viisi vuotta?

Akkutekniikan kehitys, parempi aerodynamiikka ja tehokkaampi elektroniikka pidentävät toimintamatkoja nopeasti. Energiatiheyden arvioidaan kasvavan 20–30 prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä satoja lisäkilometrejä ilman, että akkupaketti kasvaa lainkaan.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä:

• Tavallinen perhekäyttöön tarkoitettu sähköauto tarjoaa 600–700 km WLTP-toimintamatkan
• Huippumallit yltävät 850–1000 kilometriin
• Talvikantama asettuu realistisesti 450–650 kilometriin

Samalla ultranopea pikalataus muuttaa koko ajattelutavan. Kun 10–80 prosentin lataus onnistuu alle kymmenessä minuutissa, toimintamatkasta tulee jälleen sivuseikka – aivan kuten polttomoottoriautojen aikaan.

Tällä hetkellä sähköautojen WLTP-lukema on kuin ravintolan “annos kahdelle”: teoriassa mahdollinen, käytännössä ylioptimistinen. Mutta suunta on kuitenkin selvä. Viiden vuoden päästä pysähdymme lataamaan korkeintaan kahvin, ei menopelin akun vuoksi.

Täyssähkö- ja plug-in -hybridiautojen WLTP-toimintamatkojen vertailu

Asteikko paljastaa, kuinka suureksi ero sähkö- ja hybridiautojen sähköisessä ajomatkassa on kasvanut. Asteikossa on mukana kärkipään täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä.

Asteikko: 0–800 km

Mitä tämä vertailu kertoo?

Täyssähköautojen kantama on 7–10 -kertainen verrattuna lataushybrideihin. Kun sähköautojen todellinen WLTP-kärki liikkuu nyt 700–800 kilometrissä, lataushybridien paras tulos on noin 115 kilometriä.

Käytännössä hybridit ovat kaupunkisähköautoja, eivät varsinaisia matka-autoja. Lataushybridien sähköinen toimintamatka riittää hyvin esimerkiksi työmatkoihin, kaupunkiajoon ja arkipäivän siirtymiin, mutta moottoritiellä ja pitkillä reissuilla bensiinimoottori hoitaa hybrideissä käytännössä lähes kaiken työn.

Täyssähköautojen ja lataushybrideiden WLTP-kuilu kasvaa jatkuvasti. Kun vielä vuonna 2018 hyvä sähköauto kulki noin 400 kilometriä ja hyvä hybridi noin 40 kilometriä, vuonna 2026 hyvä sähköauto pääsee jo 700–800 kilometriä, kun hyvällä hybridillä pääsee sähköllä 80–115 kilometriä.

Toimintamatkaerot tiivistettynä

Voimalinja Tyypillinen WLTP

• Täyssähkö 550–800 km
• Lataushybridi 60–115 km
• Bensiini/diesel 800–1200 km

Lue myös

Vain yksi sähköauto selvisi kahdella latauksella 1000 kilometrin talvitestissä

Renkaat syövät bensaa — tai säästävät sitä!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //