60 vuotta sitten autolautat olivat vielä uusi ilmiö, josta oli vasta vähän kokemusta. Ensimmäiset autokannella varustetut alukset Suomen ja Ruotsin välillä aloittivat liikennöimään vuosina 1958–61. Vuonna 1962 alkoi autolauttaliikenne Saksaan, todetaan Tullin tiedotteessa.
Vuonna 1962 suomalainen Finnlines-varustamo osti autolautan, jonka alun perin oli tilannut ahvenanmaalainen Viking-varustamo. Lautta sai nimen Hansa Express. Siitä tuli ensimmäinen Suomen ja Saksan liittotasavallan välillä kulkenut autolautta.
Ensimmäisen matkansa Hangosta Travemündeen Hansa Express teki 27. heinäkuuta 1962. Syksyn tultua liikenne päättyi. Lauttamatkoja Hangosta Travemündeen jatkettiin seuraavana kesänä.
Tulli pyysi heti vuonna 1962 Hangon kaupunkia rakentamaan satamaan tulli- ja passintarkastuspaviljongin Hansa Expressillä saapuvia matkustajia ja ajoneuvoja varten. Rakennuksen oikealle sivulle haluttiin myös pieni katos autojen tarkastamista varten. Tullihallitus hyväksyi Hangon kaupungin lopullisen suunnitelman 25. toukokuuta 1963.
Ensimmäisen kesän kokemukset autolauttaliikenteen tullivalvonnasta Hangossa olivat osoittaneet joitakin ongelmia. Matkustajat poistuivat lautasta yhtä aikaa autojen kanssa melko villisti ja vapaasti. Tullihenkilökunta joutui kiinnittämään huomiotaan monelle suunnalle. Tulli katsoi, että auto- ja jalkamatkustajat oli syytä erottaa toisistaan köydellä.
Hansa Express saapui Hankoon vasta kello 22.30, jolloin oli jo hämärää. Niinpä autontarkastuskatokseen tarvittiin valo.
Myös passintarkastus
Toisin kuin Ruotsin-lautat, Saksan-lautta ei ollut pohjoismaisen passivapauden piirissä. Tullin lisäksi satamassa oli poliisi, joka hoiti passintarkastusta. Tullin mielestä passintarkastus oli järkevintä hoitaa samassa rakennuksessa tulliselvityksen ja tullivalvonnan kanssa.
Poliisi kuitenkin vaati uuteen paviljonkiin erillistä passintarkastustoimistoa. Tullin mielestä olisi ollut ”kaikin puolin selkeämpää, jos matkustajat olisivat liikkuneet samaan suuntaan jatkuvasti”.
Vaarana oli myös se, että passintarkastuksen jälkeen matkustajat ”pujahtavat ulos autoilijoille tarkoitetusta sivuovesta mikä heistä saattaa tuntua luonnolliselta uloskäytävältä”.
Koska uudella paviljongilla oli kiire, Tulli tyytyi ehdottamaan matkustajien tarkastushallin ja autoselvitystoimiston väliin lisäovea, jolloin kaikkien tullattavien tuomisten tullaus voitiin hoitaa autoselvityspuolella.
Oven lisäksi Tulli esitti ulos erillistä aitausta tulliselvitettäviä autoja varten. Saksasta tuli usein autoja, joissa kuljetettiin tullaamattomia tavaroita muualle Suomeen eli ne passitettiin Hangosta eteenpäin.
Jos ajoneuvon rakenne ei täyttänyt tullivarmuudesta annettuja määräyksiä, kuormaa oli korjattava tai purettava lasti toiseen autoon. Osassa kuorma-autoissa oli telttakatos, jonka alta kappaletavaran varastaminen oli periaatteessa helppoa, jos autoja ei ollut aidattu.
Lauttaliikenne Saksaan osoittautui kannattavaksi. Hansa Expressiä pidennettiin heti ensimmäisen liikennöintivuoden lopulla, jotta matkustajille ja ajoneuvoille saatiin lisää tilaa.
Syksyllä 1963 varustamo vaihtoi sataman Hangosta Helsinkiin. Hankoon oli kuitenkin tarkoitus palata seuraavana kesänä. Hansa Expressin liikenne jäi pysyvästi Helsinkiin.
Autolauttaliikenne Suomen ja Saksan välillä muodostui pysyväksi ilmiöksi. Hansa Express sai pian seurakseen lisää lauttoja.
Autolauttaliikenteen historiaan pääsee tutustumaan myös Tullimuseon uudessa Lautalla lännestä -näyttelyssä.
Lähteet: Tullin arkisto; ”Autolauttaliikenne Suomesta Saksaan 50 vuotta”. Ulkomatala 5/2012 https://ulkomatala.net/yleiset-historiikit/2012/autolauttaliikenne-suomesta-saksaan-50-vuotta-5-2012/; Helsingin Sanomat 7.8.1963.
Tullimuseon uudessa näyttelyssä kurkistetaan autolauttojen tarinaan
Päivän kuva: Tämä historiallisen autolautan tarina päättyi surullisesti
