Koti Blogi Sivu 701

Suomalaiset ja ruotsalaiset auto-ostoksilla — eroa sähköistymisessä ja merkeissä

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Santanderin myöntämät autorahoitussummat kasvoivat alkuvuoden aikana sekä Suomessa että Ruotsissa. Naapurimaa vie mittelön sähköistymisessä, vaikka Suomessa uusista autoista täyssähköjä oli lähes 50 % enemmän kuin viime vuonna.

Keskimääräiset autorahoitussummat jatkavat kasvua Suomessa ja Ruotsissa. Santanderin myöntämät autorahoitussummat kasvoivat alkuvuodesta meillä 10,2 %, naapurimaassa maltillisemmin 2,8 %. Rahoitettujen autojen hinnat mukailevat rahoitussummien kasvua: Suomessa autosta maksettiin alkuvuonna 9,4 % ja Ruotsissa 3 % enemmän kuin viime vuonna.

Suomessa uusista autoista eniten myytiin Santanderin rahoittamana alkuvuoden aikana täyssähköjä. Niiden osuus oli 42 %, mikä on lähes tuplasti enemmän verrattuna vuoteen 2022, jolloin vastaava lukema oli 21,2 %. Toiseksi eniten vuoden alussa myytiin ladattavia hybridiautoja: niitä oli 19,6 % kaikista myydyistä uusista autoista.

Ruotsissa edellä sähöistymisessä

Naapurimaassa ollaan sähköistymisessä edellä: Ruotsissa alkuvuoden aikana myydyistä Santanderin rahoittamista uusista autoista täyssähköjä oli 50,2 % ja hybridejä 30 %, ja samansuuntaisiin lukemiin päästiin jo vuonna 2022.

Ruotsiakin rutkasti edellä sähköautomarkkinoilla on Norja, jossa Santanderin kautta rahoitettujen täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista oli jopa 93,9 % ja viime vuonnakin jo 89,2 %.

– On upeaa, että Santander on ollut näin voimakkaasti autokannan sähköistymisen mahdollistajana. Sähköistymisen etuna on, että sen päästövaikutus on pysyvä ja vähennys kertautuu joka vuosi verrattuna tilanteeseen, jossa samat ajokilometrit ajettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, kertoo Suomen Santanderin kaupallinen johtaja Kari Kauppinen.

Autokannan sähköistymistä voidaan nopeuttaa monin erilaisin toimin. Tehokkaimpia ovat Kauppisen mukaan esimerkiksi hankintatuet, vanhan auton kierrätyspalkkio, sähköisten työsuhdeautojen verokannusteiden jatkaminen sekä latausinfran jatkuva parantaminen.

– Lisäksi taloyhtiötä tulisi kannustaa valtiovallan toimesta latauspisteiden rakentamiseen.

Teslan suosio kasvussa

Tesla nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan myydyimmäksi henkilöautoksi kaikessa autokaupassa, ja se näkyy myös Suomen Santanderin rahoittamissa auto-ostoissa: Tesla kiilasi viime vuoden seitsemänneltä sijalta alkuvuoden myydyimmäksi automalliksi.

Myös Norjassa Tesla on ylivoimainen ykkönen. Sen sijaan Ruotsissa Santanderin autorahoituksella hankittujen ajoneuvojen ykköspaikkaa pitää neljättä vuotta peräkkäin Kia. Teslaa Ruotsissa myydään uusista autoista kolmanneksi eniten.

Käytettyjen autojen markkinoilla sähköautoja on vielä suhteellisen niukasti. Tällä hetkellä markkinoilla tarjolla olevista käytetyistä alle viisi vuotta vanhoista autoista noin 15 % on täyssähköautoja. Norjassa ja Ruotsissa, joissa sähköistyminen on kasvanut vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan, Tesla yltää jo käytettyjen autojen kymmenen myydyimmän listalle.

– Uusien sähköautojen rekisteröinti on luonnollisesti ollut avainasemassa käytettyjen sähköautojen tarjonnan lisääntymiselle markkinoille. Käytettyjen markkina paranee mitä enemmän uusia sähköautoja rekisteröidään Suomessa. Tällä hetkellä käytettyjä sähköautoja löytyykin jo myytävänä yli 5 000, Kauppinen toteaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Asuntomurto aiheutti takaa-ajon!

Kuva: CvB.

Poliisi sai maanantaina 10. heinäkuuta kello 13 aikaan ilmoituksen epäillystä asuntomurrosta, joka tapahtui Kilossa. Kun poliisi saapui murtopaikalle, epäillyt lähtivät ajamaan poliisia karkuun.

Poliisi ajoi takaa pakenevia epäiltyjä. Lyhyt takaa-ajo päättyi epäiltyjen kiinniottoon Leppävaarassa.

Länsi-Uudenmaan poliisi epäilee asiaan liittyen kahta henkilöä törkeästä varkaudesta ja törkeän varkauden yrityksestä sekä auton kuljettajaa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Suomalainen sähköautoilija osaa käyttää suurteholatausta ruotsalaisia paremmin

Kuva: McDonalds.

Recharge on Pohjoismaiden suurin avoin latausverkosto, ja sillä on Suomessa yhteensä lähes 900 julkista latauspistettä ja 295 suurteholatauspistettä. Nyt julkaistaan jo toinen Recharge Insights -raportti siitä miten sähköautoilijat käyttävät Rechargen laajaa latausverkkoa Suomessa, sekä muissa Pohjoismaissa.

Yritys vertaa ensimmäistä kertaa sähköautojen latausmarkkinan kehittymistä neljännesvuositasolla vuosien 2022 ja 2023 välillä.

Sähköautojen määrän voimakas kasvu on selvästi nähtävissä – Rechargen julkisilla suurteholatausasemilla

Suomessa ladattiin yli 213 % enemmän energiaa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Lukujen perusteella nähdään myös, että suomalainen sähköautoilija käyttää suurteholatureita ruotsalaisia paremmin käyttämällä samaan energiamäärään vähemmän latausaikaa.

– Rechargella on erinomaista tietoa sähköautojen määrän kasvusta, ajotavoista, lataustavoista ja tilastoja miten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytetään sähköautoja. Vuoden 2022 Insights-raportti oli erittäin suosittu tietopaketti Suomen ja Pohjoismaiden sähköautoilusta ja tämä vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportti jatkaa tätä säännöllisten julkaisujen sarjaa, kertoo Suomen Rechargen verkoston kehittämisestä vastaava Keijo Rouvali.

Suomalainen sähköautoilija käyttää suurteholatausta ruotsalaisia paremmin

– Suomalaiset sähköautoilijat lataavat keskimäärin 28 minuuttia suurteholatureilla, norjalaiset 30 minuuttia ja ruotsalaiset 33 minuuttia. Tämä viiden minuutin ero Suomen ja Ruotsin välillä saattaa johtua siitä, että ruotsalaisilla on uudempia sähköautoja suuremmilla akuilla. Asia muuttuu kuitenkin mielenkiintoiseksi, kun tarkastelee keskimääräistä toimitettua energiaa suurteholatauskertaa kohden.

– Koska ruotsalaiset lataavat autoa pidemmän ajan, voisi olettaa, että myös energiamäärä olisi selvästi suurempi jokaisella latauskerralla. Kuitenkin ero ladatun energian määrässä Ruotsin ja Suomen välillä on hyvin pieni. Ruotsalaiset lataavat keskimäärin 31,8 kWh latauskertaa kohden ja suomalaiset 31,39 kWh. Latausajasta ja ladatusta energiasta voidaan päätellä, että suomalaisten sähköautoilijoiden lataustavat hyödyntävät paremmin suurteholatauksen ominaisuuksia. Esimerkiksi varmistamalla, että akku on lämmin ennen lataamista tai että akun varausprosentti on riittävän pieni, kun lataus aloitetaan. Molemmissa tapauksissa sähköauton akku latautuu nopeammin suurteholatureilla. Rouvali tulkitsee.

Sähköautojen ja suurteholatausten määrä kasvaa huimaa vauhtia

– Kun katsomme kuinka paljon energiaa olemme toimittaneet vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana verrattuna saman aikavälin 2022 lukuihin, näemme, että kasvu on tullut pääosin suurteholatureiltamme, joiden toimittama energiamäärä on kasvanut huimat 213,9 %. Jatkuvasti laajenevaa suurteholatausverkostoamme käyttämällä kuljettajat voivat käyttää vähemmän aikaa lataukseen ja pääsevät perille nopeammin, Rouvali tiivistää.

Voit tutustua Recharge Insights -raporttiin täällä

Recharge julkaissut laajan raportin sähköautojen latauskäytännöistä

Suuri sähköautojen latauskenttä avattu Kehä III:n ja Lahdenväylän risteysalueen läheisyyteen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kysely: Näitä asioita sähköautoilijat ovat kokeneet haasteelliseksi!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Sähköauton latauksen järjestäminen mietityttää monia sähköautoa harkitsevia, mutta sähköautoiluun siirtyneistä vain hyvin harva (7 prosenttia) on kokenut haasteita arjen lataamisessa. Tämä selviää Ifin täyssähköautolla ajaville asiakkailleen tekemästä kyselytutkimuksesta.

Matkojen suunnittelun latausten mukaan on kokenut haastavaksi hieman useampi, vajaa kolmannes sähköautolla ajavista. Yhtä monelle sähköautoilijalle pakkanen on vaikuttanut autoiluun.

– Tesla-kuskit erottuvat kyselyn perusteella muista sähköautoilijoista: Heillä on selvästi muita harvemmin haasteita lataukseen tai pakkaseen liittyen. Myös ohjelmisto-ongelmat ovat kyselyn mukaan Tesla-kuskeille muita sähköautoilijoita pienempi riesa, kertoo sähköautovakuutusten tuotepäällikkö Janne Sivenius Ifistä.

Asenteissa sähköautoilua kohtaan isoja alueellisia eroja

Joka viides sähköautoilija pitää muiden kuin sähköautoilijoiden asennetta sähköautoilua kohtaan haasteellisena. Asenteet koetaan hieman yllättäen useammin haasteeksi kuin vaikkapa sähkön hinta, latauksen hitaus tai auton ohjelmisto-ongelmat.

– Autokannan sähköistyminen etenee eri puolilla Suomea hyvin eri tahtia. Kyselyn perusteella tämä näkyy vahvasti ihmisten asenteissa sähköautoilua kohtaan. Uudellamaalla, jossa sähköautoihin on jo totuttu, muiden asenteet haasteelliseksi kokee sähköautoilijoista noin joka seitsemäs, mutta muualla Suomessa peräti joka neljäs, toteaa Sivenius.

Kahdella kolmesta käytössä oma latausasema

Julkiset latausasemat ovat yhä niukasti suosituin paikka sähköauton lataamiselle, kertoo kyselytutkimus. Kuitenkin jo kahdella kolmesta sähköautoilijasta on kotona oma latausasema.

Seuraavaksi eniten ladataan työpaikalla ja kotona lämmityspistokkeesta tai muusta tavallisesta kotitalouspistorasiasta. Näitä käyttää joka neljäs sähköautoilija.

Kotilatausmahdollisuuden merkitystä sähköautoilun onnistumisessa todistaa se, että vain reilu kymmenesosa sähköautoilijoista on pelkästään kodin ulkopuolisten latausmahdollisuuksien varassa.

– Kotilatausasema on arkea helpottava ja ammattilaisen asentamana turvallinen tapa kotona lataamiseen, joten on hienoa, että se on näin monella jo käytössä. Sähköauton alhaisempien käyttövoimakustannusten ansiosta latauspisteen hankinta maksaa yleensä itsensä takaisin jo muutaman vuoden ajamisella, kertoo Sivenius.

– Lämpötolppia tai muita kotitalouspistorasioita ei ole suositeltavaa käyttää säännölliseen lataukseen, sillä niitä ei ole rakennettu kestämään jatkuvaa suurta virtaa. Niiden kunto on myös ennen käyttöä syytä tarkistaa ammattilaisen toimesta. Jos tavallista pistorasiaa käyttää väliaikaisesti lataukseen esimerkiksi mökkireissussa, kannattaa laskea lataustehoa, ettei polta sulakkeita, Sivenius muistuttaa.

Näitä asioita sähköautoilijat ovat kokeneet haasteelliseksi

  1. Matkojen suunnittelu latausten mukaan, 31 %
  2. Pakkasen vaikutus autoiluun, 30 %
  3. Muiden kuin sähköautoilijoiden asenne sähköautoilua kohtaan, 20 %
  4. Muiden kuin sähköautojen pysäköiminen latauspaikoille, 19 %
  5. Sähkön hinta, 17 %
  6. Latauksen hitaus, 16 %
  7. Ohjelmisto-ongelmat, 15 %
  8. Jonottaminen julkisille latureille, 12 %
  9. Arjen latauksen järjestäminen, 7 %
  10. Sähköautolle sopivan korjaamon löytäminen, 6 %

Ifin kyselytutkimukseen vastasi huhti-toukokuussa 306 täyssähköautolla ajavaa Ifin asiakasta. Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta Sales Questor Oy.

Eurooppalaiset ovat halukkaampia kuin koskaan aiemmin siirtymään sähköiseen autoiluun

Tutkimus: Maksutapojen kirjavuus vähentää kiinnostusta sähköautoiluun!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Käytettyjen autojen kauppa on piristynyt entisestään – dieselautojen suosio on kääntynyt nousuun

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

02 Rekkarin yhteistyökumppanin Netwheelsin datan mukaan käytettyjen autojen suosio on kokonaisuudessaan kasvanut ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,6 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon.

Eniten kasvua on edelleen käytettyjen sähköautojen myynnissä, mutta kasvu on hidastunut viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna myytiin 125 % enemmän käytettyjä sähköautoja kuin vuonna 2021. Tänä vuonna sähköautoja on myyty sen sijaan vain 35 % enemmän kuin vuonna 2022.

Myös käytettyjen hybridiautojen myynti jatkaa tasaisen varmaa kasvuaan, ja tänä vuonna niitä on myyty 21 % enemmän kuin viime vuonna.

Suurin yllätys on siinä, että käytettyjen dieselautojen myynti on kääntynyt nousuun. Niitä on myyty tällä hetkellä 4 % enemmän kuin viime vuonna. Sen sijaan bensa-autojen suosio jatkaa laskuaan (-2 %).

– Dieselautojen myynnin kasvun taustalla voi olla alentuneet hinnat pitkän alhaisen kysynnän vuoksi. Tällä hetkellä dieselautoja on todennäköisesti tarjolla aiempaa edullisemmin. Sähköautojen suosion kasvun hidastuminen selittynee myös hinnalla, sillä käytettyjen sähköautojen hinta on korkea, toteaa 020202 Ratkaisut Oy:n Business Lead Janni Hassel.

Käytettyjen autojen suosituin väri on harmaa ja todennäköisin ostaja yli 40-vuotias mies

Kun katsotaan käytettyjen autojen ostajia ikäryhmittäin, huomataan, että alle 30-vuotiaat ostavat tällä hetkellä vähiten käytettyjä autoja. Vuonna 2020 tämä ikäryhmä oli vielä suurin käytettyjen autojen ostajaryhmä, mutta nyt yli 40-vuotiaat muodostavat suurimman osuuden käytettyjen autojen ostajista. Käytettyjen autojen ostajista 66 % on miehiä.

– Taloudellinen tilanne todennäköisesti vaikuttaa siihen, että nuorten ostohalukkuus on laskenut. Lisäksi nuoret voivat olla aiempaa ympäristötietoisempia ja harkita siksi auton ostamista tarkemmin, pohtii Hassel.

Suomalaiset näyttävät suosivan käytettyjen autojen kaupoilla enemmän värittömyyttä kuin runsaita värejä. Tänäkin vuonna harmaat autot ovat olleet ehdoton suosikki, ja harmaita autoja on myyty 66 000 kpl eli 21 % kaikista käytetyistä autoista. Seuraavaksi suosituimmat värit ovat valkoinen, musta, sininen ja punainen.

Alkuvuoden suosituimpien käytettyjen autojen merkit ovat tuttuja ja turvallisia

Tutut automerkit pitävät pintansa käytettyjen autojen suosituimpien listoilla.

Alkuvuoden suosituimmat automerkit:

  1. Volkswagen – 38 177 myytyä autoaToyota – 32 747 myytyä autoa
  2. Mercedes-Benz – 31 016 myytyä autoa
  3. Volvo – 26 455 myytyä autoa
  4. Ford – 23 605 myytyä autoa
  5. BMW – 21 324 myytyä autoa
  6. Audi – 16 089 myytyä autoa
  7. Skoda – 14 815 myytyä autoa
  8. Nissan – 14 246 myytyä autoa
  9. Opel – 12 632 myytyä autoa

15 suosituimman automerkin keskuudessa kasvattivat eniten suosiotaan Skoda (16 %) ja Kia (13 %) verrattuna viime vuoteen.

Alkuvuoden suosituimmat sähköautomerkit:

  1. Tesla – 1 740 myytyä autoa
  2. Volkswagen – 733 myytyä autoa
  3. Mercedes-Benz – 416 myytyä autoa
  4. Nissan – 378 myytyä autoa
  5. Hyundai – 358 myytyä autoa
  6. BMW – 295 myytyä autoa
  7. Skoda – 260 myytyä autoa
  8. Audi – 245 myytyä autoa
  9. Kia – 202 myytyä autoa
  10. Polestar – 178 myytyä autoa

Sähköautojen keskuudessa kasvattivat eniten suosiotaan Mercedes-Benz (127 %), Polestar (166 %) ja Skoda (105 %).

Alkuvuoden suosituimmat hybridiautomerkit:

  1. Toyota – 7 609 myytyä autoa
  2. Volvo – 2 332 myytyä autoa
  3. BMW – 2 191 myytyä autoa
  4. Mercedes-Benz – 1 758 myytyä autoa
  5. Volkswagen – 1 496 myytyä autoa
  6. Kia – 1 070 myytyä autoa
  7. Mitsubishi – 1 007 myytyä autoa
  8. Audi – 879 myytyä autoa
  9. Lexus – 588 myytyä autoa
  10. Skoda – 512 myytyä autoa

Hybridiautojen keskuudessa kasvattivat eniten suosiotaan Seat (136 %), Mazda (44 %) ja Kia (40 %).

Alkuvuoden suosituimmat dieselautomerkit:

  1. Mercedes-Benz – 19 613 myytyä autoa
  2. Volkswagen – 17 116 myytyä autoa
  3. Volvo – 12 516 myytyä autoa
  4. BMW – 10 985 myytyä autoa
  5. Ford – 9 823 myytyä autoa
  6. Audi – 7 333 myytyä autoa
  7. Toyota – 6 704 myytyä autoa
  8. Skoda – 5 652 myytyä autoa
  9. Opel – 2 780 myytyä autoa
  10. Nissan – 2 606 myytyä autoa
  11. Dieselautojen keskuudessa kasvattivat eniten suosiotaan Volvo (15 %) ja Skoda (13 %).

Helsingin Triplassa voi nyt maksaa pysäköinnin kännykkäsovelluksella

Kuva: Easypark.

Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa Triplassa voi nyt parkkeerata EasyParkin pysäköintisovelluksella. Triplan viisikerroksisessa pysäköintihallissa on 2300 pysäköintipaikkaa. Se on kooltaan Suomen suurin pysäköintihalli. Tripla on yksi Pohjoismaiden kookkaimmista kauppakeskuksista.

– Triplan pysäköintihalli on nyt puomiton eli sinne ajetaan suoraan sisään. Pysäköinti aloitetaan pysäköintisovelluksella samalla tavalla kuin kadunvarressakin. Uloskäynnillä järjestelmä tunnistaa ajoneuvon ja pysäköintiaika päättyy sovelluksessa automaattisesti. Sovelluksen käyttäjät eivät tarvitse maksuautomaattia lainkaan, EasyPark Suomen pysäköintiasiantuntija Hanna Korpela sanoo.

Automaattimaksamiseen verrattuna sovellus on merkittävästi joustavampi ja vaivattomampi tapa hallinnoida pysäköintiaikaa.

Sama menetelmä muissakin isoimmissa halleissa

Pysäköintisovellus kertoo pysäköintiä aloittaessa, että veloitus päättyy kyseisellä alueella automaattisesti hallista poistuttaessa. EasyPark-sovellus toimii samalla tavoin Helsingissä muun muassa P-Kampissa ja P-Elielissä.

– Tripla sijaitsee Pasilassa koko maan rautatien ja muun liikenteen solmukohdassa suurten virastokeskittymien tuntumassa. Uusi pysäköintimahdollisuus helpottaa myös työssäkäyviä, jotka tilittävät autoilukulunsa työnantajalta. Nyt heidän ei tarvitse enää talletella kuitteja, vaan saavat hoidettua raportoinnin suoraan sovelluksesta, Korpela toteaa.

Kaikkiaan EasyPark toimii pääkaupunkiseudulla nyt yli 40 pysäköintihallissa ja kaikessa julkisen tilan kadunvarsipysäköinnissä.

Tripla palkittiin Pohjoismaiden parhaana

EasyPark-sovellukseen voi avata erillisen yritystilin, jolla hallinnoidaan työhön liittyviä pysäköintikuluja. Työpysäköinnit menevät koontilaskuna kuukausittain työnantajalle ja työaikaa vievä kuittien keräily ja raportointi jää väliin. Sovelluksella on helppoa vaihdella yksityis- ja yritystilin välillä pysäköinnin tarkoituksen mukaan.

Tripla sai viime vuonna tunnustuksen Suomen ja Pohjoismaiden parhaana kauppakeskuksena. Tunnustuksen myönsi pohjoismainen liiketilojen kehittämisorganisaatio NCSC, jolla on jäseninään noin 800 toimijaa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Kauppakeskuksen suosio perustuu sen monipuolisuuteen: tiloja ja palveluja käytetään shoppailun ja viihteen lisäksi työhön ja majoittumiseen.

Pysäköintisovelluksille uusia ennätyksiä Euroopassa — Pohjoismaat kehityksen johdossa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Helsinki-Vantaalle tulee Pohjoismaiden suurin taksien suurteholatauskenttä

Kuva: Plugit.

Plugit Finland toteuttaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle 40 teholatauspaikan latausalueen. Finavian kanssa yhteistyössä toteutettu latauskenttä valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä ja se on tarkoitettu sähköisen taksiliikenteen käyttöön.

Asema palvelee koko pääkaupunkiseudun taksiliikennettä tarjoten ainutlaatuisen mahdollisuuden taksiautoilijoille ja taksipalveluoperaattoreille.

Alueelle toteutettava kokonaisuus on Plugit Finlandin investointi ja yhtiö vastaa myös kokonaisuuden jatkuvasta operoinnista. Kokonaisuus toteutetaan Plugitin Hube Pro -suurteholatauslaitteistolla, joka on suunniteltu erityisesti käyttövarmuutta ja tehoa vaativiin toteutuksiin.

– Helsinki-Vantaan lentoasemalla vierailee satoja sähkötakseja vuorokaudessa ja määrä on kasvussa. Olemme iloisia siitä, että yhteistyössä Plugitin kanssa pystymme tarjoamaan lentoasemalla toimiville takseille oman latausalueen keskeisellä sijainnilla. Uskomme, että uusi latausasema otetaan hyvin vastaan, kertoo Helsinki-Vantaan pysäköinti ja maaliikennepalveluista vastaava johtaja Jukka Isomäki Finaviasta.

Suomen suurin ja vilkkain taksilatauskenttä tarjoaa puitteet kasvuun

Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen rakennettavan latauskentän kokonaisteho on huomattava, noin 4 Megawattia. Latausjärjestelmä toteutetaan Plugit Hube Pro -suurteholatausjärjestelmällä ja sitä ohjaa Plugitin kehittämä Plugit Fleet Manager -ohjelmisto, kaikki Suomalaista työtä.

Järjestelmän tehosuunnittelu mahdollistaa myöhemmin alueen laajentamisen jopa sadalle yhtä aikaa lataavalle taksiautolle. Suuren kokonaistehon ansiosta lataaja saa vähintään 90 kW lataustehon, vaikka kaikki 40 latauspistettä olisi käytössä yhtä aikaa.

– Voimme kentän koon ja kokonaistehon dynaamisen jakautumisen ansiosta taata, että tehoa riittää kaikille. Ajot voi huoletta suunnitella sen mukaan, että latauslaitteelle ei tarvitse jonottaa ja siellä ei tarvitse hitaan lataustehon takia turhaan odotella. Olemme myöhemmin tuomassa käyttöön varausjärjestelmän ja laajennamme latauskenttää tarpeen mukaan. Huomioimme lisäksi tulevaisuudessa sähköiset matkaliikennebussit, Tuomas Mäkelä vakuuttaa.

 

Rattijuopon autossa oli patruunoita ja teleskooppipatukka

Kuva: CvB.

Sunnuntai iltana Janakkalassa Valtatie 3:lla partion ohi ajoi henkilöauto, joka seilasi kaistallaan, käyden välillä muutamia kertoja oikean reunaviivan ja vasemman kaistaviivan yli. Auto pysäytettiin levähdysalueelle.

Autoa kuljetti 24-vuotias mies ja kyydissä oli 33-vuotias mies. Kuljettaja puhalsi alkometriin lukeman 0,69 mg/l ja huumepikatesti näytti positiivista bentsodiatsepiinille ja kokaiinille.

Autosta löytyi patruunoita, sekä metallinen teleskooppipatukka.

Kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta ja molempia miehiä ampuma-aserikoksesta, johon heidät kiinniotettiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ulkomaisen vuokra-auton vakuutuksessa voi olla yllätyksiä!

Kuva: Clas von Bell.

Ulkomaanmatkailuun kuuluu usein auton tai muun ajoneuvon vuokraus matkakohteessa.

Ulkomailla autoa, mopoa tai muuta kulkupeliä vuokraavan on syytä selvittää, sisältääkö ajoneuvoon tarjottu vakuutus riittävän laajan liikenne- ja autovakuutuksen, vai olisiko vakuutusturvaa syytä täydentää lisävakuutuksilla. Toisin kuin Suomessa, vakuutuksen vähimmäistaso ulkomailla ei useinkaan sisällä korvauksia kuljettajan henkilövahingoista.

Myös vahingonkorvausten määrissä on maakohtaisesti huomattavia eroja. Suomessa henkilövahingot korvataan ilman ylärajaa, mutta näin ei ole valtaosassa Euroopan maita. Toisille henkilöille aiheutetuista vakavista vammoista voi itse joutua korvausvastuuseen, mikäli kustannukset ylittävät vakuutuksen korvaaman ylärajan.

– Suomessa liikennevakuutuksen kattavuus on yksi maailman parhaita. Siksi ulkomaisten minimivakuutusten tarjoaman turvan suppeus tulee monelle yllätyksenä. Kaikkein huonoin tilanne on silloin, jos vakuutuksen ehtoihin ei tutustu ennakolta ollenkaan. Niiden paljastuminen kolaritilanteen selvittelyn yhteydessä voi olla kallis yllätys, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen varoittaa.

Vahinkotilanteessa vuokraajan maksettavaksi tulee yleensä omavastuuosuus, joka voi olla varsin suuri. Vuokrasopimukseen on kuitenkin yleensä lisähinnalla liitettävissä omavastuun pienennys tai poisto. Vuokraaja voi myös joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos autoa vahingoitetaan tai se varastetaan, ellei vakuutukseen sisälly turvaa näiden varalle.

Vuokrasopimusta tehdessä on syytä kiinnittää huomio myös sopimuksessa ja vakuutuksessa nimettäviin kuljettajiin. Joissakin Euroopan maissa liikennevakuutus on voimassa vain vakuutukseen nimetyn henkilön ajaessa, ja muiden henkilöiden lisääminen vakuutuksen piiriin korottaa vakuutusmaksua.

Venäjä ja Valko-Venäjä hyllytetään vihreä kortti -järjestelmästä!

Suomessa maailman paras liikennevakuutus!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kemoran radalla tiukkaa kisailua neljässä luokassa

Simo Rauhala. Kuva: Pertti Kangasniemi, AKK.
Finnish Racing Championshipin V1600 -luokan sekä Rata SM -sarjojen luokat jatkoivat lauantaina kilpailukauttaan toisella osakilpailulla Vetelissä Kemoran radalla. Yksipäiväinen kilpailu tarjosi tiukkaa kilvanajoa neljässä luokassa. Pistejohtajat kuitenkin säilyivät ennallaan kaikissa luokissa.
V1600-luokan kauden toisessa osakilpailussa yksi nimi oli ylitse muiden. Hallitseva Suomen mestari Simo Rauhala oli huomassa vauhdissa koko kilpailupäivän ajan tamperelaisen kuitatessa molemmat lähdöt nimiinsä.
Kauden avauspodiuminsa avauslähdössä saalistivat toiseksi ajanut espoolainen Miio Nurminen ja kolmanneksi sijoittunut Kruunupyyn Martina Bäckfalt.
Toisessa lähdössä Rauhalan jälkeen ruutulipulle ajoivat Aapo Skaffari Tampereelta ja Seinäjoen Niko Kalliokoski.
V8 Thunder-luokan nopeinta vauhtia molemmissa lähdöissä piti Kokkolan Emil Westman. Lähteenmäki Racing Teamin Chevroletilla kilpaileva Westman kuittasi molemmat lähdöt vajaan neljän sekunnin marginaalilla ennen Jyväskylän Jonne Rautjärveä.
Ensimmäisen lähdön kolmanneksi sijoittui Miko Kiminki, ja toisessa lähdössä viimeisen podium-paikan nappasi tamperelainen Petri Ortju. Ortjun nimiin kirjattiin myös molemmat luokan sisällä ajetut MTEC Masters Trophyt.
BMW Xtreme Race -luokan kolmessa kilpailulähdössä Seinäjoen Juho Siekkinen oli voittamaton. Siekkinen piti muut takanaan sekä 15 minuutin sprinttilähdöissä, että 40 minuutin kestävyyslähdössä.
Antti Sormunen sijoittui molemmissa lyhyemmissä lähdöissä toiseksi uusikaupunkilaisen Kari Haaviston napatesssa kolmostilan päivän avauslähdössä ja Riku Salmenaution tullessa kolmanneksi päivän toisessa lähdössä.
Kestävyyslähdön toiseksi Siekkisen jälkeen ajoi Kristiinankaupungin Haavisto, ja kolmantena 30 kierroksen jälkeen ruutulipulle ehtivät Riku ja Jesse Salmenautio.
The Gran Turismo -luokassa Westman oli niin ikään voittamaton Porschellaan. Kaksi lähtöä kahdesta voittanut kokkolalainen hallitsi luokkaa ennen molemmissa lähdöissä toiseksi tullutta Janakkalan Jarkko Tähtistä Mustangillaan ja Kaarlepyyn Kari Matikaista TCR-luokan Honda Civic Type R:llä.
FRC-kausi jatkuu Seinäjoen Vauhtiajoilla 22.-23.7. Rata SM -kausi jatkuu yhdessä FRC:n kanssa Viron Estonian GP:llä 11.-12.8.
Kilpailulähtöjen tulokset luokittain
V1600 – Lähtö 1
1. Simo Rauhala                14 kierrosta        Mini One
2. Miio Nurminen             +10,814                Toyota Auris
3. Martina Backfält          +11,485                Mini One
4. Roope Mäkelä              +11,624                Mini One
5. Niko Kalliokoski            +12,349                Kia Pro Ceed
V1600 – Lähtö 2
1. Simo Rauhala                14 kierrosta        Mini One
2. Aapo Skaffari                +11,693                Toyota Auris
3. Niko Kalliokoski            +13,125                Kia Pro Ceed
4. Roope Mäkelä              +13,313                Mini One
5. Martina Backfält          +13,799                Mini One
V8 Thunder – Lähtö 1
1. Emil Westman              18 kierrosta        Chevrolet Camaro
2. Jonne Rautjärvi            +3,766                  Chevrolet Camaro
3. Miko Kiminki                 +26,279                Chevrolet Camaro
4. Petri Ortju                      +27,489                Mercedes-Benz C63 AMG
5. Milla Mäkelä                 +27,852                Mercedes-Benz C63 AMG
V8 Thunder – Lähtö 2
1. Emil Westman              18 kierrosta        Chevrolet Camaro
2. Jonne Rautjärvi            +3,859                  Chevrolet Camaro
3. Petri Ortju                      +22,704                Mercedes-Benz C63 AMG
4. Milla Mäkelä                 +25,809                Mercedes-Benz C63 AMG
5. Miko Kiminki                 +27,397                Chevrolet Camaro
BMW Xtreme Race – Lähtö 1
1. Juho Siekkinen                             13 kierrosta
2. Antti Sormunen                           +3,070
3. Kari Haavisto                                +6,014
4. Tomi / Markus Grönthal            +10,976
5. Toni / Roope Sundström            +11,536
BMW Xtreme Race – Lähtö 2
1. Juho Siekkinen                             13 kierrosta
2. Antti Sormunen                           +0,763
3. Timo / Markus Grönthal            +1,945
4. Kari Haavisto                                +2,108
5. Riku Salmenautio                        +2,931
BMW Xtreme Race – Lähtö 3
1. Juho Siekkinen                             30 kierrosta
2. Kari Haavisto                                +4,451
3. Riku / Jesse Salmenautio           +6,917
4. Antti Sormunen                           +13,984
5. Timo / Markus Grönthal            +18,207
The Gran Turismo – Lähtö 1
1. Emil Westman              18 kierrosta        Porsche GT3 Cup
2. Jarkko Tähtinen            +11,260                Ford Mustang
3. Kari Matikainen            +1:06,445            Honda Civic Type R TCR
4. Julius Salminen             +1:11,552            BMW M3
5. John K. Westman         +1:16,302            BMW 850i
The Gran Turismo – Lähtö 2
1. Emil Westman              17 kierrosta        Porsche GT3 Cup
2. Jarkko Tähtinen            +9,209                  Ford Mustang
3. Kari Matikainen            +57,764                Honda Civic Type R TCR
4. Julius Salminen             +58,960                BMW M3
5. John K. Westman         +1:06,121            BMW 850i
SM-pistetilanne luokittain:
V1600:
1. Simo Rauhala                165 pts
2. Oskar Dahlbacka          125
3. Aapo Skaffari                121
4. Niko Kalliokoski            113
5. Miio Nurminen             110
V8 Thunder
1. Emil Westman              100
2. Jonne Rautjärvi            80
3. Miko Kiminki                 58
4. Petri Ortju                      50
5. Milla Mäkelä                 45
BMW Xtreme Race:
1. Juho Siekkinen                             145
2. Kari Haavisto                                111
3. Antti Sormunen                           106
4. Markus / Timo Grönthal            78
5. Tomi / Roope Sundström           64
The Gran Turismo
1. Emil Westman              70           TGT2
2. Jarkko Tähtinen            68           TGT2
3. Julius Salminen             52           TGT2
4. John K. Westman         48           TGT2
5. Jussi Hyvönen               46           TGT3
6. Turo Levänen                40           TGT1