Koti Blogi Sivu 683

Nastat vai kitkat? Tässä hieman erilainen Moottori-lehden testi!

Talven lähestyminen tuo jälleen keskustelun siitä, kumpi on parempi – kitka- vai nastarengas? Usein ajatellaan, että nastarengas pitää jäällä aina nastatonta paremmin.

Moottori-lehti haastoi tuoreimmassa talvirengastestissään mielikuvan ja otti vertailuun neljä perinteisesti menestynyttä kitkarengasta sekä neljä edullista nastarengasta yleisesti käytetyssä koossa 205/55 R16.

Testiin valikoituivat Goodyearin, Michelinin, Nokian ja Pirellin nastattomat talvirenkaat, joita vastaan asettuivat kiinalaiset nastarenkaat Antaresilta, Sunfullilta ja Winrunilta sekä serbialainen nastarengas Tigar. Siinä missä kitkarenkailla on hintaa noin 150 euroa kappaleelta, mukana olleet nastarenkaat maksavat karkeasti puolet siitä.

Nastojen määrä ei takaa pitoa

Heti ensimmäiset kokeet osoittivat, että nastat tai niiden määrä eivät takaa hyvää suorituskykyä. Winrunin renkaissa on nyt testatuista ylivoimaisesti eniten nastoja, lähes 200 rengasta kohden, mutta jääkokeissa Winrun jäi koko testin viimeiseksi. Jääjarrutuksessa ero parhaimpaan renkaaseen oli 15 ja kiihdytyksissä lähes 30 prosenttia.

Jääkiihdytyskokeen paras rengas oli Antares ennen Goodyearin kitkarengasta. Jarrutuskokeessa parhaiten toimi Goodyear, ja Nokian kitkarengas pysähtyi toiseksi lyhimmällä matkalla. Seuraaville sijoille sijoittuivat Antares ja Michelin. Käsittelykokeissa premium-kitkat päihittivät edulliset nastarenkaat.

Lumisella tiellä renkaiden erot kasvoivat entisestään. Kitkarenkaat muodostivat kaikissa kokeissa melko tasaisen neljän kärjen, eikä halvoista nastarenkaista ollut niille vastusta.

– Viimeistään ajettavuuskokeet paljastivat edullisten nastarenkaiden heikkoudet. Se, että renkaissa on nastat ei vielä takaa hyvää pitoa eikä tasapainoisia ominaisuuksia erilaisilla talvikeleillä, Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen toteaa.

Ääritilannekäytöksessä isoja eroja

Märällä ja kuivalla asfaltilla renkaiden järjestys sekoittui. Märällä nastattomat talvirenkaat jäivät Goodyearia lukuun ottamatta hännille, kun taas kuivajarrutuksessa Pirellin kitkarengas vastasi parhaasta tuloksesta ennen Sunfullin nastarengasta.

Nopealla kaistanvaihdolla mitatussa ääritilannekäytöskokeessa erot kasvoivat todella suuriksi. Michelin ja Nokian selvittivät väistön erittäin hyvin vielä 120 km/h ja Pirelli, Goodyear, Sunfull sekä Tigar 110 km/h -nopeudella. Huonoimman suorituksen tarjoillut Antares pysyi hallinnassa vain 90 km/h -vauhdissa.

Asfaltilla edulliset nastarenkaat pitivät keskimääräisesti paremmin, mikä ei ole ihme, sillä niissä kumin kovuus on lähempänä kesä- kuin talvirenkaita. Talvikeleillä ei kesärengasseoksilla kuitenkaan pärjää. Testatuista renkaista osassa pidon raja oli lisäksi niin matalalla, että jo normaalit liikennetilanteet voivat aiheuttaa ongelmia.

– Turvallisuuden kannalta pelkkä jarrutusmatka tai muut numerot eivät kerro kaikkea. Vaarallisinta on, että huonotkin talvirenkaat saattavat toimia pidon rajalle saakka kohtalaisesti, mutta pito voi loppua yllättäen täysin, Saarinen huomauttaa.

Winrun ei saisi olla edes myynnissä

Testissä koettiin myös ylimääräistä draamaa Winrun-nastarenkaan kohdalla. Mikäli nastarenkaassa on enemmän kuin 50 nastaa renkaan vierinkehän metriä kohden, pitää nastarenkaan olla erikseen tyyppihyväksytty, jotta sitä saa myydä Suomessa. Testin jälkeen selvisi, että Winrunin renkaalla ei tätä tyyppihyväksyntää ole eikä sitä olisi siten pitänyt edes voida ostaa rengasliikkeestä testiä varten.

Testatut renkaat

GOODYEAR Ultra Grip Ice 3
Yleisarvosana 8,6

NOKIAN TYRES Hakkapeliitta R5
Yleisarvosana 8,5

MICHELIN X-Ice Snow
Yleisarvosana 8,2

PIRELLI Winter Ice Zero FR
Yleisarvosana 8,0

TIGAR Ice
Yleisarvosana 7,6

SUNFULL SF-W11
Yleisarvosana 7,2

ANTARES Grip 60 Ice
Yleisarvosana 7,1

WINRUN Winter-Max S1 WR60
Yleisarvosana 6,8

Rengastesti on luettavissa kokonaisuudessaan Moottorista 9/2023, joka ilmestyi keskiviikkona 20.9. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autonrenkaista kengänpohjia

Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko esittelee Suomessa uusioraaka-ainetta sisältävää kengänpohjaa. Kuva: Lenkki Oy.

Lenkki Oy hyödyntää renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta kengänpohjien valmistamisessa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotimainen uusioraaka-aine auttaa teollisuutta keventämään ympäristöjalanjälkeään ja vastaamaan kierrätysmateriaalien käyttöä edellyttävien asiakkaiden tarpeisiin.

– Haluamme kehittää vastuullista tuotantoa. Mitä enemmän käytämme uusioraaka-aineita, sitä vähemmän tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita, Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.

Lenkki Oy:n ruiskuvalussa käytetään seosta, johon on sekoitettu noin kolmannes uusioraaka-ainetta. Se korvaa uusiutumattomista öljypohjaista raaka-aineista valmistettua termoplastista elastomeeriä. Alkuvaiheessa uusioraaka-ainetta käytetään ulkoilu- ja kävelykenkien pohjissa.

– Muu raaka-aine ostetaan Euroopasta. Käyttämällä Suomessa valmistettua uusioraaka-ainetta voimme pienentää sekä raaka-aineen valmistamisesta että kuljettamisesta syntyviä päästöjä, Mäkilouko sanoo.

Pioneerit edellä, muut pakolla perässä

Kankaanpäässä Lenkki Oy:n kengänpohjien raaka-aineena toimivat käytöstä poistuneet Nokian Renkaiden renkaat. Ne on kerätty muiden renkaiden mukana Suomen Rengaskierrätyksen Lopella toimivalle kiertotalouslaitokselle.

Siellä renkaat on eritelty ja jalostettu kumijauheeksi, joka puolestaan sekoitetaan yhteen Lenkki Oy:n käyttämän ruiskuvaluseoksen kanssa.

– Kengänpohja on hyvä esimerkki siitä, kuinka vanhasta renkaasta voidaan valmistaa kokonaan aivan uusia tuotteita ja luoda lisäarvoa suomalaiseen kiertotalouteen, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Suomen Rengaskierrätys Oy:n kiertotalouslaitos käsittelee vuosittain noin 20 000 tonnia renkaita muovi- ja kumiteollisuudelle sopivaksi kumirouheeksi ja -jauheeksi.

Renkaan uusi elämä kengänpohjana on osoitus kiertotalouden kehityksestä. Aiemmin vaikeastikin hyödynnettävät materiaalit ovat jo käytettävissä uusioraaka-aineina teollisessa mittakaavassa.

– Nyt pioneerihenkiset yritykset voivat saada niistä vielä kilpailuetua, mutta luonnonvarojen ehtyessä myös muiden yritysten on väistämättä siirryttävä uusioraaka-aineiden käyttöön, Tuominen näkee.

Rengas tekee kengänpohjasta kestävän

Alkuvaiheessa Lenkki Oy valmistaa uusioraaka-aineen avulla kävely- ja ulkoilukenkien pohjia. Mäkilouko myöntää, että aluksi mietitytti, miten uusioraaka-aine istuu vakiintuneisiin tuotantotapoihin.

– Suomen Rengaskierrätys ja sen tutkimuskumppani Apila Oy olivat kuitenkin tehneet niin hyvän pohjatyön ja testanneet sen soveltuvuutta ruiskuvaluun, että oli helppoa lähteä kokeilemaan, Mäkilouko sanoo.

Lenkki Oy on testannut uusioraaka-ainetta monipuolisesti laboratoriossa ja toteuttanut kaksivaiheisen THL:n työturvallisuustestin. Uusioraaka-aine on osoittautunut turvalliseksi ja tuotteessa toimivaksi. Esimerkiksi kengänpohjan taivutuskestävyys- ja UV-säteilyn kestävyys ovat jopa parantuneet uusioraaka-aineen myötä.

– Meille se oli tosi hyvä uutinen, sillä pelkkä hyvä ajatus ei riitä. Jotta uusioraaka-aineella todella voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita, sen on sovittava tuotantoon ja pidettävä tuotteiden korkeaa laatua yllä, Mäkilouko sanoo.

Tavoitteena Euroopan vienti suomalaisella raaka-aineella

Aikaisemmin Lenkki Oy on hyödyntänyt esimerkiksi tekstiili- ja nahkateollisuuden prosessijätteitä valmistuksessaan. Kierrätysmateriaalien osuudet kerrotaan asiakkaille tuotetiedoissa.

– Yhä useammin asiakkaamme kysyvät uusiomateriaaleista ja myös edellyttävät niiden käyttöä ja hyvä niin. Toisin sanoen teollisuudessa konkreettiset vastuullisuustoimet alkavat olla liiketoiminnan ehto, Mäkilouko sanoo.

Mäkilouko uskoo, että jatkossa niin kuluttajien kuin kansallisen ja EU-tason lainsäädännönkin vaatimukset käytettävistä raaka-aineista vain kiristyvät. Hän näkee renkaasta valmistetun uusioraaka-aineen tärkeänä jatkumona muille kierrätysmateriaaleille.

– Tavoitteenamme on kasvaa kiertotalouskonseptilla ja vientiin sopivilla tuotteilla Euroopan alueella. Tietääksemme muut eivät hyödynnä rengasta samalla tavalla kuin me, Mäkilouko sanoo.

Kankaanpäästä maailmalle

  • Vuonna 1974 perustettu Lenkki Oy valmistaa pääosin kenkä- ja eläintarviketeollisuuden komponentteja ja tuotteita Kankaanpäässä.
  • Yhtiön asiakkaita Suomessa ovat kotimaiset jalkinevalmistajat sekä Puolustusvoimat.
  • Lenkki Oy:n tuotannosta noin 30% valmistetaan vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Baltia.
  • Lenkki Oy työllistää Kankaanpään tehtaallaan 16 henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomen suurin Caravan-näyttely starttaa Lahden Messujen syyskauden

Kuva: Lahden messukeskus.

Lahdessa järjestettävä Caravan 2023 esittelee monipuolisen valikoiman tulevan kauden ajoneuvoja. Jatkuvasti kasvava harrastajamäärä on saanut ajoneuvovalmistajat kehittämään mallistoihinsa uudenlaisia ratkaisuja ja muunneltavuutta.

Tarjontaa on monenlaiseen elämänvaiheeseen, tarpeeseen ja budjettiin – vuokrauspalveluita unohtamatta. Neljässä messuhallissa on kattavasti esillä myös alan varusteet, tarvikkeet, palvelut sekä kohteet. Lahden Messujen ja Matkailuajoneuvotuojat ry:n yhteistyönä tuottama Caravan 2023 järjestetään Lahden Messukeskuksessa nelipäiväisenä 21.-24. syyskuuta.

Matkailuajoneuvojen monipuolisuus, varustelumahdollisuudet, omavaraisuus, laatu ja mukavuus ovat kasvaneet harrastajien määrän lisääntyessä. Uudenlaiset asiakasryhmät ja matkailuajoneuvojen käyttötavat luovat toimialalle uudenlaista kiinnostusta sekä myös odotuksia.

– Kasvava kysyntä ja uudet harrastajat luovat toimialalle menestystä ja kehitystä myös tulevaisuudessa, iloitsee Matkailuajoneuvotuojat ry:n toiminnanjohtaja Mika Jokinen.

Caravan 2023 esittelee matkailuajoneuvoja pienistä kompakteista retkeilyajoneuvoista suuriin maantieristeilijöihin. Matkailu- ja retkeilyautojen valikoima on tulevilla messuilla kattava. Myös kasvava kiinnostus matkailuvaunuja kohtaan on huomioitu tapahtumassa. Esillä on monen kokoisia vaunuja monenlaiseen tarpeeseen, myös sähköauton vedettäväksi sopivia.

Caravan-messujen Matkailija-teema-alue tarjoaa monipuolista sisältöä automatkailusta kiinnostuneille. Luvassa on muun muassa opastusta harrastajille ja matkakertomuksia maailmalta.

Lauantaina 23.9. messuilla vietetään Vanlife-teemapäivää, jolloin erilaiset rakennetut reissupakut avaavat piha-alueella ovensa kiinnostuneille messuvieraille. Päivän aikana kuullaan myös reissuvinkkejä ja -tarinoita mm. YLE:n Van Life-ohjelmasta tutulta Aino Huilajalta.

Lasten Caravan tarjoaa jälleen ajanvietettä perheen pienimmille messuvieraille.

Caravan on Suomen suurin matkailuajoneuvojen ja tarvikkeiden erikoisnäyttely, jossa tehdään merkittävä osa alan vuosittaisesta kaupasta.

SF-Caravan Lahden seudun järjestämä perinteinen yhteistapaaminen, yöpymiset läheisillä leirintäalueilla ja lähialueilla sekä päivävierailut matkailuajoneuvoilla keräävät messuviikonlopuksi Lahden seudulle yli 2500 matkailuauto- ja vaunukuntaa ympäri Suomea.

Caravan 2023 Lahden Messukeskuksessa 21.-24.9.2023.
Avoinna torstaina klo 12-18, perjantaina klo 10 -18, lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 10-16.

lahdenmessut.fi/tapahtumat/caravan/

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Škoda Kodiaqin ja Superbin rankat ääriolosuhdetestit suoritettu

Kuva: Skoda.

Uuden sukupolven Škoda Superb ja Kodiaq ovat läpäisseet intensiivisen kansainvälisen testiohjelman. Kahden vuoden aikana autoilla ajettiin yli miljoona kilometriä.

Näillä testeillä ja lukuisilla kestävyyttä ja materiaalivalintoja koettelevilla koepenkki- ja laboratoriotesteillä Škoda simuloi autojen 40 vuoden käyttöä.

– Autoillamme ajettiin reilusti yli miljoona kilometriä kaupunkiliikenteessä, maanteillä ja moottoriteillä muutaman kuukauden kuluessa – matka, johon keskivertoasiakas tarvitsee 40 vuotta, toteaa tiedotteessa Teknisestä tuotekehityksestä vastaava Škoda Auton hallituksen jäsen Johannes Neft.

– Ennen sarjatuotannon aloittamista tutkimme ja testaamme noin 7 000 erilaista osaa ja komponenttia. Armoton testiohjelmamme antaa meille tarkan käsityksen kunkin osan kestävyydestä ja laadusta. Näiden äärimmäisten testien avulla saamme ratkaisevaa tietoa esimerkiksi lämpötilojen vaikutuksesta ja jopa maalien ja viimeistelymateriaalien kestävyydestä, lisää Škoda Auton laadunvarmistuksesta vastaava johtaja Florian Weymar.

Kuva: Skoda.

Uuden mallisukupolven autojen kaikkien komponenttien syvälliset testit

Uuden mallisarjan ensimmäiset virtuaaliset testit aloitettiin noin neljä vuotta ja todellisten olosuhteiden testiajot kaksi vuotta ennen mallisarjan esittelyä. Testeissä paneudutaan tutkimaan auton laatu ja kestävyys kokonaisuutena – alustasta koriin, voimalinjasta sähköjärjestelmään – ja varmistetaan kaiken luotettava toiminta rankimmissakin olosuhteissa.

Lisäksi auton monet yksittäiset komponentit ja järjestelmät, kuten uusi DCC Pro ja uudet huipputason Matrix LED -ajovalot, testataan myös erikoiskoepenkeissä ja laboratoriossa.

Äärimmäisyyksien kohtaaminen: arktinen kylmyys ja aavikon kuumuus

Ensiesittelyn lähestyessä uuden sukupolven Superb ja Kodiaq testattiin äärimmäisissä sääolosuhteissa. Näissä testiajoissa autot joutuivat pohjoisen napapiirin jäätävään jopa ‒30 asteen kylmyyteen ja Espanjassa, Afrikassa ja Arizonan autiomaassa lähes +50 asteen lämpötilaa hipovaan helteeseen.

Testien analysoinnit paljastivat myös yksityiskohtia esimerkiksi uuden lataushybridivoimalinjan lämpökäyttäytymisestä.

Kuva: Skoda.

Testien painopisteinä myös perävaunun vetäminen ja korkeajänniteakun lataaminen

Itävallan tunnetulla Grossglockner-alppitiellä Superb ja Kodiaq osoittivat kykynsä perävaunun vetoautoina. Vuoristotietesteissä, joissa ne kohtasivat 13 prosentin nousuja, saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi jarrujen tehosta ja lämmönhallinnasta.

Koska kummastakin uutuusmallista tulee tarjolle myös jopa 100 kilometrin sähkötoimintamatkaan (WLTP) yltävä ladattava hybridi, Škoda tutki myös erilaisia latausvaihtoehtoja ja latausinfrastruktuureja.

Kun intensiivinen testiohjelma on nyt saatu päätökseen, kummatkin uudet mallit ovat valmiit kansainväliseen ensiesittelyynsä.

Katso tästä uusien Kodiaq- ja Superb-mallien sisätilojen kohokohtia

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Poliisi kaipaa havaintoja Kouvolassa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta

Kuva: Autotoday.

Poliisi pyytää havaintoja 18.9.2023 Kouvolassa Tehontien ja Sydänmaantien risteyksessä tapahtuneesta henkilöauton ja polkupyörän välisestä onnettomuudesta.

Polkupyöräilijä jäi maanantaina 18.9.2023 noin kello 07.15 toistaiseksi tuntemattoman henkilöauton töytäisemäksi suojatiellä Kouvolassa. Pyöräilijä oli ajamassa kevyenliikenteen väylää Tehontietä pitkin kohti Kuutostietä.

Törmäys henkilöauton kanssa tapahtui Tehontien ja Sydänmaantien risteyksessä, kun pyöräilijä oli ylittämässä Sydänmaantietä suojatietä käyttäen. Pyöräilijä selvisi tapahtumasta ilman vakavia vammoja.

Pyöräilijään törmännyt henkilöauto oli pysähtynyt paikalle, mutta jatkanut sitten matkaansa. Henkilöauto oli valkoinen farmariauto, jonka kuljettajana oli nainen.

Poliisi pyytää henkilöauton kuljettajaa, tapahtuman silminnäkijöitä tai muuta tapahtuneesta tietäviä ottamaan yhteyttä poliisiin.

Tapauksiin liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 050 447 9574.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Piia Karjalainen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari.

Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.

– Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.

– Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen, Karjalainen sanoo.

Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.

– Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua, Karjalainen sanoo.

Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.

Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.

– Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä, Karjalainen muistuttaa.

Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla.

Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.

– Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa, Karjalainen sanoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mikä ihmeen kylätie, ja miten sillä kuljetaan?

Kuva: ELY-keskus.

Billnäsin 2,4 kilometriä pitkä kylätie valmistui elo-syyskuussa 2023. Sen suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Traficomin kanssa.

Billnäsin kylätiellä moottoriajoneuvot ajavat keskikaistalla ja jalankulkija käyttää jompaa kumpaa piennarta sekä pyöräilijä oikeanpuoleista piennarta.

Kylätietä varten Vasarasepäntie ja Billnäsin puistotie saivat uuden päällysteen. Nopeusrajoitus kylätiellä vaihtelee 40 km/h ja 30 km/h välillä.

Kylätiellä on keskellä yksi normaalin levyinen ajokaista ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä ajetaan moottoriajoneuvoilla tien keskellä ja pyöräliikenne sekä jalankulkijat käyttävät tien piennarta.

Kohtaamistilanteessa autot väistävät pientareelle huomioiden kuitenkin jalankulku ja pyöräliikenteen.

Moottoriliikenteelle varattu kaksisuuntainen ajokaista on 3 metriä leveä ja ensisijaisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille varatut pientareet ovat noin 1,5 metriä leveitä.

Billnäsin kylätien opasteet ohjaavat tiellä kulkemista.

Kuva: ELY-keskus.

Näin liikut kylätiellä

  1. Ajolinjat: Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Jalankulkija käyttää jompaa kumpaa piennarta ja pyöräilijä oikeanpuoleista piennarta.
  2. Kohtaaminen: Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään piennarta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.
  3. Väistäminen: Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskemmälle tietä. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.
  4. Lopuksi: Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä pientareelle vain, jos pientare on vapaa. Jos pientareella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.

Hollannissa kehitetty kylätiekonsepti tarjoaa mahdollisuuden parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja tarjoaa turvallisemmat olosuhteet pyöräilijöille ja jalankulkijoille ilman erillisen pyörätien rakentamista.

Kylätie sopii erityisesti paikkoihin, joissa autoliikenne ei ole erityisen vilkasta ja erillisen pyörätien tai jalkakäytävän rakentaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Kylätie tarjoaa mahdollisuuden vähentää autojen nopeuksia ja lisätä liikenneturvallisuutta.

Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi, eikä niitä ole vielä toteutettu paljon. Kyläteitä on Billnäsiä ennen tehty mm. Salossa (Mathildedal), Hattulassa, Pyhtäällä ja Espoon ja Vantaan rajalla, ja näitä ratkaisuja seurataan pitkällä aikavälillä. Samalla jatketaan normaaleja liikenneturvallisuustoimenpiteitä, kuten nopeusrajoitusten ja hidasteiden käyttöä tarvittaessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kanta-Hämeen autosuunnistussarja päätökseen

Lopen Hannu Hämäläinen ja Kangasalan Jari Kulmala voittivat AS-sarjan ylimmän luokan. Kuva: Pekka Virtanen.

60-luvulta alkaen yhtäjaksoisesti pyörineessä Kanta-Hämeen autosuunnistussarjassa ajettiin touko–elokuussa kahdeksan hyvätasoista harjoitusajoa. Sarjaan osallistui noin 130 eri kilpailijaa, ja sarjassa tehtiin yhteensä yli 240 parisuoritusta. Kunkin kilpailijan loppupisteisiin laskettiin hänen viisi parasta suoritustaan.

Aloittelijoiden E-luokan kärkeen ajoivat naiskarttureiden luotsaamat parit. Luokan voitti neljä kisaa voittanut RiiUA:n pari Timo HämäläinenJonna Armento. Yhden voiton ajaneiden Jari ja Heidi Jolkkosen jälkeen E:ssä sijoittuivat kolmanneksi Arto ja Riikka Karppinen.

C-luokan voitti Forssan Aimo GustafssonHannu Halme. Tuusulalais-hyvinkääläinen pari Mauno JussilaJuha Ojanen oli muutaman pisteen parempi kuin saman pistemäärän keränneet Porvoon Petri ViljalaJari Leinonen ja RiiUA:n Jorma Laakso – Sauli Veikkola.

B-luokassa RiiUA:n Mika ja Eemi Salo oli ylivoimainen voittaja, ja Eemi kirjasi nimiinsä viiden voiton tuomat maksimipisteet. Voitoitta jääneistä pareista AAU:n Miikka MäenpääTommi Muilu oli B:n kakkonen ja vantaalaispari Janne HaaparantaJussi Pasanen kolmas.

Ylimmän MA-luokan voitti loppilais-kangasalalainen pari Hannu HämäläinenJari Kulmala.

Sarjan kahdeksan järjestäjäseuran kesken käydyn seurakilpailun voitti Ahveniston Autourheilijat.

Katso tästä muita autosuunnistusjuttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Tässä on Atoy-ketjujen palkitut yrittäjät

Kuva: Atoy.

Atoy ketjukonseptien yrittäjien kanssa juhlittiin lauantaina 16.09.2023 Ketjupäiviä. Ketjupäivillä palkittiin diplomein vuoden aikana menestyneitä ketjuyrittäjiä.

Ketjukonsepteihin kuuluvat Osaset-varaosaliikkeet, Autofit- sekä Dieselfit-autokorjaamot. Konsepteihin kuuluu 180 yrittäjää eripuolilta Suomea. Ketjupäivillä palkitaan vuosittain yksi yritys kustakin konseptista.

Vuoden 2023 Autofit-yrittäjä on Jari Valtaala Tmi (Ritola)

Valitsijaraati totesi seuraavaa. Osaavaa ja laadukasta korjaamista vuodesta toiseen. Yrittäjä Jari Valtaala on ollut pitkäinen yhteistyökumppani Atoylle.

Vuoden 2023 Osaset-varaosaliike on Aution Auto Oy (Ylivieska)

Aution Auto:n kanssa yhteistyö on alkanut jo 70-luvulla. He ovat myös yhdessä Atoyn kanssa kehittäneet aktiivisesti ketjua ja muun muassa sen Autofit eHuolto konseptia.

Vuoden 2023 Dieselfit-yrittäjä on Kuopion Auto-Diesel Oy (Kuopio)

Kehittänyt aktiivisesti toimintaa ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Atoylle.

Suomessa Atoy Automotive Finland Oy toimii Autofit, Osaset ja Dieselfit-ketjujen autovaraosien maahantuojana ja paikalliset Atoy-Osaset tukkumyyjät huoltokorjaamojen alueellisina varaosatukkureina.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pysäköintisovellus paljastaa: Suomalaisten autoilun määrä muualla Euroopassa räjähti tänä kesänä

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Mennyt kesä näytti, kuinka paljon koronaeristys vähensi suomalaisten matkailua. Sen todentaa muun muassa automatkailun lisääntyminen. Automatkailun määrän vaihtelu näkyy pysäköintisovelluksen EasyParkin käytössä.

– Suomalaiset pysäköivät ulkomailla nyt kesä–elokuussa 452 prosenttia useammin kuin ensimmäisen koronavuoden 2020 kesällä. Niin iso se muutos oli – rajoille noussut henkinen seinä, EasyParkin pysäköintiasiantuntija Hanna Korpela kertoo.

Koronakriisin aikana ihmiset luopuivat matkailusta sekä valtiollisten rajoitusten että sairastumisriskien takia. Eniten se näkyy tilastoissa lomasesonkina eli kesä–elokuun aikana. Matkustamisen ja automatkailun elpyminen alkoi jo viime vuonna.

– Ulkomailla tehtyjen pysäköintien määrät ampaisivat viime vuoden kesällä nousuun. Kasvua oli vuoteen 2021 verrattuna 314 prosenttia. Kasvuun liittynee kulkutautitilanteen helpottamisen lisäksi automatkailun suosion kasvaminen – joka taas on yksi koronakriisin synnyttämistä trendeistä, Korpela sanoo.

Eniten kasvaa Saksan suosio

Ulkomaista suomalaisten automatkailusuosikit olivat tänä kesänä perinteikkäät Ruotsi ja Norja. Pohjoismaista Tanskassa tehtiin 5. eniten pysäköintejä. Eniten suosiotaan suomalaisten automatkailussa kasvattaa kuitenkin tällä hetkellä Saksa.

– Saksa on ulkomaista 4. yleisin suomalaisten autoilukohde. Kun automatkailu kasvoi yhteensä tänä kesänä 452 prosenttia verrattuna vuoden 2020 kesään, suomalaisten autoilu Saksassa yleistyi 614 prosenttia, Korpela toteaa.

Suomalaisturistit autoilivat kesällä 2023 ulkomaista eniten

  1. Ruotsi
  2. Norja
  3. Italia
  4. Saksa
  5. Tanska

500 prosenttia enemmän ulkomaalaisten autoilua

Koronakriisin romahduttanut vaikutus myös Suomeen kohdistuvan turismin määrään näkyy nyt vertailuluvuissa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tänne suuntautuvan automatkailun aallonpohja koettiin vuoden 2020 kesä–elokuussa.

– Suomessa pysäköintejä maksaneiden ulkomaalaisten määrä oli tänä kesänä 500 prosenttia suurempi kuin kesällä 2020. Koronaa edeltävään aikaankin verrattuna tänä kesänä ulkomaalaisia autoili Suomessa 196 prosenttia enemmän, Korpela kommentoi.

Ulkomaalaisista Suomessa liikkuvat kesän lomasesongin aikana eniten autoilla ruotsalaiset, norjalaiset, saksalaiset, tanskalaiset ja sveitsiläiset.

Eniten muunmaalaisia autoilijoita Suomessa kesällä 2023

  1. Ruotsi
  2. Norja
  3. Saksa
  4. Tanska
  5. Sveitsi

EasyPark-sovelluksella voi pysäköidä 19 euroopan maassa ja Australiassa. EasyPark Group toimii lisäksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.

Ymmärtääkseen asiakkaidensa käyttäytymistä ja tarpeita, EasyPark analysoi säännöllisesti pysäköintidataa ympäri maailmaa. Koottu data on yleistettyä ja anonymisoitua ja se perustuu EasyParkin yksityis- ja yritysasiakastietoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //