Koti Blogi Sivu 662

Suomen Tieyhdistys: Budjetissa ennätysalhainen rahoitus tienpidolle!

Arkistokuva. Kuva: Uudenmaan ELY-keskus.

Vuoden 2024 budjettiehdotuksessa esitetään ennätysalhaista 646 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitusta tienpidolle. Sen sijaan vuonna 2022 tienpitoon satsattiin 100 miljoonaa euroa enemmän.

Kohonnut inflaatio syö suuren osan tienpidolle suunnatusta rahoituksesta. Samalla korjausvelka ampaisee vielä jyrkempään nousuun. Budjettiratkaisun arvioidaan nostavan tieverkon korjausvelan 1,9 miljardiin euroon, todetaan Suomen Tieyhdistyksen tiedotteessa.

Investointiohjelman toivotaan paikkaavan leikkauksia

Tieyhdistys pitää oljenkortena neljän miljardin investointiohjelmaa, jonka toivotaan paikkaavan budjettikehyksessä esitettyjä leikkauksia. Investointiohjelman osalta ei ole vielä konkreettisia tietoja siitä, miten toimiin ryhdytään.

– Hallituksen olisi hyvä avata investointiohjelmaansa julkiselle keskustelulle mahdollisimman pian, katsoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

Suomen Tieyhdistys muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa tiestöön panostaminen nähdään investointina. Tieinvestoinneilla ja korjausvelan poistamisella tuettaisiin parhaiten työllisyyttä, yrittäjyyttä ja teollisuuden kilpailukykyä.

Yksityisteiden perusparannusten avustukset laskusuunnassa

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa yksityisteiden perusparannuksiin ja erityiskohteiseen osoitetun yksityistieavustuksen määrä putoaisi 8,5 miljoonaan euroon. Leikkausta vuoden 2023 tasoon tulisi peräti 14,5 milj. euroa.

Osa tiekuntien siltaremonteista ja metsätalouden kuljetusten vaatimista kantavuuden parantamisista jää ilman rahoitusta, laskee Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

– Yksityisteitä hallinnoivien tiekuntien osakkaat vastaavat aina omasta osuudestaan perusparannusten kustannuksista, mutta valtion maksamien avustusten merkitys on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta välttämättömät siltaremontit ovat tärkeitä koko tieverkostomme kannalta. Yli 90 prosenttia raakapuun kuljetuksista lähtee yksityisteiltä ja kuljetusketju katkeaa, jos kantavuudet yksityistieverkolla ja silloilla eivät riitä, muistuttaa Simo Takalammi.

Huonokuntoinen tieverkko vaikuttaa koko yhteiskuntaan

Suomen Tieyhdistys on huolissaan budjetin toteuttamisen vaikutuksista mm. liikenneturvallisuuteen ja työssäkäyntiin sekä huoltovarmuuteen. Tieverkon huono kunto aiheuttaa haittaa kotimaisen ruokatuotannon kuljetusketjuille, rakentamisen, raakapuun ja lämmityshakkeen kuljetuksille sekä pelastustoimille. Vaikutukset tuntuvat erityisen raskaasti yksilöiden ja elinkeinoharjoittajien arjessa.

Tiestön kunto heijastelee myös koko maan kilpailukykyyn mm. vientituotteiden kautta. Suurin osa kuljetuksista kulkee tieverkolla, ja jos liikenteen päästöihin halutaan vaikuttaa, tulee tieinfrasta siltoineen pitää parempaa huolta. Olemassa oleva tieverkko mahdollistaa yrittämisen ja elämisen ympäri Suomen.

Tieliikenneinfran investoinneille ja tieverkon korjausvelan vähentämiselle valtiovarainministeriön ehdotus on tiukka. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että hallitus pysäyttää tieverkon rapistumisen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Henkilöauto ohitti poliisiauton nopeudella 162 km/h

Kuva: Autotoday.

Poliisipartio ajoi tunnuksettomalla poliisiautolla lauantai-iltana Kuopiossa moottoritiellä. Poliisiauton ohitti kovaa vauhtia uudehko henkilöauto.

Partio mittasi henkilöautolle nopeudeksi 162 km/h, kun nopeusrajoitus kyseisellä tieosuudella on 100 km/h.

Poliisipartio sai pysäytettyä ajoneuvon, jota ajoi mies ja kyydissä oli neljä matkustajaa.

Mieskuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja mies määrättiin poliisin toimesta väliaikaiseen ajokieltoon.

Päihteillä ei ollut osuutta asiaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenneturvalta varma keino vähentää hirvikolaririskiä!

Kuva: Liikenneturva.

Syksyn tullen hirvieläimet ovat aktiivisia erityisesti auringonlaskun ja auringonnousun aikaan. Liikenneturva muistuttaa, että ajonopeuden hidastaminen hirvivaara-alueella on paras tapa välttää hirvikolari.

Hirvieläimet ovat yleisiä liikenteen vaaratekijöitä, kun ne liikkuvat ravinnon perässä ja vaihtavat elinalueitaan. Hirvenmetsästys alkaa porrastetusti 1.9.2023. Metsästyksen alkamisen vuoksi hirvet lähtevät liikkeelle.

Hirvikolari sattuu usein silloin, kun tilanteessa on mukana jokin häiriötekijä. Häiriötekijä voi olla esimerkiksi näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai jos kuljettaja keskittyy johonkin muuhun. Tällöin tielle säntäävää hirveä on vaikeampi huomata.

Kaukovaloista apua havainnointiin

Hirvet liikkuvat hämärällä, jolloin niitä on myös vaikeampi havaita. Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä.

– Kannattaa pyrkiä välttämään tarpeetonta liikkumista hämärän aikoina, ohjeistaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

– Opettele käyttämään autosi ajovaloja oikein. Kaukovaloja voi käyttää jo, kun tulee hämärää, muistuttaa Elovaara.

Hidasta vauhtia ja ennakoi

Ajonopeuden hidastaminen antaa kuljettajalle lisää reaktioaikaa ja mahdollisen onnettomuuden sattuessa lieventää vammoja. Ennakoiva kuljettaja vähentää nopeutta hirvivaara-alueella ja heti havaitessaan jotain poikkeavaa.

Hirvi juoksee usein metsästä suoraan tielle ja siksi yllättää kuljettajan helposti. Riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon antaa enemmän aikaa reagoida, jos hirvieläin ilmestyy tielle äkillisesti. Muista myös, että siellä missä on yksi hirvi, on usein toinenkin. Hidasta heti, jos näet hirven, vaikka se vain seisoisi paikoillaan.

– Hirvikolarin voi välttää ihan perusasioilla. Paras tapa on pitää oma ajonopeus maltillisena ja hyvät turvavälit. Keskity ajamiseen, ohjeistaa Elovaara.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kesällä merkittävä muutos käytettyjen autojen hinnoissa!

Touko-heinäkuussa 2023 J. Rinta-Joupilta myytyjen käytettyjen henkilöautojen keskihinta oli noin 11 800 euroa. Tätä edeltävän kesän 2022 vastaavalla ajanjaksolla keskihinta oli 2 000 euroa korkeampi, todetaan J. Rinta-Joupin tiedotteessa.

Autokaupassa kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, ja siihen ovat vaikuttaneet erityisesti korkotason nousu ja kotitalouksien kasvaneet menot. Kun yleinen maksukyky heikkenee, kohdistuu kysyntä aiempaa edullisempiin autoihin.

– Nykyään autokaupassa kohtaa useammin tilanteita, jossa asiakas haluaa vaihtaa autonsa nykyistä edullisempaan. Tämä kielii siitä, että useissa kotitalouksissa mennään säästöliekillä ja kuluja pyritään karsimaan. On selvää, että kuluttajat reagoivat herkästi talouden muutoksiin ja pyrkivät löytämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja auton hankintaan, toteaa myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni.

Keskihintojen muutosta selittää myös sähkökäyttöisten ajoneuvojen hintojen lasku, johon kuuluvat täyssähköautot, ladattavat hybridit sekä perushybridit. Kesän 2022 sähköautobuumi vauhditti niiden myyntiä ja nosti hintoja. Nyt kuitenkin sähkökäyttöisten ajoneuvojen hinnat ovat laskeneet ennennäkemättömän mataliksi, ja ne ovat tarjolla huomattavasti edullisemmin.

– Sähkökäyttöisten ajoneuvojen hinnat tulivat viime vuoden syystalvella rymisten alas. Tällä hetkellä sähköisiä menopelejä saa erittäin houkuttelevin hinnoin, mikä on innostanut yhä useampia harkitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa liikkumiseensa, Ala-Hakuni jatkaa.

Katso tästä muita juttuja J. Rinta-Joupista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Parkkisakkojen maksamisessa yllättävä ero virolaisten ja ruotsalaisten välillä!

Kuva: CvB.

Vaikka diplomaatit jättävät toisinaan maksamatta virhepysäköinneistään, osa tavallisista ulkomaalaisista autoilijoista on tehnyt ryhtiliikkeen maksukäyttäytymisessään viime vuosina. Esimerkiksi virolaiset autoilijat ovat parantaneet pysäköintitapojaan. Sen sijaan ruotsalaisten autoilijoiden keskuudessa kehitys on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan, selviää ParkkiPaten tilastoista.

Yhä useampi ulkomaalainen autoilija suorittaa nykyään kuuliaisesti maksun, jos sortuu Suomessa autoillessaan pysäköintivirheeseen. Pysäköintialan ParkkiPate kirjoitti vuonna 2022 noin 11 500 valvontamaksua ulkomaalaisille autoilijoille.

Vielä pari vuotta sitten monet tavalliset ulkomaalaiset autoilijat eivät käytännössä suorittaneet valvontamaksuja lainkaan, vaikka pysäköivät väärin Suomessa. Tilanne alkoi muuttua kesällä 2021, jolloin joidenkin maiden kansalaisille kirjoitettuja valvontamaksuja alettiin siirtää perintäyhtiön perittäväksi, jos niitä ei maksettu eräpäivään mennessä.

Merkittävimmät maat, joiden kansalaiset tekevät pysäköintivirheitä Suomessa ovat Viro, Ruotsi, Latvia, Puola, Liettua, Venäjä, Saksa ja Norja. Ulkomaalaisautoilijoille kirjoitetaan valvontamaksuja siinä missä suomalaisillekin, sillä pysäköintivirhe on aina virhe autoilijan kansalaisuudesta riippumatta.

– Jo yleinen oikeuskäsitys tukee tätä toimintatapaa. Jos suomalainen autoilija noudattaa pysäköinninvalvontaa koskevia sääntöjä, miksi naapurimaan kansalainen voisi pysäköidä täällä väärin ilman seuraamuksia, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta huomauttaa.

Virolaisten virheet vähenivät ja maksuhalukkuus kasvoi

Viime vuonna runsaat 5000 valvontamaksua kirjoitettiin virolaisille autoilijoille. Pysäköintivirheitä tehneiden virolaisten määrä kuitenkin väheni vuodessa merkittävästi, lähes 500:lla.

Miltei 40 prosenttia virolaisautoilijoista myös maksoi saamansa valvontamaksun. Edellisvuonna yhtä kuuliaisesti toimi reilu kolmannes (34 %).

Aiemmin virolaisautoilijat eivät käytännössä maksaneet ollenkaan Suomessa saamiaan valvontamaksuja, sillä virolaisten autojen haltijatietoja ei luovutettu Suomeen valvontamaksujen perintää varten. Tilanteen taustalla oli Viron lain tulkinta, joka muuttui kesällä 2021.

Ruotsalaisten virheet lähes tuplaantuneet

Ruotsalaisautoilijat taas ovat alkaneet lipsua pysäköintikäyttäytymisessään. Vuonna 2021 noin 750 ruotsalaisautoilijaa sai valvontamaksun, mutta viime vuonna väärinpysäköineiden määrä oli lähes tuplaantunut lukemaan 1 300. Valvontamaksun saaneista ruotsalaisista reilu kymmenesosa suoritti saamansa maksun

– Ruotsalaisten keskuudessa valvontamaksujen maksuprosentti on yllättävän pieni, vaikka maassa on totuttu yksityiseen pysäköinninvalvontaan, Metsäranta hämmästelee.

Muunmaalaisten autoilijoiden pysäköintivirheiden määrissä tai maksukäyttäytymisessä ei ole tapahtunut viime vuosina yhtä merkittäviä eroja kuin virolaisten ja ruotsalaisten. Esimerkiksi latvialaisautoilijat saavat vuosittain suunnilleen saman verran, noin 600 valvontamaksua, ja heistä runsaat 40 prosenttia suorittaa saamansa maksun.

– Tilastoja tulkitessa on huomattava, että vapaa-ajanmatkailu lisääntyi merkittävästi vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Tämä näkyy erityisesti muiden kuin virolaisautoilijoiden valvontamaksuissa. Huomattava osa virolaisautoilijoista tulee Suomeen työmatkalle, Metsäranta muistuttaa.

Ulkomaalaisten väärinpysäköinnissä kyseessä isot rahat 

Suomessa jää edelleen joka vuosi saamatta satoja tuhansia euroja ulkomaalaisten autoilijoiden väärinpysäköinnin vuoksi. Vuosina 2021–2022 ParkkiPate kirjoitti yli 21 000 valvontamaksua ulkomaan rekisterissä oleville ajoneuvoille.

– Suorittamatta jäävät pysäköintimaksut koituvat kiinteistöjen ja alueiden omistajien tappioksi. Alueen omistaja saa tuottoja maksullisesta pysäköinnistä, Metsäranta muistuttaa.

Pysäköinti ilman lupaa on ParkkiPaten tilastojen mukaan yllättävän yleistä Suomessa. Viime vuonna lähes viidesosa kaikista valvontamaksuista kirjoitettiin puuttuvan pysäköintiluvan vuoksi.

– Väärinpysäköinti on todellinen ongelma taloyhtiöille ja liikekiinteistöille, jos asukkaille tai asiakkaille ei riitä enää parkkipaikkoja. Yritystoiminta kärsii luvattomasta pysäköinnistä, jos yritysten potentiaaliset asiakkaat siirtyvät mieluummin muihin liikkeisiin, joista löytyy helpommin parkkitilaa.

Ulkomaalaisten autoilijoiden valvontamaksujen Top-5

  1. Viro: 46 %
  2. Ruotsi12 %
  3. Latvia 6 %
  4. Puola: 5 %
  5. Venäjä: 5 %

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1: Sade toi tapahtumia Hollannin kisaan

Max Verstappen. Kuva: Peter Fox, Getty Images.

Hollannin GP käynnistyi kuivassa kelissä, mutta jo toisella kierroksella tuli vettä sen verran, että useimmat kilpailijat tulivat heti vaihtamaan välikelin renkaat.

Sade loppui melko nopeasti ja kierroksella 11 suurin osa vaihtoi kuivan kelin renkaisiin.

Noin kymmenen kierrosta ennen maalia alkoi taas sataa, ja kisa keskeytetiin, koska sateen tulo oli niin voimakasta ja Alfa Romeon Guanyu Zhou ajoi ulos.

Kisa päästiin jatkamaan runsaan puolen tunnin kuluttua ja voittoon ajoi jo yhdeksännen kerran peräkkäin Red Bullin Max Verstappen.

Toiseksi ajoi Aston Martinin Fernando Alonso ja kolmanneksi Alpinen Pierre Gasly.

Alfa Romen Valtteri Bottas ei päässyt missään vaiheessa kunnon vauhtiin ja ajoi maaliin sijalla 15.

Hollannin GP 2023

1 Max Verstappen Red Bull Racing
2 Fernando Alonso Aston Martin        +3.744
3 Pierre Gasly Alpine                        +7.058
4 Sergio Perez Red Bull Racing         +10.068
5 Carlos Sainz Ferrari                      +12.541
6 Lewis Hamilton Mercedes              +13.209
7 Lando Norris McLaren                   +13.232
8 Alexander Albon Williams               +15.155
9 Oscar Piastri McLaren                     +16.580
10 Esteban Ocon Alpine                     +18.346
11 Lance Stroll Aston Martin               +20.087
12 Nico Hülkenberg Haas F1 Team      +20.840
13 Liam Lawson AlphaTauri                +26.147
14 Kevin Magnussen Haas F1 Team    +26.410
15 Valtteri Bottas Alfa Romeo            +27.388
16 Yuki Tsunoda AlphaTauri               +29.893
17 George Russell Mercedes              +55.754
18 Guanyu Zhou Alfa Romeo              Kesk.
19 Charles Leclerc Ferrari                   Kesk.
20 Logan Sargeant Williams                 Kesk.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

 

 

 

Yksi henkilö menehtyi kolmen auton liikenneonnettomuudessa Lapualla

Kuva: CvB.

Lapualla valtatie 16:lla tapahtui liikenneonnettomuus iltapäivällä noin kello 14.25, jossa menehtyi yksi henkilö.

Onnettomuudessa oli osallisena kolme henkilöautoa, ja viisi henkilöä, joista yksi menehtyi ja neljä loukkaantui.

Loukkaantuneilla ei ollut vakavia vammoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kilvetön mönkijä katosi poliisilta — kuljettaja keuli monta kertaa poliisin partion edessä

Arkistokuva: Kuva: CvB.

Mönkijän kuljettaja pakeni poliisia Juuassa Juuantiellä 27.08.2023 klo 01 aikaan.

Poliisipartio havaitsi Juuan keskustassa kilvettömän mönkijän, joka keuli Juuantiellä useita kertoja partion edessä.

Mönkijän kuljettaja kävi aikaisemmin partion lähellä puhallusratsian läheisyydessä. Partion lähdettyä mönkijän perään kuljettaja kiihdytti voimakkaasti karkuun läpi Juuan keskustan koulun pihalle kevyenliikenteen väylille ja pääsi pakenemaan alikulkutunnelin kautta näkymättömiin.

Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Vihjeitä kilvettömän mönkijän kuljettajasta voi ilmoittaa sähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse 029 541 5320.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Matkustaja kuoli veneen karilleajossa

Kuva: CvB.

Lounais-Suomen poliisi sai sunnuntaina 27.8.2023 hieman puolenyön jälkeen tiedon Kustavissa hetkeä aikaisemmin tapahtuneesta vesiliikenneonnettomuudesta.

Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan kysymyksessä oli karilleajo, joka tapahtui Taivassalossa sijaitsevan saaren rannalla.

Karilleajon yhteydessä veneessä matkustajana ollut henkilö menehtyi.

Poliisi epäilee veneen kuljettajan olleen tapahtumahetkellä päihtynyt.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Autotoday 15 vuotta sitten: Yli 5 000 kaaharia jäi kiinni poliisin tehovalvonnassa

Poliisi

Vuonna 2008 poliisilla oli Euroopan laajuinen valvontaoperaatio. Suomessa jäi yli 5 000 kuljettajaa kiinni ylinopeudesta. Pari moottoripyöräilijää ajoi kolmatta sataa.

Yli 5 000 kaaharia jäi kiinni poliisin tehovalvonnassa

Euroopan liikennepoliisit järjesti 18.-24.8.2008 yhteisen valvontaoperaation samaan aikaan useassa Euroopan maassa.

Suomessa nopeuksien tehovalvontaan osallistuivat liikkuva poliisi ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen liikenne- ja erityisosasto.

Valvontaa kohdennettiin erityisesti tieosuuksille ja paikkoihin, missä liikenneonnettomuuksia on esiintynyt keskimääräistä enemmän. Myös jo aiemmin aloitettua valvontaa koulujen läheisyydessä jatkettiin tehovalvontaviikolla.

Viikon aikana poliisin suorittamassa valvonnassa jäi kiinni 5 440 ylinopeutta ajanutta, joista 2 070 Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen automaattivalvonnan tuloksena. Ylinopeuden vuoksi poliisi pysäytti 3 068 henkilöautoa, 170 moottoripyörää, 58 rekkaa, 5 linja-autoa ja 26 taksia.

Valvontaviikon suurimmat nopeudenylitykset koettiin Länsi-Suomessa, missä kaksi moottoripyöräilijää ajoi 222 km/h 100 km/h nopeusrajoitusalueella ja yksi moottoripyöräilijä yli 200 km/h 50 km/h nopeusrajoitusalueella.

Lisäksi valvonnan yhteydessä jäi kiinni 14 rattijuoppoa ja 9 etsintäkuulutettua henkilöä. Poliisin haltuun otettiin kaksi tutkanpaljastinta ja yksi anastetuksi ilmoitettu ajoneuvo.

Autotoday 15 vuotta sitten: Autot sysäsivät dieselöljyn myynnin isoon kasvuun

Autotoday 15 vuotta sitten: Kaupunkimaasturit taas vihan kohteina Turussa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //