Hätäkeskukseen oli tullut ilmoitus perjantaina VT5:llä Leppävirran kohdalla etelän suuntaan ylinopeutta ajavasta autosta.
Liikennepoliisin moottoripyöräpoliisi suoritti liikennevalvontaa Mikkelissä VT5:llä Vehmaskylän korkeudella, kun tutkaan ajoi ilmoituksessa mainittu auto 164 km/h:n nopeudella nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
Nopeusylitys oli siis 64 km/h ja lisäksi autoa kuljettaneelle kolmekymppiselle ulkopaikkakuntalaiselle naiselle tehty seulonta-alkometripuhallus antoi tuloksen 0,45 mg/l sekä suoritettu huumausaineiden pikatesti antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille.
Nainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Naista epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Rallisprintin suomenmestaruussarjan kauden 2023 viimeinen osakilpailu ajettiin lauantaina 23.9. Leppävirran Deekax SM-Rallisprintissä. Yksi Suomen mestaruus jaettiin jo kauden edellisessä osakilpailussa ja loput kaksi mestaria päästiin kruunaamaan Leppävirralla.
Kaksivetojen SM-sarjan mestaruus oli ennakkoon käytännössä kahden kauppa. Kainuun Moottorikerhon Ville Reuter ja Ylitornion Urheiluautoilijoiden Ari-Pekka Koivisto olivat keikkuneet käytännössä koko kauden ajan sarjan kärkisijoilla ja erottuivat lopulta edukseen ennen kauden päätöstä.
Molemmat ajoivat Leppävirrallakin vahvan kilpailun, Reuter nappasi luokan 5 voiton ja yleiskisan kolmannen sijan, Koivisto puolestaan oli samassa luokassa toinen ja yleisessä neljäs.
Tämä tarkoitti sitä, että kolmen pisteen etumatkalla ennen päätöskisaa ollut Reuter ei antanut muille mahdollisuuksia ja nappasi mestaruuden lopulta täydellä 60,5 pisteen potilla.
Reuterin kausi oli likimain täydellinen, sillä kuudesta kisasta voittoon päättyi viisi ja kokonaispisteistä tiputettavasta osakilpailustakin tuli luokan kolmas sija. Eroa Koivistoon kertyi lopulta viisi pistettä.
Koivisto jäi hopealle mutta sai kuitenkin balsamia haavoihin nappaamalla Junioreiden SM-kultaa. BMW M3-kuski harmitteli etenkin kauden kahta edellistä osakilpailua, joissa Reuter pääsi kasvattamaan etumatkaansa.
Pronssimitalin kohtalo ratkaistiin Juha Lusan (PokyUA) ja Valtteri Kosken (AL-Härmä) välillä.
Molemmat keräsivät kaudelta 51,5 pistettä ja päätyivät tasapisteisiin, mutta paremman kokonaispotista tiputettavan osakilpailun sijoituksen myötä Koski kuittasi sarjan pronssimitalin. Koiviston tapaan myös Koski keräsi tältä kaudelta tuplamitalit, sillä plakkariin tuli yleisen pronssin lisäksi Junioreiden SM-hopeaa.
Junioreissa pronssille nousi tänään luokan 6 voittanut Kajaanin Urheiluautoilijoiden Kasperi Heikkinen.
Leppävirran osakilpailun nopeimmasta suorituksesta vastasi sarjavierailija, F-Cupissa tällä kaudella kilpaileva Eetu Kortelainen (K-KUA), joka kuittasi samalla luokan 1 voiton. Marko Heikkilä oli jälleen hyvässä vauhdissa ajaen yleiskisan toiseksi ja luokan 3 voittoon.
Päivän muita luokkavoittajia kaksivetoisten puolella olivat Janne Laine (lka 2, MäntsMK) ja Petri Silvennoinen (lka 4, JoeUA).
Nelivedoissa kausi 2023 oli Tuukka Hallian juhlaa. Kuin kirsikaksi kakun päälle, jo edellisessä osakilpailussa mestaruuden varmistanut Mäntsälän Moottorikerhoa edustava Hallia kiidätti Mitsubishin yleiskilpailun ja luokan 8 voittoon myös Leppävirralla. Tuloksena siis kuusi voittoa, kuusi yleiskilpailun nopeinta suoritusta ja täysi 60,5 pisteen potti.
Nelivetojen hopealle nousi luokan 7 Leppävirralla voittanut Mats Rinne (YkUA) Mitsubishi Miragellaan. Rinne oli vielä ennen päätöskisaa sarjassa neljäntenä, mutta luokkavoiton myötä nousua tuli pistetaulukossa parin pykälän verran.
Pronssia nappasi yleiskisan toiseksi ajanut Juho Mäki-Tammela (LakUA) ennen Aarni Mertasta (KajUA) ja konkari Jari Lamminsivua (HämUA), joka taipui toiselta sijalta aina mitalien ulkopuolelle.
Suomi Cupin puolella mestaruudet olivat ratkenneet jo kahdessa luokassa ennen kauden päätöskisaa. Ville Vatanen (K-KUA) juhli toista vuotta putkeen Nuorissa ja Marjo-Riitta Mansikkamäki (HämUA) puolestaan yhden välivuoden jälkeen Naisten mestaruutta. Kumpaakaan ei lauantaina kisaamassa nähty.
Lataushybridit ovat yleistyneet vasta viime vuosina, mutta jo 15 vuotta sitten Toyota testasi Prius-mallin lataushybridiä.
Toyotan ladattava hybridi käyttötestiin Englannissa
Englantilainen energiayhtiö EDF ja Toyota testaavat yhdessä vuoden ajan Toyotan sähköverkosta ladattavaa hybridimallia.
Oikeanpuoleisella ohjauksella varustettu PHV-malli (Plug in Hybrid Vehicle) otettiin syyskuussa energiayhtiön yritysautoksi normaaliin jokapäiväiseen arkiajoon. Testaamisesta saatavat tulokset edesauttavat maailman ympäristöystävällisimmäksi massatuotantoautoksi nimetyn hybridimallin jatkokehittelyä.
Ensimmäiset ladattavan hybridimallin testit Euroopassa käynnistyivät vuosi sitten Ranskassa. Englannissa keskitytään arvioimaan auton suorituskykyä kaupunkiympäristössä, auton vaatimaa infrastruktuuria sekä kuljettajan toimintaa ja hänen odotuksiaan.
Plug-in-hybridin latausjärjestelmä on yhteensopiva uuden sukupolven julkisten latausasemien kanssa. Julkiset latausasemat edesauttavat sähköautojen yleistymistä ja vähentävät siten autoilun kustannuksia. EDF-energiayhtiö on osallistunut ensimmäisten 40 latauspisteen asentamiseen, ja suunnitelmissa on lisätä niiden määrää tulevien kuukausien aikana.
Plug-in-hybridin ajoakkuja voidaan ladata normaalilla verkkovirralla. Lyhyet ajomatkat voidaan ajaa pelkällä sähkövoimalla nollapäästöin. Pitemmillä matkoilla PHV toimii normaalin hybridiauton tavoin.
PHV saavuttaa poikkeuksellisen polttoainetalouden ja ennätyksellisen alhaisen päästötason. Esimerkiksi 25 kilometrin matkalla PHV kuluttaa karkeasti 60 % vähemmän polttoainetta kuin Prius.
Kokeilun tarkoituksena on myös lisätä kuluttajien tietoisuutta uudesta teknologiasta ja valmistaa tietä sen kaupallistamiselle tulevaisuudessa. Toyota on vahvistanut, että se tuo litium-ioni-akulla varustetun plug-in-hybridin yritysautomarkkinoille ensi vuoden loppuun mennessä.
Uusi Opel Astra Sports Tourer Electric sai syyskuun alussa maailmanensi-iltansa IAA Mobility -tapahtumassa Münchenissä. Uutuus on saumaton jatkumo Opelin C-segmentin lähes 90-vuotiselle menestysreseptille päivittäen sen tulevaisuuteen. Astraa edelsi mallisarja nimeltään Kadett, jonka suosio kantoi useiden sukupolvien ajan.
Kadett juhliikin nyt yhtä merkkipäivistään, sillä tasan 50 vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen Opel Kadett C. Se oli sähäkän saksalaismerkin myyntimenestykseksi nousseen mallisarjan kolmas sodanjälkeinen sukupolvi – ja monipuolisempi kuin melkein mikään aiemmista malleista.
1970-luku: Monipuolisuus on a ja o, kun Kadett valloittaa maailmaa
Näppärä perheauto, tyylikäs kakkosauto kätevällä takaluukulla tai sporttinen coupe – Kadett C:llä oli monet kasvot vuosina 1973–1979. Selvälinjaisella korilla ja uudella kolmiotukivarsilla tehdyllä etujousituksella varustettu takavetoinen Kadett C teki ensiesiintymisensä loppukesästä 1973. Sen tunnistettavimmat piirteet olivat tasainen jäähdyttimen säleikkö, Opelille tunnusomaiset konepellin taitokset ja spoilerimainen etulippa.
Kuva: Opel.
”Erinomaisen ajettavuuden lisäksi Kadett on myös huolella rakennettu ja viimeistelty. Se ei juurikaan vaadi huoltoa, sitä on helppo korjata ja se on taloudellinen”, kirjoittivat asiantuntijat Auto Motor und Sport -lehdessä aikanaan.
Asiakkaita hemmoteltiin vaihtoehdoilla, ja jokainen saattoi löytää makuunsa sopivan Kadett-mallin. Kolmas Kadett-sukupolvi oli alkuun saatavilla kaksi- ja neliovisena sedanina tavallisella ja luksusvarustelulla, kolme- ja viisiovisena farmarina sekä coupéna.
Näitä seurasi vielä lukuisia muita variaatioita, sillä Kadett C oli tarkoitettu ”maailmanautoksi”. Sitä ei valmistettu ainoastaan Saksan tuotantolinjoilla, vaan myös Chevettenä Vauxhallin tehtailla Isossa-Britanniassa. Lisäksi mallia valmistettiin myös Aasiassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lievästi muutetulla korilla ja paikallisiin olosuhteisiin mukautetulla tekniikalla.
Kuva: Opel.
Saksassa tarjolla olivat tehokkaat 1,2 litran 38 kW/52 hv ja 44 kW/60 hv moottorit. Vuoden 1975 alussa moottorivalikoimaan lisättiin erittäin tehokas 1,0 litran 30 kW/40 hv bensiinimoottori. Saman vuoden IAA:ssa esitellyllä 77 kW/105 hv ruiskumoottorilla varustetulla Kadett GT/E:llä Opel jatkoi Rallye Kadett -perinnettä.
Turvallisuus edellä: Ensimmäinen Kadett kolmipistevöillä, OSV 40:n malliautona
Kun ”C-sukupolvi” saapui tuotantolinjoilta vuonna 1973, oli kyseessä ensimmäinen Kadett, jossa oli kolmipistevyöt. Etupenkillä vyöt kiinnittyivät ylhäältä ja alhaalta B-pilariin sekä vyön lukko-osaan. Yksikätisen käyttömahdollisuutensa takia tämä ihmishenkiä pelastanut turvatoimi lisäsi hyväksyntää etenkin lukuisten turvavöitä vastustaneiden keskuudessa.
Tuohon aikaan ei myöskään voinut pitää itsestäänselvyytenä, että kaikki painikkeet ja kytkimet olivat käden ulottuvilla, jopa turvavöihin vyötettynä, ja että mittarit olivat helposti luettavia.
Kuva: Opel.
Kadett C:n suurin tekninen innovaatio oli sen etujousitus kolmiotukivarsilla ja kierrejousilla. Kallistuksenvakaaja oli vakiovarusteena kaikissa malliversioissa. Raideleveys oli 20 mm edeltävää mallia leveämpi, mikä paransi auton käsittelyä.
Lisäksi parannettu taka-akseli harmonisoi ohjausta tehden siitä neutraalin ja nostaen aktiivisen turvallisuuden tasoa. Törmäystilanteessa auto oli huomattavasti edellisukupolvia turvallisempi.
Näin ollen ei ollut yllätys, että Kadett C:tä käytettiin pohjana vuoden 1974 ”OSV 40” -turvallisuusajoneuvolle. Stabiilit pitkittäis- ja poikkipalkit sekä vahvistetut ovet ja karmit suojaavat matkustajia kolari- tai kierähtämistilanteessa.
Opel Kadett GT/E, Walter Röhrl/Jochen Berger, Rallye San Remo 1975. Kuva: Opel.
Ajoneuvo on suunniteltu kestämään nokkakolari liikkumattomaan esteeseen jopa 65 kilometrin tuntinopeudesta. Turvallisuusajoneuvon nimi 40 onkin johdettu tästä (40 mph = 65 km/h). Tuotantovalmiin prototyyppinsä avulla Opel osoitti, että optimaalinen passiivinen turvallisuus voidaan saavuttaa suurten ja raskaiden ajoneuvojen lisäksi myös kevyemmän luokan autoilla – Kadett C -malliin perustunut OSV 40 painoi vain 960 kiloa. Sen kehitystyössä ja testaamisessa kertynyttä kokemusta hyödynnettiin lukuisissa tulevissa tuotantomalleissa.
Opel osoitti, että kolmannen sukupolven Kadett oli paitsi turvallinen myös äärimmäisen urheilullinen. Ensi-iltansa 1975 IAA:ssa saaneen Kadett GT/E:n 1,9-litrainen moottori Boschin L-Jetronic ruiskutekniikalla tarjosi tehoa 77 kW/105 hv.
Arviolta vain 900 kiloa painava auto saattoi saavuttaa jopa 184 km/h -huippunopeuden. GT/E:n muotoilu jakoi mielipiteitä – ja ilahdutti etenkin moottoriurheilufaneja: vyötärölinjan yläpuolelta se oli kirkkaankeltainen, alapuolelta musta. GT/E:stä eivät unelmoineet pelkästään nuoret kuljettajat: vuonna 1976 auton ohjaamoon istahtivat tunnetut Opelin tehdaskuljettajat, jotka tekisivät pian moottoriurheiluhistoriaa.
Walter Röhrl ja Rauno Aaltonen menestyivät 165 kW/225 hv:n tehoisella GT/E:llä Monte Carlon ja Portugalin rallissa. Röhrl ja Jochen Berger – ensimmäinen ammattikartanlukija Saksassa – saavuttivat historiallisen neljännen sijan Monte Carlossa ja Opel saavutti toisen sijan merkkien kokonaistuloksessa.
Vuonna 1976 Opel tarjosi Kadettilla hieman erilaista ajonautintoa. Kadett Aeron myötä kuljettaja ja matkustajat saattoivat antaa tuulen hulmuta hiuksissaan ja vain ”kruisailla”.
Stuttgartilaisen runkospesialisti Baurin valmistama Kadett Aero oli poikkeuksellinen avoauto, jossa oli ympäriajosuoja, Targa-kansi ja taakse taittuva peite. Aero oli täten useampi auto yhdessä paketissa: avoauto, loma-auto ja perheauto sekä monitoimiauto kaupunkiin ja työmatka-ajoon. Nykyään sitä pidetään legendaarisena klassikkona, joka kerää takuulla harrastajien huomion klassikkoautojen tapahtumissa.
Oulun ja Lapin poliisilaitokset valvoivat tehostetusti raskasta liikennettä Oulussa keskiviikkona ja torstaina 20.–21. syyskuuta 2023. Valvonnassa keskityttiin erityisesti ajoneuvojen kuntoon, mutta samalla tarkistettiin ajo- ja lepoaikoja, ajo-oikeuksia ja ammattipätevyyksiä sekä kuormien painoja ja varmistamisia.
Valvontajakson aikana poliisi pysäytti tarkastukseen yhteensä 140 raskasta ajoneuvoa. Se määräsi ajokieltoon yhdeksän ajoneuvoa ja kirjasi 37 muuta seuraamusta kuntovikojen takia. Ajokieltoon johtaneet viat liittyivät enimmäkseen jarruihin.
– Meitä huolestuttaa valvonnan tuloksissa erityisesti se, että eräs ajoneuvo oli katsastettu alle kuukausi sitten hyväksytysti, ja nyt se määrättiin ajokieltoon kuntovikojen takia, kertoo valvontaa koordinoinut ylikonstaapeli Markku Nygård.
Poliisi teki yhteensä 93 ajo- ja lepoaikatarkastusta ja kirjasi 18 ajo- ja lepoaikoihin liittyvää seuraamusta. Kahdeksassa ajoneuvossa kuorma oli liian painava tai sidottu puutteellisesti. Lisäksi poliisi kirjasi viisi ajo-oikeuteen tai ammattipätevyyteen liittyvää seuraamusta. Poliisi välitti tiedot todetuista rikkomuksista liikennelupaviranomaiselle eli Traficomille.
Poliisi tarkasti ajoneuvoja sekä katsastuskonttorilla että liikuteltavalla jarrudynamometrillä. Poliisin lisäksi valvontaan osallistui teknisinä asiantuntijoina raskaan kaluston ajoneuvokatsastajia sekä Tulli.
Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisuja tarjoava Kempower on avannut Vaasassa uuden yksikön, joka keskittyy tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaasan toimipiste on tärkeä askel suurteholatausratkaisujen ja raskaiden ajoneuvojen sähköistämisen kehityksessä.
Kempower valitsi uudeksi sijaintipaikaksi Vaasan, sillä kaupungissa on Suomen vahvin energiateollisuuden osaamiskeskittymä. Kempowerin Vaasan yksikkö keskittyy erityisesti suurteholatausratkaisujen kehittämiseen sähköiselle raskaalle liikenteelle. Uusi yksikkö tukee yhtiön tavoitetta edistää päästöjen vähentämistä ja raskaan liikenteen sähköistämistä.
Vaasan yksikköön sijoitetaan laboratorio, testitilat ja kokenut tiimi. Uudet tilat mahdollistavat tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi myös muidenkin osaajien työskentelyn Kempowerilla. Uusi yksikkö korostaa Kempowerin sitoutumista pysyä sähköisen liikenteen kehityksen kärjessä maailmanlaajuisesti.
– Vaasan uusi yksikkö tukee hienosti sitoutumistamme kehittää luotettavia ja käyttäjäystävällisiä latausratkaisuja, jotka mahdollistavat raskaan liikenteen sähköistämisen maailmanlaajuisesti. Uskomme, että raskaan liikenteen sähköistymistä tukevat innovaatiot ovat avainasemassa kestävän tulevaisuuden luomisessa, sanoo Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki.
– Kempowerin Vaasan tiimi keskittyy erityisesti raskaan liikenteen suurteholatauksen kehittämiseen. Uskomme sähkörekkojen nousevan tärkeimmäksi pikalatauksen käyttökohteeksi vuoteen 2030 mennessä. Odotamme hyötyajoneuvojen pikalatausmarkkinoiden kasvavan noin 9,1 miljardiin euroon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuoteen 2030 mennessä, lisäsi Ristimäki.
Kempower ilmoitti kesällä 2023 rekrytoivansa noin 200 uutta työntekijää Lahteen uudelle tehtaalle. Kasvavaa tuotantoa tukemaan Kempower tarvitsee osaajia laajasti eri toimintoihin.
– Haluamme laajentaa rekrytointimarkkinoita ja sähköisen liikenteen ammattilaisille uramahdollisuuksia laajasti eri puolille Suomea. Toimihenkilömme työskentelevät hybridimallilla, eli tekevät töitä sekä etänä, että toimistolla eri puolilla Suomea. Vaasa on vahva energiateollisuuden osaamiskeskittymä ja meidän tavoitteenamme on rekrytoida energia-alan huippuosaajia alueelta, Ristimäki toteaa.
Skoda Yeti oli Skodan Ensimmäinen katumaasturi. Kuva: Skoda.
Škoda Autolla on aihetta juhlaan: jo kolmasmiljoonas katumaasturi, musta Škoda Kodiaq SportLine, valmistui Kvasinyn tehtaalta. Škodan ensimmäinen katumaasturimalli Yeti syntyi vuonna 2009, minkä jälkeen katumaastureista on nopeasti tullut merkittävä osa Škodan automallistoa.
Katumaasturimenestyksensä varrella Škoda on esitellyt mallit Kamiq, Karoq ja Kodiaq sekä sähköautojen MEB-perustekniikkaan pohjautuvan ensimmäisen Enyaq-täyssähkökatumaasturinsa. Kun niihin lisätään Intiassa hyvin menestyvä Kushaq, katumaastureiden osuus Škodan myynnistä on nykyään lähes puolet.
Tšekin tasavallassa Škoda valmistaa katumaasturimalleja Kamiq, Enyaq ja Enyaq Coupé päätehtaallaan Mladá Boleslavissa, sekä malleja Karoq ja Kodiaq Kvasinyn tehtaallaan. Lisäksi Škoda valmistaa katumaastureita Kiinassa, Intiassa, Ukrainassa ja Slovakiassa.
Yeti: Škodan ensimmäinen katumaasturi
Škoda Auto toi vuonna 2009 myyntiin Yetin viidenneksi malliksi tuolloiseen automallistoonsa. Škodan ensimmäinen katumaasturi Yeti oli kooltaan kompakti ja luonteeltaan tyypillinen SUV: korkeampi istuma-asento, tilava ja monikäyttöinen.
Sen vahvoja ominaisuuksia täydensivät Simply Clever -ratkaisut kuten VarioFlex-takaistuinjärjestelmä. Yetin tuotanto jatkui vuoteen 2018 saakka, ja sitä valmistettiin yli 684 000 kappaletta. Yeti loi perustan Škodan tulevalle laajalle katumaasturimallistolle.
Kodiaq: nykyisen Škoda-katumaasturimalliston pioneeri, pian jo toisessa sukupolvessa
Kodiaq esiteltiin syyskuussa 2016. Syksyllä 2018 esitelty Kodiaq RS oli Škodan sporttisen RS-malliston ensimmäinen katumaasturi. Tähän päivään mennessä Škodan suurinta katumaasturia on valmistettu jo yli 841 000 kappaletta.
Syksyn 2023 aikana Škoda esittelee toisen sukupolven Kodiaqin, josta tulee tarjolle myös jopa yli 100 kilometrin WLTP-toimintamatkaan yltävä ladattava hybridi.
Škoda Karoq: lisää vauhtia katumaasturimalliston laajentamiseen
Vuonna 2017 Škoda esitteli toisena katumaasturimallistoaan laajentavana mallina Karoqin. Tästä käytännöllisestä autosta tuli nopeasti Škodan automalliston merkittävä jäsen, jota on tehty jo yli 705 000 kappaletta. Vuoteen 2021 mennessä Karoq oli myynnissä 60 maassa, ja myyntilukujen valossa se oli Octavian ja Kamiqin jälkeen kolmanneksi myydyin Škoda.
Vuonna 2022 toteutetussa malliuudistuksessa päivitettiin muotokieltä ja lisättiin vastuullisten materiaalien käyttöä.
Škoda Kamiq: mukaan crossover-katumaasturiluokkaan
Kamiqilla Škoda lähti mukaan suosiotaan nopeasti kasvattaneeseen pienempien crossover-katumaastureiden luokkaan. Vuonna 2019 esiteltyä Kamiqia on tehty yli 537 000 kappaletta; tässä luvussa ovat mukana Kiinan markkinoille Kiinassa valmistetut Kamiq GT -mallit.
Kamiq oli Škodan myydyin katumaasturi vuosina 2021 ja 2022. Elokuussa 2023 Škoda julkisti kuvia ja tietoja Kamiqin malliuudistuksesta, joka kohdistuu erityisesti auton muotoiluun, turvallisuuteen ja liitettävyyteen.
Enyaq ja Enyaq Coupé: katumaastureiden sähköistymisen aikakauden alku
Syyskuu 2020 oli tärkeä hetki Škoda Autolle autoilun sähköistymisen strategiassaan, kun ensimmäinen Volkswagen-konsernin sähköautojen skaalautuvaan MEB-perustekniikkaan pohjautuva Škoda-automalli Enyaq esiteltiin. Se sai tammikuussa 2022 seurakseen Enyaq Coupén, joka huokuu tunteisiin vetoavaa muotoilua , ja joka on sisältä erittäin tilava.
Tähän mennessä Mladá Boleslavin tehtaalta on lähtenyt maailmalle yli 166 000 Enyaq- ja Enyaq Coupé -mallia.
Kushaq: Intiassa tehty Intian markkinoille
Vuonna 2021 esitelty Škoda Kushaq on ensimmäinen erityisesti Intiaan suunniteltu ja siellä valmistettava Škoda. Tähän mennessä lähes 64 000 kappaleen valmistusmäärällään Kushaq vahvistaa Škodan sitoutumista Intiaan.
Dynaamisten kasvumarkkinoiden olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen Intian Punessa valmistettuja Kushaqeja tullaan viemään Vietnamiin CKD-sarjoina (CKD = täysin osiin purettu kokonaisuus), jotka kootaan Vietnamissa vuoden 2024 jälkipuoliskolta alkaen.
Trekka: Škodan uraauurtava edelläkävijä
Jokapaikan autoksi suunniteltu Trekka esiteltiin vuonna 1966, ja sitä voidaan pitää Škodan nykyisten katumaastureiden varhaisena esi-isänä. Škodan uusiseelantilaisen maahantuojan ja muiden paikallisten yritysten kanssa yhteistyössä suunniteltu auto oli ensimmäinen kokonaan Uudessa-Seelannissa suunniteltu ja valmistettu auto.
Moottorit ja vaihteistot sekä muita komponentteja sisältäneet tekniikkasarjat lähetettiin Mladá Boleslavin tehtaalta Uuteen-Seelantiin autojen kokoonpanoa varten. Vuoteen 1972 mennessä Ōtāhuhun tehtaalla valmistettiin lähes 3 000 Trekkaa.
Uuteen Scania-keskukseen tulee 24 huolto- ja korjaamopaikkaa ajoneuvoyhdistelmille sekä tilat Pääkaupunkiseudun tuotemyynnille ja tukipalveluille. Lisäksi Scania Suomen maahantuonnin toiminnot siirtyvät uuteen rakennukseen. Kuva: Scania.
Vuonna 1984 Scanian uusi pääkaupunkiseudun Scania-keskus ja maahantuonnin pääkonttori valmistui Konalaan Helsinkiin. 40 vuotta sitten Konalan toimipisteen sijainti oli optimaalinen palvelemaan Etelä-Suomen kasvavaa Scania-kantaa.
Aika on ajanut jo ohi Konalan huippusijainnin ja nyt Scania Suomi aloittaa uuden 24 miljoonan euron projektin maahantuonnin ja Pääkaupunkiseudun Scania-keskuksen pystyttämiseksi Vantaan Aviapolikseen.
Uudet mitta- ja painosäädökset sekä logistiikan liikenne investoinnin taustalla
Kehä I toimi pitkään pääkaupunkiseudun ohittavana raskaan kaluston pääväylänä. Nykyinen Muonamiehentien sijainti oli erinomainen sekä Pääkaupunkiseudun paikallisliikenteelle, linja-autoille ja ohikulkevalle raskaalle kalustolle. Suomen uusimmat mitta- ja painosäädökset mahdollistavat 34 metrin ajoneuvoyhdistelmät ja 76 tonnin kokonaispainot.
– Scanian nykyinen sijainti mutkaisen Muonamiehentien päässä ja liikennemääriltään kasvaneiden sisääntuloväylien, sekä Kehä I:n osalta ei enää palvele asiakaskuntaamme. Uudessa sijainnissa pystymme palvelemaan asiakaitamme aivan uudella tavalla, kertoo tyytyväinen Scania Suomen Etelä-Itä alueen aluejohtaja Tommi Salminen.
– Pääkaupunkiseudun ohittava raskas liikenne on siirtynyt Kehä III:lle ja myös isot logistiikkayhtiöt sijaitsevat tulevan uuden Scania-keskuksen läheisyydessä. Tämä mahdollistaa meille aivan uuden palvelutason, lisää Salminen.
Uuteen Scania-keskukseen tulee 24 huolto- ja korjaamopaikkaa ajoneuvoyhdistelmille sekä tilat Pääkaupunkiseudun tuotemyynnille ja tukipalveluille. Lisäksi Scania Suomen maahantuonnin toiminnot siirtyvät uuteen rakennukseen.
Uusi Scania-keskus jatkaa Scanian kestävän kehityksen investointiohjelmaa
Scania on ensimmäisenä raskaan kaluston autovalmistajana sitoutunut tieteellisesti vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen (SBT = Science Based Targets). Tämä kunnianhimoinen tavoite sekä Scanian tuotteiden, että Scanian toiminnasta aiheutuvien päästöjen alentamiseksi, edellyttää myös huolto- ja korjaamotoiminnan kiinteistöiltä energiatehokkuutta.
Uusissa rakennuksissa Scanian onkin ottanut käyttöön maalämpötekniikkaa, aurinkopaneelien tuottamaa energiaa sekä ostetun energian osalta ympäristöystävällisiä valintoja.
Liikenteen sähköistyminen näkyy uudessa Scania-keskuksessa
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja varsinkin sähköistetyt raskaat kuorma-autot vaativat uutta korjaamotekniikkaa. Uudessa Scania-keskuksessa tullaan varautumaan myös täyssähköisten ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan uuden välineistön ja tilojen suunnittelun osalta.
Sähköiset kuorma-autot myös vaativat nopeampia sekä tehokkaampia latauslaitteita ja tämä tullaan huomioimaan uudessa korjaamorakennuksessa ja koko kiinteistön suunnittelussa.
Pääkaupunkiseudun uusi Scania-keskus on suunniteltu Scanian modulaarisen rakennusmallin mukaisesti ja rakennuksessa varaudutaan jo liikenteen sähköistymiseen. Rakennuksessa on myös huomioitu energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hyväksikäyttö.
Uudet tilat asiakkaille ja henkilöstölle
Konalan nykyiseen Scania-keskukseen ja Scanian maahantuonnin tiloihin on tehty paljon uudistuksia, jotta tilat palvelisivat asiakkaita ja Scanian henkilöstöä.
– On aivan upeaa, että asiakkaamme ja henkilöstömme saavat ajanmukaiset tilat. Asiakaspalvelumme taso ottaa varmasti ison loikan eteenpäin ja sekä Scania-keskuksen, että maahantuonnin henkilöstö saa toimintaan arvoisensa tilat. Rakennusprojektia on valmisteltu useita vuosia ja nyt kun investointipäätös on tehty, odotamme innoissamme tulevaa uutta ja upeaa pääkonttoria sekä pääkaupunkiseudun Scania-keskusta, iloitsee Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström.
Scanian toiminnot muuttivat nykyiseen Konalan kiinteistöön vuonna 1984. Kiinteistöä on ylläpidetty ja modernisoitu paljon, mutta raskaan kaluston liikennevirrat ovat siirtyneet jo liian kauas nykyisestä sijainnista.
Merkittävä lisä Aviapoliksen yrityskeskittymään
Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristön Aviapolis-alueen sijainti Kehä III:n keskipisteessä on erinomainen logistiikka-alan toimijoille.
– Aviapolis on portti Suomeen ja Scanian investointi työpaikkoineen on upea lisä lentokenttäympäristön logistiikkaklusteriin, iloitsee elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo Vantaan kaupungilta.
– Vantaalla on rakentamisen suhdannetilanteesta huolimatta tällä hetkellä rakenteilla useita työpaikkahankkeita, joista Scanian pääkonttorihanke on yksi suurimmista. Hankkeen rakentamisen alkaminen erityisesti tässä markkinatilanteessa on meille hieno uutinen, kommentoi kiinteistöjohtaja Antti Kari Vantaan kaupungilta.
