Koti Blogi Sivu 648

Raaseporin Volvo Truck Center on uudistunut

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Volvo Trucks.

Raaseporin Volvo Truck Center kuorma-autojen huoltokorjaamo on uudistunut. Toimitiloihin on tehty mittavia investointeja: Asiakas- ja toimistotiloja on uudistettu ja kuorma-autojen huoltohalliin on tehty neljän metrin laajennus. Uudistusten myötä Raaseporin kuorma-autojen huoltokorjaamo pystyy paremmin vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin.

Volvo Truck Center Raaseporissa on myyty ja huollettu kuorma-autoja vuodesta 1984.

– Uudet muutostyöt alkoivat marras-joulukuussa 2021. Henkilöautot lähtivät talosta pois ja samassa yhteydessä aloitimme toimipisteen uudistustyöt. Sosiaalitilat ja laajennustyöt valmistuivat viime vuoden lopulla. Uudet tilat ovat valoisat ja viihtyisät, mutta mikä tärkeintä, työturvallisuus on parantunut entisestään, Volvo Truck Center Raaseporin huoltopäällikkö Joni Lahtinen kertoo.

Volvo Truck Center Raasepori tarjoaa myynti-, huolto- ja varaosapalvelut Volvo kuorma-autoille ja Renault Trucks kuorma- ja pakettiautoille.  Lisäksi toimipisteessä tehdään kuorma-autojen varusteluja, hoidetaan katsastukset sekä tehdään akseliston suuntaukset. Myös päivystävä huoltoauto palvelee ja auttaa alueen kuorma-autoasiakkaita 24/7.

Palvelu on kaksikielistä ja toimipisteessä huolletaan myös paljon Ahvenanmaalla liikennöiviä Volvoja. Uutena palveluna loppuvuoden aikana tulee huollon sijaisauto.

– Täällä työskentelee yhteensä 10 henkilöä: kuusi mekaanikkoa, kaksi työnjohtajaa, automyyjä sekä allekirjoittanut, Lahtinen kertoo.

Volvo Trucksin koko Suomen kattava koeajokiertue saapuu Volvo Truck Center Raaseporiin ma 25.9.2023 klo 10–17. Tarjolla on mahdollisuus tutustua Volvo kuorma-automallistoon ja uudistuneisiin tiloihin.

Volvo Truck Center Raasepori
Ekeröntie 10, Tammisaari

Aukioloajat:
Huolto & varaosat ma–pe 7.30–16, muina aikoina sopimuksen mukaan

www.volvotruckcenter.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vaasa–Varsova-reitin kysyntä ylitti FlixBusin odotukset

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Andrius Laucius.

Bussimatkoja tarjoava FlixBus laajensi toimintaansa 27. heinäkuuta Suomeen avaamalla reittiyhteyden Vaasan ja Varsovan välille. Ensimmäiseltä toimintakuukaudelta kerätty data kertoo reitin suuresta suosiosta, sillä linja-autojen keskimääräinen käyttöaste ylitti selvästi yhtiön uusien reittien kysynnän keskiarvon.

Reitillä kotimaan matkailu oli erityisen suosittua, ja suosituimmaksi reitiksi nousi Turun ja Helsingin välinen yhteys. Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla oli niin ikään vahvaa kysyntää ja suosituimmiksi kohdemaiksi nousivat Viro ja Puola.

– Päätimme laajentaa toimintaamme Suomeen vastataksemme kestävän ja kustannustehokkaan matkustamisen kasvavaan kysyntään Suomen ja Baltian maiden sekä Keski-Euroopan välillä. Ennen Flix-reittiä suomalaisten mahdollisuudet matkustaa Eurooppaan oli varsin rajalliset, sillä vaihtoehtoina olivat pääasiassa lentomatkailu tai reittiyhdistelmät maata pitkin, kertoo FlixBusin Puolan, Ukrainan ja Baltian maiden toiminnoista vastaava johtaja Michal Leman.

Aktiivinen toiminta Suomessa jatkuu ensi vuonna

Yhtiön keräämä data, joka kattaa eri myyntikanavissa tehdyt matkavaraustiedot ajalta 27.7.–27.8., paljastaa, että yli puolet (65 %) varatuista matkoista tehtiin Suomen rajojen sisällä. Suosituin kotimaan reittiyhteys kulki Helsingin ja Turun välillä molempiin suuntiin. Kolmanneksi suosituin lähtökaupunki Suomessa oli Vaasa.

Yhtiön vihreä linja Suomen rajojen ulkopuolella osoittautui pituudestaan huolimatta suosituksi: Puola nousi ensimmäisen toimintakuukauden aikana suosituimmaksi kohdemaaksi FlixBusin reitillä. Toiseksi suosituin kohdemaa oli naapurimaa Viro.

Suosituin suora kansainvälinen yhteys oli Helsingin ja Varsovan välillä, ja suosituimmat kohteet Flixin vaihtoyhteyttä käyttäen olivat Vilna (Liettua), Berliini (Saksa) ja Krakova (Puola).

– Harkitsemme uusien kotimaan reittien ja kansainvälisten yhteyksien avaamista keväällä 2024 yli 20 eri kohteeseen Suomessa. Olemme myös halukkaita tekemään yhteistyötä paikallisten bussioperaattoreiden kanssa samalla, kun keräämme arvokasta tietoa paikallisesta markkinasta ja vahvistamme läsnäoloamme alueella, Leman kertoo.

Suomalaiset arvostavat suoria reittejä ja edullisia hintoja

Ensimmäisen toimintakuukauden aikana tehty matkustajakysely paljasti, että suomalaisten matkustajien tärkeimmät syyt valita FlixBusin linja-autot olivat suorat reitit sekä edulliset hinnat. FlixBusin hinnoittelupolitiikka perustuu kysyntään ja matkan varaamisen ajankohtaan, mikä tarkoittaa, että ennakkovarauksella tehtyjen matkojen hinnat voivat olla erittäin edullisia, kotimaan reiteillä halvimmillaan vain muutamia euroja.

– Yhteistyössä Tallinkin kanssa luotu reitti tarjoaa suomalaisille uudenlaisen matkustuskokemuksen, joka mahdollistaa ympäristöystävällisemmän ja suoran matkustamisen paitsi kotimaassa myös kauemmas Keski-Eurooppaan ilman vaihtoja. Olemme ylpeitä siitä, että pystymme tarjoamaan tämän mahdollisuuden Suomessa ensimmäisenä, Leman kertoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

AKL julkisti Jyväskylässä Autoalan koulutuksen järjestäjä -kilpailun voittajan

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: AKL.

Autoalan jälkimarkkinoinnin osaajatapahtumassa AKL Tech Dayssä Jyväskylän Paviljongissa paneuduttiin alan palveluliiketoiminnan käytännön haasteisiin, kehityskohtiin ja tulevaisuuden näkymiin teemalla ”Autoalan tulevaisuuden tekijät ja osaavan työvoiman tarve tulevaisuudessa”.

Päivään osallistui paikan päällä yli 250 autoalan ja opetusalan ammattilaista. Tilaisuudessa julkistettiin myös Autoalan koulutuksen järjestäjä -kilpailun voittaja, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.

Autoalan Keskusliiton omistama säätiö palkitsee vuosittain autoalan ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän, joka on esimerkillisesti kehittänyt alan koulutustoimintaa oppimisen, toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen näkökulmasta. Voittaja palkitaan opettajien koulutukseen tarkoitetutulla rahapalkinnolla ja pokaalilla.

– Teknologia on muuttunut ja tulee muuttumaan nopeasti lähivuosina. Iso kysymys on, miten turvaamme alan työvoimatarpeen ja osaavien tekijöiden pysyvyyden alalla. Tarvitaan pitkäjänteistä yritys-oppilaitosyhteistyötä kaikkien kouluasteiden kesken. Luksian toiminnassa korostuu vahva osaamisen kehittäminen uuden teknologian laitteita hyödyntäen sekä esimerkillinen yhteistyö alueen yritysten kanssa, sanoo säätiön asiamies, Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.

– Autoalan nopea kehitys ja sen toimijoiden tarve osaajista ovat olleet Luksian ajoneuvoalan kehittämisen lähtökohtana. Yritysyhteistyön pohjalta olemme käynnistäneet uusia osaamisaloja vauriokorjaukseen, ajoneuvomyyntiin, pienkonekorjaukseen ja diagnostiikkaan. Yhdessä Luksian työelämäpalvelujen kanssa on syntynyt oppilaitoksen ja ajoneuvoalan työelämäfoorumi. Ensimmäinen autoalan yrityksen kanssa solmittu kumppanuussopimus on juuri solmittu ja näihin yhteistyökuvioihin tulemme panostamaan vahvasti myös jatkossa, Luksian koulutuspäällikkö Raija Virta toteaa.

Kilpailu nuorista ja alanvaihtajista sekä tarve työurien pidentämiselle kasvaa. Autoala on käynnistänyt alan vetovoimaisuuden monivuotisen ohjelman tavoitteena lisätä autoalan vetovoimaisuutta tulevaisuuden työpaikkana, esitellä alan monipuolisia ammatteja ja työmahdollisuuksia ja uudistaa mielikuvia työtehtävistä, jotka muuttuvat käyttövoimamurroksen edetessä ja ajoneuvoteknologian kehittyessä nopeasti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Joku levittää ruuveja tielle Espoossa — poliisi kaipaa havaintoja tekijästä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Länsi-Uudenmaan poliisi on viime päivinä vastaanottanut lukuisia rikosilmoituksia, joissa kaikissa toistuu sama sisältö: espoolaisten autojen renkaat ovat menneet rikki, kun auto on osunut tiellä olleisiin satoihin ruuveihin.

Poliisin tiedossa olevia tapaukset ovat tapahtuneet Hyljelahden lähistöllä. Asukkaat ovat rikosilmoituksissaan kuvanneet, että ruuveja on lojunut tiellä jopa yli 200 metrin matkalla molemmilla kaistoilla. Moni asukas on itse osallistunut ruuvien keräämiseen pois tieltä uusien vahinkojen estämiseksi.

Poliisi tutkii tapauksia vahingontekoina ja pyytää havaintoja tapahtumiin mahdollisesti liittyvistä henkilöistä. Havaintoja voi välittää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 029 541 3031 (vastaaja).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //—

Päivän kuva: Mitkä hinnat ovat tässä voimassa?

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Martti Tala.

Eilen sattui Porvoossa mielenkiintoinen tapaus. Teboilin huoltoasemalla oli jonkin aikaa samoille tuotteille kahdet hinnat.

Kuvaajan mukaan tilanne korjaantui hetken päästä.

Olisipa ollut mielenkiintoista tankata kyseisenä aikana.

Katso tästä muut Päivän kuvat.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

SKAL budjettiriihen linjauksista: Tiehankkeiden rivakka käynnistys oikea päätös, polttoaineveron alennus tärkeä

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

SKAL on kantanut huolta tieverkon korjausvelan voimakkaasta kasvusta. Kuljetusbarometrin mukaan peräti 82 prosenttia kuljetusyrityksistä kokee tieverkon jatkavan rapistumistaan. Huonokuntoinen tiestö lisää päästöjä, polttoaineenkulutusta ja kustannuksia sekä heikentää työhyvinvointia ja liikenneturvallisuutta.

– Oli toivomamme päätös, että korjausvelkapaketin varoja käytetään nyt etupainotteisesti. Tämä sopii myös suhdannetilanteeseen ja toivottavasti vauhdittaa myös rakennusalaa, sanoo SKAL ry:n puheenjohtaja Jani Ylälehto.

Ylälehto muistuttaa kuitenkin, että tieverkon korjausvelan määrä on jo 2,4 miljardia euroa. Sen verran rahaa tarvittaisiin, jotta tiestö olisi liikennöitävässä kunnossa. Korjausvelka on jatkanut kasvuaan lähes koko 2000-luvun. Kasvun pysäyttäminen edellyttäisi vuosittain 4 000 tiekilometrin päällystämistä.

– Toivon, että hallitus jatkotyössään panostaa edelleen tosissaan tiestön korjausvelan hoitoon. Tienpinnan kunnolla on liikenneturvallisuuden lisäksi suora yhteys kuljetuskustannuksiin ja niiden kautta kilpailukykyyn sekä liikenteen päästöihin, Ylälehto korostaa.

Polttonesteiden verotuksen alentaminen myönteistä

Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta. Tämän vaikutus on noin 170 miljoonaa euroa. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä. Lisäksi polttoaineveron CO2-komponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.

– Olemme tyytyväisiä, että hallitus on linjannut, ettei liikennepolttoaineiden hinta nouse hallituksen omien toimenpiteiden takia. Nyt polttoaineveroa alennetaan ja myös jakeluvelvoitteen taso pidetään aiemmin päätettyä matalampana, kiittää SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Lausunnoilla on jo ollut kaksi lakiesitystä: jakeluvelvoitteen alentaminen aiemmasta ja polttoaineveron alennus.

SKAL arvioi, että näiden esitysluonnosten vaikutukset dieselin hintaan 2024 tuovat yhteensä noin 20 sentin vero- ja hintavaikutuksen verrattuna tilanteeseen, että näitä hallituksen päättämiä toimia ei tehtäisi.

– Nämä logistista kilpailukykyämme parantavat muutokset ovat tärkeitä. Logistisen kilpailukykymme näkökulmasta on syytä antaa kiitosta logistiikka- ja kuljetuskustannuksia alentavasta politiikasta, Kujala sanoo.

Poimintoja tiehankkeista, myös latausinfraan rahoitusta

Hallitus päätti edistää muiden hallitusohjelman investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua nopeutetusti. Hallitus lupaa tehdä lisää investointiohjelman mukaisia liikenneinvestointipäätöksiä kevään 2024 kehysriihessä, mahdollisesti vuoden 2024 aikana annettavissa lisätalousarvioissa sekä myöhemmissä hallituksen neuvotteluissa.

Tässä budjettiriihessä linjattiin mm. seuraavista tiehankkeista:

  • Pietarsaaren satamatielle (Kt68 välillä Edsevö-Pietarsaari) 7,5 miljoonaa euroa,
  • Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa-hankkeeseen 14 miljoonaa euroa;
  • Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä-hankkeeseen 7 miljoonaa euroa;
  • Vt 9 Lievestuoreen kohtaan 30 miljoonan euron valtuus.

Kiireellisesti edistettäviä suunnittelukohtia ovat

  • E18 Turun kehätie välillä Naantali–Raisio (2024, osittainen toteutus määrärahavarauksen puitteissa),
  • Mt 180 välillä Kurkela–Kuusisto (2024),
  • Vt 5 Leppävirta–Kuopio (2024),
  • Vt 8 Edsevö–Lepplax (2024),
  • Vt 8 Ytterjepon eritasoristeys (2025),
  • Vt 4 Vestomäen kohdalla (2025),
  • Vt 4 Palokan kohdalla (2024) ja
  • Mt 642 Äänekosken silta (2024).

Vuoden 2023 toisessa lisätalousarvioesityksessä liikennehankkeisiin ehdotetaan 13 miljoonan euron lisäystä esimerkiksi huonokuntoisten siltojen uusimiseen ja korjaamiseen sekä 4,6 miljoonaa euroa vt 3 Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi-hankkeen suunnitteluun.

SKAL korostaa, että perusinfrahankkeiden lisäksi myönteistä on, että Puhtaan energian Suomi -investointiohjelman kärkihankkeiden sisällä on 10 miljoonan euron valtuus julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen.

Huomio myös teiden talvihoitoon

Tiestön liikennöitävyys on erityisen haastavaa talvisin ja rospuuttoaikaan, kun keliolosuhteet vaihtuvat tiuhaan. Tieverkon kunnon tulisi olla tasalaatuista. SKAL muistuttaa laadukkaan tienpidon tärkeydestä nyt talvikauden alkaessa.

Tutustu SKALin raporttiin teiden talvihoidon tilasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pyörän valojen käytössä vielä parannettavaa!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Nina Mänkkönen, Liikenneturva.

Syksyn edetessä valoisa aika liikenteessä vähenee. Pimenevät liikenneolosuhteet vaativat pyöräilijää panostamaan näkymiseen. Polkupyörästä on löydyttävä pakolliset etu-, taka- ja sivuheijastimet. Lisäksi pyöräilijän on käytettävä valoja pimeällä ja hämärässä muiden ajoneuvojen tapaan.

Liikenneturvan kyselytutkimuksen ja seurantojen mukaan pyörän valoihin liittyvät säännöt tunnetaan, mutta valojen käytössä on edelleen parantamisen varaa.

Illat hämärtävät jo, ja viimeistään nyt on aika ottaa pyörän valot taas käyttöön. Yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn* vastanneesta tietää, että pyörän valoja on käytettävä pimeään aikaan myös valaistulla alueella.

– Lähes kaikki siis tietävät säännön, mutta jostain syystä tämä tietämys ei siirry käytäntöön liikenteessä. Seurantojemme mukaan alle seitsemän kymmenestä polkupyöräilijästä käyttää etuvaloa ja vajaa puolet takavaloa pimeällä, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa summaa.

Valoja kannattaa kuljettaa mukana lähtipä liikenteeseen mihin aikaan päivästä tahansa. Pimeä voi tulla yllättävän aikaisin, ja sateisella tai pilvisellä säällä päivälläkin saattaa olla hämärää tai näkyvyys voi olla jostain muusta syystä heikentynyt.

– Kun valot kulkevat aina mukana, niitä ei tarvitse erikseen muistaa, Piippa vinkkaa.

Valojen värillä on selkeä viesti liikenteessä

Pyörän etuvalon pitää näyttää valkoista tai vaaleankeltaista valoa, kun taas takana tulee käyttää punaista valoa. Kyselyyn vastanneista 76 % tiesi oikein, että punaista valoa ei saa käyttää pyörän etuvalona.

– Sama sääntö pätee polkupyörän kohdalla kuin muidenkin ajoneuvojen: eteen vaaleaa ja taakse punaista, Piippa muistuttaa.

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että pyörän takavaloakin tarvitaan. Vaikka takavaloa pidetään tarpeellisena, sen käyttö on jäänyt etuvalon käyttöä vähäisemmäksi.

Huoltajien on myös tärkeä muistaa huolehtia, että lasten pyörissä on valot ja muut varusteet kunnossa. Moni lapsi pyöräilee koulumatkoja läpi pimeän vuodenajan.

– Tähän aikaan vuodesta ihan kaikilla pyöräilijöillä pitäisi olla valot käytössä, Piippa painottaa.

*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public marraskuussa 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 1113 henkilöä, joista autoilevia 923 henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä mies on nähnyt aitiopaikalta autoilun sähköistymisen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Astara.

Astara, yksi maailman johtavista liikkuvuusyhtiöstä, työllistää Suomessa yli 50 autoalan huippuosaajaa. Yksi heistä on 35 vuoden uran autoalalla tehnyt, Astara Finlandilla Kian teknisenä kouluttajana työskentelevä Rami Vähävirta, 54, joka on nähnyt aitiopaikalta autoilun sähköistymisen.

Vähävirta aloitti Kian ja Mitsubishin maahantuonnissa vuonna 2013, jolloin markkinoille tuli ensimmäinen ladattava hybridi-SUV, Mitsubishi Outlander PHEV. Mallista tuli sittemmin maailmanlaajuinen myyntimenestys.

– Lähdin heti ensitöikseni kesäkuussa 2013 Hollantiin Outlander PHEV -koulutukseen. Hyppäsin suoraan syvään päähän. Kilpailijoita ei juuri ollut, joten kymmenen vuotta sitten ladattaville hybrideille piti raivata tietä. Asiakkaille piti opettaa latausta, Vähävirta muistelee sähköisen liikenteen alkutaivaltaan.

Vähävirta oli jo saanut ensimakua täyssähköistä autoista jälleenmyyjän palveluksessa. Tuolloin markkinoille tuli vuonna 2011 Mitsubishi i-Miev -täyssähköauto, joka oli ensimmäisiä sarjavalmisteisia sähköautoja.

– Se oli hyvin erikoinen auto tuohon aikaan. Samalla se oli kokoon ja ominaisuuksiinsa nähden varsin kallis noin 40 000 euron hintaisena. Auton toimintamatka optimiolosuhteissa oli noin 150 kilometriä. Toisaalta pitää muistaa, että sähköautojen kanssa oltiin vielä vuonna 2011 ihan kokeiluasteella. Jo tuolloin tiedettiin, että akkujen kehityksessä pitää tapahtua paljon. Superakuista puhuttiin pitkään ennen kuin alkoi tapahtua, Vähävirta kertaa.

Sähköautojen kehitys onkin ottanut viime vuosina huimia harppauksia.

– Ero on kuin yöllä ja päivällä jos vertaa markkinoiden ensimmäisiä sähköautoja nykymalleihin. Autojen rakenne ja akkuteknologia ovat kehittyneet huimaa vauhtia. Toimintamatkojen lisäksi lataustehot ovat kasvaneet, mikä on muuttanut sähköautoilun käyttökokemusta merkittävästi, Vähävirta kertoo.

Kia- ja Mitsubishi -autojen maahantuojana toimiva Astara Finland on osa kansainvälistä Astara-konsernia, joka toimii 19 maassa. Astara Northern Europe muodostaa konsernin pohjoisen keskittymän, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa. Yhteensä konserni edustaa 34 automerkkiä kolmella eri mantereella.

– Iso konserni mahdollistaa paljon asioita. Omassa työssäni minulla on upea mahdollisuus nähdä läpileikkaus automaailman kehityksestä. Kuljemme teknologian eturintamassa ja elämme autoilun historiassa ehkä sen mielenkiintoisinta vaihetta. Työssä oppii joka päivä jotain uutta ja mikä hienointa, kaiken oppimansa saa jakaa motivoituneiden autoalan ammattilaisten kanssa, Vähävirta kiittelee.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nastat vai kitkat? Tässä hieman erilainen Moottori-lehden testi!

Tekijä
Clas von Bell
-

Talven lähestyminen tuo jälleen keskustelun siitä, kumpi on parempi – kitka- vai nastarengas? Usein ajatellaan, että nastarengas pitää jäällä aina nastatonta paremmin.

Moottori-lehti haastoi tuoreimmassa talvirengastestissään mielikuvan ja otti vertailuun neljä perinteisesti menestynyttä kitkarengasta sekä neljä edullista nastarengasta yleisesti käytetyssä koossa 205/55 R16.

Testiin valikoituivat Goodyearin, Michelinin, Nokian ja Pirellin nastattomat talvirenkaat, joita vastaan asettuivat kiinalaiset nastarenkaat Antaresilta, Sunfullilta ja Winrunilta sekä serbialainen nastarengas Tigar. Siinä missä kitkarenkailla on hintaa noin 150 euroa kappaleelta, mukana olleet nastarenkaat maksavat karkeasti puolet siitä.

Nastojen määrä ei takaa pitoa

Heti ensimmäiset kokeet osoittivat, että nastat tai niiden määrä eivät takaa hyvää suorituskykyä. Winrunin renkaissa on nyt testatuista ylivoimaisesti eniten nastoja, lähes 200 rengasta kohden, mutta jääkokeissa Winrun jäi koko testin viimeiseksi. Jääjarrutuksessa ero parhaimpaan renkaaseen oli 15 ja kiihdytyksissä lähes 30 prosenttia.

Jääkiihdytyskokeen paras rengas oli Antares ennen Goodyearin kitkarengasta. Jarrutuskokeessa parhaiten toimi Goodyear, ja Nokian kitkarengas pysähtyi toiseksi lyhimmällä matkalla. Seuraaville sijoille sijoittuivat Antares ja Michelin. Käsittelykokeissa premium-kitkat päihittivät edulliset nastarenkaat.

Lumisella tiellä renkaiden erot kasvoivat entisestään. Kitkarenkaat muodostivat kaikissa kokeissa melko tasaisen neljän kärjen, eikä halvoista nastarenkaista ollut niille vastusta.

– Viimeistään ajettavuuskokeet paljastivat edullisten nastarenkaiden heikkoudet. Se, että renkaissa on nastat ei vielä takaa hyvää pitoa eikä tasapainoisia ominaisuuksia erilaisilla talvikeleillä, Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen toteaa.

Ääritilannekäytöksessä isoja eroja

Märällä ja kuivalla asfaltilla renkaiden järjestys sekoittui. Märällä nastattomat talvirenkaat jäivät Goodyearia lukuun ottamatta hännille, kun taas kuivajarrutuksessa Pirellin kitkarengas vastasi parhaasta tuloksesta ennen Sunfullin nastarengasta.

Nopealla kaistanvaihdolla mitatussa ääritilannekäytöskokeessa erot kasvoivat todella suuriksi. Michelin ja Nokian selvittivät väistön erittäin hyvin vielä 120 km/h ja Pirelli, Goodyear, Sunfull sekä Tigar 110 km/h -nopeudella. Huonoimman suorituksen tarjoillut Antares pysyi hallinnassa vain 90 km/h -vauhdissa.

Asfaltilla edulliset nastarenkaat pitivät keskimääräisesti paremmin, mikä ei ole ihme, sillä niissä kumin kovuus on lähempänä kesä- kuin talvirenkaita. Talvikeleillä ei kesärengasseoksilla kuitenkaan pärjää. Testatuista renkaista osassa pidon raja oli lisäksi niin matalalla, että jo normaalit liikennetilanteet voivat aiheuttaa ongelmia.

– Turvallisuuden kannalta pelkkä jarrutusmatka tai muut numerot eivät kerro kaikkea. Vaarallisinta on, että huonotkin talvirenkaat saattavat toimia pidon rajalle saakka kohtalaisesti, mutta pito voi loppua yllättäen täysin, Saarinen huomauttaa.

Winrun ei saisi olla edes myynnissä

Testissä koettiin myös ylimääräistä draamaa Winrun-nastarenkaan kohdalla. Mikäli nastarenkaassa on enemmän kuin 50 nastaa renkaan vierinkehän metriä kohden, pitää nastarenkaan olla erikseen tyyppihyväksytty, jotta sitä saa myydä Suomessa. Testin jälkeen selvisi, että Winrunin renkaalla ei tätä tyyppihyväksyntää ole eikä sitä olisi siten pitänyt edes voida ostaa rengasliikkeestä testiä varten.

Testatut renkaat

GOODYEAR Ultra Grip Ice 3
Yleisarvosana 8,6

NOKIAN TYRES Hakkapeliitta R5
Yleisarvosana 8,5

MICHELIN X-Ice Snow
Yleisarvosana 8,2

PIRELLI Winter Ice Zero FR
Yleisarvosana 8,0

TIGAR Ice
Yleisarvosana 7,6

SUNFULL SF-W11
Yleisarvosana 7,2

ANTARES Grip 60 Ice
Yleisarvosana 7,1

WINRUN Winter-Max S1 WR60
Yleisarvosana 6,8

Rengastesti on luettavissa kokonaisuudessaan Moottorista 9/2023, joka ilmestyi keskiviikkona 20.9. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autonrenkaista kengänpohjia

Tekijä
Clas von Bell
-
Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko esittelee Suomessa uusioraaka-ainetta sisältävää kengänpohjaa. Kuva: Lenkki Oy.

Lenkki Oy hyödyntää renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta kengänpohjien valmistamisessa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotimainen uusioraaka-aine auttaa teollisuutta keventämään ympäristöjalanjälkeään ja vastaamaan kierrätysmateriaalien käyttöä edellyttävien asiakkaiden tarpeisiin.

– Haluamme kehittää vastuullista tuotantoa. Mitä enemmän käytämme uusioraaka-aineita, sitä vähemmän tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita, Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.

Lenkki Oy:n ruiskuvalussa käytetään seosta, johon on sekoitettu noin kolmannes uusioraaka-ainetta. Se korvaa uusiutumattomista öljypohjaista raaka-aineista valmistettua termoplastista elastomeeriä. Alkuvaiheessa uusioraaka-ainetta käytetään ulkoilu- ja kävelykenkien pohjissa.

– Muu raaka-aine ostetaan Euroopasta. Käyttämällä Suomessa valmistettua uusioraaka-ainetta voimme pienentää sekä raaka-aineen valmistamisesta että kuljettamisesta syntyviä päästöjä, Mäkilouko sanoo.

Pioneerit edellä, muut pakolla perässä

Kankaanpäässä Lenkki Oy:n kengänpohjien raaka-aineena toimivat käytöstä poistuneet Nokian Renkaiden renkaat. Ne on kerätty muiden renkaiden mukana Suomen Rengaskierrätyksen Lopella toimivalle kiertotalouslaitokselle.

Siellä renkaat on eritelty ja jalostettu kumijauheeksi, joka puolestaan sekoitetaan yhteen Lenkki Oy:n käyttämän ruiskuvaluseoksen kanssa.

– Kengänpohja on hyvä esimerkki siitä, kuinka vanhasta renkaasta voidaan valmistaa kokonaan aivan uusia tuotteita ja luoda lisäarvoa suomalaiseen kiertotalouteen, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Suomen Rengaskierrätys Oy:n kiertotalouslaitos käsittelee vuosittain noin 20 000 tonnia renkaita muovi- ja kumiteollisuudelle sopivaksi kumirouheeksi ja -jauheeksi.

Renkaan uusi elämä kengänpohjana on osoitus kiertotalouden kehityksestä. Aiemmin vaikeastikin hyödynnettävät materiaalit ovat jo käytettävissä uusioraaka-aineina teollisessa mittakaavassa.

– Nyt pioneerihenkiset yritykset voivat saada niistä vielä kilpailuetua, mutta luonnonvarojen ehtyessä myös muiden yritysten on väistämättä siirryttävä uusioraaka-aineiden käyttöön, Tuominen näkee.

Rengas tekee kengänpohjasta kestävän

Alkuvaiheessa Lenkki Oy valmistaa uusioraaka-aineen avulla kävely- ja ulkoilukenkien pohjia. Mäkilouko myöntää, että aluksi mietitytti, miten uusioraaka-aine istuu vakiintuneisiin tuotantotapoihin.

– Suomen Rengaskierrätys ja sen tutkimuskumppani Apila Oy olivat kuitenkin tehneet niin hyvän pohjatyön ja testanneet sen soveltuvuutta ruiskuvaluun, että oli helppoa lähteä kokeilemaan, Mäkilouko sanoo.

Lenkki Oy on testannut uusioraaka-ainetta monipuolisesti laboratoriossa ja toteuttanut kaksivaiheisen THL:n työturvallisuustestin. Uusioraaka-aine on osoittautunut turvalliseksi ja tuotteessa toimivaksi. Esimerkiksi kengänpohjan taivutuskestävyys- ja UV-säteilyn kestävyys ovat jopa parantuneet uusioraaka-aineen myötä.

– Meille se oli tosi hyvä uutinen, sillä pelkkä hyvä ajatus ei riitä. Jotta uusioraaka-aineella todella voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita, sen on sovittava tuotantoon ja pidettävä tuotteiden korkeaa laatua yllä, Mäkilouko sanoo.

Tavoitteena Euroopan vienti suomalaisella raaka-aineella

Aikaisemmin Lenkki Oy on hyödyntänyt esimerkiksi tekstiili- ja nahkateollisuuden prosessijätteitä valmistuksessaan. Kierrätysmateriaalien osuudet kerrotaan asiakkaille tuotetiedoissa.

– Yhä useammin asiakkaamme kysyvät uusiomateriaaleista ja myös edellyttävät niiden käyttöä ja hyvä niin. Toisin sanoen teollisuudessa konkreettiset vastuullisuustoimet alkavat olla liiketoiminnan ehto, Mäkilouko sanoo.

Mäkilouko uskoo, että jatkossa niin kuluttajien kuin kansallisen ja EU-tason lainsäädännönkin vaatimukset käytettävistä raaka-aineista vain kiristyvät. Hän näkee renkaasta valmistetun uusioraaka-aineen tärkeänä jatkumona muille kierrätysmateriaaleille.

– Tavoitteenamme on kasvaa kiertotalouskonseptilla ja vientiin sopivilla tuotteilla Euroopan alueella. Tietääksemme muut eivät hyödynnä rengasta samalla tavalla kuin me, Mäkilouko sanoo.

Kankaanpäästä maailmalle

  • Vuonna 1974 perustettu Lenkki Oy valmistaa pääosin kenkä- ja eläintarviketeollisuuden komponentteja ja tuotteita Kankaanpäässä.
  • Yhtiön asiakkaita Suomessa ovat kotimaiset jalkinevalmistajat sekä Puolustusvoimat.
  • Lenkki Oy:n tuotannosta noin 30% valmistetaan vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Baltia.
  • Lenkki Oy työllistää Kankaanpään tehtaallaan 16 henkilöä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...647648649...2 677Sivu 648 / 2 677