Vuosi 2025 oli autokaupassa kaksijakoinen. Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit laskivat ennustetusti, mutta sähköistyminen eteni poikkeuksellisen vahvasti ja pakettiautokauppa kääntyi kasvuun. Katseet kääntyvät jo vuoteen 2026, jolta ala odottaa piristystä romutuspalkkion, tuloveron kevennysten ja täyssähköisten työsuhdeautojen hankintakannustimen ansiosta.
Vuonna 2025 Suomessa ensirekisteröitiin 71 888 uutta henkilöautoa, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pakettiautoja ensirekisteröitiin 10 435 kappaletta, kasvua 7,2 prosenttia. Kuorma-autoja rekisteröitiin 2 929 kappaletta, laskua 15 prosenttia, ja linja-autoja 420 kappaletta, mikä merkitsee 24,9 prosentin pudotusta edellisvuodesta.
Uusia henkilöautoja ostettiin vain 12 kappaletta tuhatta asukasta kohden, kun EU:ssa keskiarvo on 24.
– Suomi on tässä vertailussa EU:n viimeisten joukossa, tiivistää Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Sähköautojen osuus nousi jyrkästi
Vaikka kokonaismäärä laski, sähköautojen kehitys oli vahvaa. Täyssähköisten autojen osuus nousi jo 37,2 prosenttiin kaikista ensirekisteröinneistä, kun vuotta aiemmin osuus oli noin 30 prosenttia. Ladattavat hybridit kattoivat lisäksi 20,2 prosenttia. Käytännössä lähes 60 prosenttia kaikista uusista henkilöautoista oli ladattavia.
Sähköistyminen näkyy myös päästöissä: ensirekisteröityjen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt painuivat alle 60 grammaan kilometriä kohden, mikä on selvä askel kohti EU:n päästötavoitteita. Kotilataus on Suomessa yleisempää kuin tiiviisti asutuissa Keski-Euroopan maissa, mikä helpottaa sähköauton arkea.
Työsuhdeautot vauhdittavat muutosta
Työsuhdeautojen merkitys sähköistymisessä on huomattava. Uusista työsuhdeautoista jo 56 prosenttia on täyssähköisiä ja 23 prosenttia ladattavia hybridejä. Työsuhdeautojen osuus kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista on noin 25,4 prosenttia ja pysynyt melko vakaana viimeiset kolme vuotta.
Erityisesti Uusimaa erottuu edukseen: ensirekisteröitiin 19 uutta autoa tuhatta asukasta kohden, ja alueella nähtiin 34 510 sähköauton ensirekisteröintiä. Lappi on puolestaan sähköautojen osuudessa alimpana, vaikka matkailu nostaa alueen kokonaisautokauppaa.
Pakettiautokauppa kasvoi
Pakettiautojen puolella kehitys oli selvästi myönteistä. Uusia pakettiautoja ensirekisteröitiin 10 435 kappaletta, mikä tarkoittaa 7,2 prosentin kasvua. Sähköpakuja myytiin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja jo yli viidennes uusista pakettiautoista on ladattavia.
Käytettyjen pakettiautojen kauppa jatkoi myös vahvaa vetoa, 74 245 kappaletta myytiin käytettyinä.
Pohjoismaat näyttävät suuntaa
Pohjoismaiden ja Benelux-maiden sähköautot vetävät EU:n markkinoita.
Norjassa rekisteröitiin 179 550 sähköautoa, kasvua peräti 39,5 prosenttia. Tanskassa määrä oli 184 602, kasvua 6,7 prosenttia, ja Ruotsissa 269 618, kasvua yksi prosentti. Vaikka Pohjoismaiden markkinat ovat pieniä EU:n mittakaavassa, ne osoittavat, että sähköistyminen etenee vauhdilla.
Sähköautojen yleistyminen ohjaa kuluttajia leasingiin, jossa jäännösarvoriskiä ei ole. Sama kehitys näkyy myös yritysmarkkinassa, ja osamaksukaupan rooli pienenee. Niinpä yksityisleasingin osuus uusien autojen hankinnassa kasvoi noin kuudesta prosentista reiluun kymmeneen prosenttiin.
Vuonna 2026 autokauppaan odotetaan kasvua, kun romutuspalkkiokampanja, veronkevennykset ja sähköisten työsuhdeautojen kannustimet alkavat näkyä täysimääräisesti. Vuoden 2025 luvut osoittavat, että vaikka kokonaismarkkina on vielä varovainen, sähköautojen vyöry on jo täydessä vauhdissa.
Lue myös
Suomalaiset autonostajat ovat harmaata kansaa — auton värit kertovat ajastaan
Maailman suurin sähköautojen talvitesti ajetaan kolmatta kertaa
Romutuspalkkio ja sähköautokannustimet piristävät henkilöautomarkkinaa
