Liikennepolttoaineiden hinnat voivat nousta Suomessa merkittävästi kuluvan vuosikymmenen loppua kohden. Asiantuntija-arvioiden mukaan erityisesti dieselin litrahintaan kohdistuu jopa 60 sentin korotuspaine vuoteen 2028 mennessä, jos nykyiset markkina- ja sääntelytekijät toteutuvat ennakoidulla tavalla, käy ilmi Autotuojat ja Teollisuus ry:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n tutkimuksesta.
Suurin yksittäinen tekijä on EU:n uusi liikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmä ETS2, johon Suomi on päättänyt liittyä. ETS2 laajentaa päästökaupan koskemaan polttoaineiden jakelua, mikä siirtyy suoraan kuluttajahintoihin.
Dieselin hinta nousemassa jopa 40 senttiä ilman päästökauppaakin
Jo ennen ETS2-järjestelmän täysimääräistä vaikutusta dieselin hinnan arvioidaan nousevan noin 40 senttiä litralta vuoteen 2028 mennessä. Nousu perustuu markkinaennusteisiin ja nykyiseen verorakenteeseen, olettaen että muut tekijät, kuten raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, pysyvät ennallaan.
Kun tähän lisätään ETS2:n vaikutus, kokonaiskorotuspaine nousee noin 60 senttiin litralta. Laskelmissa on käytetty markkinaennustetta, jonka mukaan päästöoikeuden hinta olisi noin 80 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna 2028. Kyseessä on markkinaehtoinen hinta, joka muodostuu päästöoikeuksien huutokaupassa.
Arviot on tehty erityisesti ammattiliikenteen, kuten kuljetus- ja logistiikka-alan, näkökulmasta.
Bensiinin hinnassa samansuuntainen kehitys
Bensiinin osalta vastaavaa yksityiskohtaista laskelmaa ei ole julkaistu, mutta vaikutuksen arvioidaan olevan samansuuntainen. Asiantuntija-arvioiden mukaan bensiinin litrahinta voisi nousta noin 40–50 senttiä vastaavilla oletuksilla.
Tämä tarkoittaa, että myös yksityisautoilijat kohtaavat huomattavan kustannusnousun, vaikka raskas liikenne on muutoksen suurin maksaja.
Kuljetusalalle uhkaa kustannuskriisi
Erityisesti kuljetussektori on uuden tilanteen edessä. Polttoainekustannusten nousu heijastuu suoraan kuljetushintoihin, mikä voi vaikuttaa laajasti muun muassa elintarvikkeiden, rakennusmateriaalien ja teollisuuden logistiikkaketjuihin.
Alan toimijoiden mukaan vaihtoehdot ovat rajalliset: kustannukset siirtyvät hintoihin, kalustoa uusitaan nopeutetusti tai toimintaa supistetaan.
– On taloudellisesti järkevämpää uudistaa kalustoa kuin maksaa jatkuvasti enemmän vanhasta, tiivistää eräs alan asiantuntija.
Veroratkaisuja vältellään vaalien alla
Liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta on luvattu selvittää tämän hallituskauden aikana. Taustaraportteja on laadittu, mutta asiaa ei ole vielä käsitelty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Varsinaisesta verouudistuksesta ei ole annettu sitovaa lupausta.
Poliittisesti kysymys on herkkä, eikä hinnankorotuksista haluta puhua avoimesti vaalien alla. Samalla tiedostetaan, että valtio ei ole nykyisessä taloustilanteessa kykenevä merkittäviin kompensaatioihin. Velkajarru ja julkisen talouden alijäämä rajaavat liikkumavaraa.
Sähköistyminen kiihtyy — halusi tai ei
Kokonaisuus ohjaa voimakkaasti liikenteen sähköistymiseen ja päästöjen vähentämiseen. Hallituksen ja virkamiesten näkökulmasta pitkällä aikavälillä järkevämpää on vähentää päästöjä kuin paikata kustannusnousua tukiaisilla.
Lisäpaineita tuo myös jakeluvelvoite, eli biopolttoaineiden sekoiteosuus, joka nousee portaittain vuoteen 2030 asti. Istuva Petteri Orpon hallitus on kirjannut ohjelmaansa velvoitteen pitämisen nykyisellään, mikä siirtää korotuspaineet seuraavalle hallitukselle.
Jakeluvelvoitteen nousu voi yksinään kasvattaa polttoaineen litrahintaa jopa 60 sentillä tulevina vuosina.
Muutos on väistämätön ja liikennepolttoaineiden hinnannousu näyttää vaikeasti vältettävältä. ETS2, jakeluvelvoite ja markkinakehitys muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka pakottaa niin päättäjät, yritykset kuin autoilijat sopeutumaan.
Kysymys ei enää ole siitä, nousevatko hinnat, vaan siitä, kuinka nopeasti ja kuka maksaa laskun.
Lue myös
Historian havinaa: Katso tästä Škoda Auton vuoden 2026 merkkipaalut
Kolme uutta myyntipistettä Ivecon kevyille hyötöajoneuvoille
