Asfalttisprintin SM-kausi käynnistyi Tammisaaren tuplakilpailulla
Poliisilta harvinainen varoitus!
Poliisi varoitti tänään hieman erikoisesta tilanteesta, eli itsetuhoisesta autoilijasta.
Poliisille oli tullut tieto mahdollisesti itsetuhoisesta henkilöstä, joka oli liikkeellä valkoisella Toyota-henkilöautolla Nelostiellä Iin ja Kemin välillä.
Poliisi tavoitti kuitenkin auton ja autoilija saatiin pysäytettyä.
Lue myös
Hämeessä mitattiin kovia ylinopeuksia
Yamahalta uusi täyssähköinen tieliikenteeseen sopiva kevytajoneuvo
Yamaha Motor Europe ja Quaddy SRL ovat laajentaneet 10-vuotista yhteistyötään esittelemällä uuden sähkökäyttöisen tieliikenteeseen tyyppihyväksytyn kevytajoneuvon. Uusi tieliikennemalli laajentaa työkäyttöön suunniteltujen sähkökäyttöisen vaihtoehtojen saatavuutta laajemmalle yleisölle.
UMQ-mallissa on kaksi eri versiota UMQ-L ja UMQ-T. Tyyppihyväksytyt ajoneuvot ovat läpäisseet eurooppalaisen hyväksymisprosessin joko tieliikenteeseen soveltuvana T2a-luokan ”traktorina” (T) tai VL7eCU-luokan ”nelipyöräisenä” (L).
UMQ-mallissa on herkästi reagoiva, hiljainen ja ympäristöystävällinen 5,0 kilowatin moottori, joka mahdollistaa ajoneuvon maksiminopeuden 31 km/h. Sen tilava ohjaamo tarjoaa suojaa sääolosuhteilta.
Alumiiniseen kipillä varustetulla kuljetustasoon, ja jonka kuormauskapasiteetti on 363 kg, mahtuu ”eurooppalainen” kuormalava.
Lisäksi vakiovarusteinen vetokoukku mahdollistaa enimmäisvetokyvyn 680 kg päivittäisessä työkäytössä. UMX-mallissa on myös kätevä 29 litran etusäilytyslaatikko, kestävä pohjapanssari ja jousitus, joka soveltuu erilaisille tienpinnoille.
Mallin tuotanto käynnistyy vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Hinnat alkaen 25 490 euroa.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Autokorjaamo 2025 -messut järjestetään kuuden vuoden tauon jälkeen
Autokorjaamo-messut palaa Helsingin Messukeskuksen ohjelmistoon ja tapahtuma järjestetään perjantaista lauantaihin 14. – 15.3.2025. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään Auto 2025 koeajo- ja myyntitapahtuma perjantaista sunnuntaihin 14. – 16.3.2025.
Autokorjaamo-messuilla korjaamoalan ammattilaiset kohtaavat ja saavat tärkeää tietoa alan kehityksestä ja uutuustuotteista.
Kuuden vuoden aikana alla on tapahtunut paljon ja alalle on myös tullut paljon uusia alan ammattilaisia, jotka eivät koskaan aikaisemmin ole alan ammattitapahtumassa käyneet. Toisaalta autokorjaamoala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Autojen tekninen kehitys ja erityisesti autojen sähköistyminen edellyttävät alan ammattilaisilta uudenlaista osaamista.
Helsingin Messukeskus järjestää Autokorjaamo 2025 -messut Suomen Autoteknillisen Liiton toimeksiannosta yhteistyössä Teknisen Kaupan Liiton Korjaamolaitetoimittaja KLT-jaoston ja Suomen Varaosakaupan Keskusliiton kanssa.
Suomen Autoteknillisen Liiton toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi odottaa innolla tapahtumaa.
”Nyt on mennyt monta vuotta ilman koko alan yhteen keräävää ammattitapahtumaa, jollaista ala todellakin tarvitsee. Tällä hetkellä eletään edelleen taloudellisesti haasteellisia aikoja, mutta autoja täytyy kuitenkin aina huoltaa ja korjata. Investointeja on tehtävä, niin tarpeellisiin laitteisiin kuin osaamiseen ja tekijöihin, jotta yritykset menestyvät. Autokorjaamo-messuilla esitellään korjaamoiden koneita ja laitteita sekä varaosia, tarvikkeita ja renkaita. Rakennamme uutuustuotteiden esittelyn ja työnäytösten rinnalle ammattilaisohjelman, jossa tuetaan yrittäjien onnistumista ja päivitetään alan ammattilaisten tietoja. Nyt usean vuoden tauon jälkeen on paljon näytettävää ja uutta tietoa”, toteaa Perhoniemi.
Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2018 ja silloin Autokorjaamo-messuilla vieraili yli 5600 ammattilaista.
Autokorjaamo 2025 -messut järjestetään 14.–15.3.2025 Helsingin Messukeskuksessa.
Lue myös
Helsingin autonäyttely palaa ensi vuoden maaliskuussa
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
SKALin hallitus: Suomi ei saa tinkiä TEN-T-ydinverkosta
Suomen tiestön kunto on rapistunut koko 2000-luvun. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n hallitus korostaa, että väyliin on varattava riittävä rahoitus. Väyläverkostosta on pidettävä huolta eikä sen kehittämistä voi lopettaa. Lisäksi TEN-T-ydinverkkoverkko tulee saattaa EU-asetuksen edellyttämälle laatutasolle.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata väylärahoitusta 30 miljoonalla eurolla aikaistamalla suunniteltuja säästöjä vuodella. Sen lisäksi nimeämättömistä väylärahoista leikataan noin 50 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2026–2028 aikana. Rahoitusleikkaus kehyskaudella on yhteensä 190 miljoonaa euroa.
Kehyskaudella 2025–2028 siirretään rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon. On tärkeää, että perusväylänpitoon panostetaan ja olemassa olevasta väyläverkosta pidetään huolta. Tiestön kehittämistä ei kuitenkaan voi lopettaa. Leikkaukset huomioiden SKAL on erittäin huolissaan kehittämisrahoituksen tasosta tulevaisuudessa.
Päätös leikata väylärahoitusta oli pettymys SKALille. Vaikka hallituksen investointiohjelman myötä toteutetaan muun muassa SKALin ajama korjausvelkapaketti, kuljetusyrittäjät ovat huolissaan tiestön määrärahoista pitkällä aikavälillä. SKALin hallitus korostaa, että tiestön kehittämisellä luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen.
– Leikkaukset surkastuttavat kehittämisinvestoinnit. Meidän pitää kansakuntana päästä eroon näivettymisen kierteestä. Tiestöön panostaminen on kaikkien etu. Tarvitsemme vision, jossa 20 vuoden päästä ihmiset ja tavarat liikkuvat modernilla, turvallisella, nopealla ja energiaa säästävällä tieverkolla, sanoo järjestön vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.
Liikenne 12-suunnitelman päivityksessä lisää rahoitusta tiestölle
Suomalaisille kuljetusyrityksille on tärkeää, että päivityksessä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) tunnistaa tiestön tarvitseman rahoituksen.
Linjauksia seuraavasta Liikenne 12-suunnitelmasta tehdään vuoden 2024 lopussa. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.
– Tiestön kehittämisen kunnianhimon tasoa on nostettava. Valtion ydintehtäviä on toimivasta infrasta huolehtiminen. Se koskettaa jokaista suomalaista, Välikangas sanoo.
Mikäli Suomen teiden rapistuminen halutaan estää ja kehittää tiestön kuntoa, rahoitusta on korotettava seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
- 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Raisio-Naantali-väli TEN-T-ydinverkkovaatimusten mukaiseksi
SKALin hallitus pitää tärkeänä, että EU:n TEN-T ydinverkkoon kuuluvan Turun kehätien (E-18) parantamisen rahoitus varmistetaan. Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että yhteydet tehtaisiin, terminaaleihin ja satamiin ovat luotettavia.
– E-18 kuuluu tuhansien kilometrien mittaiseen TEN-T-ydinverkkoon eli Scandinavian–Välimeren ydinverkkokäytävään. EU-asetuksen mukaan verkon tulee olla vaatimusten mukaisessa kunnossa vuonna 2030, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
E-18-väylän puutteet Raisio–Naantali-osuudella saavat aikaan sen, että tämä noin 10 kilometrin mittainen kokonaisuus ei ole ydinverkkoa säätelevän asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Nyt on viimeinen hetki tehdä konkreettiset rahoituspäätökset Suomen velvoitteisiin pääsemiseksi.
– Tieosuus palvelee kahden ydinverkkokäytävään kuuluvan sataman, Naantalin ja Turun, sekä yhden lentokentän, Turun, läheisyydessä olevia merkittäviä vientiin ja tuontiin liittyviä logistisia toimintoja, sanoo Kujala.
SKALin hallitus korostaa, että päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä. Suomen on sitouduttava verkostolle asetettuihin laatutavoitteisiin kokonaisuudessaan.
Suomen tiet kuntoon – SKALin esitykset Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamiseksi.
Lue myös
Euroopan laajuinen liikenneverkko näkyy Suomen kartalla
EU myönsi suomalaisyrityksille yli 6 miljoonaa euroa sähkön ja vedyn jakeluasemien rakentamiseen
Luku 25 ratkaisee, pitääkö sähköisellä liikkumisvälineellä olla liikennevakuutus vai ei!
Kesäkuussa voimaan astuvan lakiuudistuksen myötä osa sähköisistä liikkumisvälineistä tulee liikennevakuuttamisen piiriin, todetaan Liikennevakuutuskeskuksen tiedotteessa.
Jatkossa kaikki yli 25 kg painavat tai yli 25 kilometriä tunnissa kulkevat moottoroidut liikkumisvälineet tarvitsevat liikennevakuutuksen. Vain sähköpyörien osalta vakuuttamisvelvollisuus määräytyy osin erilaisten kriteerien perusteella.
Liikennevakuutuksen piiriin tulee jatkossa entistä useampi sähköinen liikkumisväline. Vakuuttamisvelvollisuus koskee mm. nuorten ja ruokalähettien suosimia sähköskoottereita, senioriskoottereita sekä aiemmin vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettuja lasten sähköisiä ajoneuvoja. Olennaista on muistaa luku 25. Vakuutus tarvitaan, jos joko paino ylittää 25 kiloa tai nopeus 25 kilometriä tunnissa.
– Lähes kaikki Suomessa kuluttajille myytävät sähköpotkulaudat jäävät kuitenkin tietojemme mukaan laissa säädettyjen lukemien alle. Niitä ei siis vakuuteta jatkossakaan. Sekä painon että rakenteellisen huippunopeuden saa selville tuotetiedoista, Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna kertoo.
Poikkeuksen helposti muistettavaan 25-sääntöön tekevät sähköavusteiset polkupyörät. Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu sellaiset sähköavusteiset pyörät, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista, ja joissa moottorin avustus kytkeytyy pois, kun ajonopeus saavuttaa 25 km/h. Lisäksi moottorin suurin sallittu teho on 250 W.
Kaikkien muiden sähköpyörien kohdalla vakuuttamisvelvollisuus määräytyy kuten muissakin sähköisissä liikkumisvälineissä, eli vakuutus tulee hankkia yli 25 kg painaville tai moottorin avustamana kovempaa kuin 25 km/h kulkeville laitteille.
Liikennevakuutus antaa laajan turvan vahinkojen varalta. Se korvaa muille aiheutetut henkilö- ja omaisuusvahingot, ja lisäksi Suomessa myös vahingon aiheuttaneen kuljettajan henkilövahingot korvataan oman ajoneuvon liikennevakuutuksesta.
– Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, missä liikkumisvälinettä käytetään. Vahinko voi sattua muuallakin kuin tieliikenteessä, joten on tärkeää, että myös vakuutus on voimassa aina, kun ollaan liikkeellä, Linna tarkentaa.
Vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla laajempi vakuuttamisvelvollisuus ja suppeampi suoja
Valtaosa sähköpotkulaudoilla tapahtuvasta liikenteestä tapahtuu vuokrayritysten laudoilla. Vuokrafirmojen osalta vakuuttamisvelvollisuus on laajennettu koskemaan painosta riippumatta kaikkia sähköpotkulautoja.
Vuokratulla sähköpotkulaudalla ajavan kuljettajan henkilökorvaukset on rajoitettu kattamaan ainoastaan sairaanhoitokulut. Mahdollisesta vakavammasta vammasta aiheutuvia ansionmenetyksiä tai kuntoutusta ei korvata liikennevakuutuksesta.
– Sähköpotkulautojen kohdalla henkilövahingoista suurin osa kohdistuu kuljettajaan itseensä, ja kapeampi kuljettajapaikkasuoja vähentää vahingoista maksettavia korvauksia. Lainsäätäjän tarkoituksena on hillitä vuokrattavien sähköpotkulautojen kustannusten nousua, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen arvioi.
Liikennevakuutuksen voi ostaa mistä tahansa niitä myyvästä vakuutusyhtiöstä. Koska liikennevakuutuksen sisältö on määritelty laissa, on vakuutusturva samanlainen riippumatta vakuutusyhtiöstä. Vahingonkärsinyt voi hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä. Liikennevakuutusta ei voi hankkia vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jääville laitteille, vaan niille on tarjolla vapaaehtoisia vastuu- ja tapaturmavakuutuksia.
Uudistettu liikennevakuutuslaki tulee voimaan näillä näkymin 1.6.2024. Lakiuudistus pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Lain mukaan vakuutettavia ovat moottoriajoneuvot, joiden paino on enemmän kuin 25 kg tai rakenteellinen nopeus ylittää 25 km/h. Rakenteellinen nopeus tarkoittaa laitteen valmistajan tai maahantuojan laitteelle asettamaa nopeutta.
Lue myös
Saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä?
Näin uusi sähköpotkulautojen vakuutus vaikuttaa vuokrasähköpotkulautojen käyttäjiin
Yhä useampi mikroliikkumisväline pitää nyt liikennevakuuttaa!
Hämeessä mitattiin kovia ylinopeuksia
Hämeen poliisilaitoksen alueella on kulunut vuorokausi ollut poliisitehtävien osalta varsin tavanomainen viikonlopun. Tehtäviä vuorokaudelle kertyi kaikkiaan 297 kappaletta. Poliisi työllistivät mm. liikenneaiheiset tehtävät. Päihtymyksen tai muun häiriökäyttäytymisen vuoksi poliisin suojiin päätyi kuusi henkilöä.
Lauantai-iltana kello 23.00 aikaan Lahdessa liikennevalvontaa Lahdenkadulla suorittanut poliisipartio mittasi pohjoisen suuntaan menevälle henkilöautolle nopeudeksi 108 km/h, rajoituksen ollessa 50 km/h.
Autoa kuljettanut 2000 -luvulla syntynyt miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja ajokortti otettiin poliisin haltuun.
Kello 23.20 aikaan poliisipartio mittasi Eteläisellä kehätiellä Liipolan tunnelissa kulkeneelle henkilöautolle nopeudeksi 151 km/h, rajoituksen ollessa 80 km/h.
Autoa kuljettanut 1990-luvulla syntynyt mies määrättiin tapahtuneen johdosta väliaikaiseen ajokieltoon. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Lue myös
Hurja ylinopeus kuudenkympin alueella
Poliisi suisti kaahailijan tieltä
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Kauriskolari maksaa yleensä tuhansia euroja!
Toukokuussa sattui viime vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisistä kuukausista eniten eläinkolareja, käy ilmi Ifin tilastoista. Keväinen eläinkolari on yhä useammin törmäys metsäkauriiseen. Riski on pian korkeimmillaan erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kun eläimet lähtevät talven jälkeen liikkeelle.
Keväiset eläinkolarit ovat lisääntyneet jo usean vuoden ajan, paljastavat Ifin tilastot. Siinä missä loka–marraskuussa liikenteessä vaaraa aiheuttavat etenkin valkohäntäpeurat, toukokuussa törmäyksiä sattuu erityisesti metsäkauriiden kanssa. Suurin riski on Ifin tilastojen mukaan viikoilla 18–22.
– Metsäkauriiden määrä on kasvanut jo vuosia. Kehitys näkyy selvästi yhä enemmän kevääseen painottuvissa eläinkolareissa, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.
– Keväisen kolaripiikin taustalla on etenkin eläinten liikkumisen lisääntyminen talven jälkeen. Tyypillisesti toukokuussa kaurispukit lähtevät valtaamaan reviirejään ja nuoret yksilöt etsivät uusia asuinalueita, Johansson taustoittaa.
Uusimaa ja Varsinais-Suomi keväisten eläinkolaritilastojen kärjessä
Metsäkauriita esiintyy etenkin eteläisemmässä Suomessa. Ifin tilastojen mukaan eläinkolareja sattui vuoden 2023 toukokuussa eniten Lohjalla, Vihdissä, Salossa, Turussa ja Lahdessa.
Metsäkauriit liikkuvat muiden hirvieläinten tavoin tyypillisesti hämärän aikaan, eli aamu- ja iltahämärällä kannattaa ratin takana olla erityisen valppaana.
– Suuririskisille alueille sijoitetut varoitusmerkit kannattaa ottaa vakavasti eli hiljentää ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta. Riski törmätä eläimeen on suuri etenkin riista-aitojen päissä tai aukkokohdissa. Myös pellot ja teiden läheisyydessä olevat ruokintapaikat houkuttelevat eläimiä, Johansson muistuttaa.
Tyypillisen kauriskolarin kustannus on 2 000–5000 euroa
Metsäkauris on hirvieläimistä pienin, joten sen kanssa törmätessä sattuu onneksi vain hyvin harvoin henkilövahinkoja. Autokin selviää tyypillisesti hirvikolaria pienemmillä peltivaurioilla.
Nykyautojen tekniikka, eli erilaiset tutkat, anturit, kamerat ja kaistavahdit, nostavat kuitenkin korjauskustannuksia pieniltäkin vaikuttavissa vahingoissa. Käyttövoimien välillä ei sen sijaan ole merkittäviä eroja.
– Vaurioiden laajuus riippuu siitä, törmääkö kauris vain auton etuosaan vai pyöriikö eläin törmäyksen voimasta auton kylkeä pitkin, jolloin korjattavaa tulee yleensä enemmän. Tyypillisesti korjauskustannukset kaurisvahingossa vaihtelevat 2000–5000 euron välillä riippuen siitä, mihin kohtaan autoa kauris on osunut ja kuinka paljon tekniikkaa on rikkoutunut, kuvaa Johansson.
Syystalvella eläintörmäysten vahingot ovat kevättä suurempia, kun liikkeellä on enemmän valkohäntäpeuroja.
Kokonaisuutena Ifin korvaamat eläinkolarit olivat edelleen hieman laskussa vuonna 2023. Samaa osoittavat Tilastokeskuksen tilastot, joiden mukaan viime vuonna tieliikenteessä sattui yhteensä 12 826 riistaonnettomuutta. Se on 932 onnettomuutta vähemmän kuin vuonna 2022.
Lue myös
Nuoret hirvieläimet poukkoilevat liikenteessä
Tiesitkö? Näissä paikoissa renkaidenvaihto ei yleensä ole sallittua!
Auton renkaiden vaihtaminen ei lähtökohtaisesti ole sallittua yleisissä parkkihalleissa.
Nyrkkisääntö Suomessa yleisissä halleissa on, että pysäköintitila on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen auton säilyttämiseen.
– Jos kielletystä renkaanvaihdosta jää kiinni, henkilökunta yleensä kehottaa keskeyttämään toiminnan. Olisi ikävää lähteä siitä taipaleelle puoliksi talvirenkailla, puoliksi kesärenkailla. Mutta suurempia pulmia seuraa, jos vaihtaessa jotain meneekin pieleen. Jos auto sattuu vaikkapa laskemaan öljyä kesken hallissa kielletyn toiminnan ja öljy valuu hallin viemäriin, seurauksena voi olla iso lasku, EasyParkin maajohtaja Jutta Vatanen sanoo.
– Ajoneuvojen huoltotoimenpiteet – kuten renkaidenvaihto – ovat usein halleissa kiellettyjä vakuutussyistä ja jotta vältytään puimasta vastuun jakautumista ongelmatilanteissa. Huoltotoimenpiteet kun kuitenkin lisäävät vahinkojen tai onnettomuuksien riskiä verrattuna varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli säilyttämiseen, Vatanen lisää.
Säännöillä hallien tarkoitus on edistää ympäristövastuullisuutta ja pyrkiä varmistamaan, että tiloissa liikkuminen ja toimiminen pysyvät turvallisina sekä ihmisille että kulkupeleille.
Kotihallinkin säännöt on tarpeen selvittää
Myöskään taloyhtiöiden parkkihalleissa renkaidenvaihto ei välttämättä ole sallittua. Asia on hallikohtainen ja määritelty taloyhtiön järjestys- tai autopaikkasäännöissä, joista vastaa taloyhtiön hallitus.
– Periaatteessa taloyhtiön hallin autopaikkaa tulisi käyttää vain käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön. Mutta koska renkaiden vaihtaminen on melko ripeä toimenpide eikä siinä ole suoraa öljyvuodon vaaraa, harvoin taloyhtiöt puuttuvat sellaiseen. Silti kannattaa tarkistaa järjestyssäännöt, etenkin mahdollisen ongelmaskenaarion kannalta, Vatanen kertoo.
Nyrkkisääntö taloyhtiöiden halleissa ja ulkoparkkipaikoilla on, että kaikki sellainen, josta voi valua öljyä maahan tai lattialle, on kiellettyä. Öljyvuodot ovat ongelma käytettävyyden, puhtauden ja ympäristösäädösten näkökulmasta.
Palvelut monipuolistunevat
Takatalven talvirengashädässäkään ei siis kannata alkaa pultata kumia irti ennen lupien varmistamista. Säädökset eivät välttämättä tue renkaiden vaihtamista omin päin parkkihallissa, mutta tulevaisuudessa renkaanvaihto voi hyvinkin onnistua halleissa palveluna. Ne saattavat olla kehittymässä monitoimipalvelujen paikoiksi.
– Tulevaisuudessa yhä useammassa pysäköintihallissa lienee esimerkiksi autopesula, tuulilasinkorjauspalvelu, renkaanvaihtopalvelu, jätekierrätys tai sähköpyörien ja -potkulautojen vuokraus. Tällä hetkellä suurin askel tuohon kehityssuuntaan ovat latauspisteet sähköautoille halleissa, Vatanen kommentoi.
Pysäköinnin maksamisen ja auton lataamisen pystyy jo hoitamaan yksittäisellä sovelluksella. Sekin on osa palvelukehitystä.
– Palvelujen lisääntyminen on toivottavaa, mutta niiden käyttämiseen tarkoitettujen mobiilisovellusten lukumäärän kasvaminen ei ole. Jo nyt eri palvelujen käyttämiseen tarvittavien sovellusten määrä on mykistävä. Niiden keskittäminen huojentaisi huomattavasti, Vatanen toteaa.
Latauspisteiden verkosto on Suomessa kasvanut nopeasti autokannan sähköistymisen kiihdyttyä.
EasyPark toimii nyt myös Aimo Parkin pysäköintialueilla
Pysäköinti parkkihalleissa sujuvoituu entisestään, kun EasyPark ja Aimo Park laajentavat tämän vuoden aikana yhteistyötään tuomalla EasyPark-sovelluksen yhä laajemmin käyttöön Aimo Parkin pysäköintialueilla. Aimo Park on Pohjoismaiden ja Suomen suurin pysäköinti- ja liikkumispalveluja tarjoava yritys.
Näillä näkymin EasyPark-sovellus tulee vuoden loppuun mennessä käyttöön kaikissa Aimo Parkin sopimushalleissa ja ulkoalueilla.
Lue myös
Poliisi huolissaan: Vaarallista piittaamattomuutta Espoon kauppakeskusten parkkitiloissa!
Katso tästä Helsingin vapun liikennerajoitukset
Vappuna Esplanadit muutetaan pihakaduiksi ja Tehtaankadulla kadunvarsipysäköinti on kiellettyä. Vappuaattona Kansalaistorin lakitustapahtuma vaikuttaa liikenteeseen Mannerheimintiellä ja Töölönlahdenkadulla.
Vappuaattona on perinteisesti rajattu alueita juhlijoita varten. Rajaamalla aluetta vähennetään riskiä, jota voi koitua jalankulkijoille ja autoilijoille, mikäli eri tavoin liikkuvat vapun viettäjät kulkisivat täysin samoja reittejä pitkin.
Liikennerajoitukset on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä kaupungin turvallisuusasiantuntijoiden, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.
- Esplanadit muutetaan pihakaduiksi Mannerheimintien ja Unioninkadun välillä 30.4. klo 15 – 1.5. klo 20
- Tehtaankadulla on pysäköinti kiellettyä 30.4.–1.5. raitioliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Kielto koskee koko Tehtaankatua ja toteutetaan siirtokehotuksilla.
- Mannerheimintie välillä Arkadiankatu – Runeberginkatu on suljettu moottoriajoneuvoilta 30.4. klo 16–20 Kansalaistorin lakitustapahtuman takia.
- Sulun aikana korvaava reitti moottoriajoneuvoilla kulkee Runeberginkadun kautta.
- Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ylioppilaiden vappukulkue vaikuttaa liikenteeseen 30.4. klo 15.30–16.30. Kulkueen reitti on Senaatintori – Unioninkatu – Eteläesplanadi – Mannerheimintie – Töölönlahdenkatu – Kansalaistori.
Lue myös











