Poliisi valvoo ensi viikonloppuna 24.-26.5. koko maassa kaksipyöräisten ajoneuvojen rakennetta ja kuntoa, kuljettajien ajokuntoa, suojakypärän käyttämistä sekä liikennesääntöjen noudattamista. Valvontaa kohdistetaan myös sähköisten liikkumisvälineiden kuntoon ja kulkunopeuteen.
Valvonnan tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta kiinnittämällä huomiota kaksi- ja kolmipyöräisillä sekä kevyillä nelipyöräisillä ajoneuvoilla liikkuvien päihteettömyyteen ja sääntöjen noudattamiseen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on mukana joissakin paikoissa mukana ajoneuvojen tarkistuksissa ja Liikenneturva on mukana osassa valvontatilanteista jakamassa tietoa turvallisesta liikkumisesta. Myös viikonlopulle osuvat mopojen kokoontumisajot ovat valvonnan kohteena.
Viime vuoden vastaavassa valvonnassa tavattiin 38 rattijuoppoa ja 126 kortitonta kuljettajaa. Ajoneuvon luokka todettiin muuttuneeksi 75 tapauksessa ja muuten ajoneuvon kuntoon puututtiin 291 tapauksessa. Liikennesääntöjen noudattamatta jättämiseen puututtiin noin 200 tapauksessa.
− Viritetty mopo voi olla hengenvaarallinen ja siksi vanhempienkin kannattaa olla kiinnostuneita lastensa ajopelien kunnosta, muistuttaa poliisitarkastaja Tuomo Katajisto.
Ilmiöksi muodostuneita sähköisiä liikkumisvälineitä näkyy liikenteessä yhä enemmän ja Traficomille on tullut useita ilmoituksia näissä laitteissa yllättäen ilmenneistä vaurioista.
Sähköisiä liikkumisvälineitä myyvät yritykset vastaavat myymiensä laitteiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta – erityistä huomiota tulee kiinnittää asiakkaiden ohjeistukseen sitä, missä ja miten laitetta voi käyttää.
Valvonnan aikana halutaan jakaa tietoa sähköisten liikkumisvälineiden turvallisesta käytöstä liikenteessä. Ohjeiden vastainen käyttö voi johtaa laitteen rakenteen nopeaan vaurioitumiseen.
Valmet Automotive esittelee Energy Pack-akkujärjestelmän, joka täydentää yhtiön omaa Modular Battery Platform -akkutuoteperhettä. Tällä hetkellä tuoteperhe sisältää Power Pack -akkujärjestelmän eri versioita.
Energy Pack tarjoaa laitevalmistajille ja integraattoreille kompaktin, skaalautuvan ja kilpailukykyisesti hinnoitellun akkuratkaisun hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistämiseen.
Energy Pack -akkujärjestelmä esitellään tuotekonseptina ensimmäistä kertaa yleisölle Future Mobile Work Machine -tapahtumassa Tampereella 28.–29.5. ja seuraavaksi Saksassa Stuttgartin Battery Show Europe -messuilla 18.–20.6.
Energy Pack tarjoaa yhdistelmän suorituskykyä, intergraation vaivattomuutta ja kestävyyttä. Järjestelmä on suunniteltu voimanlähteeksi raskaan liikenteen ajoneuvoihin, linja-autoihin sekä maa-, metsä-, rakennus- ja kaivosteollisuuden työkoneisiin. Energy Pack -akkujärjestelmässä hyödynnetään uusimman sukupolven kestäviä ja turvallisia NMC-kennoja, ja se perustuu Cell-to-Pack-rakenteeseen, jonka avulla saavutetaan suuri 300 Wh/l energiatiheys.
Valmet Automotiven innovatiivinen Cell-to-Pack-ratkaisu ei vaadi erillisiä kennomoduuleja, sillä kennot pakataan suoraan akkupaketin kuoreen. Tämä mahdollistaa akkupaketin tilavuuden maksimaalisen hyödyntämisen, ja suurempi teho voidaan saavuttaa kooltaan pienemmällä ja kevyemmällä akulla. Samalla Energy Pack on helppo integroida erilaisiin laitteisiin ja hyödyntää optimaalisesti laitteiden rakenteiden tarjoamia mahdollisuuksia akkujen sijoitteluun.
Intensiivisellä Tuotekehityksellä ja testauksella varmistetaan, että Energy Pack täyttää soveltuvien akkujärjestelmien sekä toimialakohtaisten standardien vaatimukset. Energy Pack on suunniteltu laitteisiin, jotka vaativat akulta suurta energiatiheyttä, nopeaa latausta ja pitkää käyttöikää. Sen avulla voimalinjan kapasiteetti voi olla välillä 50–1000 kWh, lisäkapasiteettia saadaan akuilla 50 kWh:n portain.
Energy Packin tuotekehitys painottaa käyttöturvallisuutta, laatua ja uusimpien teknologioiden hyödyntämistä. Järjestelmä asennetaan plug-and-play -periaatteella, ja sen osat voidaan sijoittaa vapaasti laitteen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi koneen tai ajoneuvon katolle, tavaratilaan, runkorakenteisiin tai aiempaan moottoritilaan.
– Valmet Automotive vahvistaa asemaansa akkujärjestelmien toimittajana. Energy Pack täydentää akkutuoteperhettämme, ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä, joustavaa integroitavuutta ja pitkää käyttöikää kilpailukykyiseen hintaan, kertoo Valmet Automotiven EVS-liiketoiminnan johtaja Christian Kleinhans.
Omilla akkutuotteillaan yhtiö painottaa hyötyajoneuvojen sekä liikkuvien työkoneiden sähköistymisen roolia akkuliiketoiminnassaan. Energy Pack -akkujärjestelmä on tärkeä osa yhtiön strategiaa, jonka tavoitteena on merkittävä kasvu akkuratkaisujen järjestelmätoimittajana.
Valmet Automotiven Modular Battery Platform -tuoteperheen akkujärjestelmät tukevat asiakkaita sähköistämisstrategioiden toteuttamisessa vähentämällä tuotteiden sähköistämiseen liittyä tuotekehitys-, projekti- ja valmistuskustannuksia. Valmet Automotiven käyttövalmiit akkujärjestelmät tarjoavat asiakkaille ratkaisuja piensarjoista suursarjatuotantoon.
Energy Packin lisäksi yhtiön akkutuoteperhe sisältää Power Pack -akkujärjestelmän, joka on suunniteltu suuria huipputehoja, nopeaa latausta ja pitkää käyttöikää vaativiin käyttökohteisiin. Power Packin suunnittelussa on lisäksi huomioitu erityisesti käyttöympäristöjen vaativuus ja alhaiset lämpötilat.
Auto Bassadone parantaa palvelutarjontaansa yritysasiakkaille. Yritys tuo markkinoille uuden konseptin pakettiauton hankkimiseen – lyhytaikaisiin projekteihin suunnattu #minileasing-konsepti on ratkaisu lyhyen aikavälin, esimerkiksi erilaisten projektien autotarpeeseen.
Palveluratkaisu on lyhytaikainen ja joustava, jonka ansiosta yrityksen auto on mahdollista hankkia myös ilman pitkää sitoutumista.
Projektiautokonseptin avulla yritys saa auton käyttöönsä 4-12 kuukauden ajaksi edullisella kuukausimaksulla, täysin ilman käsirahaa. Kuukausiveloituksesta yritys tekee normaalin alv-vähennyksen.
Sopimus sisältää 20 000 tai 30 000 ajokilometriä vuodessa, vakuutuksen, käyttövoimaverot, huollot sekä kahdet renkaat. Myös rengashotellin palvelut, kuten renkaanvaihto, sisältyvät kuukausihintaan.
Avaimet käteen periaatteella projektiauto tulee täysin ajovalmiina sisältäen kaiken vakuutuksesta renkaisiin alkaen 639 €/kk (alv. 0 %). Projektiautoja on saatavilla myös täysin sähköisinä.
”Projektiautot ovat erinomainen ratkaisu yrityksille, jotka tuottavat kausiluontoisia palveluita. Auton kulut voidaan jo laskentavaiheessa liittää projektiin kuluina ja projektin valmistuttua auton voi palauttaa meille. Yritys tarvitsee siis vähemmän kalustoa, kun pakettiautot ovat projektikohtaisia. Ratkaisu ei sido pääomaa, eikä vakuutuksista tarvitse itse huolehtia”, kommentoi Auto Bassadonen yritysmyyntipäällikkö Hannu Kuisma.
Auto Bassadonen toimitusjohtaja Tomi Orava on innoissaan uudesta palvelutuotteesta. Lyhytaikainen, yrityksille suunnattu projektiautotarjonta on Suomen markkinoilla uusi konsepti.
Volvo Trucks kehittää kuorma-autoja, joissa on vedyllä toimiva polttomoottori. Maantietestit näillä kuorma-autoilla alkavat vuonna 2026, ja kaupallinen lanseeraus on suunniteltu tämän vuosikymmenen lopulle.
Vihreällä vedyllä toimivat kuorma-autot ovat merkittävä askel Volvolle nettonollatavoitteen saavuttamisessa ja asiakkaiden tukemisessa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Kuorma-autot, jotka käyttävät vihreää vetyä fossiilisten polttoaineiden sijaan, ovat yksi tapa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vetykuorma-autot sopivat erityisen hyvin pitkille matkoille ja alueille, joilla on puutteellinen latausinfrastruktuuri tai akkujen lataamiseen on rajoitetusti aikaa.
Volvo aloittaa asiakastestaukset polttomoottoreissa vetyä käyttävillä kuorma-autoilla vuonna 2026, ja ne ovat kaupallisesti saatavilla tämän vuosikymmenen lopulla. Testaus laboratorioissa ja ajoneuvoissa on jo käynnissä.
Vetykäyttöiset polttomoottorikuorma-autot täydentävät Volvon muiden vaihtoehtoisten tarjontaa, kuten akkusähkökuorma-autot, polttokennosähkökuorma-autot sekä uusiutuvilla polttoaineilla, kuten biokaasulla ja HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil) toimivat kuorma-autot.
Volvo Trucksin vihreää vetyä käyttävät polttomoottorit voivat päästä elinkaarenaikaisiin nollapäästöihin käytettäessä uusiutuvaa HVO:ta sytytyspolttoaineena, ja ne luokitellaan uusien EU:n CO2-päästöstandardien mukaan ”nollapäästöisiksi ajoneuvoiksi” (Zero Emission Vehicles, ZEV).
Vedyllä toimivia polttomoottoreita käyttävät Volvo kuorma-autot sisältävät High Pressure Direct Injection (HPDI) -tekniikan, jossa pieni määrä sytytyspolttoainetta ruiskutetaan korkealla paineella puristussytytyksen mahdollistamiseksi ennen vedyn lisäämistä. Tämän tekniikan etuja ovat korkeampi energiatehokkuus pienemmällä polttoaineenkulutuksella ja lisääntynyt moottorin teho.
Volvo Trucks on allekirjoittanut sopimuksen Westport Fuel Systemsin kanssa yhteisyrityksen perustamisesta HPDI-teknologiaa varten. Yhteisyrityksen odotetaan aloittavan toimintansa vuoden 2024 toisella neljänneksellä virallisen hyväksynnän jälkeen.
Faktat
Vetykäyttöisten Volvo kuorma-autojen toimintasäde on verrattavissa useisiin dieselautoihin kuljetustyypistä riippuen.
Vedyn polton aiheuttamien alhaisten CO2-päästöjen vuoksi nämä kuorma-autot luokitellaan ”nollapäästöisiksi ajoneuvoiksi” uusien EU:n CO2-päästöstandardien mukaisesti.
Vetypolttomoottorit päästävät myös erittäin pieniä määriä typen oksideja ja hiukkasia.
Vetyä voidaan käyttää myös polttokennosähkökuorma-autojen voimanlähteenä, jolloin sähkö tuotetaan kuorma-autossa. Polttokennosähkökuorma-autot eivät päästä pakokaasupäästöjä, vain vesihöyryä.
Lähes varauksetonta suitsutusta saaneen seitsenpaikkaisen Kia EV9:n pikkuveli, täyssähköinen EV3 on nyt nähnyt virallisesti päivänvalon. Koeajamaan uutukaista pääsee vasta tovin kuluttua, mutta ulkoisesti tulokas muistuttaa isoveljeään suoraan alenevassa polvessa. EV3 on korealaisvalmistajan rohkea avaus eurooppalaiseen suosikkiautoluokkaan.
Jos EV9 on ulkoisesti EV3:n isoveli, niin Volvo EX30 on sen kaksoissisar – sen verran samalta planeetalta autot ovat mittojensa ja olemuksensa perusteella kotoisin.
Kuva: Jukka Viitasaari.
EV3 on 4,3 metriä pitkä, leveyttä sillä on 1,85 ja korkeutta 1,56 metriä. Volvo EX30:n vastaavat mitat ovat 4,23 x 1,84 x 1,55 ja muutenkin autot muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. EV3:n akseliväli on 2,68 ja EX30:n 2,65 metriä. Ulkoisessa sokkotestissä vahvaa graafista ja lihaksikasta ilmettä edustavia autoja olisi vaikea erottaa toisistaan – kuin kaksi privaattia panssarivaunua avaruuskäyttöön.
Saataville loppuvuodesta
Suomessa EV3:n hinnoittelu julkaistaan ja ennakkomyynti käynnistetään kesän aikana. Virallinen startti tapahtuu Etelä-Koreassa heinäkuussa ja vuoden jälkipuoliskon aikana Euroopassa.
Suomessa maahantuoja yrittää saada uutukaisen mukaan Vuoden Auto -kisaan, jonka lopullinen ehdokaslista julkaistaan marraskuun ensimmäisenä päivänä. Sen perusteella autoja tulee saataville Suomessa vasta vuoden lopulla.
Kuva: Jukka Viitasaari.
EV3 on tarjolla kahtena etuvetoisena versiona, joista kumpikin edustaa Kian akkuteknologian neljättä sukupolvea: Standard-mallissa on 58,3 kWh:n ja Long Range -mallissa 81,4 kWh:n akku. Pienemmällä akulla toimintamatkaksi luvataan 410 ja suuremmalla akulla 560 kilometriä. Latausajaksi luvataan 10 prosentista 80 prosenttiin noin puoli tuntia.
Kummastakin versiosta löytyy 150 kW/204 hp, 283 Nm -sähkömoottori. Pienemmällä akulla sadan kilometrin vauhtiin ylletään 7,4:ssä ja long range -akulla 7,7 sekunnissa huippunopeuden ollessa 170 km/h.
Kiertotalouden kasvatti
Uuden EV3:n tavoitteena on tarjota kompaktissa paketissa eurooppalaisten sähköautoilijoiden haluamaa laatua, käyttömukavuutta, pitkää toimintamatkaa ja nopeaa latausta. Ensi tuntumalta uutuus on vahvasti matkalla oikeaan suuntaan.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Matkustamo on kompaktiin autoon varsin tilava etenkin etupenkkiläisille, mutta kyllä takapenkillekin hyvin mahtuu. Lisäksi tarjolla on pikantteja pieniä oivalluksia, kuten työpöydäksi liukuva etupenkin kyynärtuki.
EV3:n tavaratila on 460 litraa ja takapenkin selkänojat käännettynä 1250 litraa. Etujalkatilan mitaksi valmistaja ilmoittaa 1,06 ja takajalkatilan 0,95 metriä ja päätilaa on edessä 1,02 ja takana 0,96 metriä. Korealaisvalmistajan autoon mahtuu siis hyvin eurooppalaisilla mitoilla varustettu kuljettaja ja matkustajat.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Auton toimintoja hallitaan EV9-mallista tutulla vaakasuuntaisella 12,3-tuumaisella kosketusnäyttöpaneelilla, joka koostuu kolmesta osasta: suoraan kuljettajan edessä olevasta auton välittömään hallintaan liittyvästä digitaalimittaristosta, sen oikealla puolella pystymallisesta ilmastointi- ja lämmitystoiminnoista, sekä vaakasuuntaisesta muun muassa navigaattoritoiminnot sisältävästä paneelista. Vaakasuuntaiselle näytölle voi erikseen ladata erilaisia teemoja, videoita, musiikkia ja pelejä. Lisäksi tuulilasinäyttö kertoo akuutin tilannekuvan.
Järjestelmä tarjoaa myös puhetta tunnistavan ChatGPT-tekoälyavustajan, jolta voi kysellä vaikkapa reittiohjeita, sijaintitietoja, tai musiikkisuosituksia. iPhone-, tai Android-puhelimesta voi tehdä digitaalisen avaimen, jolla voi käynnistää ja sammuttaa auton, sekä avata ja sulkea ovet.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Yhtiö on arvioinut, että menestyäkseen Euroopassa sähköauton on oltava myös elimellinen osa muuta sähköverkkoa, joten EV3:n voi kytkeä osaksi laajempaa sähköjärjestelmää ja ladata siitä vaikkapa kodin muita sähkölaitteita.
Autosta löytyy myös monia autonomisia toimintoja, kuten kaistavahti, mukautuva vakionopeudensäädin ja kuljettajan vireystilan tarkkailu.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Kia kutsuu EV3:n designia ”Tiger Face” -muotoiluksi, jota edustavat graafisten värivalintojen lisäksi muun muassa pystymalliset ajovalot, pitkä hatchback-tyyliseen takaluukkuun päättyvä kattolinja ja dynaaminen siluetti.
Vaikka sisämateriaalit vaikuttavat varsin laadukkailta, monessa kohden raaka-aineena on käytetty kierrätysmateriaaleja; kierrätettyä kangasta on muun muassa kojelaudassa ja oviverhoiluissa. Kierrätettyä polyetyleenitereftalaatti (PET) -muovia on käytetty monissa sisustuksen osissa, kuten istuimissa, kattoverhoilussa, ovien käsinojissa ja matoissa. Kaikkiaan kierrätettyä muovia on 28,5 kiloa.
Suoraan nopeiten kasvavaan segmenttiin
Kian EV3 sijoittuu pikku-suv -mallien segmenttiin, jonka odotetaan kasvavan lähivuosina huimaa tahtia.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Tämän segmentin on ennustettu nousevan (esim. IHS Markit Sales-Based Powertrain TIV Update -EU30 Region) toiseksi suurimaksi markkinasegmentiksi vuoteen 2026 mennessä, jolloin se vakiinnuttaisi osuutensa kaikista myydyistä automalleista 28 prosentin tasolle. Tämä tarkoittaisi vuositasolla noin 3,6 miljoonaa myytyä autoa. Tällä hetkellä segmentin osuus on noin 20 prosenttia kaikkien automallien myynnistä Euroopassa.
Toisen tutkimuksen mukaan (S&P Global Mobility Sales-Based Powertrain Forecast September 2023 -EU30 Region (B/SUV) pikku-suv -segmentistä täysin sähköisten mallien osuus kasvaa tämän vuoden noin 10 prosentista peräti 72 prosenttiin segmentin kokonaismyynnistä vuoteen 2030 mennessä.
Kuva: Jukka Viitasaari.
EV3 asettuu siis nopeiten kasvavan markkinasegmentin nopeimmin kasvavaan osaan: pikku-suv -mallien täyssähkökategoriaan. Samassa kategoriassa Kian kanssa kisaavat esimerkiksi Volvon EX30, Volkswagenin ID.3, Renaultin Megane E-Tech, Cupran Born ja Smartin #1.
Kaikkiaan Euroopan osuus Kian globaalista myynnistä on tällä hetkellä noin 4,2 prosenttia. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiön globaali myynti laski edellisvuodesta 3,6 prosenttia noin 143 000 myytyyn autoon.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Täyssähköisiä EV-malleja Kia myi Euroopassa ensimmäisellä neljänneksellä 18 529 kappaletta, missä oli kasvua edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Eurooppa on Kian tärkein markkina sen sähköautomallistolle niin, että yhtiö odottaa Euroopan edustavan yli 30 prosenttia sen globaalista EV-malliston markkinoista.
Vuonna 2027 yhtiö suunnittelee tarjoavansa kaikkiaan 15 eri täyssähköautomallia ja valmistavansa vuonna 2030 ainakin 1,6 miljoonaa sähköautoa. Ionityn kanssa se aikoo lähivuosina tarjota yli 17 000 latauspaikkaa ympäri Eurooppaa.
Vuoden Autoksi Euroopassa valitun Jeep Avengerin mallisto laajenee 4xe-nelivedon lisäksi nyt myös e-Hybrid-mallilla. Uusi 48 Voltin tekniikkaan perustuva itselataava hybridi alentaa polttoaineenkulutusta jopa 15 prosentilla vastaavaan bensiinimalliin verrattuna. Kaupungissa voidaan ajaa jopa puolet ajasta pelkällä sähköllä.
Uusi Jeep Avenger e-Hybrid 100 e-DCT-automaatti Longitude on 31 395 euron hinnallaan edullisin uusi Jeep Suomessa. Kyseessä on aito Jeep, joka Selec Terrain -ajotilojen avulla pystyy liikkumaan paikkoihin, joihin tavanomainen etuvetoinen B-SUV ei pääse. Muut Avenger e-Hybridin varustetasot ovat Altitude ja Summit. Uusien e-Hybridien myynti alkaa ma 27.5. ja autoja on Suomessa nopeaan toimitukseen.
Ulkoilua ja urheilua
Jeep Avenger 4xe on enemmän kuin vain uusi malliversio merkin mallistossa – se symboloi myös sitä, kuinka Jeep vastaa asiakkaiden alati muuttuviin tarpeisiin. Asiakaskeskeisyys on Jeepillä tärkeä lähtökohta, ja uusi Avenger 4xe yhdistää Jeepin ajattoman muotokielen käytännöllisyyteen, huipputeknologiaan ja verrattomaan ajokokemukseen.
Kuva: Jeep.
Jeep Avenger 4xe on suunniteltu viehättämään erityisesti niitä, jotka nauttivat ulkoilusta ja urheilusta, eivätkä luopuisi nelivedon tuomasta lisäpidosta ja turvasta. Toisaalta Avenger 4xe sopii aivan yhtä hyvin kaupunkilaisille, jotka tarvitsevat kompaktia autoa arjessaan, mutta nauttivat seikkailuista ulkoilmassa viikonloppuna. Avenger toimii myös erottautumistekijänä niille, jotka haluavat erottua massasta.
Uusi vaihteisto
Jeepin neliveto-ominaisuudet ottavat teknologisen harppauksen Avenger 4xe:ssa lanseerattavan voimalinjan myötä. Uusi innovatiivinen nelivetojärjestelmä yhdistää saumattomasti hybridivoimalinjan hyödyt nelivetoisuuteen.
Kuva: Jeep.
Tekniikan ytimessä toimii 48 V -tekniikalla toimiva hybridijärjestelmä, jossa yhdistyvät 136 hv tuottava 1,2-litrainen bensiiniturbomoottori kahteen erilliseen 21 kW tuottavaan sähkömoottoriin, joista toinen sijaitsee auton etuosassa ja toinen takana.
Polttomoottori ja etusähkömoottori ovat yhdistetty uuteen 6-portaiseen kaksoiskytkentävaihteistoon. Järjestelmän avulla Avenger 4xe kykenee liikkumaan lyhyitä matkoja pelkällä sähköllä. Sähkömoottorit pystyvät tuomaan lisätehoa kiihdytykseen E-Boost-toiminnon avulla Sport-ajotilassa.
4xe-mallin toinen sähkömoottori tuo lisää suorituskykyä: uutuuden kokonaisteho on 136 hv, huippunopeus jopa 194 km/h (+10 km/h verrattuna tavalliseen e-Hybrid-malliin) ja lisäksi kiihtyvyys 0-100 km/h sujuu 9,5 sekunnissa.
Kuva: Jeep.
4xe-sähkömoottorit tarjoavat normaalia hybridimallia enemmän tehoa: 36 hv ja 25 Nm. Näin olleen kiihtyvyys ja huippunopeus ovat parantuneet, mutta CO2-päästöt ovat nousseet vain minimaalisesti. Parantunut suorituskyky ei siis tule polttoainetaloudellisuuden kustannuksella: asiakkaat voivatkin nauttia nelivedon tuomista hyödyistä hyvällä omallatunnolla.
Nelivetoinen 4xe-versio tuo myös muitakin hyötyjä mukanaan. Mallissa on normaalia Avengeria 10 mm korkeampia maavara (210 mm) ja sen kahluusyvyys on jopa 400 mm.
Älykäs neliveto
4xe:n taka-akselilla on 22.7:1-välityssuhde, joka mahdollistaa yksittäiselle takapyörälle jopa 1 900 Nm väännön. Avenger 4xe kykenee nousemaan jopa 40 % kallistuksen omaavia nousuja sorapinnalla ja jopa 20 % nousuja, kun etuakselilla ei ole lainkaan pitoa.
Jeep Avenger 4xe:n nelivetojärjestelmä on älykäs. Järjestelmä takaa, että neliveto on aina käytettävissä kaikissa tilanteissa. Matalissa nopeuksissa (alle 30 km/h) neliveto on jatkuva 50:50-suhteessa. Keskinopeuksilla (30-90 km/h) taka-akselin veto aktivoituu tarvittaessa. Vaikka tarvetta nelivedolle ei olisi lainkaan, taka-akselin sähkömoottorin on valmiudessa yllättävissäkin tilanteissa. Kun neliveto on aktivoitu, väännön jakautuminen tapahtuu jopa 50:50-suhteessa.
Yli 90 km/h nopeuksissa auto on etuvetoinen ja takasähkömoottori kytkeytyy irti akselista polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi.
Selec-Terrain-toiminto Avenger 4xe:ssä mahdollistaa kuljettajan valita parhaan mahdollisen ajotilan mihinkä tahansa ajotilanteeseen.
Auto-toiminnossa neliveto on käytettävissä, kun sitä tarvitaan – tämä toiminto on optimaalinen normaaleihin arkiajoihin, jolloin tavoitteena on pienet päästöt ja alhainen polttoaineenkulutus.
Snow-ajotilassa ajonvakautuksen toiminta muuttuu ja neliveto tukee turvallista etenemistä talvisissa ajo-olosuhteissa.
Sand&Mud on räätälöity toimimaan epätasaisessa maastossa optimoimalla vaihteiston ja luistoneston toimintaa.
Sport-ajotilassa auton koko nelivetoinen suorituskyky on käytössä hyödyntäen e-Boost-toimintoa taka-akselilla.
Avenger 4xe:n yksi ainutlaatuisista ominaisuuksista on sen innovatiivinen monivarsituentaan perustuva taka-akselirakenne, joka on Jeepin kehittämä. Yleensä Avengeria isommista autoista löytyvä ratkaisu parantaa taka-akselin joustovaraa, mikä lisää mukavuutta huonoissa tieolosuhteissa.
Enemmän Avengeria
Avenger 4xe:stä erottuu massasta aidoilla Jeep-elementeillä, jotka eivät ole vain visuaalisia mutta myös funktionaalisia. Näitä ovat mm. vetokoukku, vakiona tulevat kattokaiteet, jotka mahdollistavat isompien esineiden kuljettamisen katolla, istuimet, joiden materiaali on erittäin kestävää, täysin vedenpitävää, helposti puhtaana pidettävää.
Avenger 4xe:n muotoilussa Jeep priorisoi auton suojaa. Muutoksia tavalliseen Avengeriin ovat uudistetut sumuvalot, jotka sijaitsevat hieman ylempänä ja ulompana. Lisäksi kattokaiteet ja vetokoukku sopivat myös visuaalisesti Jeepin maastohenkiseen tyyliin.
Etu- ja takapuskurit ovat tehty materiaalista, jossa ei pienet naarmut näy. Etupuskuri paljastaa myös etupyörät, mikä tarjoaa lisäturvaa kivisessä maastossa. Myös rekisterikilpi, maskin alaosa ja etututka on suojattu perusmallia paremmin. Avenger 4xe -malliin on saatavilla myös lisävarusteinen konepellin koristetarra, joka tuo näyttävyyttä ja funktionaalisuutta. Tarra on tehty mattapintaisesta materiaalista, mikä vähentää kuljettajan silmiin konepellistä tulevia heijastuksia.
Vakiona Avenger 4xe:ssä tulevat M+S-renkaat, mutta lisävarusteena autoon on saatavilla All Terrain 3PMSF -maastorenkaat, jotka parantavat pito-ominaisuuksia haastavissa maasto-olosuhteissa. Vanteet ovat mustat, jotta auton visuaalinen ilme pysyy taattuna ajotilanteesta huolimatta.
Avengerin maastokyvyt ovat vieläkin paremmat uudessa Avenger 4xe:ssä. Lähestymiskulma on nyt 22 astetta, ylityskulma 21 astetta ja jättökulma 35 astetta, maavara on aiempaa suurempi 210 mm ja kahluusyvyys komeat 400 mm. Avenger-seikkailut eivät jää tästä edellä mainituista kiinni.
Puolen yön aikaan sattui Mikkelin Porrassalmenkadulla onnettomuus , jossa menehtyi moottoripyörän kuljettaja.
Moottoripyörä oli ajautunut Mikkelin Porrassalmenkadulla reunakivetykseen ja siitä edelleen ojaan. Kuljettajana toiminut keski-ikäinen nainen menehtyi saamiin vammoihinsa. Moottoripyörän kyydissä ollut henkilö sai sairaalahoitoa vaativia vammoja.
Kyseisellä tieosuudella nopeusrajoitus on 50 km/h. Onnettomuudessa ei ollut muita osallisia.
Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkii onnettomuuden syytä.
Poliisi epäilee 47-vuotiaan mieshenkilön syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, vahingontekoon ja virkamiehen vastustamiseen Hämeenlinnassa Kolmostiellä 22.5.2024 kello 02.00 aikaan.
Tehtävä sai alkunsa, kun poliisipartio päätti pysäyttää ajoneuvon tarkastusta varten. Partion jäsenten noustessa poliisiautosta, epäilty kuljettaja lähti kiihdyttämään voimakkaasti karkuun. Epäillyn käyttämän ajoneuvon nopeudeksi mitattiin 172 km/h nopeusrajoituksen ollessa alueella 120 km/h.
Epäilty alkoi heittelemään ajoneuvosta erilaisia tavaroita takana ajaneen poliisiauton eteen mm. roskia ym. Yksi suurempi esine osui poliisiauton tuulilasiin aiheuttaen siihen särön. Goodmanin tunnelin kohdalla epäilty ajoi poliisin asentamaan piikkimattoon. Tunnelin eteläpuolelle epäilty menetti ajoneuvon hallinnan ajautuen tien oikealle puolelle moottoritien kaiteeseen.
Kuljettaja jatkoi törmäyksen jälkeen karkumatkaa jalkaisin. Pienen karkumatkan jälkeen poliisi tavoitti epäillyn.
Epäilty ei totellut poliisin käskytystä, joten poliisi joutui käyttämään etälamautinta vastarinnan murtamiseksi. Epäilty kuljetettiin Hämeenlinnan poliisivankilaan.
Toimittaja Nina Rahkolan juontamassa autoalan järjestämässä paneelissa Helsingin Bio Rex -teatterissa keskustelivat EU-parlamentaarikot Pirkko Ruohonen-Lerner ja Henna Virkkunen, sekä kansanedustajat Merja Kyllönen ja Atte Harjanne, joista kaikki pyrkivät tulevissa vaaleissa EU-parlamenttiin. Kuva: Jukka Viitasaari.
Autoalan ennustepäivässä Helsingin Bio Rex -teatterissa keskiviikkona debatoineet suomalaisparlamentaarikot korostivat lainsäädännön teknologianeutraaliutta pelkän sähkövoiman hehkutuksen sijaan. Vaikka fossiilisista polttoaineista pyritään irrottautumaan, muutoksessa on huomioitava myös sosiaaliset ja taloudelliset seikat, parlamentaarikot korostivat.
Kokoomuksen EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen totesi, että liikenteen päästövähennykset ovat olleet kuuma puheenaihe EU:ssa. Hänen mielestään on tärkeää, että päättäjät säilyttävät teknologianeutraalin lähestymistavan, jolloin myös polttomoottoriautoilla on mahdollisuus kehittyä, eikä painopiste ole yksinomaan sähköautojen edistämisessä.
Liikenteen päästöjen vähentämisen on oltava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Monille auto on välttämättömyys, ja vihreän siirtymän on otettava huomioon myös heidän tarpeensa, Virkkunen huomautti.
Komission tulisi tehdä kokonaisarvio lainsäädännön toimivuudesta. Nyt lainsäädäntöä on tuotu kiireellä, mikä on johtanut ristikkäisiin ja päällekkäisiin säädöksiin, joiden vaikutuksia ei ole kunnolla arvioitu. Elinkaarilaskentaa tarvitaan, jotta autoteollisuus siirtyy kohti kiertotaloutta.
Eurooppalainen autoteollisuus ei ole ollut riittävästi mukana vihreässä siirtymässä, mikä on lisännyt sen vastustusta Euroopassa. Kiinalaisilla on sähköautoissa tällä hetkellä merkittävä etu, mutta kilpailun reiluus on tutkittava tarkasti, Virkkunen korosti.
Tuontitulleja kiinalaisille autoille
Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin mielestä ihmiset ovat vaalitilaisuuksissa jopa aggressiivisia, mikä näkyy jopa tuuppimisena ja tönimisenä. Tällaista vastakkainasettelua kaikki panelistit pitivät huolestuttavana kehityksenä.
Ruohonen-Lernerin mielestä nykyinen päästölainsäädäntö suosii sähkövoimaa, eikä tarjoa riittävästi joustoja eri maille. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa tarvittaisiin hänen mielestään joustavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi edullisen liikkumisen töihin ja harrastuksiin, mitä liian kunnianhimoiset päästötavoitteet voivat merkittävästi rajoittaa.
Hänen mielestään tarvitaan tasapainoisia kannustimia, jotka tukevat siirtymää vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin ilman kohtuuttomia taloudellisia rasituksia.
Ruohonen-Lerner nosti esiin kaavoituspolitiikan, joka suosii suuria automarketteja, mikä heikentää paikallisten pikkukauppojen elinmahdollisuuksia. Paikallisten palveluiden tukeminen olisi kestävää ja tukisi paikallista taloutta.
Ruohonen-Lerner asettaisi kiinalaisille autovalmistajille mahdollisimman korkeat tullimaksut suojaamaan eurooppalaista autoteollisuutta. Tärkeimmäksi asiaksi hän nimesi hyvien ja turvallisten teiden rakentamisen Suomeen.
Kokonaiskuva paremmin haltuun
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen totesi, että ihmiset ovat kiinnostuneita EU-vaaleista, mutta se ei välttämättä johda äänestämiseen. Yhteys äänestämisen ja arkipäivän päätöksenteon välillä tuntuu usein kaukaiselta, hän pohti.
Keskustelu pelkästään päästövähennyksistä uhkaa Kyllösen mukaan unohtaa logistiikan kilpailukyvyn. On tärkeää, että logistiikan tarpeet otetaan huomioon, jotta alalla voidaan säilyttää kilpailukyky myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen yhteydessä.
Kansalaisia kiinnostaa liikennepolitiikan kokonaistilanne, mutta nykyinen päällekkäinen lainsäädäntö hämärtää kokonaiskuvaa. Tarvitsemme selkeämpää ja yhtenäisempää lainsäädäntöä, jotta päätöksenteko olisi ymmärrettävämpää ja tehokkaampaa. Pohjoisen alueen infrastruktuuria on kehitettävä, mikä on tärkeää paitsi liikenteen myös huoltovarmuuden kannalta, Kyllönen vaati.
Kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa on tärkeää, että kokonaistaakanjako on näkyvissä. Monia lainsäädännön elementtejä ei ole huomioitu kokonaiskuvassa, mikä voi Kyllösen mukaan johtaa epätasapainoon ja tehottomuuteen.
Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys edellyttää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikkien kansalaisten tarpeet on otettava huomioon, jotta politiikka olisi kestävää. Lisäksi on tärkeää arvioida koko elinkaari, eikä keskittyä vain pakoputkesta tuleviin päästöihin, Kyllönen huomautti.
Sähköä vastustetaan ideologisin perustein
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne totesi, että kentällä puhutaan tällä hetkellä enemmän EU-politiikasta kuin sisäpolitiikasta, mikä osoittaa kiinnostuksen EU:ta kohtaan kasvaneen. Teknologianeutraalin politiikan kannattaminen on tärkeää, mutta on huomioitava, että polttomoottorien kokonaisenergiatalous on heikko. Ideologinen sähköautojen vastustaminen ei ole perusteltua, Harjanne huomautti.
Harjanteen mielestä Alternative Fuels Infrastructure Regulation (AFIR) -säädöstö on riittävä, eikä lisää lainsäädäntöä tarvita. Päästökauppa on toiminut tehokkaasti markkinaehtoisena ratkaisuna, mutta siihen ei ole luotettu tarpeeksi, ja päällekkäisiä toimenpiteitä on tehty.
On tärkeää, ettei kilpailu tapahdu epäreilujen etujen turvin, mutta protektionismia ei myöskään pidä suosia. Kiinalaiset ovat kehittyneet merkittävästi autoteollisuudessa, koska ovat tehneet suuria sarjoja ja harjoitelleet tätä pitkään, Harjanne huomautti.
Kysymys siitä, kuinka kauan historiallisista toimintatavoista syntyneitä liikkumisen esteitä tulisi kompensoida, on monimutkainen. Tämä vaatii tasapainoista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä taloudelliset että sosiaaliset näkökulmat, Harjanne totesi viitaten haja-asutusalueiden tukeen.
Autoalan Tiedotuskeskuksen Hanna Kalenoja kertoi Suomen olevan autoliikenteen sähköistymisessä selvästi muita Pohjoismaita jäljessä. Kuva: Jukka Viitasaari.
Kumipyöräliikenteessä ladattavuus on tulevaisuuden käyttövoima tämän hetken notkahduksesta huolimatta. Tätä viestittivät sekä autoala, että Traficom toimialan ajankohtaistilaisuudessa Helsingin Bio Rexissä keskiviikkona.
Autoalan Tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenojan mukaan Pohjoismaat ovat Euroopan nopeimmin sähköistyvä alue muun muassa hyvän sähköverkon, osaamisen ja tietenkin ostovoiman vuoksi.
Vaikka juuri tällä hetkellä uusien sähköautojen myynti on notkahtanut sekä Suomessa, että Ruotsissa korkeiden lainakorkojen ja sähköautojen korkean hinnan vuoksi, kaikissa maissa palataan lähivuosina varsin nopean kasvun käyrälle. Sähköautoilun edelläkävijämaassa Norjassa, mitään notkahdusta sähköautojen myynnissä ei ole tapahtunut.
Suomi jäljessä muita Pohjoismaita
Tällä hetkellä Suomi on 7-8 vuotta jäljessä Norjaa ja 3-4 vuotta Ruotsia ja Tanskaa sähköistymiskehityksessä. Vuoden 2023 lopussa täyssähköautojen osuus koko autokannasta oli Suomessa kolme, Tanskassa 7,1, Ruotsissa 5,9 ja Norjassa 24,2 prosenttia. Vastaavasti ladattavien hybridien osuus Suomessa oli 4,9, Tanskassa 4,3, Ruotsissa 5,5 ja Norjassa 7,2 prosenttia.
Sähköautojen osuus kasvoi roimasti Tanskassa ja Suomessa viime vuonna ja Ruotsissakin yritysautomarkkinan imussa. Suomen hyppäystä selittää erityisesti korkea polttoaineen hinta vuonna 2022, joka sysäsi sähköautojen tilaukset kovaan kasvuun – tyypillisesti autot tulivat toimitukseen vasta 2023 puolella.
Suomi on siis ladattavissa hybrideissä muiden Pohjoismaiden tahdissa, mutta täyssähköautoissa roimasti muita jäljessä. Lataushybridien suosion on kuitenkin arveltu tulevina vuosina vähenevän, sillä vuosina 2026 ja 2028 tulevat uuden säädökset muuttavat hiilidioksidipäästöjen laskentatapaa ja lisäävät tuotantokustannuksia.
Suomessa sähköautojen yleistymistä hidastaa lisäksi rajallinen latausinfra etenkin taajamissa ja pitkät etäisyydet.
Globaalisti pullonkaulana on lisäksi akkuteknologian ja -tuotannon rajallisuus. Kalenojan mukaan myös fossiilisten polttoaineiden hinnalla on merkitystä sähköautoilun yleistymisessä, myös kotilatausmahdollisuus on kriittinen tekijä.
Merkittävä tekijä on myös ladattavien työsuhdeautojen verokannuste, joka lisää laskennallisesti jopa 40 000 uudella sähköautolla.
Kalenojan mukaan on mahdotonta ennustaa vuotta, jolloin sähköautot olisivat polttomoottoriautojen kanssa saman hintaisia.
Täyssähköautojen voittokulku jatkuu
Henkilöautojen ensirekisteröinnistä Suomessa täyssähköautojen osuus oli vuonna 2022 kaikkiaan 17,8 prosenttia ja viime vuonna 33,8 prosenttia. Tälle vuodelle Autoalan Tiedotuskeskus ennakoi laskua 29,8 prosenttiin, mutta luvun nousevan jo ensi vuonna 35,8 prosenttiin ja olevan vuonna 2030 jo yli 70 prosenttia.
Samaan aikaan lataushybridien osuus ensirekisteröinneistä oli vuonna 2022 kaikkiaan 19,8 prosenttia, viime vuonna 20,7 ja tämän vuoden ennusteessa 21,7 prosenttia.
Vuonna 2025 ala ennustaa osuuden alkavan laskea ensin 19,5 prosenttiin ja olevan vuonna 2030 enää 7,6 prosenttia. Ladattavien hybridien absoluuttinen määrä kääntyy ennusteessa laskuun vuonna 2033.
Autoalan ennusteessa vuonna 2030 Suomen autokannasta 760 000 perustuu lataukseen, ja näistä noin 500 000 on täyssähköautoja ja 260 000 lataushybridejä.
Prosentuaalisesti tämä tarkoittaisi, että täyssähköautoja koko autokannasta olisi noin 18 ja lataushybridit mukaan lukien noin 27 prosenttia. Arviolta noin 30 prosenttia henkilöautosuoritteesta tapahtuisi vuonna 2030 sähköisesti.
Autoala odottaa täyssähköautojen määrän ylittävän lataushybridien määrän vuonna 2027. Suomen täyssähköautojen määrän ennustetaan yltävän 100 000:een jo tulevan kesän lopulla, ylittävän 500 000 vuonna 2030 ja yltävän miljoonaan vuonna 2035.
Ladattavien pakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä on hidastunut nelisen prosenttia hankintatuen päätyttyä viime vuoden lopussa ja se hidastaa myös lähivuosien kasvua. Autoalan ennusteessa hybridien merkitys jää pakettiautokannassa pieneksi ja sähköistyminen tapahtuu suoraan täyssähköautoihin.
Täyssähköisten pakettiautojen osuuden ala odottaa kasvavan noin 30 000 autoon vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi noin kolmanneksen pudotusta edellisestä ennusteesta. Hankintatuen poistumisen lisäksi koko markkina on hidastunut yleisen taloustilanteen vuoksi.
Traficom uskoo nopeampaan kasvuun
Tätä ennustetta optimisempi on Traficomin VTT:n kanssa tekemä ennuste, jonka mukaan vuonna 2030 Suomen teillä liikkuisi noin 925 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 43 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa.
Samaan aikaan Suomen autokannasta sähkökäyttöisiä kuorma-autoja olisi 2 400 ja sähkökäyttöisiä linja-autoja 3 600. Kaikkiaan kuorma-autoja on noin 90 000 ja linja-autoja noin 11 000 kappaletta.
Vuonna 2030 Traficom arvioi Suomen autokannasta kaasukäyttöisiä henkilöautoja olevan noin 15 500, pakettiautoja noin tuhat, kuorma-autoja noin 2 200 ja linja-autoja noin 70. Metaanikaasuautojen määrä on ennusteen mukaan huipussaan vuosina 2025-26, mutta alkavan sen jälkeen laskea.
