Kumipyöräliikenteessä ladattavuus on tulevaisuuden käyttövoima tämän hetken notkahduksesta huolimatta. Tätä viestittivät sekä autoala, että Traficom toimialan ajankohtaistilaisuudessa Helsingin Bio Rexissä keskiviikkona.
Autoalan Tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenojan mukaan Pohjoismaat ovat Euroopan nopeimmin sähköistyvä alue muun muassa hyvän sähköverkon, osaamisen ja tietenkin ostovoiman vuoksi.
Vaikka juuri tällä hetkellä uusien sähköautojen myynti on notkahtanut sekä Suomessa, että Ruotsissa korkeiden lainakorkojen ja sähköautojen korkean hinnan vuoksi, kaikissa maissa palataan lähivuosina varsin nopean kasvun käyrälle. Sähköautoilun edelläkävijämaassa Norjassa, mitään notkahdusta sähköautojen myynnissä ei ole tapahtunut.
Suomi jäljessä muita Pohjoismaita
Tällä hetkellä Suomi on 7-8 vuotta jäljessä Norjaa ja 3-4 vuotta Ruotsia ja Tanskaa sähköistymiskehityksessä. Vuoden 2023 lopussa täyssähköautojen osuus koko autokannasta oli Suomessa kolme, Tanskassa 7,1, Ruotsissa 5,9 ja Norjassa 24,2 prosenttia. Vastaavasti ladattavien hybridien osuus Suomessa oli 4,9, Tanskassa 4,3, Ruotsissa 5,5 ja Norjassa 7,2 prosenttia.
Sähköautojen osuus kasvoi roimasti Tanskassa ja Suomessa viime vuonna ja Ruotsissakin yritysautomarkkinan imussa. Suomen hyppäystä selittää erityisesti korkea polttoaineen hinta vuonna 2022, joka sysäsi sähköautojen tilaukset kovaan kasvuun – tyypillisesti autot tulivat toimitukseen vasta 2023 puolella.
Suomi on siis ladattavissa hybrideissä muiden Pohjoismaiden tahdissa, mutta täyssähköautoissa roimasti muita jäljessä. Lataushybridien suosion on kuitenkin arveltu tulevina vuosina vähenevän, sillä vuosina 2026 ja 2028 tulevat uuden säädökset muuttavat hiilidioksidipäästöjen laskentatapaa ja lisäävät tuotantokustannuksia.
Suomessa sähköautojen yleistymistä hidastaa lisäksi rajallinen latausinfra etenkin taajamissa ja pitkät etäisyydet.
Globaalisti pullonkaulana on lisäksi akkuteknologian ja -tuotannon rajallisuus. Kalenojan mukaan myös fossiilisten polttoaineiden hinnalla on merkitystä sähköautoilun yleistymisessä, myös kotilatausmahdollisuus on kriittinen tekijä.
Merkittävä tekijä on myös ladattavien työsuhdeautojen verokannuste, joka lisää laskennallisesti jopa 40 000 uudella sähköautolla.
Kalenojan mukaan on mahdotonta ennustaa vuotta, jolloin sähköautot olisivat polttomoottoriautojen kanssa saman hintaisia.
Täyssähköautojen voittokulku jatkuu
Henkilöautojen ensirekisteröinnistä Suomessa täyssähköautojen osuus oli vuonna 2022 kaikkiaan 17,8 prosenttia ja viime vuonna 33,8 prosenttia. Tälle vuodelle Autoalan Tiedotuskeskus ennakoi laskua 29,8 prosenttiin, mutta luvun nousevan jo ensi vuonna 35,8 prosenttiin ja olevan vuonna 2030 jo yli 70 prosenttia.
Samaan aikaan lataushybridien osuus ensirekisteröinneistä oli vuonna 2022 kaikkiaan 19,8 prosenttia, viime vuonna 20,7 ja tämän vuoden ennusteessa 21,7 prosenttia.
Vuonna 2025 ala ennustaa osuuden alkavan laskea ensin 19,5 prosenttiin ja olevan vuonna 2030 enää 7,6 prosenttia. Ladattavien hybridien absoluuttinen määrä kääntyy ennusteessa laskuun vuonna 2033.
Autoalan ennusteessa vuonna 2030 Suomen autokannasta 760 000 perustuu lataukseen, ja näistä noin 500 000 on täyssähköautoja ja 260 000 lataushybridejä.
Prosentuaalisesti tämä tarkoittaisi, että täyssähköautoja koko autokannasta olisi noin 18 ja lataushybridit mukaan lukien noin 27 prosenttia. Arviolta noin 30 prosenttia henkilöautosuoritteesta tapahtuisi vuonna 2030 sähköisesti.
Autoala odottaa täyssähköautojen määrän ylittävän lataushybridien määrän vuonna 2027. Suomen täyssähköautojen määrän ennustetaan yltävän 100 000:een jo tulevan kesän lopulla, ylittävän 500 000 vuonna 2030 ja yltävän miljoonaan vuonna 2035.
Ladattavien pakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä on hidastunut nelisen prosenttia hankintatuen päätyttyä viime vuoden lopussa ja se hidastaa myös lähivuosien kasvua. Autoalan ennusteessa hybridien merkitys jää pakettiautokannassa pieneksi ja sähköistyminen tapahtuu suoraan täyssähköautoihin.
Täyssähköisten pakettiautojen osuuden ala odottaa kasvavan noin 30 000 autoon vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi noin kolmanneksen pudotusta edellisestä ennusteesta. Hankintatuen poistumisen lisäksi koko markkina on hidastunut yleisen taloustilanteen vuoksi.
Traficom uskoo nopeampaan kasvuun
Tätä ennustetta optimisempi on Traficomin VTT:n kanssa tekemä ennuste, jonka mukaan vuonna 2030 Suomen teillä liikkuisi noin 925 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 43 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa.
Samaan aikaan Suomen autokannasta sähkökäyttöisiä kuorma-autoja olisi 2 400 ja sähkökäyttöisiä linja-autoja 3 600. Kaikkiaan kuorma-autoja on noin 90 000 ja linja-autoja noin 11 000 kappaletta.
Vuonna 2030 Traficom arvioi Suomen autokannasta kaasukäyttöisiä henkilöautoja olevan noin 15 500, pakettiautoja noin tuhat, kuorma-autoja noin 2 200 ja linja-autoja noin 70. Metaanikaasuautojen määrä on ennusteen mukaan huipussaan vuosina 2025-26, mutta alkavan sen jälkeen laskea.
Lue myös
Leasingyhtiön autokanta sähköistyy odotettua nopeammin
