Teitä päällystetään tänä vuonna hallituksen korjausvelkapaketin myötä 4 000 kilometriä, ja se näkyy myönteisesti väylien kunnossa. Kuljetus- ja väyläalan vaikuttajajärjestöt Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Tieyhdistys ja INFRA korostavat, että myönteinen kehitys ei saa jäädä tähän. Syksyn budjettiriihessä tiestön rahoitukseen tulee tehdä miljardin euron tasokorotus ja korjausvelkapaketti on vakinaistettava 300 miljoonaan euroon. Loput nykyiseen korjausvelkapakettiin varatusta rahoituksesta on käytettävä etupainotteisesti.

Hallituksen 250 miljoonan euron lisärahoitus mahdollistaa, että tänä vuonna voidaan päällystää 4 000 kilometriä – viime vuoden 1 700 kilometrin sijaan. Alan järjestöjen mukaan hallitus ansaitsee tästä kiitokset, mutta tiestön parantaminen ei saa jäädä tähän.

– Tiestön rapautuminen on silminnähden havaittavissa. Se näkyy teillä muun muassa kuoppina, lisääntyneitä urina ja kuljetusten viivästymisinä. Kehityksen suunta on väärä, kun maantiekuljetuksista riippuvainen ja logistisesti kilpailijoilleen häviävä maa joutuu tarkastelemaan jo jopa maanteiden nopeusrajoituksia, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

SKAL, Tieyhdistys ja INFRA ovat huolissaan tiestön määrärahakehityksestä tulevaisuudessa. Järjestöt esittävät, että tiestön rahoitukseen tulee tehdä miljardin euron tasokorotus: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin. Lisäksi nyt teillä myönteisesti näkyvä korjausvelkapaketti on vakinaistettava 300 miljoonaan euroon.

– Teiden tilanne on heikentynyt nykypisteeseen ajan saatossa. Esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettu koko 2000-luvun ja yksityisteiden rahoitus romahti parin hyvän vuoden jälkeen täysin riittämättömäksi. Näiden myötä kertyneen korjausvelankin hoito vaatii pitkäjänteistä sitoutumista yli hallituskausien, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi sanoo.

Rahan siirtely seis

Järjestöt tähdentävät, että kyse ei ole vain infrasta tai edes korjausvelasta, vaan laajemmin Suomen kilpailukyvystä ja kestävästä tulevaisuudesta. Ne edellyttävät hyväkuntoista infraa.

– Alimitoitetun rahoituksen siirtelyn liikennemuodolta toiselle pitää loppua. Systeemiin tarvitaan lisää rahaa, jotta koko liikennejärjestelmä säilyttää palvelukykynsä. Väyläinfra ansaitsee myös oman tutkimusohjelman. Kun toiminta on pitkäjänteistä ja perustuu tutkittuun tietoon, se tehostuu, ja samalla määrärahalla saadaan enemmän aikaan, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.

Liikennejärjestelmän tarpeisiin nähden alimitoitetun kokonaisrahoituksen takia Liikenne 12 -suunnitelmassa joudutaan nyt tyytymään kompromisseihin, jotka ovat elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen kannalta kestämättömiä. Viime aikoina tästä on kärsinyt etenkin tiestö.

– Liikenteen kokonaisrahoitusta on vahvistettava niin, että myös tiestön tarpeet tulevat jatkossa riittävästi huomioiduksi, Kujala, Takalammi ja Syrjö toteavat.

Faktaa tiestöstä

• Suomi on harvaan asuttu maa, jossa tuotanto on hajautunutta ja välimatkat pitkiä. Tieliikenne vastaa siksi noin 90 prosentista Suomessa kuljetetuista tavaratonneista.
• Tiestön rahoitus on ollut 2000-luvulla alimitoitettua ja vuosittainen vaihtelu suurta.
• Esimerkiksi päällystettä on saatu keskimäärin 2 700 kilometrille per vuosi 10 viime vuoden aikana, ja rahoitus on vaihdellut jopa yli 50 prosentilla vuodesta toiseen. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää 4 000 kilometrin päällystämistä vuosittain.

Lue myös

SKAL ja Suomen Tieyhdistys kehysriiheen: tiestön korjausvelan hoitamiseen tarvitaan 300 miljoonaa vuosittain!

Tällainen on INFRA ry:n ehdotus saada paremmat tiet!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //